Sivun näyttöjä yhteensä

26. helmikuuta 2011

Yhteenvetoa




Pekka Koskisen kommentti pitäisi painaa paksuilla kirjaimilla lehtiin. Maallikko-lukijoille: tuo juridiikkaa. Ei vain, mitä laki nyt sanoo, vaan lisäksi painavia näkökohtia suuntaan ja toiseen.

Kollega sivuutti viisaasti kysymyksen muista valtakunnanoikeuden tuomittavista. Se on toissijainen. Ylimpiä tuomareita, oikeuskansleria ja oikeusasiamiestä ei ole syytetty eikä tiettävästi edes aiottu syyttää.

Meillä on tehty äskettäinkin suuria muutoksia, jotka eivät ole herättäneet laajaa mielenkiintoa, kuten elinkautisvangin armahtaminen. Sellaisessa asiassa tasavallan presidentin ratkaisu oli eräänlainen jäänne. Ja se poistettiin.

Keskustelu on todella paikallaan. Etenkin Facebookin puolella huomaan, että vilpittömien ja valistuneiden kansalaisten käsitykset suomalaisten tuomioistuinten ja kahden eurooppalaisen tuomioistuimen toimivallasta ja tehtävistä ovat vallan sekavat. Suomalainen asia voi päätyä Euroopan unionin tuomioistuimeen. Se on EU:n elin ja toimii unionin asioissa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sai nykyisen muotonsa 1998, ja se ei ole EU:n vaan Euroopan neuvoston elin. Ero ei ole näennäinen.

Ihmisoikeustuomioistuimeen ei voi ”valittaa”. Osapuolia ovat hakija ja valtio.

Se luulo, että meille Suomeen olisi ilmaantunut uusia oikeusasteita, on väärä.

Läheisessä yhteydessä YK:hon toimiva kansainvälinen rikostuomioistuin käsittelee hyvin vakavia asioita, nimittäin sotarikoksia, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhontaa.

Koskisen ajatus tuomioistuimen sisäisestä valituskamarista on tervetullut tähän keskusteluun.

Minulta on kysytty, miksi Suomen rötösherroja ei toimiteta näihin kansainvälisiin tuomioistuimeen tutkittaviksi. Se on niin hurja ajatus, että sanoisin sitä mahdottomaksi. Jos sivuutamme hirmurikokset, pääsäännön mukaan kotimaiset elimet ratkaisevat asian. Ihmisoikeustuomioistuin ei tule kysymykseen, koska se on perusoikeuksien vartija. Suomalaisen poliitikon rötöstely ei liity perusoikeuksiin – sananvapaus, oikeus reiluun oikeudenkäyntiin jne.

Juhantalon jutun merkitys oikeuslaitokselle saattoi olla huomioon otettava Koskisen mainitsemien lisäksi vielä yhdestä syystä. Prosessi oli erinomaisen hyvin johdettu ja tuomio oli esimerkillisen hyvin kirjoitettu.

Etäisesti muistamassani aikaisemmassa jutuissa, nimitäin Kätilöopiston jutussa kysymys oli juuri sellaisesta rötöstelystä, johon on voitava puuttua näkyvästi ja kuuluvasti. Ne jutut istuttiin 1960-luvulla. Salaputkijuttu oli 50-luvun alkua ja johti sakkorangaistuksiin ministereille. Wikipedia sanoo, että Jukka Tarkan mukaan se oli rötösherrahistorian alkulaukaus. Näistä ja Juho Niukkasen jutusta, joka tapahtui ennen sotia, on lyhyet yhteenvedot Wikipedian artikkelin Valtakunnanoikeus linkkeinä.

Melkein unohtunut on rikosasia, jossa KHO:n presidentti Reino Kuuskoski oli syytteessä hovioikeudessa. Jutussa selvitellyt väärinkäytökset eivät liittyneet hänen tuomarintehtäviinsä, vaan Kansaneläkelaitoksen hallituksen jäsenyyteen. Hänet ja kolme ministeriä pantiin viralta.

