Sivun näyttöjä yhteensä

27. huhtikuuta 2009

Sua kohti



Nyt on meneillään kaksi keskustelua, joissa on kysymys samasta asiasta, vaikka keskustelijat eivät näy huomaavan sitä.

Yle ei saisi hoiperrella julkisen palvelun puolelta kilpailemaan kunniallisten liikemiesten kanssa, heidän jotka haluavat vain rahaa. He sanovat noudattavansa ansaintalogiikkaa, ja rykäisevät kuivakiskoisesti.

Yliopistot eivät saisi harjoittaa yksityistä toimintaa, jollaiseksi katsotaan asiansa osaavien henkilöiden käyttäminen johtotehtävissä, raskauttavassa tapauksessa hallituksen jäseninä.

Perustuslaki on vaarassa. Lyökää rumpua. Antakaa sireenin soida. Viekää kukkia ja kynttilöitä Aleksanterin patsaalle. Se sijaitsee Yliopiston ja Valtioneuvoston välissä.

Yhä sakeneva joukko maan terävimpiä ajattelijoita, joihin luetaan jostain syystä jopa oikeustieteen professoreita, on ottanut kantaa asioissa.

Se taisi olla nuoren tasavallan alkuvuosia, kun juristiprofessorit lausuivat vakavan epäilyn hankkeesta ostaa valtiolle Imatran Voima Oy:n osakkeita. Arveltiin, ettei valtio voi omistaa yksityisoikeudellisen yrityksen papereita. Koska Tanner ja Hakkila pitivät hanketta hyvänä, se oli epäilemättä sosialistinen. Valtion tykkitehtaasta ja Suojeluskuntain Asekorjaamosta ei tietenkään pitänyt puhua tuossa yhteydessä.

Rahamedian puolesta puhuu siihen toimeen halukas ja esteetön Mikael Pentikäinen, pohjoisen poika. Hän on nimennyt laajapohjaisen ja yksimielisen paperin Ylen rahoituksesta ”Pasilan tilaustyöksi”. Ehkä hän viittaa Pasilan konepajaan, ehkä Poliisitaloon.

Väki varjelee korkeakoululaitoksen valkeutta, jota ei saa päästä saastuttamaan valtion raha eikä varsinkaan veljeily elinkeinoelämän kanssa, sillä korkeakouluopetuksella ei saa olla kosketuksia elävään elämään.

Esimerkiksi metsäteollisuutemme kohtalot osoittavat, miten suoraan kuljetaan, kun teollisuus menee metsään ja tutkimus- ja kehitystoiminta lyödään laimin.

Sama väki edellyttää, että Ylen pitäisi näivettyä rauhassa, koska se sama valtion raha, josta professoritkin kyllä saavat palkkansa, ei saa häiritä kilpailulla tosimiesten liiketoimia mediassa.

Joku yksinkertainen, kuten tämän kirjoittaja, saattaisi nähdä tässä epäjohdonmukaisuutta, koska tyhmempi, kuten tämän kirjoittaja, saattaisi pyrkiä panemaan opetustoiminnan ja yleisradiotoiminnan samalle viivalle.

Ylen täytyisi lähettää vain sellaisia ohjelmia, joita kukaan ei halua kuunnella eikä katsella. Viihdyttämiseen se ei saisi sortua. Viihdyttämiseen on luettava ainakin areenan julmuus, teatterin saastaisuus ja atleettien hyödyttömät temput.

On tehty valitus kilpailurikoksesta. Kuin konsulttitoimisto valittaisi yliopistosta, joka jakaa tähdellistä tietoa ilmaiseksi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasi on jo ansainnut näköispatsaan. Taannoin hänen puheenjohdollaan päätettiin, että sananvapauteen kajoaminen ei loukkaa sananvapautta (Lex Nokia). Nyt Sasilla on kädessään oikeustieteen professoreiden paperi, jonka mukaan yliopistojen itsehallintoa koskevia säännöksiä ei voi muuttaa lailla, vaikka perustuslaissa sanotaan, että yliopistoilla on itsehallinto sen mukaan kuin laissa säädetään.

Se on ymmärrettävää, että professorit haluavat edelleen päättää, ostetaanko rehtorin autoon talvirenkaat, ja jos ostetaan, kitka vai nasta. Siitä äänestetään, eikö olisi kuitenkin parempi, jos rehtori ajaisi kesärenkailla pahki patsaaseen.

Mutta monesta kurkusta kohoava väite, ettei korkeakoulujen hallintoa voi ensinkään muuttaa noudattamatta professorikunnan määräyksiä, on kohtalokas.

Elämme kovia aikoja. Tutkimus- ja kehitystoiminta on jäänyt jälkeen kilpailijamaista, eikä yliopisto-opetus pane rallattelemaan. Hallinto, jota professorit niin kovasti haluavat, näyttäisi jo vieneen ajan opetukselta ja tutkimukselta.

