Sivun näyttöjä yhteensä

21. helmikuuta 2011

Sakko ja hinta




Työnjajko on hyvä. Portsari ei saa sakottaa eikä ravintolassa ole putkaa.

Portsari saattaa kiskaista turpaan. Se on ryyppymiehen riski, jos nimittäin takki ei sovi eikä ovenripa löydy. Portsarin asiana on ehkäistä rähinöinti. Kyllä minä myönnän, että sitten asiat sujuisivat, jos poke saisi piestä juopon takapihalla ja ravintoloitsija pitää asiakkaan lompakon sopimussakkona. Hiukan tähän suuntaan ajateltiin menneinä vuosikymmeninä.

Tässä nyt kumminkin on tämä laki kiusana.

Muutamat eiliset kommentoijat tulevat kannattaneeksi vigilantismia, joka minusta on pelottava ja torjuttava ilmiö. Juristikollegat antavat ymmärtää, että jonkinlainen pysäköintimiliisi olisi hyvä asia. Siitä he eivät mainitse, saisivatko nämä tehostaa vaikutustaan kantamalla haulikkoa tai pienoiskivääriä, vai joutuisivatko tyytymään polkupyörän kettinkeihin ja pesäpallomailoihin.

Laki – perusoikeudet – joko murtuu rysähtäen tai joutuu eroosion kohteeksi ja alkaa murentua. Rysähdys on sama asia kuin vallankaappaus. Eroosiota voi pitää silmällä aikana, jolloin valtion ja kuntien toimintojen yksityistäminen on vauhdissa.

Toistaiseksi hullujenhuoneeseen sulkemiseen tarvitaan virkalääkärin lausunto, eikä keikkalääkäri kelpaa. En ole joutunut tahdonvastaiseen hoitoon, vielä, ehkä siksi, että ymmärrän tuon eron. Virkalääkäri on ohjeistettavissa ja valvottavissa ja hänet saadaan tarvittaessa vastuuseen.  On puhuttu vankiloiden yksityistämisestä. Sillä saataisiin varmaan säästöä. En kuitenkaan syty ajatukselle, ja syyt ovat samat kuin tuossa lääkäriesimerkissä.

Joku puhui ”parkkiaktivisteista”. Pysäköinti on pieni asia. Takana on suuria asioita. Meitä valvotaan. Olen ollut ymmärtävinäni, että parastaikaa on maailmalla meneillään erilaisia katukokouksia, joiden taustalla on kasvanut inho kyttäämistä ja kyyläämistä kohtaan.

Suomessa viranomaisvalta on syöpymässä. Esimerkkini portsarista eli järjestysmiehestä on harkittu. Ammattikunta on kaikille tuttu ja on toiminut varmaan sata vuotta luvallisesti. Jos joku posauttaa J. Virolaista kuonoon siksi ettei ole läpäissyt tentissä, tuomitaanko RL 18 : 1 nojalla vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen? Siis oliko tentin arvostelu julkisen vallan käyttöä sisältävä virkatoimi? Jos joku käy käsiksi vartijavahtimestariin tai poliisiaseman kanslistiin menetettyään ajokorttinsa, miten tuomitaan. RL 18 : 1 ei sisällä sakon mahdollisuutta. Virkamiehistä ja julkisen vallan käyttämisestä virkarikoksen kannalta säädetään rikoslaissa. Yliopiston tehtävissä oleva henkilö on rikosoikeudellisesti virkamies. Asia on sangen laajankantoinen esimerkiksi lahjontatapauksissa.

Usean kysyjän peräänkuuluttama sopimuksen ja sakon ero näkyy komeasti kuntosaliesimerkissä – ylimääräinen maksu yön yli koppiin jätetyistä kamppeista. Jos tämä on painettu kausikorttiin tai pääsylippuun, asia on selvä, eikä maksu oli sopimussakko, vaan tavallinen sopimukseen perustuva vastike. Pysäköintihalli on myös hyvä esimerkki. Jos puomilla lukee: maalaamme autosi, haluat tai et, se on sitten maksettava.

Ero on lakiin – kiellon tai käskyn sisältävään lakiin – perustuva rahasuoritus ja muu maksu. Jullikan tekeminen taksille on luottopetos ja reaalisopimuksen rikkomus.

