Sivun näyttöjä yhteensä

19. toukokuuta 2016

Hirven rahkeet




Outi Lauhakankaan ”Svengaa kuin hirvi. Sanontojen kootut selitykset” (SKS 2015) taitaa olla hyvä kirja, koska se herättää lukijassa sekä jatkuvaa uteliaisuutta että halun inttää.

Sananlaskuja meistä useimmat ovat oppineet inhoamaan. Isö, äiti tai täti ovat toistelleet jotain, tavallisesti väärässä paikassa sopimattomaan aikaan ja hyvin usein loukkaamistarkoituksessa.

Jotkut harvat, kuten Lauhakangas ja hänen isävainajansa akateemikko Matti Kuusi tutkivat silti sananlaskuja. Se on kansanrunouden tutkimusta eli folkloristiikkaa. On sellaisiakin ihmisiä, jotka tutkivat puolilahoja seipäitä ja palikoita ja vaativat kotiseutumuseoon katsomaan niitä. Järkevä ihminen viettää tietenkin mieluummin sen ajan kuohuvan oluttuopin ääressä.

Sananlaskuja tunnetaan käytännössä kaikista kulttuureista. Erikoisen pahamaineinen on Vanhan Testamentin tuon niminen kirja.

Edellä oleva on tarkoitettu piruiluksi. Sillä houkutellaan lukijaa jatkamaan. Nimittäin sananparsi ja varsinkin sanonta (”svengaa kuin hirvi”) herättää jatkuvasti kaikissa yhteiskuntaluokissa ja maan jokaisella jäljellä olevalla huoltoasemalla loputtomia keskusteluja ja syviä intohimoja. Niitä käsitellään jatkuvasti mediassa.

Kuulun niihin, jotka saavat näppylöitä, kun joku esittää ajatuksen ”pitkässä juoksussa” ja ”päivän päättyessä”. ”Saada näppylöitä” muuten on tyypillinen lentoilmaus.

Huonot ja hyvät sanonnat eivät ole kielen suola, vaan kielen proteiineja. Idiomit eli kuvailmaisut muun muassa osoittavat äidinkielen. Suomen kielessä alkusointuiset uhkaukset esimerkiksi ovat suosittuja sujuvuuden merkkejä. Poliitikko N. pitäisi työntää ”pää edellä pärehöylään” tai hänelle sietäisi ”antaa tunti turpaan”.

Sanonnat ovat peräisin jostain tuntemattomasta lähteestä tai ne liitetään oikein tai väärin tunnettuihin teoksiin. Lähde voi olla Uuno Turhapuro tai Pekka Puupää tai Lauhakankaan usein Väinö Linnaa vanhemman armeijan kielenkäyttöön sisältyvien sanontojen (”ei saa jäädä tuleen makaamaan”) ”Tuntematon sotilas”.

Wellerismi on yksi sanonnan muoto (”Töihin töihin, mutta ei kaikkiin töihin, sanoi Lapatossu”). Termi on peräisin Dickensin romaanihenkilöstä. Ilmari Turjan ”Särkelä itte” -näytelmässä ja elokuvass Aku Korhosen esittämä hahmo tuntuu osaavan puhua vain wellerismeillä (”sano Siirakki” jne.)

Vähäpätöisten ja voimille käyvien hokemien rinnalla on kielellisiä päähänpistoja, jotka ovat johtaneet miljoonia ihmisiä, jopa varmaan kuolemaan. ”Meillä ei ole muuta pelättävää kuin pelko itse.” ”Verta, hikeä ja kyyneleitä.”

Jo ennen ensimmäisen maailmansodan aselepoa 1918 myöhempinä vuosikymmeninä äärimmäisen turmiolliseksi osoittautunut ”tikarinpisto” oli Saksassa laajassa käytössä. Sitten Hitler aseenkantajineen otti sen ahkeraan käyttöön.

Se on muuten aseenkantaja. Aisankannatta on mies, jota esimerkiksi vaimo pettää vieraan kanssa ja joka on niin hölmö ettei huomaa sitä, vaikka kaikki muut huomaavat.

Täytyy olla ikää ja maalaistaustaa, että ymmärtää. Tosimies valjastaa eli laittaa hevosen aisoihin, ja hanttimies menee hevosen toiselle puolelle pitelemään siksi ajaksi toista aisaa. Joissakin tapauksissa hän leimautuu samalla henkilöksi, joka ei osaa muuta. Hän on ikään kuin kävelevä naulakko, joka saa tehtäväkseen pidellä kaverin takkia siksi hetkeksi kun tämä vetää poliisia turpaan.

