Sivun näyttöjä yhteensä

1. marraskuuta 2008

Kilpatehtävä – lyriikka



Tunnista kirjailijat. Vastauksia tietysti saa lähettää mutta kerron ne huomenna. Vaikeustaso on korkea.

1.
Ja hänelle kaunotar vastaa:
“Näin kuolet sinäkin hiukan,
ja unohdat avoimen liekin,
vuosisatamme vaakunan,
ja villit sykkivät kukat löydät,
ja yön auringon löydät,
sinä suuresta omenapuusta.

2.
”Rakasti ja tappoi kuoli.”
Synninpäästäjää
Tarvis oisko valkeassa
Talviyössä kuultavassa
Juoksusilmukassa on niin kevyt hengittää.
Pian siihen tottuu kyllä
Jalat kun ei maahan yllä
Henki puuhun jää.

3.
Minä tunsin outoa riemua,
kun tuulia, tulvia nousi.
Minä huusin, kun lähtivät järvistä jäät.
Minä itkin, kun ilmojen siivekkäät
yli kylien soitellen sousi.

4.
Tovi pieni on yö. Pian hetki lyö,
kun herää päivän touhu ja työ.
Kadun melskeeseen, elon helskeeseen,
sen hyörintään ja pyörintään
minut imee syöveri villi.

5.
Puu jos olisin,
riistäytyisin juuriltain
alle akkunas.
Nainen olen. Odotan
sua alle akkunan.

6.
Tule Tuonen tumma pursi,
satamahan miestä saata,
miestä, jonka matka mursi;
kaipaan kangastuksen maata:
pääskyn virttä viiripuussa,
kotikummun kultasantaa,
laituria lahden suussa,
heleätä heinärantaa.

7.
On suuri sun rantasi autius,
sitä sentään ikävöin,
miten villisorsan valitus
soi kaislikossa öin.

8.
Olin kahdeksan vanha kun fasistit tulivat etelästä,
neljäntoista kun ne ajettiin pohjoiseen.
Älä kysy minulta. Minulle on ihan turha puhua,
paitsi, kun puhuu katkaistu haulikko.

9.
on talvi
ilma on kylmä maa kova
jänö siellä kärsii metsässä nälkää
ei löydä ravintoa
kohta tulee lunta
maassa on lunta
metrikaupalla
miten meidän käy?
eikö ovi pitäisi vihdoinkin laittaa
toveri herra?

10.
Varjoni karkasi. Vailla oon
ruumista. Liuonnut kuutamoon.

Askel jää ilmaan irralleen.
Käteni koskee tyhjyyteen.

31 kommenttia:

  1. Juu, ei tunnista. Hukkaan menee tämäkin.
    Barbaari kun olen, saattaisin ehkä tunnistaa Juha Vuorisen...

    VastaaPoista
  2. Oliskohan ykkönen Väinö Kirstinää, kuutonen Eino Leinoa ja ja seiska Koskenniemeä. Nämä tulivat ensimmäisenä mieleen.

    VastaaPoista
  3. Ja tuo kymppi on Hellaakoskea. Enempää en jaksa arvailla Manaajan jälkeen.

    VastaaPoista
  4. Kokeillaan näin yösydännä ensilumen putoillessa maahan.

    1. Vaikka E. Södegran?
    2. Eeva-Liisa Manner on.
    3. Tuttu Vuorelan Einari.
    4. Sarkian Kaarloko?
    5. Eeva Kilpi luultavasti?
    6. Tuo oli Tumma.. eli LEINO?
    7. Koskenniemi lukee laulukirjassa?
    8. Joku punikki-runoilija. Arvo Turtiainen??
    9. Oisko itse Kemppisen Jukan?
    10. Eteeristä ja panteismia uhkuu.
    Ei loppusointuja...No vaikka A. Hellaakoski.

    Miten palkinnot? Kuinka monta parasta palkitaan? Miten tarkistetaan, ettei porukka lunttaa googlesta?

    VastaaPoista
  5. "Niinpä laulo Väinämöinen,
    Soitti soittojen tekiä;
    Suloisessa Suomenmuassa
    Virret viisahat viritti.

    Mutta nyt ej ykskään laula,
    Eikä laula, eikä lausu;

    Pilvet paksut ja pimiät
    Päivän meiltä peittänöövät.

    Nyt on Runot ruostettuunna;
    Nyt on Laulut lakastunna;
    Kieli kehnoksi kahottu.

    Voi meitä poloiset pojat,
    Voi meitä huonot heittiöt,
    Kuin ei kunniass' pitämme
    Oman kielen käyttämistä,
    Puhtautta oman puheen.