KKO mietti tätä asiaa ratkaisussaan (2010:23). Oliko kysymyksessä ollut kerrostalon pihan ”pysäköintilaitos” vai ei? Manhattanilla jokainen käytettävissä oleva kuutiometri on ”pysäköintilaitos” (autoja nostetaan hissillä päällekkäin).  Ratkaisu, josta KKO äänesti 3 – 2 on pohjaltaan todistelukysymys. Rubriikissa ratkaistu oikeuskysymys ilmoitetaan: ”Kysymys siitä… oliko… syntynyt sopimus vai ei.” Samalla viitataan opastetauluihin. Eri asia kuin nyt käsittelemämme.

Jos painatan eteiseeni kyltin ”Matkapuhelimen käyttäminen tässä huoneistossa kielletään”, saanko vaatia maksun naapurilta, joka uhmaa kieltoani? Saa sitä vaatia, mutta kysymyksessä on riita-asia. Häviän sen. Kotirauhan rikkomista voisi yrittää, ja se olisi poliisiasia. Häviäisin senkin. Kouluissa matkapuhelimen käyttäminen luokassa oppitunnin aikana on yleensä kiellettyä – perusteena on julkisen vallan käyttäminen. Niin harmillista kuin se onkin, kouluissa ei kai saa edes esiintyä päihtyneenä.

21 kommenttia:

  1. "Yliopiston tehtävissä oleva henkilö on rikosoikeudellisesti virkamies."

    Tokkopa vain. Yliopistot on privatisoitu. Yliopistolaiset eivät enää ole virkamiehiä.

    VastaaPoista
  2. Tämä (parkkeeraus) on mielestäni ilmiönä mielenkiintoinen, ei niinkään asiana. Meillä on viime vuosina lisätty julkisen vallan valvontakeinoja ja on myös tullut aktiivisia yksityisiä valvontayrityksiä, kuten vaikka vartijayrityksiä. Osa vartijayrityksistä on jopa monikansallisia ”turvayrityksiä”. Tekninen valvonta on mahdollistanut sellaisen valvontakapasiteetin mistä entisajan diktatuurit (tai lapualaiset) olisivat kateellisia. Kohta joku ehdottaa autoihin radiotunnistusta yhdistettynä paikkatietoon, jolloin voisimme luoda reaaliaikaisen nopeus ja parkkeerausjärjestelmän missä olisi täydellinen valvontamahdollisuus.

    Valvonnan lisääntyminen ei ole suomalainen ilmiö vaan maailmanlaajuinen. Euroopassa kiristellään lakeja ja häädetään toisen EU maan kansalaisia toiseen EU-maahan. Ulkomaalaiset ovat aiheuttaneet suunnilleen kaikissa maissa ongelmia tai ainahan se vaaraton vähemmistö on kaiken pahan alku. Suomi on kuitenkin turvallisempi maa kuin koskaan, niin liikenteen kuin rikosten osalta.

    VastaaPoista
  3. Jukka,

    tuosta huomiostasi teollisuusvartijan oikeuksista. Niitä on laajennettu yllättävän paljon. Vartijakin saa antaa pamppua eli "käyttää voimakeinoja". Erityisen kovat valtuudet antaa ydinenergialaki, jossa ydinvoimalaitoksen yksityiselle turvaorganisaatiolle annetaan samat voimankäyttövaltuudet kuin poliisille. Tosin ainoastaan muutaman hehtaarin aidatulla alueella.

    Ja se pokekin saa pamputtaa: Järjestyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, kiinni otetun tarkastamiseksi tai pakenemisen estämiseksi, esineen tai aineen poisottamiseksi taikka esteen poistamiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. (533/1999, §9.1) Tämä on paljon hätävarjelusäännöstä laajempi voimankäyttövaltuutus.

    VastaaPoista
  4. Onpas Kemppinen aloittanut blogiviikkonsa vauhdikkaasti!

    Poke eli portsari pieksee juopon asiakkaan takapihalla..keikkalääkäri yrittää passittaa jotakin hullua tahdonvastaiseen hoitoon...opiskelija posauttaa J.Virolaista kuonoon kun tentti ei ole mennyt läpi...joku käy käsiksi poliisiaseman kanslistiin menetettyä ajokorttinsa jne.

    Lisää tällaista! Johan tässä noita kuivakkaita kylttyyrijorinoita onkin saanut lukea jo ihan kyllästymiseen asti!

    VastaaPoista
  5. Kun nyt puhutaan järjestyksenvalvojista, niin kannattaa huomata, että järjestyksenvalvoja on toimessaan virkamies. Tämä on hyvinkin perusteltua, koska järjestyksenvalvojalla on kohtalaisen laajat valtuudet puuttua henkilön perusoikeuksiin, jolloin hänellä pitää olla valtaan suhteutettu vastuukin.

