Sivun näyttöjä yhteensä

26. syyskuuta 2013

Moraaleja





Muutama moraali on osoittautunut epäselväksi. Suomalaiset taistelujoukot kuuluvat menettäneen moraalinsa eli demoralisoituneen suurhyökkäyksen alussa -44. Sitten ne saivat moraalinsa takaisin. Sen jälkeen kaikki suomalaiset selvisivät toisesta vapaussodasta 1944 - 1948 moraalinsa turvin.

Tämä tapa käyttää tuota sanaa nauratti minua kovasti nuorempana. Myöhemmin aloin pitää sitä yhdentekevänä ylimääritelmänä. Ei pidä käyttää enempää määritteleviä sanoja kuin välttämättä on tarpeen. Henkimaailman ilmiöillä ei ole sijaa totta ja tapahtunutta selitettäessä. Sitten olen jälleen alkanut epäillä, että tuolla ajattelutavalla on vahvat puolensa.

Nokiasta tänäänkin keskusteltaessa on toistettu asiaa, josta melkein kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä. Johdon ja pikkunilkkien palkitsemisjärjestelmät vaikuttavat haitallisesti työmoraaliin ja ehkä kaikkien muidenkin moraaliin. Toisin sanoen rahaläjät, joiden maksamisen syy ei paljastu tavalliselle ihmiselle, saavat ihmiset suuttumaan.

Jos muutan tämän omalle kielelleni, palkitsemisjärjestelmiä on perustettu ja tarkasteltu suljettuna systeeminä eli maksajien ja saajien välisenä asiana. Nyt on ruvettu miettimään sivullisvaikutuksia. Sellaisia vaikutuksia nimitetään taloustieteiden puolella eksternaliteeteiksi. Kun järjestelmän pitäisi olla kannustin juuri samalla tavalla kuin mm. tekijänoikeutta ja patenttioikeutta perustellaan hyödylliseen toimintaan kannustavina ja palkitsevina järjestelminä, nyt annetaan ymmärtää, että tuo tavoite jää saavuttamatta.

Ajatus on sinänsä yksinkertainen ja sen pohtiminen on taatusti tarpeen. Itse en sekaannu siihen tässä. Ei ole välttämättä kykyäkään. Kiinnitän vain lukijan huomion siihen, että johtajien ja työpaikan moraalista puhutaan ja sillä tarkoitetaan jotain.

Niin kauan kuin johtamistaitoa on mietitty, toisin sanoen aina, johtajan tärkeänä ominaisuutena on pidetty innostavuutta. Tämä henkimaailman ilmiö taitaa olla kiertämätön tosiasia. Aikaansaapa johtaja on sellainen, jolla on kyky parantaa johdettaviensa moraalia.

Minulla on ollut etuoikeus seurata tällaisia eeppisiä tapahtumasarjoja, myös Nokiaa, jopa ”kärpäsenä katossa”. Pidän totena sitä, että kun joukon valtaa Lauri Törnin henki, että joka toinen vastaantulija tapetaan, oli sitten ystävä tai vihollinen, niin saahan sellainen joukko aikaan tavattomia.

Esimerkki on tarkoitettu vihjaamaan, että eteneminen voi olla ilmiömäistä mutta yhtä hyvin seurauksena voi olla törmäys kaasu pohjassa seinään.

Myös Bertolt Brecht oli oikeassa. Hän panee jonkun näytelmähenkilönsä huomauttamaan, että ensin tulee syöminen ja sitten moraali. Kjell Westön syksyn romaanissa on kiteytys, oikeudenmukaisuus on etuoikeus. Hän tarkoittaa, että jos ihmisen perustarpeet jäävät pahasti tyydyttämättä, hänellä ei ole voimia harjoittaa oikeudenmukaisuutta.

En väitä tätä vastaan. Moraali on jotain mitä herrat panevat leivät päälle. Chaplinin varhaisesta kulkuri-hahmosta von Bagh ja Turkka huomauttavat, että kun nälkä ja jano vaivaavat, eikä ole tietoa, mistä löytyisi nainen, jonka päälle hyppäisi, elämä on pakosta kaikkien sotaa kaikkia vastaan. Chaplin kuvaa sen takapuoleen potkimiskilpailuna.

Sanan ”moraali” huonoin ja epämääräisin käyttöyhteys on se, joka oli varhaisempina vuosinani vallitseva. Moraali oli muka jonkinlainen super-rikoslaki, jonka oli asettanut luonto tai Jumala. Sen keinovaroista löytyi välineet toimia tilanteissa, joissa joko laki tai tuomarit vaikenivat. Moraaliin vedoton esimeriksi lehtolapsen pyöräyttänyt tytär voitiin ja pitkin ajaa kylmään syysyöhön.

