Sivun näyttöjä yhteensä

9. heinäkuuta 2024

Punainen huone




Kun luin sen ensimmäisen kerran, ihastuin ja olin kiitollinen, että tuo suuri mies G.H. von Wright oli ottanut kannatellakseen humanismin lippua. Kirjan nimi on “Ajatus ja julistus”. Kun luin sen toisen kerran, petyin. Kun luin sen kolmannen kerran ja muistin miestä, joka muisti asetella komeat kulmakarvansa sopivasti valon suuntaan, huomasin saaneeni tarpeen kirjoittaa asiasta pari riviä.

Yli- ja muissa opistoissa humanismin ja luonnontieteen kirjoittaminen käsitepariksi on kuin nollalla jakamista. Mikä tahansa tulos on oikea, ja kun näin on, tulos on siis väärä.

Tuossa kirjassa erottuu vielä jaottelu ihmisen tutkimus, luonnontutkimus, jumaluusoppi ja ammatilliset opinnot. Keskeisiä ovat Spengler ja Toynbee, jotka käyttivät vaikeaselkoisia käsitteitä kuten ”länsimaat” ja “historia”.

Koska fysiikan ja kemian perusteet ovat minulle rakkaita, ilahdun kovin, kun pääsen lukemaan esimerkiksi verenmyrkytyksen perusteista. Septinen shokki liittyy monin tavoin autoimmuunijärjestelmän toimintaan. 

Se tuntui hyvältä, sillä erään psykiatrin opastuksella käsitin, että muuan oma “henkinen” vaivani oli vahvasti tulehdusperäinen. Tarkoitan tässä useaan kertaa pahana kärsimääni reumaattista kuumetta sydäntulehduksineen. Oma vaivani näyttäytyi jo varhain omia aikojaan nelistävnä pulssina ja sykkeenä, jollaisia sanotaan usein rytmihäiriöiksi.

Nykykielellä sanon tarvittaessa “flimmeri”. Viisaat lääkärit ja hoitajat katsovat sydänfilmiä ja nyökkäävät lisäten “ja flutteri”. Itsekin omituisena pidetty Edgar Allan Poe kirjoitti novellin “Kielivä sydän”. Hyvä nimi.

Lukijalle, joka kukaties uumoilee kirjoittajan eksyneen tässä vieraille veräjille, esitän puolustukseni. Aika pitkään eli muutamia vuosikymmeniä olin ammatillisesti tekemisissä farmakologian patenttien kanssa ja myös kirjoitin niistä, viimeksi analogiamenetelmäpatenteista. Suomessakin oli ennen pari rikasta lääketehdasta. Lääkkeiden patentointi oli tietyllä tavalla kielletty laissamme, joten tänne hankittiin kovasti etenkin englantilaisia, sveitsiläisiä ja saksalaisia lääkevlmisteita, joita hätkähdyttävästi muistuttavia vietiin pian junalasteittan Neuvostoliittoon.

Lääkkeiden ja terapeuttisten valmisteiden patentointi on hyvin vaikeaa. Siinä tullaan yllättäen takaisin “humanistisen” ja “luonnontieteellisen” ongelmaan. Patentoitavan keksinnön pitäisi olla tietyllä tavalla “kone” eli tekniikkaan liittyvä ilmiö. Kukaan ei voi patentoida esimerkiksi hyttystä - mutta lääkkeisiin liittyy paljo orgaanista, alkaen pensisilliinistä, joka on lähtökohtaisesti homesieni.

Ihminen ja luonnontutkimus…? Miten vakuuttavaa on nykyisin sanoa, ettei ihminen olisi osa luontoa. Sellainen lause, että maapallo - tai linnratajärjestelmä - on “kone”, on käsitettävä, kuin keskinkertainen runon säe. Tiede taitaa nykyisin pitää kiinni siitä, että aine ja siis energia ovat katoamattomia niin että mielenkiinnon voisi kohdistaa konfiguraatioon. Katso “säilymislait”. Massa, energia jne.