    VastaaPoista
  6. Kiitos lisävalaisusta. Tämä on kuin uskonasiat - keskustelu pyörii tyhjää ilman että päästään a priori -tyyppisen vakaumuksen ohi konsenukseen. Tässä ehkä lopputulos on niin tunnevoimainen - joudunko sietämään kiinteistöni luvatonta käyttöä/enkö saakaan pysäköidä kuten huvittaa; ja toisaalta edellinen on niin paljon sympaattisempi. Ei kunnallinen pysäköinninvalvoja valvonta koskaan tule oikeasti kattavaksi, jollei jotain "peltipoliisi"-tyyppistä teknistä ratkaisua tule tarjolle (esim asoy voisi vuokrata kunnalta laitteen, joka tunnistaa kaikii pihalle ajavat ja virkatietokone lähettää muille kuin listatuille - tai virka-autoille - automaattisesti perustuslakikestävän maksulapun).

    Mutta siis vieläkään en ymmärrä miten "käyvän hinnan" suuruisen pysäköintimaksun pyytäminen pihaltaan voi olla julkisen vallan käyttöä. Ja kuka voi olla bona fides (puhumme nyt siis selkeistä piha-alueista, joilla kyltitkin). Pysäköity auto vie aivan varmasti tilaa ja rajoittaa kiinteistön käyttöä. Kemppisen esimerkki kännykän käytöstä kotona on hassu, koska kielto siinä on yllättävä ja vahinko epäselvä. Mutta saisiko tulla Kemppisille makuupussissa nurkkiin maksuitta nukkumaan, heti siihen kielto- ja maksukyltin viereen ja vedota siihen, ettei paikka mikään hotelli ole, vaan paljon paremmalla paikalla, mukavampi ja vieläpä siis ilmainenkin.

    VastaaPoista
  7. Ad Anonyymi: - rikosoikeudellinen virkamieskäsite on rikoslalin 40 luvussa. Yliopiston virkaan verrattava palvelulssuhde on nimenomaan mainittu.

    "Rikosoikeudellinen virkamies" on kautta aikojen ollut eri asia kuin virkamiesoikeudellinen. VR:n jarrumiehiä ja raitiovaunun rahastajia on tuomittu virkamiehenä tehdystä [kavalluksesta].

    Virkamieheen rinnastetaan mm. järjestysmies, kuten kommentoija mainitsee, mutta myös poliisin avukseen pyytämä muukin henkilö, vaikkapa taksinkuljettaja, niin kauan kuin tehtävä jatkuu.

    VastaaPoista
  8. Ad Rienzi: - jos on kyltit, ei ongelmia. Jos on vain P niin kuin meillä, pidän luonnollisena, että meille kylään tuleva vieras jättää autonsa siihen (tie päättyy parkkipaikkaamme).

    Toistan jo esittämäni: veloitettakoon toisen maalle pysäköinnistä kaikin mokomin, mutta jos automaattia ja puomia ei ole, soisin, esittämiini perusteluihin viitaten, että maksut lähetettäisiin esim. pysäköinninvalvojanvirastoon leimattaviksi.

    Ainakin me tiedämme, että 99,9 % poliisin kirjoittamista sakoistakin menee myllyn läpi kenenkään kajoamatta. Mutta tärkeää on, että myllyn ääressä on viranomainen, ei yksityinen.

    Häpeäkseni en tiedä eli en muista, miten nykyisin hoidetaan nen asiat, joita itse tehtailin ennen vanhaan lainhakuina ja maksamismääräyksinä. Jovain oli hyvä, että lemasinta käytti tuomioistuinharjoittelija eikä esimerkiksi pankkivirkailija.