Melkein kaksisataa vuotta sitten etevät henkilöt huomauttivat, että tämä etenkin tätiyhdistysten ylläpitämä ”moraali” oli selvästi vallitsevien olojen puolustamista tai pyrkimystä palata aikaisempiin, jo sivuutettuihin arvojärjestelmiin. Suomessa haluttiin käyttöön ”isien arvot”. Luultavasti silloin ei tarkoitettu sellaisia isiä, jotka hakkasivat juovuspäissään poliiseja Söörnäisissä. Puoli vuosisataa sitten jo hyvin monet käsittivät, että ”perinteiset arvot” sellaisina kuin Runeberg ja Topelius niitä julistivat, olivat kylmäverisiä väärennöksiä vailla minkäänlaisia yhtymäkohtia todellisuuteen.

Tuo moraali oli kaikkinaisen vallankäytön joskus kyynisen laskelmoivasti, joskus papukaijamaisen tyhmästi käytetty kaapu.  Totisesti hallitsijoiden oli hallittava totisesti maalla, merellä, kaupungeissa ja kylissä.

Valitettavasti tämä ajattelutapa sekoittui nopeasti toiseen, jolla olikin oma ohjelmansa. Tuo ohjelma väitti tukeutuvansa sorrettujen ja solvattujen maailmaan ja pyrkivänsä vapauttamaan heidät vanha vallan eli kapitalistien kahleista. Eurooppalainen älymystö osoittautui taas hyvin hitaaksi ymmärtämään, että tämä sosialismi, joksi sitä usein nimitettiin, oli vanhan vaatteen uusi nimi ja puhetekninen keino korostaa pyrkimyksiä vaihtaa valta ”heiltä” ”meille”.

Tuloksena oli se mielenmaisema, jota olen pitänyt itselleni tutuimpana ja ruumiinrakenteelleni sopivana. Epämääräisesti ilmaistuille ja käytännössä huteriksi osoittautuneille aatteellis-haaveellisille hankkeille panna lainkaan painoa. Tämä blogi on ollut kohta kahdeksan vuotta päiväkirjaa, fragmentteja pyrkimyksestä irtautua asiallisuudessa yltiöpäisestä ajatustavasta. Kuvailisin sitä mielelläni viattomain viettelyksi tai myrkynkylvöksi, mutta siten tekisin kirjoittelustani liian suuren numeron. Isot informaatiotulvat, joissa moraali on korkeintaan sana satojen tuhansien sanojen tunkiolla, vaikuttavat aivan muualla kuin luku- ja kirjoitustaitoa edellyttävässä verkkojulkaisussa. Josta johtuu mieleeni, että George Orwellin kaikki esseet löytyvät vapaasti verkko-osoitteesta

24 kommenttia:

  1. Jospa kirjoittaisit, että suomalaiset joukot menettivät taistelutahtonsa (engl. morale) ja saivat sen takaisin. Moraalin (engl. moral) kanssa tällä ei ole oikeastaan tekemistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samalla tavalla olen sodankäynnin ymmärtänyt kuten anonyymi tuossa yllä.
      .
      Raskailla pommituksilla ja tykistötulella pyritään nujertamaan vihollisen taistelutahto.

      Seurauksena on pakokauhu, kun taitelutahto on saatu pois tolaltaan järkyttävän massiivisilla erilaisten räjähteiden keskityksillä.

      Poista
  2. Ehkä vuonna -07 tai -08 blogiin tutusteena alan huomata ongelmalliseksi lukea kommentteja.

    Aiemmin valtaosa kommenteista oli julkaistu omalla nimellä tai tunnistettavalla nimimerkillä, mutta puskista huutelevat anonyymit tuntuvat löytäneen tännekin.

    Heikentäähän se lukijan(kin) moraalia, kun sakilaiset avoimesti heiluvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten JK on todennut, osa anonyymeistä voi olla asemassa, joka estää tai katsotaan estävän julkisen esiintymisen. Tuollaiset anonyymit voivat ehkä tuoda jotain hyödyllista lisäarvoa.

      ("Sakilaiset" - kuka määrittelee ? - ovat sitten asia erikseen. Reipas editointi voisi auttaa. Toisaalta kaikkien kukkien kukkimisessa on oma hienoutensa. Blogisti määrätköön.THe:t voisi auttaa bllogissa pitäytyminen)

      Poista
    2. Asiakas eli lukija on aina oikeassa!