Televisiossa sanotaan hauskasti, että taloudellisessa kriisissä on tai ei ole saatu pohjakosketusta. Pohjakosketus tarkoittaa juuttumista karille ja useimmiten pikaista haaksirikkoa. Mutta pohjakosketusta silti odotellaan. Olisikohan tuo käännösvirhe termistä ”ground zero”, joka Hiroshimassa tarkoitti pommin kosketuspistettä maanpintaan?

Kun yliopistolain uudistus on menossa myttyyn, Keisarillinen Aleksanterin yliopisto muuttanee nimensä Titanic-opistoksi, jossa luotseina toimivat oikeustieteen professorit. Sääli opiskelijoita.

”Isä, missä sinä olit, kun Suomen ylempi opetus tuhottiin?”

”Olin allekirjoittamassa esteettömänä asiantuntijalausuntoja professorien asemasta?”

”Ettekö te yhtään ajatelleet opiskelijoita ja työpaikkoja?”

”Emme. Sellainen korina ei kuulu konsistoriin.”

Ei ole luultavaa, että jos yliopistoja yritetään uudestaan kohentaa, käytettävissä olisi rahaa. Taloudellinen kehitys ei näetsen vaikuta edulliselta.

38 kommenttia:

  1. mediamaksua en ymmärrä lainkaan. maksu, joka peritään kaikilta on vero. vero suhteutetaan tuloihin. onko tämä uusi suunta... samansuuruisia maksuja tuloihin katsomatta. tässähän tehdään kaupallisestikin tuotettu ilmainen media kansalaiselle maksulliseksi.

    VastaaPoista
  2. Ja aivan ensiksi, häviääkö, väheneekö byrokratia? Ei varmasti häviä eikä vähene, se lisääntyy. Hallinto syö lisääntyneet resurssit.

    Muistaakseni viimeksi Neuvostoliitossa oli vallalla käsitys hallinnollisen ratkaisun tuovan lisää inovaatiota ja huipputuloksia.

    Rahoituksen väärinkäyttö lisääntyy.

    Tutkimus- ja kehitystoimintaan ehdottomasti vähemmän rahaa, mutta enemmän motivoituneita henkilöitä. Tarkottaen opiskelijamäärien dramaattista pienentämistä ja siihen sopeutumista. Eivät yliopistot ole koskaan luoneet oikeastaan yhtään uutta innovaatiota. Kehitys tapahtuu aivan muualla.

    Suomi tarvitsee yhden eliittiyliopiston. Ei Aaltoa, jossa tuhannesta persereiästä katsastetaan se yksi osaava. Vaan että kymmenestä koulitaan yhdeksän osaavaa.

    Säätiömallinen jargonin kukinta ja salailu.

    Mitä vähemmän rahaa ja hallintoa, sitä parempia tuloksia.

    Professorit ja opiskelijat (asiantuntijat) pois häsläämästä ja ammattimiehet päättämään asioista ja rahoista.

    Aalto-yliopisto on kuin mormooniperhe, joka kuksii kymmenen epäidioottimaista sukurutsaista lasta. Fiksuilta näyttävät, mutta ajatus on hiljentynyt. Varat näiden lasten elättämisen kerätään muilta sisäsiittoisilta. Rahaa tulee, mutta kukaan ei ymmärrä mihin se menee.

    VastaaPoista
  3. Piti lisätä tämä Aalto-yliopiston ensimmäinen innovatsiooninen tekele. Teekkarit, taiteilijat ja kauppatieteilijät löivät viisaat päänsä yhteen. Lopputulos on Project Sgreen, eli viherseinäke.

    www.sgreen.info/index.html

    Että voihan vittu. Nuita olen nähnyt Jaappanissa viisi vuotta sitten. Ihan samanlaisia. Jaappanissa kasvit oli liruteltu sellaiseen sermiin, jossa kastelu hoitui tukipuiden kautta.

    VastaaPoista
  4. Ovatko hallinnon kulut kovemmat kuin kullinnon halut?

    VastaaPoista
  5. Yliopistoihin ajettavana oleva pörssiyhtiöiden hallintomalli -nimitysvaliokunnassa kolme suurinta osakkeenomistajaa päättää yhtiön johtajien valinnasta- tarkoittaa käytännössä sitä että osakkeiden ollessa "levällään" maailmalla, mitättömän pienen vähemmistön edustaja pääsee päättämään vähintään 33% mandaatilla eräänlaisen vähenmmistödiktatuurin muotona.

    Niinpä Aalto-yilopiston hallitukseen on jo valittu mm. Hankenin proffa.

    Kimmo Sasi tosiaan sai eilen oman patsaansa kun hänet valittiin Svenska Folktingetin varapuheenjohtajaksi.

    VastaaPoista
  6. "Mikael Pentikäinen, pohjoisen poika"

    Pohjoisen? Eikö hän ole helsinkiläisen uskontotieteen professorin poika?

    VastaaPoista
  7. "termistä ”ground zero”, joka Hiroshimassa tarkoitti pommin kosketuspistettä maanpintaan?"

    Osuukos ydinpommi maahan? Olen
    luullut että maksimaalisen tuhon
    saamiseksi se räjäytetään muutaman
    sadan metrin korkeudessa? Siis silloin kun ollaan tosissaan, testeissä tietysti vaikka maan alla.