Kiinalainen kirja “Punaisen huoneen uni” on nimeltään myös “Kiven tarina”. Kivi on ajatteleva ja tunteva ja se haluaa vierailla myös maan päällä, ja mitä sitten tapahtuu, siitä kerrotaan noin 2 500 sivun verran.

Teosta on sanottu verrattomaksi. Tiettävästi vain sitä vanhempi “Apinakuningas” eli “Matka Lännen maahan” ylittää Aasiassa sen määrättömän suosion. Siinä vaelletaan ainakin kolme tuhatta sivua tapaamaan itseään Buddhaa. Apinamunkki, porsas ja ne kaksi muuta edustavat koko ihmiskuntaa ja kohtaavat kaiken mahdollisen totuuden ja mahdottomatkin taiat. Lohikäärmeet syöksevät tulta ja koko maailma parkuu.

Japanilaisilla on omat ihmeensä, kuten Genji monogatari ja Shin Heike, josta tehty värielokuva miellyttää minua kovin (Mizoguchi).

Paljon nähneenä lakimiehenä arvostan myös “Tiheikössä” -novellia, jossa selvitetään murhaa. Todisteita ja todistajia löytyy runsaasti, yhtenä murhatun tuonpuoleisesta kutsuttu haamu. Kaikki kertovat uskottavasti ja kukin eri tavalla.

Kirjat, joita voisi perustellusti sana romaneiksi, todistavat kauniisti eksistentaalisen säännön, jonka fyysikot tuntevat hyvin. Emme tiedä edes sitä, mitä kaikkea emme tiedä. Emme tiedä, mitä on “tieto”, emmekä varsinkaan, mitä on tietoisuus. Aikoinaan ihmisen tunnukseksi sanottu kieli näyttää toimivan myös monilla eläimillä, myös hyönteisillä ja hurjaa kyllä bakteereilla. Virukset turvautuvat “tuntoaistiin” vaanessaan toisten olioiden aineenvaihduntaa.


10 kommenttia:

  1. Elokuva Horton Blues Sky -yhtiöltä jonka ällistyttävät teokset jaksavat olla ilahduttavia kertoo kivasti kaikille niille joilta tuo Neuvostoliitto -sana vie arkisen asioiden mittaluokkatajun ja somesormet lentämään näppäimistöllä kuin kuusitoista hämähäkkiä joille on annettu lihanmehua ja hallusinogeeneja miten on helppoa olla naurettava kun ottaa on rypyssä ja antanut vallan julistusvimmalle joka ei ota laantuakseen vaikka kuinka toitottais että nysse sieltä tulee ja sitten kuulkaa aivan kaikki aivan myöhäistä ja nyt äkkiä jotain sutinaa että minä en joudu käyttämään oikeaa nimeäni ja tekemään oikeasti jotain epämukavaa.

    VastaaPoista
  2. Kaiken värisissä kammioissa ja huoneissa pärjää kun on luottamusta, iloa ja hyvä sydän, jotka keveinä ovat painavammat kuin pieni sinikellomainen läpätys tuolloin tälläin. Onneksi on juuri näin. Virus on pieni eläjä jos sen kohdeihminen on sempervirens.

    VastaaPoista
  3. Otsikosta tuli mieleen "Röda rummet", mutta tämän kirjan nimi on ruotsiksi "Drömmen om röda gemak", ja ne huoneet tarkoittavat nuorten naisten, yhden päähenkilön serkkutyttöjen asuinsijoja. Hän taas syntyi arvokas jadekivi suussaan, etuoikeutettuna, kuten meillä jotkut kultalusikan kera. Ajattelin, ettei noin paksua ja vanhaa kirjaa moni jaksane lukea Kiinassa, mutta 60% oli jossain kyselyssä pitänyt sitä parhaana kiinalaisena romaanina jolla on ollut eniten vaikutustakin. Ja todella, edelleen sen pohjalta tehdään teatteria, elokuvaa, TV-sarjaa ja kaikenlaista taidetta. On siitä lyhennelmä käännetty suomeksikin ja ruotsiksi kaksi 700-sivuista osaa.
    Varsinaista juonta ei ole vaan paljon monenlaisia episodeja, jolloin kirjaa voi lukea pätkittäinkin.