      Poista
  3. Taman paivan moraali;

    Ei Matti vuorioiden moraali ole huono kun ottavat vastaan heille maksettavaa suurta rahasummaa joka vuosi, mutta niitten jotka sen rahasumman myontavat, niitten moraali on hukassa. Ei Elopin moraalia ole aihetta kyseenalaistaa, mutta niitten myontajien moraali, joka sitten nakyykin somasti naissa sopimusvaariistelyissa! Ja nioin edelleen!

    Niin kylla Matti vuorioiden moraali tulee kyseenalaiseksi tassa Suomen sootissa jarjestelmassa, koska istuvat naissa rahaa myontavissa kollegioissa.

    VastaaPoista
  4. Lauri Viita määrittelee moraalin samannimisessä runossa seuraavasti:

    "Siisti täytyy aina olla!"
    sanoi kissa hietikolla. -
    Raapi päälle tarpeenteon
    pienen, sievän santakeon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alunperin tamperelainen Sulo Lindroos kertoi kirjoittaneensa tämän kissalorun ja Lauri Viita otti kirjoittajapiiriinsä kuuluneen kynäilijän riimit mukaan omaan julkaisuunsa. "On siellä yks toinenkin teksti mutta siitä saavat tutkijat ottaa selvää", jatkoi Lindroos.
      Itse asiassa kuulijana Kunnaksen Ilkka

      Poista
  5. "Epämääräisesti ilmaistuille ja käytännössä huteriksi osoittautuneille aatteellis-haaveellisille hankkeille [ei] panna lainkaan painoa."

    Sellainenkin detalji kuin Euroopan Liittovaltio, jota mm. komissaari Viviane Reding taas kovasti buffaa, pudonnee tähän kastiin. Senkin ympärillä käytetään suuria sanoja ja ylevät aatteet viuhuvat, mutta tositoimissa moraali on vähissä.

    Orwellia kannattaa tosiaan lukea.

    VastaaPoista
  6. Eilinen A-Talk "Elopin miljoonien jäljillä" oli kuin kouluesimerkki omien etujen ajamisesta ja yhteisön vaikutuksesta ihmisyyden arvoihin. Kuinka ihminen muovautuu yhteisönsä jäseneksi – ja sen vaikutuksesta.

    Ohjelmassa eräskin osakesäästäjä piti Elopin saamia etuuksia mitättöminä asioina, lilllukanvarsina. Asioina joita voi tallata alleen suurempia päämääriä tavoitellessaan. Oma, 47 000 euron voitto osakekurssin nosteessa, onkin oman moraalin tuotetta ja aikaansaamaa.




    Myös demokratiassa ulkoisvaikutukset ja -kustannukset voivat helposti hämärtyä kansalaisvaikuttamisen ja tiedon ohjailulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meistä juristeista on hauska omaksua taloustieteen termejä. Niin hupsuja emme ole, että leikkisimme toisen alan vieraiden faktojen asiantuntijaa kuten tämä Ikäheimo.

      Poista
  7. Loistavaa tiedonjakoa! Kiitos Orwell-linkeistä! Ja kiitos aiemmin ohjaamisesta suuremoisille vapaille nuottisivustoille. Joka ohjaa ihmistä lähteiden äärelle, on tehnyt nykyaikana valitettavan harvinaisen, mutta silti kiitettävän työn! Ja nämä ovat olleet poikkeuksellisen rikkaita lähteitä, jopa pyörryttäviä!

    VastaaPoista
  8. "Tietoturvan edistämiseksi Internet Explorer on estänyt tätä sivustoa lataamasta tietoja tietokoneeseesi."
    Tuommoinen teksti lävähti tiskiin, kun avasin Kemppisen blogin. En tiennyt, että isoveli valvoo täälläkin.
    Silmäin alla Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mozilla Fikrefoxissa, jota yleensä käytän, on omat pikku harminsa. Yleensä ylimääräisistä kaupallisista viesteistä pääsee jopa vain lataamalla sivun uudestaan (Ctrl+R). Tätä blogia varten pidän myös Coogle Chrome -selainta. Se yleensä toimii, kun Firefox kipuilee. I Exploreria kaihdan mm. noiden tietosuoja-päähänpistojen takia.

      Poista
    2. Tietoturvan edistämiseksi suosittelen ettet käytä Internet Exploreria.