Esteellisyys- eli jääviysasioissa on otettava huomioon, millaisen käsityksen sivullinen voi saada asiasta. Meillä on erikoiset vaalit tulossa. Mielessäni on käynyt, että Södermanin (sosdem) ajatus, jota Sasi (kok) piti kannatettavana,  on niin helppo tulkita väärin, että se luultavasti tulkitaan väärin.

Arvaan että siinä nähdään herrojen keplottelua. Olen täysin samaa mieltä kuin Koskinen. Perustuslakivaliokunta – eli luultavasti juuri Sasi ja Söderman – hoiti asian erittäin hyvin. Lopputuloksestakaan minulla ei ole huomauttamista.

Toivon että valtakunnanoikeudesta tehtäisiin lakialoite ja että asiasta pyydettäisiin korkeimpien oikeuksien lausunnot.

19 kommenttia:

  1. Kiitos ystävällisistä kommenteista. Ehkä silti uskallan vielä tähän panna pari tarkennusta äskeiseen, tavan mukaan viisaaseen tekstiisi.

    Ministerivastuuvaatimukset ei ole rajoittuneet ministereihin. Olen itsekin ollut PeV:ssa kuultavana, kun esillä oli vaatimus silloisen OKa:n Paavo Nikulan saattamisesta valtakunnanoikeuteen, tietysti joillain ihan ufo-perusteilla. Asia tietysti raukesi. Muitakin saattaa olla.

    Mitä elinkautisvankeihin tulee, presidentin armahdusoikeuteen ei tietenkään kajottu millään lailla. Sen sijaan palattiin siihen vanhempaan järjestelmään, jonka mukaan elinkautisvanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen myös Helsingin hovioikeuden päätöksellä tietyin edellytyksin riittävän ajan kuluttua. Molemmat järjestelmät ovat nyt siis olemassa rinnakkain. Sitä on ehkä syytä nimenomaan korostaa, kun ainakin tiedotusvälineissä näyttää vallitsevan epätietoisuutta.

    VastaaPoista
  2. Ad Pekka Koskinen esitti edellisessä kirjoituksessa milenkiintoisia näkökantoja ja joihin voi luonnollinen henkilö mielellään yhtyä.

    Mikä helvetin "valtakunnanoikeus ja onko siitä valitusmahdollisuutta"? Tämä on se pointti! Nimittäin valitusoikeutta ei ole!!

    Rikotaanko tässä joitain KV-oikeuksien periaatteita, niin se on varma se, että rikotaan!

    Nyt Jyrki Virolaisia kehiin, niin saadaan kunnon väittely aikaiseksi..

    VastaaPoista
  3. Kylla Kemppinen sensuroi henkilokohtaisten mielaustensa mukaan!

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - tietosi vaikuttaa minusta epäuskottavalta.

    VastaaPoista
  5. Minun mielestäni eilisen blogin anonyymi2 pisti hyvän idean kehiin. Pekka Koskinen voisi todellakin harkita blogin kirjoittamista. Koskinen esittää tässäkin blogissa huomion arvoisia kommentteja, joiden soisi saavan enemmänkin julkisuutta.

    VastaaPoista
  6. EIS ei turvaa oikeutta muutoksenhakuun. Sitä vastoin EIS:n seitsemännen lisäpöytäkirjan 2 artikla turvaa oikeuden muutoksenhakuun rikosasioissa. Suomi on sitoutunut myös tähän lisäpöytäkirjaan. Kuitenkin mainitun 7. pöytäkirjan 2 artiklan 2 kappaleen mukaan [muutoksenhakuoikeuteen] voidaan tehdä poikkeuksia mm. tapauksissa, joissa ylin tuomioistuin on toiminut ensimmäisenä asteena.

    Se, voidaanko valtakunnanoikeutta pitää artiklakohdassa tarkoitettuna "ylimpänä tuomioistuimena", lienee kysymys, johon ei ole valmista ratkaisua.

    Mahdollisuus hakea valituslupaa on katsottu riittäväksi muutoksenhakuoikeuden kannalta.

    VastaaPoista
  7. Ad Laakso,

    valitusoikeus ylempään oikeusasteeseen ei ole universaali. Muistaakseni joko ihmisoikeussopimus tai sitten EIT:n oikeuskäytäntö hyväksyy sen, että tiettyjen erityistuomioistuinten päätöksistä ei voi valittaa, vaikka ne toimivat ensimmäisenä asteena.

