Sivun näyttöjä yhteensä

30. marraskuuta 2009

Että vettä



”Olipa kerran eukko, joka aina joi vettä.”

Luultavasti eukko asui USA:ssa, jossa vettä kulutetaan henkeä kohti 1 600 kuutiometriä. Uzhbekistanin 2 100 kuutiota menevät melkein kaikki maanviljelyyn samoin kuin Kazakstanin . 2 360. Suomessa tuo luku on paperiteollisuuden takia kumman korkea, 444. kun taas Ruotsissa 300 ja Kongossa 6.

Eikä sitä vettä Suomessa niin paljon ole, Ruotsiin verrattuna. Ja Venäjällä on Baikal-järvessä neljäsosa maapallon makeasta vedestä ja kukaties ajatuksia tuon varallisuuden pilaamisesta.

Minulta jäi täysin tajuamatta poliittinen ja lainsäädännöllinen kumous eli vuoden 1962 vesilaki. Niin se jäi kaikilta muiltakin.

Maa- ja vesioikeus oli minun aikanani oppiaineen nimenä, eikä se ollut arvostettu. Sitä pidettiin välttämättömänä pahana. Professorina oli hiukan erikoisesti siviilioikeudesta loikannut Ilmari Melander – lapsen huollosta väitellyt ja asumuserosta julkaissut. Häntä pidettiin kuivakiskoisena miehenä, ja mainetta hän saavutti oppikirjatuloilla rikastuneen sukunsa edustajana ja niin sanotun professorijuntan jäsenenä WSOY:ssä.

Tuo kuuluisuus ei ollut mairittelevaa. Se johti pääjohtaja Tarmion potkuihin ja näiden potkujen peruuttamiseen.

Pitäisi ehkä kirjoittaa muistelus tuostakin tapahtumasarjasta, jossa ”vanhaa Suomea” itsestään selvästi edustaneet omistajat saivat tyrmistyksekseen vastaansa lehdistön ja kirjailijat Mika Waltarin ja Väinö Linnan johdolla. ”Vaarallinen” kirjallisuus oli tunnetusti Otavan alaa.

Mutta tentissä piti osata omaperäismyllyt ja vanhastaan yhteisen vesijätön jakamisen pääpiirteet. Todellisuudessa ”Immulla” oli niin lyhyt knoppilista, että kysymykset ja vastaukset opetteli muutamassa tunnissa ulkoa, ja tämä moniste oli sangen suosittu.

Suomessa oli ollut perehtyneitä asiantuntijoita, etenkin Kyösti Haataja, aikaisempi maanmittaushallituksen pääjohtaja ja muiden toimien ohella Kokoomuspuolueen puheenjohtaja. Luen vieläkin joskus hänen kirjojaan menneisyyden maanjakosäännöistä ja talojärjestelmästä pyhän hartauden vallassa, eikä Vesioikeus I-III ole tuntematon.

(Minulla on käsitykseni mukaan tavanomaista paremmat pintapuoliset tiedot Suomen oikeustieteellisestä kirjallisuudesta, koska järjestin ja kortitin aikoinani Borenius asianajokonttorin kirjaston, jossa oli ja taitaa olla edelleen täydellinen kokoelma juridista kirjallisuutta 1700-luvun alusta nykypäivään. Siinä oli hyvä tilaisuus lehteillä kaikenkarvaisia painotuotteita.)

Niinpä vesilaki oli pakkopulla ja uusi vesilaki ei olisi voinut kiinnostaa vähempää. Myöhempinä vuosina professorit Hyvönen ja Pietilä ja sitten Hollo pitivät huolen alan julkaisuista.

Nyt käsitän, että Suomen vesilaki oli maailman edistyksellisimpiä ja loi edellytykset ja kohdittain pakotti taajamat panemaan rahaa ja aikaa veden saannin varmistamiseen ja vesistöjen pilaamisen estämiseen.

Kehitys ei lähtenyt liikkeelle suursaastuttajista eli metsäteollisuudesta eikä suuremmista kaupungeista. Esimerkiksi pieni Kangasala oli tehnyt 50-luvulla idioottimaisen päätöksen laskea kaikki jätteet pieneen Kirkkojärveen, ja seurauksena oli nopea katastrofi. Päätös peruttiin, ja ennen pitkää useakin kirkonkylä alkoi kohentaa asioiden tilaa.

Moni muistaa tehtaiden jätejärvet ja lietelammikot, joita sai kunnian edustaa Lievestuore. Olen omin silmin lukenut ja omin korvin kuullut, että päästöjen puhdistaminen olisi taloudellisesti mahdotonta ja haiskahtaa muutenkin sosialismilta.