Tikarinisku oli selitys, täysin valheellinen, että Saksan armeija oli voittamaton ja olisi voittanut koko sodan, elleivät kommunistit ja sosialistit olisi kotirintamalta käsin puukottanet heitä selkään aloittamalla levottomuudet, jotka johtivat aselepoon ja Versaillesin ”häpeärauhaan”.

Selitys sivuuttaa kevyesti (suotta) suuresti kunnioitettujen Ludendorffin ja Hindenburgin paniikin ja hätäiset ilmoitukset, että taisteluissa on kärsitty tappio, sota on hävitty ja rauha tehtävä. Asianomaiset itsekin unohtivat nämä viestinsä tuota pikaa, ja Saksa oli ”voittamaton” taas toukokuuhun 1945,

Sanonnat ovat siis hyvin lähellä poliittisia iskulauseita (”kyllä kansa tietää”), (”missä EU siellä ongelma”), jotka ovat sitä tehokkaampia, mitä epämärääisempiä ne ovat. Lapuan Liikkeen ”pyykki on pantu ja pysyy” oli jo omana aikanaan myös toistelijoilleen merkitykseltään epäselvä. Pyykki ei viitannut puhtaisiin vaatteisiin vaan rajamerkkiin, mutta miten tämä niveltyi poliittiseen tilanteeseen, se jäi arvailujen varaan.

Lauhakankaan kirjassa ovat hyvin esillä kieliopilliset muotirakenteet. Tänä päivänä hyönteisen piston aiheuttamaa allergista reaktiota ei hoideta aloittamalla jollain valmisteella, vaan ”mennään antihistamiini edellä”.

Olisiko taustalla television speksiohjelmista tunnettu ”näillä mennään”, joka on korvannut muodon ”lähdetään tästä” tai ”sovitaan näin”?

Sanontojen sosiaalinen arvo näkyy uudistumisesta. Sellainen ihminen on tyytyväinen itseensä, joka käyttää kuulijoille outoja kielikuvia ja osaa välttää vanhentuneita.

Lauhakangas listaa vertauksia aloitta Kaurismäen repliikistä ”aika rientää kuin hirvi”, joka muuten lienee sukua Marx-veljesten ”Time flies like banana” -kehitelmällä, joka ei suomennu. Siinä mennään eteenpäin banaanikärpäsestä (banana-fly). ”Tarkkaa kuin rusinoiden rypistely”, ”kiinni kuin Alko jouluna”, ”ulkona kuin tupakkapaikka”, ”silmät kuin Skodan jarrupalat”, ”huutaa kuin mummo uunissa”.

Huvittavaa. Kirjan nimi ”Svengaa kuin hirvi” saattaa olla peräisin Juice Leskiseltä 1981 – ”Svengaa kuin hirviö”.

34 kommenttia:

  1. Minusta "Svengaa kuin hirviö" on Juicen väännelmä svengaavasta hirvestä. Muistelen nimittäin, että jo 70-luvun puolella joku kansantaiteilija lauloi televisiossa, miten "hirvi niitulla svengaa".

    VastaaPoista
  2. Kunpa ihmiset muistaisivat edes, että myrskyn silmässä on tyyntä ja että metsäsuomalaiset asu(i)vat Ruotsissa.

    VastaaPoista
  3. Aluksi taisi svengata kuin tauti.

    VastaaPoista
  4. Äire-vainaa, joka muuten oli lähes säällinen ihminen, sano joutavanpäivästä nysväämistä nähäressänsä: ”Ninkö tekis kirpulle kahta persettä!”

    VastaaPoista
  5. "Svengaa kuin hirvi" oli jonkin telefirman käytössä Pori Jazzilla parikymmentä vuotta sitten. Keltaisia hirvenkuvia oli aseteltu Helsingin ja Porin välille, mikä sai tavallisen jatsikävijänkin ihmettelemään mikä juttu tämä on. No, VIP-teltat sitten paljastivat kupletin juonen.

    VastaaPoista
  6. Katso miten hirvi liikkuu, niin ymmärrät mistä sanonta tulee. Näin perehdytti minua joku muusikko ja muistaakseni jo ennen Juicen kappaletta.