    Toinen kysymys on, mihin ihmeeseen valtakunnanoikeuden päätöksestä voisi edes valittaa. Luonteeltaan valtakunnanoikeus on korkeinta oikeutta ylempi instituutio, jossa valtiovallan lakiasäätävä ja tuomiovaltaa käyttävä osa yhdistyvät. KKO toteaa itse omassa päätöksessään KKO:2008:94, että valtakunnanoikeuden tuomionpurkua haetaan valtakunnanoikeudelta itseltään. Ja ajatus, että KKO:n tuomari voisi valittaa valtakunnanoikeudessa saamastaan virkarikostuomiosta omaan virkapaikkaansa, korkeimpaan oikeuteen, on totaalisen järjetön.

    Jukan kanssa olen samaa mieltä oikeusasteiden määristä. EIT:tä ei pidä ajatella osana kansallista oikeusjärjestelmää. Jos haluaa ajatella tuomioistuinten järjestelmää kokonaisuutena, ylikansalliset tuomioistuimet (EIT, ICC, EU:n tuomioistuimet) ovat Suomen tuomioistuinlaitokselle rinnakkaisia, eivät sen yläpuolella. Ne ammentavat tuomiovaltansa kansansuvereniteetista, mutta useitten eri kansojen yhdessä tekemien valtiosopimusten nojalla. Näin ollen ne toteuttavat jäsenvaltioittensa kansojen oikeudenkaipuuta ja saavat oikeutuksensa jäsenvaltioittensa kansojen suvereniteeteista.

    Suomen oikeuslaitoksen tuomiovalta kumpuaa puolestaan Suomen kansaa edustavsta eduskunnasta, joka valtiopäiville kokoontuneena on säätänyt tuomioistuinlaitoksen käsittävän perustuslain ja lainsäädännön.

    VastaaPoista
  8. SENSUURI
    Sensuuri on pudottanut pois naista Kemppisen blogin kommenteista mm
    --viitaukseni IV AK|n sotavankisurmiin (case Oesch-Nero)
    --viittaukseni siihen, etta Kemppinen kertoo paasseensa jopa Koivistojen luokse
    Kahvikutsuille. Ajattelin, olisiko kiitollisuudenvelkaa.
    --viittaukseni poliitikkojen (Tanner, Niukkanen ym) talvisodan hengen heraamiseen vasta 1940-1941 ( kunnollinen amunitsioonin hankinta)

    VastaaPoista
  9. Ad Anonyymi: - en ole nähnyht mainitsemiasi kommentteja. Lähetäpä uudelleen niin pannaan jakeluun.

    Valitettavasti en ole edes kuullut luutnantti Neeron tapauksesta. Nyt totesin, että Wikipediassa on asiasta artikkeli ja viittaus Antti Kujalan kirjaan. Agcricola-historiapaikasta lukemani arvostelun perusteella asiaan on syytä tutustua. Sotavankiasia on ilman muuta nostettava esiin. Pietolan kirja, jonka luin kun se ilmestyi, herätti paljon kysymyksiä. Eikö lie ollult niin, että sotavangit kuuluivat Eljas Erkon vastuulle. Sen näet panin merkille, että Erkon toimintaa 1941 ei juurikaan selostettu hänen hiljan ilmestyneessä elämäkerrassaan.

    VastaaPoista
  10. Sensuuri
    Kiitos asian oikaisusta. Ei tallaiset kommentit ole ollenkaan niin arvokkaita, etta kannattais kaivella. Toisekseen en edes tieda olisko lahettajan paassa edes kopiota. -- Se mehuhan tulee siita, jos saa bloginpitajan kehittamaan ajatusta eteenpain tai tulee viisaita tai vitsikkaita kommentteja

    VastaaPoista
  11. Blogi, jossa joku entinen linnakundi ja muutamat muut tomppelit näyttävät elvistelevän, ei ole "kehiin tulon" eli asiallisen keskustelun arvoinen.