Tämä kulttuurihistoria odottaa kirjoittajaansa.

Epäilen että virallinen käsityksen Vihreiden ja Koijärvi-liikkeen käänteentekevästä merkityksestä on virheellinen tai ainakin toispuolinen. Koijärvi oli vuoden 1979 uutisia. Asenteet olivat muuttuneet sitä ennen. Ympäristöaktivismi ei ehkä ollut syy vaan seuraus. Greenpeace oli perustettu 1971 Vancouverissa.

Rachel Carsonin ”Hiljainen kevät” oli ilmestynyt 1962 ja saavuttanut valtavan menestyksen myös Suomessa. Se todella alkoi muuttaa tietoisuutta – siitä huolimatta, että kirjaa on väitetty varteen otettavin perustein hiukan.

Voi olla että ”ympäristön saastuttaminen” oli toisille niin kutsuva, toisille niin torjuttava iskulause, että myrkkyjen (Hiljainen kevät - DDT) ja jätteiden niputtaminen yhteen hämärsi.

Kun tässä on pohjaltaan puhe puhtaasta vedestä, kuinka moni mahtaa tietää, että toisen maailmansodan loppuvaiheessa, nimenomaan myös Suomessa 1944, eritteistä tarttuvat taudit (hepatiitti eli keltatauti ja punatauti) olivat molemmin puolin rintamaa yksi rauhoittava tekijä?

30 kommenttia:

  1. .. . Ymmärrän yskän, oikeastaan ennen eikä jälkeen kuuskytlukulaisten ole ollut mitään.

    VastaaPoista
  2. ONKOS JUKKA K. MAALAISLIITTOLAINEN?

    Tuossa 'haista' jutussa ja tassa tamanpaivaisessa puhutaan Suomen vesistojen pilaamisesta, teollisuuden jatealtaista jne. MUTTA ei sanaakaan maanviljelyksen kuormituksesta, joka ei tiettavasti ole ollut pieni.

    VastaaPoista
  3. Oiva ja valaiseva tunnustus v. 1962 vesilaille!
    Kylla se eduskuntakin jotain saa aikaan!

    VastaaPoista
  4. Maatalouden kuormitusta on paisuteltu. Suuret asusutuskeskittymät pukkaavat puhdistamoittensakin läpi saastaa yllättävän paljon, muistaakseni Helsingin seudun puhdistamoista menee puhdistuksen jälkeenkin sitä ittiään Salon kaupungin jätösten verran. Totta kai valumia vesistöihin on ollut, mutta kyllä ne on saatu viimeistään EU-aikana kuriin. Tosin vuosi takaperin jossain tutkimuksessa tunnustettiin se, ettei karjanlanta edes liukene pohjaveteen asti bakteeritoimintojensa takia, mutta keinolannoitteiden ravinteet sen tekevät. Tutkimus voitiin julkistaa kun Kemira Agro oli myyty norjalaisille....

    Ei kai Kemppisen maalaisliittolainen tarvi olla, vaikka viisas onkin. Tietenkin minua maalaisliiton miehenä ilahduttaa jos näitä kahta asiaa pidetään toistensa synonyymeinä.

    Tuo Kemppisen ilmaus "omaperäismyllyt" taisi olla virheellinen. OmaVARAISmylly tuntuisi luontevammalta?

    Puna- ja keltataudit olivat aika yleisiä kuolinsyitä wanhaan aikaan. Sota-aikana sitäkin ymmärrettävämpiä, kun jätehuolto ei oikein toiminut ja raatoja mätäni pitkin mettiä.

    Mutta tiesittekö kuinka suuri osuus oli jäykkäkouristuksella esim. Ensimmäisen Maailmansodan kuolleisuudessa?

    Sardinialaisittain hymyillen,

    t. Maajussi

    VastaaPoista
  5. Kommunismin 'lyyhistymisen' vastavoimaksi on noussut, globalismi. Ideologiattomuuden täytteeksi käy 'uskonnollisuus', ekologisuus tai muu autoritäärinen korporativismi.

    Yhteiskunnallinen epätasa-arvo on 'jäännösarvo' taloudellisesta "nollasumma" -pelistä. "Suuri uhka" osallistuttaa meidät kaikki tuohon peliin.

    Paradoksaalisuus työntyy vääjäämättömästi esiin dilemmassa; länsimainen/ortodoksinen, islamilainen, intialainen ja kaukoidän kulttuurit. – Talouden vai elämän kasvu?

    JR50

    VastaaPoista
  6. Ja kukas siellä 'Kankasalan paskakaivon' rakennustyömaalla pomona häärikään...?