    Pohjakosketus viitannee käyrän alimpaan kohtaan, vähän niinkuin sukellusveneen pohjakosketus.

    VastaaPoista
  8. En ymmärrä miten juristi voi haksahtaa noin pahasti kommentoidessaan oikeustieteellisen professorien lausuntoa: jos perustuslaissa on luvattu turvata yliopistojen autonomia mm. niin että autonomiaa koskevia asioita on säädettävä lailla, ei esimerkiksi johtosäännöillä, niin kuin nyt tapahtuu, niin professorit lienevät täysin oikeassa puuttuessaan tähän. Lisäksi jos perustuslaissa luvataan turvata jokin asia, niin ei sitä lailla voi poistaa, niin kuin Kemppinen haluaa tehdä, kovin kevein perustein. Aalto-yliopiston suhteen perustuslain vastaisuus lienee täysin ilmeinen.
    Ja jos itse sattuu olemaan (tulevan) Aalto yliopiston professori niin saattaa olla että tähän liittyy hieman jääviyttäkin, ainakin kun puhe on tutkimus- kehittämis- ja opettamistoiminnan heikkoudesta.

    VastaaPoista
  9. Pieni korjaus: havaitsin että J Kemppinen onkin nykyään Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kauppatieteen professori tai jotain sinnepäin, eli hän on erityisen kompetentti arvioimaan yliopistojen autonomiaa...

    VastaaPoista
  10. Onko meillä enää kunniallisia liikemiehiä tai edes liikemiehiä?

    Pentikäisen tapaan he ovat palkkarenkejä ja pelaavat toisten rahoilla.

    Kilpailua he tosin inhoavat kuin aidot liikemiehet, mutta senkin tekevät isäntänsä ohjauksessa.

    VastaaPoista
  11. "On tehty valitus kilpailurikoksesta. Kuin konsulttitoimisto valittaisi yliopistosta, joka jakaa tähdellistä tietoa ilmaiseksi."

    Ei näin. Ei YLE jaa uutisaineistoa ilmaiseksi vaan yhteisellä rahalla rahoitettuna. Miten se voisikaan jakaa työtä vaativaa ilmaiseksi. Veloituksetta se kyllä näyttäisi pyrkivän tätä tekemään.

    Siitä taas, että yhteisesti (muun muassa näiden muiden toimijoiden varoilla) rahoitettua jaetaan ilmaiseksi markkinoilla, joilla ei ole ennen toimittu, voidaan kyllä oikeutetusti kritisoida. Ei voi olla mediamaksunkaan tarkoitus, että sen turvin tuotetaan materiaalia, joka tappaa työpaikkoja ihan oikeasti markkinoiden ehdoilla toimivilta terveiltä yrityksiltä.

    VastaaPoista
  12. Jäin miettimään, että mistä tuossa ulkopuolisten miesten ja naisten istuttamisessa yliopiston hallintoon voi olla kyse.

    Kysehän on tältä osin nimenomaan suomalaisesta versiosta pyrkiä sovittamaan elinkeinoelämän ja yliopistojen tarpeet yhteen.

    Mielestäni on täysin asiallista kysyä, mitä yliopistot tuon yhteistyön kautta saisivat, ja mitä ne vastaavasti pois antaisivat.

    Eivätkö yliopistot ja korkeakoulut jo nykyisellään ole vähintään viidenkymmenen prosentin alennuksella toimivia tavarataloja yritysmaailman suuntaan?

    Jatkuvilla todella hullujen päivien taksoituksella kotimaiset, isohkot firmat saavat hyödykettä nimeltä tieto sen kaikissa eri muodoissa reilusti alle maailmanmarkkinahintojen.

    Voisiko ajatella, että tämä käytäntö on ainakin joiltain osin ristiriidassa nykyisin arvossa pidettyjen kansainvälistä kilpailua koskevien normien kanssa...tai edes eettisen suoraselkäisyyden?

    Niin, ja sitä paitsi suomalaiset yritykset taitavat jo muutoinkin olla vähän piloille hemmoteltuja. Ne kun näet saavat valtion ja korkeakoululaitoksen ansiosta käyttöönsä eurooppalaisittain poikkeuksellisen koulutetun, mutta vielä sitäkin halvemman työvoiman.

    Miksi muuten ranskalaisten, britannialaisten tai vaikkapa saksalaisten yritysten täytyy maksaa esimerkiksi insinööreilleen huomattavasti enemmän? Onko tämä Suomessa käytännöksi muodostunut, epäsuoruudessaankin sangen mittavaksi arvioitavissa oleva yritystuen muoto, sekään merkki reilusta pelistä tyyliin "Be a good sport!"

    Ja vaikka hyväksyisikin periaatteen, jonka mukaan yliopistojen olemassaolon oikeutus lepää niiden taidossa palvella kotimaisen, monopoleilla vaurastuneen elinkeinoelämän tarpeita, niin missä viipyvät länsimaisen sopimusoikeuden kylkiäisinään tuomat hedelmät?