    Venäläisissä romaaneissa voi olla paljon henkilöitä, mutta tässä "Kiven tarinassa" päähenkilöitäkin on 30-40 ja sivuosissa 400. Se kuvaa laajasti ylhäisen klaanin elämää ja köyhtymistä 1700-luvulla, osittain omaelämäkerrallinen sukukronikka. Siinä kuvataan kaikkea, ylhäisön ja kansan tapoja, pukeutumista, ruokaa, arkkitehtuuria, runoutta, draamaa ja rakkautta, yliluonnollisia uhkia, historiaa ja uskontoja. Ei niin kovin vanhaakaan kirjallisuutta, ajalta noin sata vuotta ennen meidän Kivemme tarinaa. Kuvitus on herkkää ja kaunista, ja suvun jouduttua luopumaan maistaan kirjailija möikin taidettaan. Kirja ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen.

    Genjin tarina on tuttu , mutta tästä en ollut kuullutkaan. Kirjasto tarjoaa kirjan otsikon alla vain Jaakko Hämeen-Anttilan kääntämää antologiaa miesten välisestä rakkaudesta. Kiinassa on kyllä erinomaisia nykykirjailijoitakin, joita esimerkiksi Ruotsin Akatemia on kaivanut esiin. Kiitos tästä kaivauksesta.

    VastaaPoista
  4. Olisiko viehtymys, pyrkiminen punaisiin tiloihin kohtulähtöinen? Yöllä käytettävät sisävalot merenkulun puolella ovat punaiset hämäränäkökyvyn vuoksi, paitsi museoluokan sukellusveneillä joissa valot olivat vain kestävät, hehkulanka varsin paksua.

    Voihan sekin olla että sitä kaipaa piano musiikkia ja lujatekoisia tuoleja ja juovuttavia juomia mutta kunhan se sahanmuha ei tule sieltä lattialta kotiin, jalkapallonurmessa on aivan tarpeeksi vaivaa. Vaikkei se kotona kasvaisikaan.

    Hiekkakentällä ei pallo märkänä kauan kestä. Kovaa peliä se sadefudis, treenitönnä ei kauan tunne itseään miehekkääksi. Kuka sponssais? Onhan noita autioita pelikenttiä, ai mut vesi. Eiku ei mtn.

    Espanjaa veikkaan voittajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakaan kiinalaisessa kulttuurissa punainen ei liene "kohtulähtöinen" väri, koska symboloi nimenomaan maskuliinisuutta (Yang). Vaikka kylläpähän ne maskuliinitkin sieltä kohdusta kotoisin ovat.

      Poista
  5. The Dream kivien kera löytyy Amazonista. Parilla eurolla se tipahtaa Kindleen lukusille.
    Suosittelen. Peräti erikoinen alkava lukuelämys. Edellyttää ahkeraa käännöspalvelun
    käyttöä, sillä käytetty englanninkieli johdattelee kirjoitusajankohdan mielikuviin myös
    kielellisesti.

    VastaaPoista
  6. Jos ihminen vs luonto -jaon sijasta jakaisi tutkimus kohteen kaaosten jaolla: 1. asteen kaaos, jonka tutkiminen/havainnot eivät vaikuta tutkimuskohteesen kuten sään tutkimus ja 2. asteen kaaos, jonka tutkiminen/havainnot vaikuttavat tutkimuskohteeseen kuten pörssikurssien tutkimus?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen ajatus mutta miten se vaikuttaisi tutkimukseen ja millainen hyöty saavutettaisiin?

      Poista
  7. Eipä varmaan mitenkään eikä minkäänlaista hyötyä saataisi. Kunhan karjalaisukko tässä hurisee ja miettii vaihtoehtoja käsitepareille.

    VastaaPoista