    VastaaPoista
  7. Ad Buji: - se on muuten se Kallen mestaroima Kankasalan koulukin nyt purettu. Kyselin syyskuussa.

    VastaaPoista
  8. Sen verran omakohtaista kokemusta minullakin on vesienpilaamisesta, että tiedän kotikyläni kaivoskompleksin pilanneen hienon pikkujoen ja tehneen maastosta kuumaisemaa - kuin Ihantala kesällä 44.

    Muistanpa myös Uljuan tekoaltaan pilanneen Siikajoen, hienon rapujoen. Vaikka tiedän sen satavarmasti - edellisenä kesänä pyydystin rapuja kirkkasta joesta, seuraavana kesänä vesi oli sameaa kuravelliä, johon ravut eivät kai ole palanneet vieläkään - Uljuan vastuullisilla oli pokkaa väittää ja vannoa käsi raamatulla, että ei me mitään pilattu.

    Sosialismissa oli se hyvä puoli, että usein myös syylliset ammuttiin.

    VastaaPoista
  9. Turun yliopistossa aloitettiin ympäristönsuojelun approbatur-opetus lähinnä eläintieteen apul.prof. Rauno Tenovuon toimesta -73; osallistuin siihen muun ohella. Ympäristölainsäädännön opetus oli kissarusettisen Olavi Rytkösen vastuulla. Hän piti muistaakseni kymmenisen luentoa vähän mumisevalla tyylillä. Myös nuori oikeustieteilijä Pekka Vihervuori luennoi aiheesta. Saimme herrojen luennot kuuntelemalla ja tenttimällä yleiskatsauksen senhetkisestä ympäristölainsäädännöstämme.

    VastaaPoista
  10. Fedja von Münchausen kirjoitti ettei ole syönyt suolaa vuoden 1977 jälkeen. Suola ei muka ole ihmiselle tarpeellista. Kyllä se on ja erityisesti silloin kun esimerkiksi sotilaalla on punatauti ja siihen liittyvä ripuli. Kun neste ei pysy elimistössä, niin syy on aina suolan puute. Napoleonin armeija hupeni tauteihin ja suolan puutokseen, Caesar tullessaan Britanniaan huomasi väestössä suolan puutetta ja järjesti asian. Autiomaan karavaaneilla oli suolaa mukana aina. Miksi, jos sitä ei tarvita? En nyt puutu siihen, että nykyaikainen ruokavalio antaa ylimäärän suolaa ja siitä tulee ongelmia, mutta KVG hyponatremia.

    Jäykkäkouristus oli aikaisemmin hyvin yleistä ja siihen vaikutti hevosten määrä, koska leukalukkobakteeri elää elukan suolistossa ja leviää paskan mukana. Hevosen paskan suuri ongelma isoissa kaupungeissa oli kuivunut ja pölyksi hajoava, tuulen mukana leviävä patogeeneillä ladattu aines, joka sotki kaikki paikat ja levitti tauteja. Kun hevosia on kaupungissa kymmeniä tuhansia, niin siinä kyllä paska pölisee.

    VastaaPoista
  11. Korjaus ed.: Professorin nimi olikin Olavi Rytkölä (ei Rytkönen).

    VastaaPoista
  12. Omainen kiroaa vesistön pilaajana turvenostot.
    Sanoi että vesistö näytti sietävän vanhan sikalan, jonka jätevedet pilasivat ensin yhden lammen, mutta sen jälkeen suodattuivat suohon.
    Se näytti kestävän 50-70 lukujen keinolannotteet ja sen aikaisen suurnavetan.
    Mutta kun parikymmenen kilometrin päässä ylävirtaan alkoi turpeen nosto, vesi sameni, kalakannat romahtivat, ravut käytännössä katosivat, uimarannat kasvoivat umpeen.

    VastaaPoista
  13. ARVOISA MAAJUSSI

    Onhan niita paljon ihan rehellisia ihmisia Keskustapuolueessakin, vaikka muisti siella ylapaassa helposti tuntuu heittavankin...
    Virolaisen Jussin aikaan oli toisin!

    Eipa taida Helsingin puhdistamoista lahtea Itamereen "hanta itseaan". BHK7 ja kuutiot lahtevan veden osalta antaa jonkinlaisen kuvan.
    Hyvaa materiaalia asiasta loytaa verkosta. Kangasalan Kirkkojarven ajalta loytyy ensimmaisia tutkimuksia, myos maatalouden paastoista. Sen ajan jalkeen on asiat paljon parantuneet.