    Se ois arvon ansaitsevan,
    Kunniaksi kuhuttavan,
    Harjoittaa Suomen sanoja,
    Omoo kieltä käsitellä."


    Kuka?

    VastaaPoista
  6. Vuorela (3), Leino (6), Koskenniemi (7) ja Saarikoski (9) arvattu oikein.

    Sarkia (4) vasta muiden avulla.

    Veikkaukseksi Sinervo (8).

    Muista korvapuustit.

    T.

    VastaaPoista
  7. Olen nähnyt miesten juoksevan jonkun notkoselän perässä kunnes ovat saaneet sen tasaista vasten. Notkoselkä, kuin taitekatto, kuin tietynlaisten talojen korkeat ullakot, niitten katot. Se on asia jossa minä en pysty kilpailemaan. Sanonkin heti lempeästi että joka haluaa että yö on kuin katonharjalla pysyttelemistä, kiivetköön sinne.

    luki tossa.

    mutta kumma kyllä jotakin mäkin vielä muistan ilman lukemistakin, vaikka en eilistä. Heräsin ja ihmettelin, että mistä tohon lattialle oli tullut tuo punainen - on se puuta - ison mustikan kokoinen pallukka. Se on ollut liimalla kiinni jossakin. Siinä on sitä kuivunutta keepperiä sen verran jäljellä. En ole Hercule Poirot, mutta luullakseni tarjoilija sanoi minulle eilen, että täällä ei saa nukkua ja jostakin syystä olin laittanut housut pesukoneeseen.

    Mutta faija lausu tuota Leinoa niin paljon, että sen ainakin tunnistan vaikka humalassa.

    ja tän muistan

    ja kala kynnyksellä
    ja haavoitettu tammi,
    veren kivi ja peitetty kaivo
    ja raudan hypnoosi.

    siis Manneria.

    mutta tämän mä tarkistan kirjasta

    sillä usko jota sanotaan luottamukseksi ei ole asia,
    se on sielusi tila.
    Ja kun miehet on valittu, on vapaa tahto jo käytetty loppuun.
    Siitä alkaen on kaikki selvää johdatusta.

    Kaarlo Sarkialta mä kuitenkin osaan ainakin

    Mua matkallani, rumuus, öin ja päivin väijyt.
    Joka pensaikosta
    mua tirkistelee tihrusilmäs häijyt.
    Joka askeleelle virität paulas,
    joka käänteessä odottavat ansas
    ja kuoppas ja ritas.
    Joka kadunkulman takaa kiertyy lieron-kaulas
    ja sen päässä mandrillin-kitas
    iljettävästi löyhkäten maiskuttaa ja yökkää.
    Joka kujalla taapertelee kääpiökansas
    ja kuhisee ja kähmii.
    Joka viidasta sun hyenasi hyökkää,
    joka raosta sun niveljalkas rähmii.

    Osaan pidemmällekin ja muistan vielä että se kirjoitettiin lieron-kaulas ja mandrillin-kitas. Faija ei osannut sanoa mulle mikä on mandrillin-kita, kun siitä joskus vuonna viisi oli puhetta. Huomaan että alkava krapula saa puheliaaksi, tai siis naputtelemaan. Kädet tärisee sen verran, ettei edes stendari meinaa pysyä hyppysissä. Ei tule lyöntivirheitä. Ei tule. Ei tule. Etule.

    katsotaanpas tämäkin tässä samalla - kävin en sano missä ja mitä

    Tenhossa kiipesin portaat ("ei ne koulut ikää lisää", sanoi
    vahtimestari), niin meni ilta, olin kuolla
    onnesta ja Helsingistä, ne jotka minua
    opettivat, tuskin oppivat mitään.
    Kyllä muistan, kun usein istuin viereisessä huoneessa ja katsoin
    kun toiset
    tanssien kiersivät sitä mikä minun yksityinen
    alueeni oli, minun synnyinpaikkani,
    kotipiha ja ikkuna, jonka alla kehäkukat kukkivat aina.

    Joo otin oikein kirjan mukaan ja kun toi naapurin vanha täti oli tuolla parvekkeella,niin luin sen sille. Pitää mua aika densana ja typeryksenä ja on siinä varmaan oikeassa. Tosin se ei kai ole iso juttu sille. Eikä mulle. Mutta tänäänkö on pyhäpäivä. Aika hiljaista oli tuolla ulkona. Mulla on muuten nojatuoli täällä parvekkeella ja tämä masiina on tässä sylissä.

