Kartta

 

Edellinen kirjoitus, “Kartta kalliossa”, kuvaili meitä kaikkia, joiden maailma ja ajattelu on ennennäkemätön. Tarkoitan maailman kuvaa. Se on varmaan lähellä käsitettä “maailmankuva”. 

Selitin, että droonin korkeudelta näemme sellaista, mitä ihminen ei ole koskaan ennen nähnyt. Näkymät lentokoneesta ja myös Kuusta nähty ja valokuvattu maatamo ovat tämän rinnalla erikoisuuksia.

Selitin näin, että Putinin ja Trumpin kaltaiset hahmot eivät ole syy, vaan seuraus. “Paha ihminen” on selitys, jonka opimme vähäisinä lapsina, ja pidämme siitä kiinni vähintään puolitajuisesti. Monille meistä tuntuu todelta uskontojen käsitys, että olemme kaikki pahoja, ainakin ellemme suorita säädettyjä menoja tai maksa papeille.

Olen listannut rinnakkain tekniikan & tieteen muutoksia kulttuuri-ilmiöiden kanssa. Kulttuuri-ilmiöistä tärkein on selvästi sota, varsinkin kansanmurha. Tšingis-kaani voi olla kaikkein suurin yksityinen vaikuttaja, vaikka meidän on tämänhetkisellä ymmärryksellämme vaikea ajatella näin. Hänen harrastamansa hirmuteot - parikymmentä tuhatta ihmistä hengiltä tuosta vain - on kauppatieteiden kielenkäytössä “saneeraus”, joka teki tilaa hyvin merkittäville muutoksille hallinnossa ja elinkeinoissa.

Tämä kuulostaa hyvin ikävältä ajattelulta, mutta toisaalta esimerkiksi monin tavoin menestynyt Eurooppa on 1300-luvun suuren ruton eli Mustan surman välittömästi liikkeelle panema ilmiöryhmä. Kun väestöstä men neljännes parissa viikossa, työvoiman kysyntä ponnisti pilviin, hintataso muuttui ja hyvin monet kirpun nylkijät keksivät joutsaan renessanssin, kun ei muutakaan merkittävää tullut mieleen.

Tekniikka ja tämä “kulttuuri” seuraavat toisiaan. Syyn ja seurauksen suhteesta en osaa sanoa mitään ja itse termistä, joka tarkoitti aikoinaan vain viljelyä, ajattelen samoin kuin E. Leino - “...kyltyyri / mitä se on se kyltyyri / kas, siinäpä pulma on jyyri”. 

(Kirjoittajan mukaan runo on kirjoitettu Helsingin murteella, ja sen viimeinen säkeistö sisältää yhä ajankohtaisen kysymyksen - “Tuhatkarvainen on kyltyyri – / se on Kiinassa Kiinaan myyri – / mut Suomessa Suomen kyltyyri / tuon kaiken on karrikatyyri”.

Tiedättekin varmaan, mikä aiheutti kaikessa rauhassa keksityn valokuvauksen nopean ja sitten ilmiömäisen kehityksen. Matkailu, joka oli keksitty Englannissa, ja siihen liittyen kuvakortti, jollaisilla voitiin todistaa vielä kotosallakin, että on oikein matkoilla käyty - ja sota. Asetelmia on toki jo Krimin sodasta, mutta saksalaiset ja ranskalaset kuvasivat kuumailmapalloilla piiritettyä Pariisia 1871 ja selvittivät näin tykkien sijainnit ja joukkojen keskitykset.

On hiukan vaikeatajuista ymmärtää Internetin ja älypuhelinten jättiläismäinen merkitys. Se on suurempi kuin 1800-luvun lopun vallankumoukset, rautatie ja muu teollistuminen puhelimineen, lentokoneineen ja synteettisiin aineisiin (muovit, lääkkeet, räjähteet) korotettuna potenssiin kaksi.

Neuvokaa te minua.

Venäläisistä sanotaan jotain, mikä on totta myös suomalaisista. Kun jotain pitäisi tehdä, vedetään lippa oikein alas ja puristetaan silmät kiihkeästi kiinni. 

Kuvassa lakki ilman Kemppistä. Malli ei ole “Heikinheimo”, vaan vallasväen Kielin regatassa jo yli sata vuotta sitten käyttämä. Toisin sanoen keikarointia. Se voi oll perinnöllistä. Isäni kai kyllästyi kuusi vuotta käyttämiinsä suikkaan, huuvaan ja koppalakkiin ja hankki baskerin. Muistan tavanneeni sen pohjasta tekstiä “Cote Basque”. 

Huuva muuten oli nahkainen, päätä mukaileva  lentäjän lakki. Jokaisella pikkupojalla piti olla saman tyyppinen, kankaasta kursittu jäljitelmä ja siinä nykyajan ihme, leukanauhassa neppari.

Juuri aikuistuneena käsitin Pariisissa, että hieno asu on baskeri päässä, leipä kainalossa ja tumppi huulessa.

Kulttuurin voiman näkee yhdellä vilkaisulla. Miksi miehen paremmassa paidassa on kaulukset, joilla ei tee mitään, ja mitä perua on miehen puvun takki, joka ei suojaa eikä lämmitä? Onko syy valmisvaateteollisuuden salaliitto? Ei. Vaatteet ovat kartta. Ihminen mallintaa itsensä.