    Onko joku kuullut suomalaisesta suuryrityksestä, joka on viime aikoina maksanut jollekin yliopistolle kokonaisen uuden lisäsiiven? Eivätkö ne Yhdysvalloissa menettelekin toisinaan juuri niin, vaikkei niitä kukaan ole edes epäillyt filantrooppisista puuhasteluista.

    VastaaPoista
  13. Ad J P Roos: Älä kuule vaihda alaa. Sait juuri 0 pistettä nykyisen ja ehdotetun yliopistolain ymmärtämisestä.

    HE 7/2009:

    "Itsehallinnolla perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännössä tarkoitetaan ennen muuta sitä, että yliopiston sisäisestä hallinnosta päättävät laissa säädetyin rajoituksin asianomaisen yliopiston omat eivätkä valtion yleiset hallintoviranomaiset (PeVL 13/1985 vp ja 1/1990 vp). Lailla on säädettävä muun muassa yliopiston tehtävistä, hallintoelimistä sekä niiden kokoonpanosta ja keskinäisistä suhteista, muutoksenhausta eri hallintoelinten päätöksiin sekä yliopistojen kielisuhteista (PeVL 3/1997 vp).

    Perustuslakivaliokunta (PeVL 19/2004 vp) on katsonut itsehallinnon näkökulmasta keskeiseksi, että laissa mainitaan yliopiston hallinnossa edustettuina olevat ryhmät ja että ulkopuolisen mukanaolo jää itsehallinnon periaatteiden mukaisesti riippumaan yliopiston omien toimielinten päätöksistä ja että tällöin noudatettava valintamenettely jää johtosäännöllä määrättäväksi.

    Hallituksen esityksessä uudeksi yliopistolaiksi ja yliopistolain voimaanpanolaiksi (HE 263/1996 vp) katsottiin yliopistojen ja korkeakoulujen autonomian suurimman merkityksen olevan tutkimuksen ja opetuksen vapaudessa. Yliopistolain katsottiin perustuslakiuudistuksessa vastaavan myös uudistetun perustuslain vaatimuksia."

    Puhe ei siis ole, kuten kirjoitit, autonomiaa koskevien asioiden käsittelemisestä johtosäännöllä.

    Siellä on eduskunnassa mietittävänä laki, ei johtosääntö.

    Minua koskeva huolesi on ymmärrettävä. Professuurini ei kuitenkaan liity kauppaoikeuteen eikä muuhun sellaiseen, vaan nimike on informaatio- ja teknologiaoikeus. Siihen kuuluu keskeisesti mm. sananvapaus ja muut perusoikeudet ja niiden suhde yksityisoikeuteen.

    Ehkä siksi eduskunnan perustuslakivaliokunta on jatkuvasti kutsunut minua asiantuntijana kuultavaksi. Ei sille nyt mitään mahda.

    Helsingin yliopistossa olen ollut 15 vuotta yleisen oikeustieteen dosentti; siis Tuorin Kallen aine. Katso tästä HY rikos- ja prosessioikeuden sekä yleisen oikeustieteen laitos.

    VastaaPoista
  14. Ad Anonyymi: - Merivoimain tiedotteesta viime vuonna:

    "Aluksen köysien irrottamisen jälkeen hallintalaitteet eivät kytkeytyneet normaalisti, ja alus lähti ajautumaan Länsi-Mustasaaren rantaan voimakkaan tuulen takia. Aluksen oikea peräkulma sai pohjakosketuksen."

    (Alus: Wilhelm Carpelan)

    VastaaPoista
  15. mediamaksun maksamisesta pitäisi tatuoida kuitti kansalaisen takalistoon ja säätää laki, jonka turvin sen tatuoinnin voisi tarkastaa... ja miksei saman tien säädetä takapuolen käyttömaksua. sieltähän sitä mediaa vasta tuleekin. tuossa ilmiössä olisi muuten aaltoyliopistolle paljon tutkittavaa. median aalto-hiukkasluonne. värihän tiedetään. sama kuin joidenkin kielessä :)

    VastaaPoista
  16. Ovat ne Pentikäiset pohjoisesta, tämä perhekunta lestadiolaislähtöinen, niin kuin on velimies Antti. Uskontotieteilijöissä ja kanttoreissa on paljon lestadiolaisia, juurikin näitä vanhoillisia sellaisia.

    Tämmöinen seikka:

    Pentikäisen putiikki Sanoma News pakottaa freelancerit allekirjoittamaan sopimuksen, jossa he, niin valokuvaajat kuin kirjoittavat toimittajat, luovuttavat kaikki oikeutensa jutuistaan Sanoma Newsille, joka vaatii, että sillä on oikeus käyttää freelancereiden juttuja jatkosssa aivan missä huvittaa, editoituna aivan niin kuin huvittaa, ilman erillistä korvausta, ilman ilmoitusta siitä, mihin juttuja käytetään.

    http://www.sarv.fi/fi/julkilausuma/

    VastaaPoista
  17. MISSA PAIN MAAILMAA NAMA HOMMAT OSATAAN?