    VastaaPoista
  9. Grammari on varmaan pyörittänyt levyä jo jonkun kierroksen samassa urassa, mutta enpä ole missään nähnyt asiantuntijapohdintaa direktiivin 93/13/ETY, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista, vaikutuksesta parkkisakkosopimuksiin. eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31993L0013:FI:HTML

    Direktiivin liitteen mukaan kohtuuttomana pidetään mm.
    e) suhteettoman suuren korvauksen vaatiminen kuluttajalta, joka ei täytä velvollisuuksiaan;
    ja
    i) kuluttajan sitominen peruuttamattomasti ehtoihin, joihin hänellä ei ollut mitään tosiasiallista mahdollisuutta tutustua ennen sopimuksen tekemistä;

    Esimerkiksi Englannissa on käyty ankaraa taistelua pankkien tilinylitysmaksuista käsittääkseni e)-kohdan nojalla. Kohtuullista on periä hyvitys aiheutuneista kuluista mutta maksu ei saa olla rangaistus. Hyvien asiakkaiden pankkipalvelut on rahoitettu huonoilta asiakkailta perittäviltä "penalty fee"-maksuilla.

    i)-kohta taas on relevantti, koska liikkuvasta autosta ehtokyltteihin tutustuminen on käytännössä mahdotonta *ennen* pysäköintiä. Maksukuitilla lienee myös lisäehtoja, joista kyltissä ei ole ollut mainintaa?

    VastaaPoista
  10. Hoh. hoijaa.. Saako naapurin tontille rakentaa? Keskustelu pyörii eräiden kommentojoiden johdosta tyhjänpäällä eikä tahdota nähdä kokonaisuutta ja sitä "jyvää", eli oleellisinta.

    Jos näin on, niin "yksityistetään samantien koko poliisitoimi", vois nimittäin olettaa että lakia noudatettaisiin ja hommat hoituis! Nythän on niin, että meillä on oikein poliisihallitus ja sen on saanut huomata kun Ylipoliisi ottaa jokaiseen pikkuasiaan kantaa, kuten eräät ministeritkin. Perkele, että sapettaa!

    Arvostan Kemppisen kolleega Virolaista, Mutta joskus on voitava myöntää että "sorry olin väärässä". Ei tässä yksinkertaisessa elämässä ole muita jumalia, kun He joita itse palvomme ja kukaties haluaisimme olla samankaltaisia?

    Pikkuerkki sanoo höh..

    VastaaPoista
  11. Ad Anonyymi - kiitos tuosta direktiiviviittauksesta.

    Aforismi asian vierestä - arkipäivän kauhuja: ei ole tosiaankaan hauskaa tyrkyttää p-hallin puomilla lukijaan korttia, jota kone väittää jostian syystä kelpaamattomaksi. Kun jono takana kasvaa ja puomipuhelin ei vastaa.

    VastaaPoista
  12. Toin itse tuon kuntosaliesimerkin esiin edellisen postauksenne kommenteissa. Kuntosalillani tuota kamojen yön yli jättämisestä seuraavaa maksua ei ole painettu mihinkään korttisopimukseen, sillä pukuhuoneen omistaa yksityinen liikuntahalli jossa yksityinen kuntosali on alivuokralaisena (pahoittelen epäselvyyttä). Seuraamusmaksusta ilmoitetaan A4:sella pukuhuoneen seinällä.

    Päättelen maallikkona että pukuhuoneen yleiset käyttöehdot ovat "konkludenttisia" ja niitä voidaan vahvistaa tuollaisella seinällä olevalla lapulla jossa varoitetaan näiden "konkludenttisten ehtojen" vastaisesta käytöstä. Haluaisin kuulla jonkin järkiperustelun sille miten tämä tapaus eroaa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Vai voinko jo huomenna tehdä rikosilmoituksen hallin vahtimestarista?

    VastaaPoista
  13. Joku jo ehdotti kansalaistottelemattomuutena sitä, että aina kun ajaa parkkihalliin, jossa on hämärä sopimusehtoja sisältävä kyltti, astuu ulos autosta rauhassa tarkastelemaan kylttiä lukeakseen sen huolellisesti.

    Paikalle tulevalle militantille voi kertoa, että sopimukseen on syytä tutustua ennen kuin päättää, sitoutuuko sen ehtoihin.

    Jukka,

    Ei tarvitse olla ollenkaan kauhuissaan. Sen kun odottaa, että joku tulee auttamaan. Ja jos takana tulevat alkavat soittaa torvea, voi mennä kysymään, että voisiko auttaa soittamalla torvea heidän puolestaan samalla kun he etsivät paikalle jonkun osaavamman...

    VastaaPoista
  14. Perustuslain 124 §:n mukaan julkisen vallan käyttöä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle lain nojalla, jos se ei vaaranna perusoikeuksia tai oikeusturvaa. MERKITTÄVÄÄ julkisen vallan käyttöä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

    Kuopion hallinto-oikeus on päätynyt siihen, että mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun lähettäminen on MERKITTÄVÄÄ julkisen vallan käyttämistä. Merkittävän julkisen vallan käyttäjän tulee olla virkasuhteessa. Tarkkailulähetteen (lomake M I) lähettämisestä seuraa prosessi, joka voi päättyä tahdosta riippumattomaan hoitoon mielisairaalassa.