    Mä näin joskus sellaista unta, että siinä unessa siis sanottiin, en tiedä kuka, sellainen sisäinen ääni se oli, että ihminen on pelkästään metallien ajattelua, ei mitään muuta ja että se on olemassa vain sen takia.

    ja on mulla yksi toinenkin outo uni, kun kerran heräsin vähän samalla tavalla tuolta kellarista ja luulin nukkuneeni sellaisen suuren patsaan vieressä - siis metrejä korkean, joka muistutti istuvaa Buddhaa mutta ei se se ollut. Joku toinen. Se mulle jutteli, mikä oli outoa.

    Hiljaisuus.
    On kuolema kaunis, valkea vainajain paari.
    Linnunrataa liukuvi venho,
    kumottaa kultakaari.

    Se kai oli Einari Vuorelaa, vai oliko.

    Tää on Eila Kivikk'aholta kuitenkin

    Läpäjävä vedenkalvo
    Vipajava kuva kuun.
    Älä katso. Älä valvo.
    Nuku tuoksuun tuomipuun.

    Hellaakoskelta muistan

    Hyvien kirjojen vahvaa juomaa juoden
    elänee joku läpi usean raskaan vuoden.

    ja se sitten siitä, mutta. mitenköhän olo kohenis. Juomallako kenties?

    t.

    jussi

    ps

    kun tänne postaa - kokeilin Safarin lisäksi Firefoxia, niin se ilmoittaa, että URL sisältää kiellettyjä merkkejä

    VastaaPoista
  8. Mukava kilpa ja mainiot palkinnot: tuoksuva vastaleivottu pulla jokaiselle vastanneelle.

    VastaaPoista
  9. Googlaamalla seiska: Koskenniemi (on niin kaunis)

    Hyi mua!

    VastaaPoista
  10. Vain vitosen (eka minulle lahjoitettu runokirja!) ja seiskan tunsin varmasti. Kympistä olin melko varma. Kutonen kuulosti niin häneltä, ettei voinut olla kenenkään muun. Ysiä epäilin enemmän valitsijan kuin tuntemukseni perusteella.

    Ja lunttasin googlesta, menikö oikein. Ykköstä en tiedä vieläkään.

    Oli kivaa!

    VastaaPoista
  11. 1.Väinö Kirstinä (?)
    2.Eeva-Liisa Manner
    3.Einari Vuorela
    4.Kaarlo Sarkia
    5.Eila Kivikk'aho
    6.Eino Leino
    7.V. A. Koskenniemi
    8.Jyrki Pellinen
    9.Pentti Saarikoski
    10.Aaro Hellaakoski

    Onko palkontona kolmipyörä, pieni tynnyrillinen rahaa vai...korvapuusti?

    VastaaPoista
  12. !. Kirstinä
    3. Vuorela
    4. Sarkia
    5. Kivikk'aho
    6. Leino
    7. Koskenniemi

    tervehtien eräs nuorempi rouva, joka lukee vanhempia runoja

    VastaaPoista
  13. 1. Väinö Kirstinä
    2.Eeva-Liisa Manner: Tämä matka 1956, Ruth Ellis -sarja
    3.Einari Vuorela: Varjoleikki 1925
    4.Kaarlo Sarkia: Santa Margherita IV
    5.Eila Kivikk’aho: Niityltä pois 1951
    6.Eino Leino: Simo Hurtta 1904, Sykkö
    7.Koskenniemi
    8. -
    9. Pentti Saarikoski
    10. Aaro Hellaakoski. Jääpeili 1928, Kuutamo metsässä

    VastaaPoista
  14. "Perseus koki luonnollisen kuoleman

    (eikö kaatunutkaan
    ammuttuna liina silmillään)

    mitkä olivat viimeiset sanansa
    mitä virkkoi hän vuorelta kierittyään

    oli minullakin kerran
    oma puro"

    VastaaPoista
  15. Yhdeksikkö on osittain käännöstä saksankielen oppikoulun kirjasta. Tarinasta, joka menee suunnilleen näin, sikäli kun noin viidenkymmenen vuoden takaisia asioita muistan:

    "Es ist Herbst, die Luft ist kalt und Erde hart. Im Walde leitet Lampe, der Hase Not, er hat keine Nahrung..."

    VastaaPoista
  16. Vastaan kaikkiin kyllä!
    Ja lisäksi:
    1. ???
    2. Olisiko Eeva-Liisa Mannerilta?
    3. Einari Vuorela - Varjoleikki
    4. Kaarlo Sarkia
    5. Eila Kivikk'aho - Nainen
    6. Eino Leino
    7. V. A. Koskenniemi
    8. ??? ???
    9. Pentti Saarikoski - Vallankumous
    10. Aaro Hellaakoski - Kuutamo metsässä

    Kaikkea ei voi tietää. Nyt olisi kovin tähellistä tietää reeskaverkon silmäkoko ennen Inarinjärveen nakkaamista.