    Maailmassa on paljon valtioita, yliopistoja ja radiotoimintaa.
    Missa maassa/maissa tama homma osataan? Vai onko kysymys siita, etta suomalaisten pitaa ensuimmaisena keksia jotain aivan ennekuulumattoman hyvaa?

    VastaaPoista
  18. 1) Haluan makkaraa, ostan HK:n lenkin enkä maksa Atrialle. Haluan lukea Hesarin aamuisin, tilaan enkä maksa HBL:lle. Haluan katsoa leffoja kotonani muutaman tarjolla olevan kanavan kautta, mutta joudun maksamaan lisenssiä tietylle yhtiölle ja tulevaisuudessa pakkomaksu jatkuu eri muodossa. Outoa, sillä ko. firma tarjoaa erinomaisia leffoja ja ohjelmia, joita tilaisin mielelläni: haluaisin maksaa niistä tavalliseen tapaan. Näin ei kuitenkaan voi tehdä. "En ihan ymmärrä". En tosiaan ymmärrä.
    2) Oletetaan kansalainen, jolla on kaikkien pakollisten menojen (ruoka, asunto, verot yms) jälkeen jäljellä noin 150 euroa / vuosi. Hän ei voi valita, mihin käyttää rahansa, sillä hänen on maksettava se tietylle yhtiölle riippumatta siitä, onko hänellä edes välineitä ko. yhtiön palveluista nauttimiseen. "En ihan ymmärrä". En tosiaan. Ai niin:
    "Tämä varmistaa rahoituksen jatkuvuuden ja sen, että työpaikat säilyy, eikä ole tarvetta suuriin saneerauksiin."
    ja
    "Meidän on palveltava myös niitä, jotka eivät ole Ylen palveluiden äärellä viihtyneet.".
    Niinpä tietysti, ymmärrystä vasaralla tyhmien kalloon!
    PS. Tottakai veroja on maksettava. Siksi YLEn rahoituksen ainoa "reilu" tapa on verotuksen kautta: tämä pakottaa poliitikot tekemään sen, mistä heille maksetaan. Päättäkööt keskenään, mitä ns. "julkinen palvelu" tarkoittaa.

    VastaaPoista
  19. AD Anonyymi: - murhe halvan työvoiman kouluttamisesta elinkeinoelämälle on ehkä paikallaan - mutta eikö suurin vääryys ole peruskoulu. Verovaroin koulutetaan monopoliyhtiöille työvoimaa.

    VastaaPoista
  20. http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=534580&name=DLFE-7420.pdf&title=Yleisradion%20julkinen%20palvelu%20ja%20rahoitus.%20Yleisradion%20julkista%20palvelua%20ja%20rahoitusta%20selvitt%C3%A4neen%20ty%C3%B6ryhm%C3%A4n%20loppuraportti.%2023.4.2009

    Yo. tulisi esittää täydellistä linkkiä (toivottavasti tulostuu täydellisesti kopioitavana linkkinä)
    ###
    YLEISRADIO OY:N JULKINEN PALVELU JA RAHOITUS
    Yleisradio Oy:n julkista palvelua ja rahoitusta selvittäneen
    työryhmän loppuraportti
    ###

    dokumenttiin.

    Dokumentissa sivulla 51 todetaan vähävaraisten mahdollisuudesta osallistua
    mediamaksu-talkoisiin näin :

    ###
    Tällaisia ovat esimerkiksi vähävaraiset tai varattomat
    henkilöt tai henkilöt, jotka ikänsä, sairautensa tai muun syyn takia ovat heikossa asemassa.
    Maksusta vapauttaminen voitaisiin sisällyttää järjestelmään, mutta se saattaisi käytännössä
    ongelmalliseksi ja merkittäviä kustannuksia aiheuttavaksi maksun perinnän toteuttamisen
    kannalta.
    ###

    Joo, milloinkahan vähävaraista ei kannattaisi tuomita ja sakottaa sen takia, että sanktio käy järjestelmälle liian kalliiksi.

    VastaaPoista
  21. Mikä on yliopistolaitoksen tehtävä?

    VastaaPoista
  22. Voisiko joku tietävämpi kertoa, mikä ero on verolla ja maksulla, eli miksi käytetään eri sanoja.

    Takavuosina otettiin käyttöön näköjään pysyväksi jäänyt ajoneuvovero. Termi on ymmärrettävä, vero mikä vero. Miksi siis Ylen tapauksessa maksu?

    STT kuulemma on linjannut, että se kirjoittaa Yle-maksusta mediamaksun sijaan. Peruste on se, että Ylelle raha menee, ei medialle yleensä.

    VastaaPoista
  23. Ehkäpä Yle nyt sitten rahoituksensa hamaan maailmaan tappiin turvattuaan alkaa hoitaa tehtäviäänkin ja lopettaa kilpailun hömpällä.

    Mutta tämä lupamaksun alennus 175 euroon on maailman vanhin temppu, jolla se myydään tyhmälle kansalle. Tässä tapauksessa edustajiensa välityksellä toki.