    Hallinto-oikeuden päätöksen 21.12.2010 mukaan tarkkailulähetteen laatinut erikoislääkäri ei ollut virkasuhteessa eikä hänellä yksityisen lääkärikeskuksen työntekijänä ollut toimivaltaa lähettää henkilöä mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun. Tämän vuoksi henkilön tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen ei ollut tapahtunut lainmukaisesti.

    Kun opettaja opettaa ja kasvattaa, kysymys ei ole julkisen vallan käyttämisestä, mutta numeron antaminen kokeesta saatikka todistuksen kirjoittaminen on julkisen vallan käyttämistä. Sama koskee professoria: luennoiminen ei ole julkisen vallan käyttämistä, mutta arvosanan antamisen esim. tentistä on sitä, ehkä ei kuitenkaan merkittävää.

    VastaaPoista
  15. Ad Johannes: - ero on lain rikkomiseseta johtuva seuraamus eli rangaistus / sopimuksen rikkomisesta johtuvat.

    En tietenkään tunne olosuhteita. Jos autonvuokraamo veloittaa rangaistukseksi nimittämänsä maksun vuokratussa autossa tupakoinnista, ja asiasta oli maininta sopimuksessa, täysin laillista. Vähän sama kun (enimmäkseen entisten) videovuokraamoiden myöhästymismaksu.

    VastaaPoista
  16. Hei, eikö julkisen vallan ulkoistamisessa oltu Rooman valtakunnassa pitkällä. Tullimies Sakkeus oli käyttänyt tätä valtaa mielivaltaisesti, ja tunsi näin tehneensä syntiä. Aikoi korvata nelinkertaisesti vääryyden kohteeksi joutuneille. Entäs kunigas Herodes tetrarka, neljännesruhtinas, eikö hänkin saanut oikeuden julkisen vallan käyttöön tietyllä alueella Rooman keisarilta ostamalla?

    VastaaPoista
  17. "ero on lain rikkomiseseta johtuva seuraamus eli rangaistus / sopimuksen rikkomisesta johtuvat."

    Eli:

    - Pysäköintihallin omistaja ei saa periä ennalta ilmoittamaansa ylimääräistä maksua pysäköijältä hänen asettamiensa ehtojen noudattamatta jättämisestä sen takia että on olemassa laki joka määrää pysäköinnistä yleisesti.

    - Liikuntahallin omistaja saa periä ennalta ilmoittamansa ylimääräisen maksun kamojen säilyttäjältä hänen asettamiensa ehtojen noudattamatta jättämisestä sen takia että ei ole olemassa lakia joka määrää jumppavaatteiden säilyttämisestä.

    Eihän se nyt ihan näin voi mennä.

    VastaaPoista
  18. Pitäisikö kaikki yksityistä pysäköinninvalvontaa kiivaasti vastustavat henkilöt lähettää mielenterveyslain mukaiseen tarkkailuun, tietenkin asianmukaisessa virkasuhteessa olevan lekurin lähetteellä M1?

    VastaaPoista
  19. Johtaneeko Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisu (=laintulkinta) siihen, että maaseudulla, jossa ei vuosikymmeniin ole nähtykään muita kuin keikkalääkäreitä, ei ketään voi, vaikka tarve olisi, passittaa M1:llä hoitoon? Sehän vaarantaa sekä potilaan että hänen lähipiirinsä turvallisuuden. Käsittääkseni lakimuutos asiantilan korjaamiseksi on tulossa.
    CJ

    VastaaPoista
  20. Sekalaista kommentointia.

    > Suomi on kuitenkin turvallisempi maa kuin koskaan, niin liikenteen kuin rikosten osalta.

    Yleisesti ottaen tämä pitää paikkansa, mutta näin ei ole kaikissa tapauksissa. Minun mielestäni rikosten väheneminen on juurikin siellä, jossa en ole niin hirveän huolestunut. Seuraavasta taas olen huolestunut.