    VastaaPoista
  12. Oesch-Nero case
    Se Antti kujalan kirja on aivan hirviaa tekstia - paikoin.
    Valtaosahan naista tapauksista oli rintamalla tai sotatoimialuella kuten juuri tama iv AK;n 'soppa'. Tama paaosa tapauksista kuului a.o. AK:n vastuulle.

    Oikeudenkaynnit olivat valvontakomission aikaan. Sehan antaa talle oikeudenkaytolle oman makunsa. Kujalan selostamat korkeimman oik. paatokset
    Antavat mielikuvan, etta suht. hyvin isanmaallinen aines jutuissa parjas.
    Rivien valista voi sitten lukea, mika oli totuus.

    VastaaPoista
  13. Tekninen huomio kommentoinnista: joka kahdeksas - kymmenes kerta kommentin lähetys toimii toisin kuin normaalisti eli ei odotetulla tavalla. Poikkeustilanteen tunnistaa siitä, että kommenttitekstiosio on lähetykse tyhjä kuten yleensäkin, mutta teksti kommentin hyväksynnän odottamisesta puuttuu, tuo korostettu mutta ei kovinkaan suuri teksti kommenttieditointilaatikon alla. Mitään virheilmoitusta ei ole näkyvillä, ongelman tunnistaa vain puuttuvasta kuittauksesta.

    Tekstin lähtemättömyys voi toistua kaksi, kolmekin kertaa peräkkäin, vaikka lopulta hyväksyntäteksti on aina ilmestynyt. Aamuvarhaisella kommentoidessa pienessä aikataulupaineessa tämä on erittäin ärsyttävää.

    Kemppinen on jättänyt minulta yhden kommentin "julkaisematta". Taisi olla ensi kerta kun yllä mainittuun ongelmaan törmäsin. Ei se mitään, kommentti tuntui loputtoman nerokkaalta vain kirjoitushetkellä.

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia: bloggerin eli ohjelman metkuja en todellakaan tunne. Joskus se vastustaa minuakin eikä suostu postaamaan. Silloin joskus auttaa, kummallista kyllä, yrittää postata Chromella.

    Kommentit ilmaantuvat tähän, kun olen moderoinut ne, ja sen teen yleensä useita kertoja päivässä. Sehän onnistuu myös puhelimella, iPhonella suorastaan helposti.

    Yksi kommellusten syy voisi olla surkea verkkoyhteyteni, jolloin syypää olisi Elisa (kolumbus). Olen käynyt sissisotaa operaattorin kanssa kymmenen vuotta ja hävinnyt aina. Verkkoyhteyteni kaatuilee vähän väliä ja pätkii jatkuvasti. Pätkäisy kesken esimerkiksi tällaisen kommentin kirjoittamista voi hävittää tekstin kertakaikkisest.

    VastaaPoista
  15. ei se niin vaikeaa ole...

    Kokeile selaimesi Työkaluista rastittaa kohta: Salli kolmannen osapuolen evästeet.

    VastaaPoista
  16. Testi. Testi. Testi

    "Salli kolmannen osapuolen evästeet" pois käytöstä selaimen uudelleenkäynnistyksen jälkeen.
    Kolme kertaa ei tämä viesti lähtenyt. Nyt jos lähtee kerralla, niin salliminen auttoi.
    Toisin en missään nimessä halua kolmannen osapuolen keksejä koneelleni, koska silloin kaikki paskaohjelmat niitä asentelevat.
    Jotkut pankkiohjelmat ja verkkokaupat vaativat kolmannen osapuolen evästeet käyttöön.

    VastaaPoista
  17. Tekninen tiedustelu:
    Jaako lahtevista kommenteista kopio lahettajan paahan, tai saako jaamaan?

    VastaaPoista
  18. Ad Jyrki Virolainen, jos ei mies ja prosessiproffa tiedä edes mikä on "vapauden / oikeudenmukaisuuden" ero, niin todellakin kannattaa olla vastaamatta "linnan kundin" kysymykseen ja blogistin aiheeseen..

    VastaaPoista
  19. Kiitos Jarmom. Ratkaisi vinkkisi muutkin ongelmat. Jee.

    VastaaPoista