    Ellei se maksu tule nousemaan joka vuosi 10-20 %, niin maailman kirjat ovat sekaisin. Ellei se maksu 5 vuoden kuluttua olekaan vähintään 250 euroa, en teekään Jungerille jungereita - eli tervaa ja kieritä höyhenissä.

    Mutta on se. Eivät byrokraatit voi vastustaa tällaista automaattia: rahahana seinässä ja putken toinen pää meidän taskussa.

    Soinikin kuohitaan ministeriydellä.

    VastaaPoista
  24. Kemppinen on mun ylivoimainen suosikkini.

    Parasta vittuilua ikinä. Ja ehdottomalla tyylillä. Jess...

    VastaaPoista
  25. Yliopisto=teoriaa, jonka tarkoitus on objektiivinen ja holistinen

    Ammattikorkea=teoriaa, jonka tarkoitus on subjektiivinen ja holistinen eikä tähtää suoraan kenenkään hyötyyn vaan kompetenssin omaan hyödyn jatkeeksi

    Ammatti=teoriaa, jonka tarkoitus on subjektiivinen ja määrättyyn objektiiviseen ja subjektiiviseen tarkoitusperään

    Koulu=teoria, jonka tarkoitus on objektiivinen mutta subjektiiviseen käyttöön

    VastaaPoista
  26. Minun mielestäni JP R-S ei yleensä ole perillä siitä, miten paljon rakenteet ohjaavat ajattelua vaikka hänen tehtävänä on saada kärry nimenomaan ajajan ohjaamaksi. Hänen realistisuus on siis heikko suhteessa objektiiviseen tiedon hakemiseen, tieteeseen.Sen sijaan hänen suhde tietoon kun se on subjektiivisen ryhmän eduksi on parempi kuin aika raadollinen tietokanta, joka katsoo ihmisten päitä kauemmaksi. On siis rankkaa, koska ajattelu opitaan raa'aksi ja siten se jää raa'aksi ja siksi JPR-S on parempi kuin huomattavasti paljon raaemmat ja objektiivisemmat professorit.
    Mutta vain ihmisen kannalta: tieteen kannalta - jos tiedettä joku haluaa ihailla - se on väärä asenne. En silti halua enää asua maassa missä ollaan niin objektiivisia, että lopulta pääsee kaikki elämästään paitsi ne, jotka istuvat tiedon kahvassa. Heille elämä paranee, vain kahvan takia, ei oikeutuksen takia ns. tiedon osalta. Tästähän Russell kirjoitti parturi-paradoksinsa osalta ja sitä Kvanttifysikka vahvistaa: jos ei ole ns. osallinen vaan on vain observoija niin lopulta häviää se mitä katsoo ja observoija jää itse vain eloon.

    Pahaa. Brrrrr - ja sitä taidetaan tehdäkin.
    Miten Parasvuo on saanut perääntyä, ei sen takia, että on huono vaan sen takia, ettei pärjää kun nämä herrat tulevat temppelistään ampumaan. Miksi juoru-porukkaa ei ammuta? Nainen ja naisen arvoja raahavat kuolevat kun mies-arvoja revitään kaiken yläpuolelle.

    Paha maailma. Pitäkööt miehet ja ns. objektiiviset miehet pian ihan oman maapallon ja kehittäkööt robotit, joita naida ja joita pakottaa kotitöihin. Bimbojen jälkeen ei nimittäin enää ole ketään. Naiset - ne oikeat ja rumatkin vaikka älykkäät ja vastuulliset, kuolivat.

    ? Onko sitten kiva olla oikeassa?

    VastaaPoista
  27. Yliopisto ei ole mikään koulu, joka miettii yksilöjä taikka yksittäistä tietoa mutta onko maailmassa varaa olla satoja oikeita yliopistoja? Entäs status kun pitää olla niin kova että vain ns. oikea yliopisto ja sen ihailema tieto kelpaa niin sama ns. tieto viedään arkeen kuten Darwinin tietoteoriaa vietiin minunkin arkeen ja kaikenlaiseen sosiaalidarwinismiin.

    Tieto helvettiin ellei osata erottaa oikeaa tietoa ja kehitystä ja oikeaa tiedon sovellusta joka sopii ihan näille eläville ihmisille, etteivät tiedon nimissä tapa toisensa.

    VastaaPoista
  28. eikös yliopistolaitoksen tehtävänä ole... tuottaa maistereita ja tohtoreita valtion ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Eli turvata terve kriittinen ajattelu ja tieteellinen uteliaisuus meidän kaikkien hyödyksi.

    VastaaPoista
  29. Oopperan, sinfoniaorkestereiden ja teattereiden tukeminen julkisista varoista pitäisi myös ilmeisesti lopettaa, koska ne selvästi kilpailevat kaupallisten medioiden kanssa ja sehän ei ole reilua.
    En voi oopperassa tai konsertissa ollessani katsoa subin tai mtv:n hömppää. Saattaa vaarantaa jopa työpaikkoja.