    VastaaPoista
  17. Mutta Jussin tunsin heti tai pian. En tiedä, montako riviä siihen tarvittiin. Ja iloitsin, iloitsin! Olin jo ehtinyt kaivata. (Jos ihminen on "pelkästään metallien ajattelua", onko metalli ajattelun kohde vai se, joka ajattelee?)

    VastaaPoista
  18. Pitikin mennä kehumaan... Tässähän menee koko pyhä tätä ratkoessa.

    1) en tunnistanut heti, mutta hyväksyn muiden ehdottaman Kirstinän - häne se on

    2) tunsin Mannerin

    3) ensi sanoista helppo ajoittaa ja loppu paljastaa jo tekijänkin - Einari V

    4) tämän riimittelyn tuntee Sulinin Kallen tekemäksi

    5) iki-ikinaa Kivikk-ahoa

    6) Leino - kovaa kamaa kuolinilmoituksissa, jos vainaja harrasti veneilyä

    7) tämä on helpoin - VA itse

    8) Turtiaiseksi liian tosikko, Sinrvoa - siis Elviä on ehdotettu - mutta mieheltä vaikuttaa... Ripatti on hyvä arvaus, koska ikäkin sopisi justiinsa... ok, Aku-Kimmo.

    9) Pena

    10) tämä on myös helppo - Hellaaskosken säkeen tuntee

    11) mutta kuka on anonyymin kansanrunoilija? Ilahduin ensi säkeistä, että idolini Viina-Mattihan se... mutta olikin savolainen... vaihtoehtoja riittää Korhosesta Gottlundiin ja Oksasesta Kymäläiseen, olisi Tuovinen ja Puhakkakin. Eli arvaukseksi menee - Paavo Korhonen?

    Hauska kisa käytäväksi kuppilan pöydässä.
    7)

    VastaaPoista
  19. Koskenniemeä ja Leinoa (jonka tämä katkelma on ollut tällä blogilla esillä jo aiemmin) lukuunottamatta liian vaikea minulle. Pitäisikö kouliintua vai kouluttautua?

    Musiikin saralla Ylen ykkösellä on menossa tietokilpa osuvalta nimeltään Pähkinänsärkijä, aiemmin oli loistava pohjoismainen Kontrapunkti. Mikä olisi näppärä nimi tällaiselle lyriikkakilpailulle? Minun osaltani osuva olisi lausuttuna [koulutiellä], koska (i) sen voisi mieltää kirjoitetuksi yhteen tai erikseen (ensimmäinen vastaväite) ja (ii) en vieläkään ole varma onko Koskenniemen ao. runon otsikko nominatiivissa vai adessiivissa (ensimmäinen kysymys).

    VastaaPoista
  20. Olen sivistymätön moukka. En olisi voinut sanoa yhtäkään. Minä luen aina samoja uudelleen ja uudelleen ja se ei taida olla mikään näistä. Pitää leventää repertuaaria.

    VastaaPoista
  21. 1)ohi
    2)Manner
    3)Vuorela
    4)Sarkia
    5)Kivikk'aho
    6)Leino
    7)Koskenniemi
    8)ohi
    9)Saarikoski
    10)Hellaakoski

    VastaaPoista
  22. tunnistapa mestari tämä

    olin kaikkialla vieras mies,
    he katsoivat minua pitkään,
    joka paikasta halusin paeta pois
    mutta minne ikänä pakenin
    olin sielläkin vieras mies
    koko maailman piirissä minulle
    ei ollut rauhan sijaa
    ja minua minussa raahasi
    joku minulle vieras mies

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: väliaikatieto sunnuntaina puoli viisi iltapäivällä - kaikki yhtä lukuun ottamatta on tunnistettu oikein. Uskomatonta!

    VastaaPoista
  24. tunnistamatta kasi
    veikkaan sumealla logiikalla, että Neruda ja kääntäjänä JK

    VastaaPoista
  25. pöh, neruda

    8) paavo haavikko, syntynyt 1931
    neljäntoista vuonna 1945 lapin sodan aikoihin

    VastaaPoista
  26. Vastaus esittämääni kysymykseen:

    Omoo kieltä -runouden virittelijä oli Gottlund.

    Runo on Otavan (painettu 1831) alkukappaleesta poimittu.

    Kunniamaininta Tapsa P:lle, joka harkitsi Gottlundia ja tunnisti savolaisuuden, vaikka lopulta muuhuun päätyikin.

    VastaaPoista
  27. (8) P.Haavikko on joskus melkein kuin M.Rossi, niiltä ei kannata kysellä punaisesta tai mustasta fasismista

    T.

    VastaaPoista