    VastaaPoista
  7. Matti Kuusen paras teos oli se, jossa alatyyliset ilmaisut oli korvattu latinankielisillä vastikkeilla. Esimerkki: "Aika selkärangaton mulkku mieheksi tuo Matti" = "Aika selkärangaton verpa mieheksi tuo Matti".

    VastaaPoista
  8. Svengaa kuin palava kaatumatautinen.

    VastaaPoista
  9. Mies se tulee räkänokastakin, muttei tyhjännaurajasta sanonta on ollut meitsin mielen kunnon kannalta sattuva ilmaus, kun on sattunut saamaan sellaisen räkänokan, että alta pois.
    Elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan se on myös samppanjan nauttimista, on toinen sopeva lausuma.

    VastaaPoista
  10. Olen kuullut kyllä sananparren "Svengaa kuin hirvi" huomattavasti aikaisemmin. Paikka on ollut Pori ja niihin aikoihin kun Pori jazzit olivat alkamassa eli 1966. Nyt siitä tulee joku vuosikymmenjuhla taas, mutta eivät ne jazzareita ole enää.

    Hirven svengi liittyy jollain lailla erityisesti hirviin. Sellaisen urbaanilegendan kuulin, että sen olisi ensimmäiseksi lausunut Johnny Walker, Ylioppilaslehden pakinoitsija, joka oli sivarina Porissa. Tuskin kuitenkaan Pori Jazz ry:n hommissa, en minä ainakaan nähnyt.

    VastaaPoista
  11. Juurikin näin.

    Mutta tuosta svengaavasta hirvestä väittäisin kyllä, asiaa tähän hätään tarkemmin tutkimatta, että täytyy sen olla vanhempaa perua kuin Juicen aikaista. Vähintäänkin Mäyränkolon ajalta, ellei peräti 30-luvun jatsipiireistä. Lainaus menee siis tietenkin päinvastoin eli Juice nappasi vanhan sanonnan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se loppupeleissä näin on nähtävä. Voipa olla, että kovin ettäälle ei asetu Pekka Kejosen verbaliikasta, kun pojat soitti biisejä "Watkinson kaluaa luuta" "Hyvää silliä" ja "Munat vermutissa".

      Poista
  12. Itäsuomalainen lapsuuteni oli lukemattomien sanontojen ja sutkauksien aarreaitta. Monia muistan ja joskus käytänkin, mutta vain yksi on jäänyt pohdituttamaan. Leppävirtalaisessa mummolakylässä vanhimman enoni varastosta löytyi sota-aikana ja vähän jälkeenkin: "Kiitoksia, sanoi Hullu Laurikainen" (Kirjoitusasua en tietenkään ole nähnyt). Oliko kiittäminen sielläpäin ollut niin outoa, että ko Laurikainen sai siitä hullun nimityksen vai miten tulkita? jtapio

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savolaiseen lupsakkuuteen kuuluu kyky olla kohdistamatta pilkkaa ja naurua ihteensä. Muihen immeisten arvostelu kyllä onnistuu. Jos paikkakunnalla on useita samannimisiä, heidät on helpompi erotella ulkomuotoa tai luonteenpiirrettä kuvaavalla korkonimellä kuin ristimänimen mukaan, samalla kuulija saa jo vankan mielikuvan henkilöstä.

      Leppävirralla kuten muuallakaan Savossa ei hulluus ole järin harvinainen immeisen ominaisuus.

      Poista
  13. Yksi "Don Quijoten" hauskuuksia on Sancho Panzan laskettelemat totuudet ja sananlaskujen kansanviisaudet. EG

    VastaaPoista
  14. Huonon muistini mukaan lienen lukenut "svengaa kuin hirvi" -fraasin about 70-luvun alussa jollen jo 60-luvulla. Enpä muista mistä. Jo silloin ajattelin sanontaa kovin vanhan aikuiseksi. Yhdistäisin sen jatsipiireihin.

    VastaaPoista
  15. Väittäisin kyllä, että sanonta "svengaa kuin hirvi" on paljon vanhempaa perua kuin Juicen em. kappale. Mielestäni se esiintyi jazzin yhteydessä jo 60-luvulla.