    VastaaPoista
  30. YLEn rahoituksesta, sivut 58-59:
    "Lähtökohtaisesti suora valtion talousarviosta tapahtuva rahoitus olisi käytännössä yksinkertaisin järjestää, koska julkisen palvelun rahoituksen järjestämiseksi ei tarvittaisi erillisiä järjestelyitä. Nykyisten maksajien näkökulmasta maksu poistuisi, joskin jokainen veronmaksaja luonnollisesti osallistuisi verotuksen kautta julkisen palvelun rahoitukseen. Julkisen palvelun rahoituksen kattamiseksi talousarvioista edellyttäisi rahoitusta vastaavan summan säästöä muista menoista valtion menokehysten puitteissa tai vaihtoehtoisesti verotulojen määrää olisi kasvatettava vastaavalla summalla. Taloudellinen suhdannevaihtelu heijastuu valtion menoihin, mikä olisi omiaan heijastumaan myös julkisen palvelun rahoituksen tasoon ja kehitykseen pitkällä tähtäimellä. Suora talousarviorahoitus olisi julkisen palvelun käyttäjien kannalta läpinäkymätön, ts. käyttäjä ei tiedä, millä osuudella hän osallistuu julkisen palvelun rahoittamiseen. Vastaavasti
    Yleisradio Oy:n näkökulmasta julkisen palvelun yleisösuhde maksamisen muodossa katkeaisi kokonaan. Suoran valtion talousarviosta tapahtuvan rahoituksen on perinteisesti arvioitu vaikuttavan julkisen palvelun periaatteiden kannalta haitallisesti Yleisradio Oy:n riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen tiedotusvälineenä.
    Valtion talousarvion kautta tapahtuvalla rahoituksella saattaisi olla myös vaikutusta toiminnan harjoittamisen oikeudelliseen muotoon sekä hallintomalliin."

    Eihän tuota tekstiä voi edes pilkata! Ne tekevät sen ihan itse. Myöntävät alussa mikä olisi YKSINKERTAISINTA (=järkevintä), mutku pitää säilyttää muutama kätevä virka kaverille...

    VastaaPoista
  31. Saattaa olla, että teollisuuden jo nyt liian suuri läsnäolo (rahoitus omia hankkeitaan koskeviin aiheisiin) on vaikuttanut suuntaavasti metsäteollisuuden nykyongelmiin. Uusiutumattomuus.

    Siis ei ole tutkittu sillä alalla muita juttuja, kuin 'kiinnostavia' ja siitä se rahoitus on irronnut. Propellipäiden "hullut" ideat on jääneet kokeilematta, eikä sitten mitään mullistavaa ole löytynytkään.

    No nyt alkaa nekin kiinnostaa, vaan taitaa alkaa olla aika ja raha yhtiöillä tiukassa ettei ehdi odottaa tuloksia tarpeeksi kauan.

    'Riippumaton' yliopisto eli teollisuuden ohjauksesta riittävän vapaa tutkimus olisi siksi toivottavaa, että se antaa aina joskus hengästyttävän yllättäviä tuloksia ja oivalluksia, mutta vain jos niille annetaan mahdollisuus. Lyhyesti: rahaa saa antaa, mutta ei mukana 'projektisuunnitelmaa' mitä ja miten on tutkittava. Ehkä tästä kokemuksesta se pelko kumpuaa asiassa.

    Ja sitten Yle. Kannattaa vielä miettiä maksuideaa uusiksi. Tässä vaikka ehdotuksia: Osa budjetista ja pieni osa mediamaksua kansalta suoraan (riittää takaamaan muka"riippumattomuuden"), vaikka fifty-siksty. Voisiko osa olla maksullista palvelua ja osa ilmaista kansansivistystä? Ajattelin, kun kaikki ei sivistä mitä silmät näkee ja korvat kuulee, vaan osa suorastaan tyhmentävää (varsinkin se sivistävä).

    Ja ground zero kai on se maanpinta nollassa, kun pommin tms jäljiltä kaikki on tuusan nuuskana (laiton tavarasana EUssa?). Jälleenrakennus aloitetaan sitten nollasta. Osakekursseissa 'pohja' on epämääräinen kohta ja ajatellaan että sen alle ne ei laske. Vaan voihan ne laskea ihan nollaankin asti ja sitten ollaan varmasti kestävissä pohjissa ja me kaikki kusessa... Vai oliko se kuusessa, josta katajaan?

    VastaaPoista
  32. Itse asiaan en minäkään tohdi puuttua.

    -----------

    Sivupolusta eli "mediamaksusta" paistaa veropoliittinen linjanveto.

    Mediamaksuhan ei ole vastikkeeseen liittyvä maksu vaan yleinen vero, joka kannetaan kaikilta talouksilta ja osalta yrityksiä. Nykyinen TV-maksu on maksu, koska se perustuu ilmoitusvelvollisuuteen ja television hallussapitoon.

    Suomalaisessa verotuksessa on yksi progressiivinen vero - valtion tulovero - jonka osuus kaikista veroista alkaa olla häviävän pieni. Valtaosa veroista on pääperiaatteissaan tasaveroja kuten kunnallisvero, arvonlisävero ja lukuisat muut, jotka yhdessä siis muodostavat valtaosan verotuksesta.