    Suomen väestö:

    1980 4 787 778
    1990 4 998 478
    2000 5 181 000
    2010 5 374 499

    lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_v%C3%A4est%C3%B6

    Rikokset ja niiden selvittäminen muuttujina Kunta, Rikos, Tiedot ja Vuosi
    1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
    Kunnat yhteensä
    Törkeä pahoinpitely 21:6
    Poliisin tietoon tulleet rikokset
    1 600 1 622 1 724 1 793 1 788 1 891 1 820 1 905 1 979 2 147 2 358 2 199 1 962 1 890 2 038 1 955 1 926 1 852 1 805 1 805 1 972 2 119 2 145 2 108 2 270 2 071 2 056 2 385 2 256 2 105

    lähde: www.stat.fi (tarkemmin on huono sanoa, kun saitin rakenne on, mikä se on)

    Jos tuijottaa vain noita esitettyjä lukuja, niin siltikin kasvua alkupäästä loppupäähän on enemmän kuin väestönkasvusta voisi olettaa. Sitä paitsi Suomi on samana aikana harmaantunut paljon, ja vanhukset eivät pahemmin törkeästi pahoinpitele (toki harvoja poikkeuksia on). Ja Suomi on rikastunut keskimäärin (vauraammat harvemmin törkeästi pahoinpitelee) yms. yms..

    Jos meinaatte lukuja kritisoida, ottakaa huomioon, että törkeä pahoinpitely on loppujen lopuksi vähän eri kuin, että joku läppäsee snägärin kulmalla. Sitä paitsi Tilastokeskus ei tässä tapauksessa reklamoinut tilastojen perusteiden muutoksista vuosien varrella (muun muassa liikennerikosten osalta sanotaan suoraan esim. rattijuopumuksen rajan muutoksista).

    > Lisää tällaista! Johan tässä noita kuivakkaita kylttyyrijorinoita onkin saanut lukea jo ihan kyllästymiseen asti!

    Saanen vastalausettata.


    Muuten kiitos toiselle anonyymille ihan toisesta syystä:

    > i) kuluttajan sitominen peruuttamattomasti ehtoihin, joihin hänellä ei ollut mitään tosiasiallista mahdollisuutta tutustua ennen sopimuksen tekemistä

    Nimittäin oma sähköyhtiöni aikoo vuokrata kertakorvauksella maatani (en ole suurmaanomistaja, kiitos kysymästä) sähköjohdoille ja -linjoille maan päällä "ikuisiksi ajoiksi". Ei minulla sinänsä asiaa vastaan ole (kyllähän sen sähkön täytyy virrata itselle ja muille), mutta "ikuisiksi ajoiksi". 10 tai 15 vuotta ok, ikuisiksi ajoiksi ei.

    > Aforismi asian vierestä - arkipäivän kauhuja: ei ole tosiaankaan hauskaa tyrkyttää p-hallin puomilla lukijaan korttia, jota kone väittää jostian syystä kelpaamattomaksi. Kun jono takana kasvaa ja puomipuhelin ei vastaa.

    Komppaan! Sitten vielä on työsuhdeparkkeeraus ja muu. Auta armias, kun eksyt väärälle puomille...

    alo:

    Samaa mieltä, mutta ihan toisesta asiasta näin, kun olen anonyymi paskiainen (en kommentoinut blogiisi, kun en olisi anonyymi, paskiainenhan olen jo muutenkin): ihan äänikalustosta. Minulla on sellainen viba, että jos tänä päivänä haluaisi nauhoittaa puhetta (tai ääntä) modifioimatta (siis taajuusvaste olisi mahdollisimman todenmukainen) ilman häiriöitä, niin kannattaa sijoittaa rahat mikrofoniin. Puhuit blogissasi kaapeleista, ja kyllä niihinkin rahaa laittaisin, mutta kokonaisuuden kannalta kaapelit eivät kait niin paljon rahaa vie. Muut asiat eivät ole tärkeitä, tai siis ne on jo hoidossa, jos ei ihan kuraa osta.

    VastaaPoista
  21. Edellinen (kait) anonyymi jatkaa.

    Eikö muuten tullut muille kylmät väreet niskaan, kun katsoi tuota direktiiviä?

    Ensin hieno logo, jossa EURLex tähtien kanssa. Sitten vaaka ja lakikirjat -kuva. "Avis juridique important" ("tärkeä oikeudellinen neuvo").

    Sitten:

    "31993L0013"

    Sitten:

    "Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993," jne.

    Neuvostosta puhutaan paljon...

    Ja puhutaan paljon muutenkin... Odotan vaan sitä, että toiminta on kuitenkin yksioikoista.

    VastaaPoista