    VastaaPoista
  16. "Poistuivat keskikäytävää kuin nuoret hirvet". Totesi Veijo Meri Pentti Saarikoskesta ja Jomppa Ojaharjusta.
    Nämä olivat herättäneet pahennusta jossakin pohjoismaisessa kirjailijakokouksessa tekemällä kuppeja ja kekkuloimalla lievässä länsituulessa estradilla puhujakorokkeen vieressä.

    Hirvi sopii moneen.

    VastaaPoista
  17. "Aisankannattajasta" tuli luontevasti mieleen sellainenkin perinteinen suomalainen sanonta kuin "Vuoroin vieraissa käydään".

    VastaaPoista
  18. "Svengaa kuin hirvi" on minun muistini mukaan Suosikin päätoimittajalta Jyrki Hämäläiseltä lähes 50 vuoden takaa.

    Uudempi sanonta, jota yritän tässä vakiinnuttaa: "Älä hätäile. Mansikki lypsää taas."

    VastaaPoista
  19. Ensimmäinen tapaus, jossa "svengaa kuin hirvi" takuuvarmasti esiintyi, oli Disney-leffa "Viidakkokirjan" suomenkielinen tekstitys vuonna 1968. Olen kuitenkin muistavinani, että se oli jo silloin kotoisin muusikkojen arkikielestä.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  20. "Svengaa kuin hirvi" on vuonna 1973 painetun musiikin oppikirjan yhden artikkelin nimenäkin (Helistö, Paavo & Pohjola, Erkki & Urho, Ellen: Musiikki eilen ja tänään I. Musica IV). Artikkelissa selitetään, että svengin salaisuus ei ole niinkään muusikon ihonvärissä kuin trioleissa.

    VastaaPoista
  21. Neuvostoliitto on lyöty eikä nouse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liittoneuvosto pitää vielä puoliaan.

      Poista
  22. "Silmät kuin Skodan jarrupalat".
    Olisikohan tässä palojen sijasta kyse valoista? Vapautetun A-oluen ja Lonkeron parissa vietettyä saunailtaa seuraavana aamuna henkilön silmämunien väritys saattaa muistuttaa ainakin väriltään enemmän valoja kuin paloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sarjassa turhaakin turhempia kommentteja.

      Poista
  23. Banaanikärpänenhän on englanniksi fruit fly, ja vitsi kuuluukin näin:
    Time flies like an arrow,
    fruit flies like a banana.

    VastaaPoista
  24. John Maynard Keynes: "In the long run we are all dead."

    VastaaPoista
  25. Näistä kavioeläinten rahkeista: kuka keksisi - tai tietäisi onko jo olemassa - sattuvaa suomenkielistä vastinetta englanninkielisille termeille "camel toe" ja "moose knuckles"? Tuolla kun niitä vastaan askeltaa aina toisinaan... (Ja voi sitä onnetonta ulkoiluvaatefirmaa joka valitsi jälkimmmäisen helkäyksen tuotemerkikseen! Tahtoisinpa tietää tapahtuman taa kätkeytyvän tarinan...)

    VastaaPoista
  26. Kansan sanat synnyttävät lukuisia kommentteja, hyvä Kemppi! Lisään yhden Luoman Heikin näytelmästä "Akka vaikka väkisin": "Se huuta, kumpa pelkkä, sanos Haakertti junal".
    Sanontoja siunaava pekka s-to.

    VastaaPoista
  27. Kovasti 70-lukulaiselta vaikuttaa muistikuvissani tämä "svengaa kuin hirvi". Silloin arkikieleen syntyi paljon vastaavia "moderneina" pidettyjä ilmaisuja.

    Paunosen Slangin suursanakirjassa on svengaa-verbille merkitty lukuisten muiden ohella selitys 'liikehtiä keveästi, hieman keinumalla' (ajoitus 1920 - 1940-luvut): "Kyl stadilainen aika noin slungisti dallaa, svengaa vähäsen".

    VastaaPoista
  28. "Neuvostoliitto on lyöty eikä nouse"
    Jatkosodan kaukopartiomieheltä kuultu yleistävästi ja mahdottoman edessä rohkaisevasti: NeuvostoliittoKIN ...

    VastaaPoista
  29. Tyypillistä Kemppistä: vähän sinnepäin mutta itse asiassa päin peetä.

    VastaaPoista
  30. Arabit kuulemma sanovat, että joka aasiksi alkaa saa kaikkien kuormat kantaa.
    Varsinkin naisilla on tällaiseen ollut taipumusta, ainakin vanhan liiton aikaan.

    VastaaPoista