    Mediamaksu on innovatiivinen veromuoto. Se on degressiivinen vero. Mitä pienemmät tulot, sitä suurempi veroprosentti. 6000 euron tuloilla per talous veroprosentti on likimain 3, 85000 euron tuloilla veroprosentiksi tulee likimain 0,2. Ensinmainitussa tapauksessa mahdollista televisiota katselee yksinäinen kansaneläkeläinen, jälkimmäisessä tapauksessa opettajapariskunta.

    Pian Nokian johtajat alkanevat vaatia kaiken muunkin verotuksen kantamista mediamaksuina. Se kun sopii heidän TV-kännykkäbisnekselleen ja tuloportaalleen. Optimaalista. Eikä kukaan voi enää moittia YLE:ä liiasta edistyksellisyydestä (progressiivisuudesta).

    Mediamaksu taitaa olla Lex Nokia II - tänä vuonna.

    T.

    VastaaPoista
  33. Mielestäni voi ja pitää olla arvostettu ammattimies/henkilö tarvitsematta osallistua työpaikkansa hallintoon. Koskee niin tutkijoita, opettajia, lääkäreitä, lentäjiä kirvesmiehiä ymv. Johtaja ja asiantuntija ovat kaksi eri asiaa. Yliopistot ja keskussairaalat on uudelleenorganisoitava kokonaan. Euro on paras konsultti.

    VastaaPoista
  34. Muuten asiallinen juttu, mutta metsäteollisuuden kriisiä ja Aalto yliopistoa en lähtisi vertailemaan samanlaisina tapauksina, vaikutus voi olla halutusta päinvastainen.

    Metsäklusterilla on ollut Suomessa PALJON vaikutusvaltaa, niin että esim. alan koulutus yliopistoa myöten on pitkälti räätälöity teollisuuden tahdon mukaan, samoin on tehty tutkimuksen kanssa.
    Tästä huolimatta, tai itseasiassa juuri tämän takia, on metsäteollisuus halvaantumassa Suomessa. Metsäala saatiin Suomessa teollisuuden paino(s)tuksella tympeään, luovattomaan, ainoastaan sellunkeittoon panostavaan tilaan: Toisinajattelijoille/riippumattomalle tieteelliselle tutkimukselle tai soveltavalle innovatiiviselle tuotekehitykselle ei ollut tilaa/rahaa/mielenkiintoa.
    Eli tässä on esimerkki siitä,kuinka yrityspuolen liian suuri vaikutusvalta yliopistoon/tutkimukseen oli saattamassa laajemmin koko suomalaista innovaatiojärjestelmää (metsäklusterin osalta) selvitystilaan.

    VastaaPoista
  35. Mediamaksun innoittamana keksin idean, joka on tyhmä, ilkeä, täysin sopimaton ja luultavasti rangaistavakin:

    Mamumaksu.

    Sen voisi lähettää mediamaksun mukana joka savuun. Sen suuruuskin olisi toistaiseksi suunnilleen sama kuin mediamaksun eli 100-200 euroa. Näin kaikki tietäisivät millaisesta summista puhutaan ja halla-ahot häpeäisivät.

    Muutenkin olisi soma verrata kumpi nousee aina enemmän.

    VastaaPoista
  36. Tiedän Satakunnan, palokunnan ja asuinkunnan, asuntokuntaa en. Verotuksessa on vanhastaan sotkettu yhteisöt ja yhtymät oikeasta juridiikasta välittämättä (verratkaapa TVL:n 1 lukua Kivireki-Ylämäen alkulukuihin niin ymmärrätte kaukokaunan), mutta tämä olisi kömpelö, säälittävä ja turha uudistermi; no, ei ihan turha, sillä Ylen suurkuluttajana maksan kyllä mielelläni, mutta mieluiten verona. Olisi se ulosmittauskin helpompaa verosubjektilta kuin joltain asuntokunnalta, eihän kolhoosilla mitään vastuuta ole.

    Toisaalra, kriitikkoja eli oma onni ojassa olevia kaupallisia medioita ymmärrän joiltain osin. Hengenviljelymme on viihteessäkin nykyään kuin viinikellarissa, vanhassa aineistossa on aina kovempi kysyntä. Ylellä on vuosikymmenten Elävä arkisto, joka on menneillä lupanaksuilla maksettu, niiden ilmainen tarjonta on kuin kaupalliselle kilpailulle kuin merenpohjan metaaniklatraatit ilmakehälle: tasapainon viimeistään kaatava šokki.

    VastaaPoista
  37. Jos Pentikäisten suku ei ole alkuperäisiä Helsinkiläisiä, silloinhan he ovat tyypillisä Helsinkiläisiä. Alkuperäiset olivat kalastajia ja ehkä oli joku kauppiaskin.. Mikael Pentikäinen on Helsinkiläinen toimittaja, joka kirjoittaa viisaasti.

    VastaaPoista
  38. Bilettämisen selityksistä tuli mieleen pätkä Ebben ja Fossen Chicago-musikaalista, ote Roxannen näyttämömonologista:

    "I was fooling around - - then I began screwing around, which is fooling around without dinner. "

    VastaaPoista