      Poista
  9. Työmoraali ollut kohdallaan sillä, joka kuvan hirret on piilukirvehtinyt.

    VastaaPoista
  10. Juosten kustujen tekstien puolesta maailman tappiinperjantaina, 27 syyskuuta, 2013

    "kun joukon valtaa Lauri Törnin henki"

    Faija oli antifasisti, sodan käynyt, duunissa armeijalla mutta sitä "Törnin malja" -kuntokoekisaa, mikä oli sen aikaisilla nuorreserviläisillä `70-luvulla, se piti fasismin ihannointina, mitä se olikin. faija kanteli ja teki lopun siitä jugend-menosta.
    .

    VastaaPoista
  11. "Moraali oli muka jonkinlainen super-rikoslaki, jonka oli asettanut luonto tai Jumala. Sen keinovaroista löytyi välineet toimia tilanteissa, joissa joko laki tai tuomarit vaikenivat."

    Moraali, parhaimillaan, on ihmisen omaksumiensa arvojen perusteella ITSELTÄÄN vaatima taso. Sitten kun vaatimus kohdistuu TOISIIN, puhuisin moralismista.

    Ihmisen omaksuvat arvot johtavat kuitenkin usein myös pyrkimyksiin muuttaa ympäröivää todellisuutta, esimerkiksi lainsäädäntöä. Siksi arvot ovat lain taustalla, mutta eivät oikeuta lain syrjäyttämiseen - edellyttäen, että on omaksunut erääksi arvoksi demokratian.

    VastaaPoista
  12. Chaplinista vanha muisto.
    Äitini, joka oli syntynyt v. 1897 ja eli nuoruuttaan siis 1900 -luvun alkupuolella muisteli 90 vuotiaana noita Viipurin aikoja. Hänen korvaansa tarttui herkästi mm. operettien laulut ja monet muut asiat. Elävistä kuvista hän usein muisti tämän lorun:
    "Laite tää on verraton,
    sen keksijä on Edison.
    Kone kiertää kuvia,
    kauniita ja rumia.
    Draama- ja rakkausnäytelmii
    sekä humoristisii Sapliinii."

    Lieneekö tuttu blogistille tai alan gurulle Peter von Baghille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mainio.

      En tunne. Vaikuttaa muunnelmalta eräästä tunnetusta kupletista (laite verraton).

      Poista
  13. Väärin tai oikein, kyllä tai ei. Totta on että niin yksinkertaista se on. Blogisti ei tunnu olevan oikein omimmillaan näissä hengellisissä asioissa joissa häntä vaivaa tuo vanhojen miesten nolous tunnustautua mihinkään uskovaksi. Kovasti halutaan kuitenkin tunnustautua joiden mukaviisaiden luomien käsitteiden ja ajatelmien kannattajaksi. Näin luullaan vältettävän häpeä mikä uskonnollisuudesta seuraisi.

    Voi rassukkaa. Koita nyt Jukka relata. Ei sun tarvi yrittää olla jotakin mitä et ole. Mitä jos yllättäisit ihmiskunnan ja pystyisit muuttumaan vielä vanhoilla päivilläsi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos myötätunnosta.

      Et taida ollenkaan tietää, mistä kirjoitat.

      Tunnustauduin kristityksi ensimmäisessa runokoelmassani 1984 ja hakuteoksissa on siitä alkaen viitattu hengelliseen tematiikkaani.

      Julkaisin useita kirjoja kirkon lähipiirin Kirjapajan kustantamina.

      Olen ollut sangen pitkään aikakauslehti Askeleen kolumnisti.

      Ja tosiaan - sain jonkin Kirkon palkinnonkin kerran tunnustuksellisista teksteistäni.

      Relaamispuoli on kunnossa, mutta ihmiskunnan tai edes kirkkonummelaisten yllättämäninen ei kiinnosta.

      Valitse opastettavasi seuraavalla kerralla hiukan harkitummin.

      Poista
    2. Juke juke. Muistan taustasi, luin aikanaan Askelen kolumnisi. Mutta ihminen voi vaihtaa vakaumustaan. Olin tullut juurikin blogijutuistasi siihen käsitykseen että olet jättänyt hengellisyyden vähemmälle. Vikani lienee ihmisen laatikoiminen. Eihän tämä kirkko ole vaan enemmänkin taidenäyttely. Tämä blogi siis.

      Pyydän siis anteeksi jos tökkäsin väärällä tyylillä, väärään aikaan ja väärässä paikassa.

      Poista
  14. Määrä ja pokaalit siis korvavat laadun!

    VastaaPoista