    VastaaPoista
  14. Ad Omnia - RikuK ja muutkin viittaavat mainostamaani 60-luvun käänteeseen. Lukemani mukaan etenkin meressä ja suurissa järvissä piilevä ongelma on pohjasedimentissä. Ainakin raskasmetallit ovat siellä hyvässä tarpeessa. Ne voivat lähteä liikkeelle, eivät noin vain, mutta silti.

    VastaaPoista
  15. Hatunnosto B&K:lle jos on pitänyt juridisen kirjastonsa kunnossa, moni isokaan toimija ei niin tee. Silmää räpäyttämättä tarjotaan satojen eurojen lounaita, mutta satasen kirjahankinta voi olla kuin professorin matkalasku - nin ikävä, että kannattaa mieluummin jättää laskun aihe väliin niin säästyy mielenrauha.

    VastaaPoista
  16. Mikä mahtaa olla Itämeren tila kaasuputken reitiltä tehtävien 'räjäytysten' ja 'siivoamisten' jälkeen.

    Sedimetti sementoituu – vai?

    JR50

    VastaaPoista
  17. POHJASEDIMENTTI ON VAHAN ERI JUTTU

    On totta etta vesistojen pohjassa on raskasmetalleja piilossa niinkuin on maaperissakin. Niilla ei ole sinansa yleensa hataa, niin kauan kun niita ei aleta tonkimaan/ruoppamaan tms.

    Ymmartaakseni Kangasalan kirkkojarvi ja Lievestuoreen lipealampi yhta hyvin kuin yleinen jatevedenpuhdistus ovat sita "liemen" laimentamista, jota jatevedenpuhdistukseksi sanotaan ja joka on paassyt hyviin tuloksiin Suomen maassa.

    VastaaPoista
  18. Uljuan tekoallas kun tehtiin Siikajokeen, niin altaan pohjallehan jäi maalaismökkejä ajamattomine tunkioineen päivineen, Seuraavina kesinä oli altaan pinnalle alkanut lumpsahdella turvelauttoja altaan pohjasta.

    Pari vuotta sitten pato kunnostettiin ja pohja siivottiin kun allas oli tyhjänä. Jumalattomat röykkiöt oli kantoa ja muuta vetehisen valtakunnassa ollutta puuta.

    Turpeen murumaisesta rakenteesta johtuen sen kulkeutuminen veden mukana on ongelmallista. Ojituksilla on saatu niin paljon hyvääkin aikaan ettei niitä voi täysin tuomita. Mutta onneksi ojituksissakin on kehitytty juuri saostusaltaiden osalta, mutta tummaa väriä ei niilläkään voi poistaa.

    Itse viime viikolla lapiolla puhdistin sammaloitunutta metsäojaa ja annoin rämemetsän vesille vauhtia. Naureskelin itsekseni että hoksaakohan hydrologit kun ruosteista vettä lirisee kanavien kautta Perämereen.

    Jäykkäkouristusbakteeri elää ihan samalla tavalla naudankin lannalla höystetyssä maaperässä. Ja lehmiähän oli kaupunkilaistenkin pihanperillä yllättävän pitkään, kunnes kaupunkien järjestyssäännöissä moinen saastuttaminen kiellettiin.

    Kivikauden metsästäjiä on sanottu hyvinvoiviksi ja terveiksi juuri sen vuoksi, että he liikkuivat koko ajan paikasta toiseen, söivät tuoretta, valkuaispitoista ruokaa ja eivätkä näin altistuneet taudeille kuin myöhemmät ihmiset jotka asettuivat paikoilleen ja viljelivät maata ynnä kasvattivat kotieläimiä. Ihminen kun on sika, niin tunkiohan se muodostuu heittoetäisyydelle ja voi sitä vilskettä kuinka siinä basillit peuhaavat ja punovat juoniaan ihmisparan pään menoksi. Ja sitten kun ihmisellä loppuu ruoka, niin sieltä tunkiostahan niitä jämiä kaivellaan ja rottia syödään. Juomavesikin siinä saastuu.

    Lopun arvaattekin.

    t.Maajussi

    VastaaPoista
  19. Ad Rienzi: B&K:lla kuuluu olevan jopa informaatikko. Vanha kirjasto on sitä perua, että pappa Borenius oli yksissä Ilmari Palménin, Kaius Holman ja Olli Ankaran (Streng) kanssa. Kun kaverit ajatuivat hyvinkin kalteville pinnoille, itse senaattorisukuun kuulunut pappa otti vastaan näiden vanhojen juristisukujen niteitä. Sitä perua siellä on ihan totta 1700-luvun kirjojen ja lakikokolemien lisäksi muutama nide 1600-luvulta.

    Minulla oli ilo saada kantaa omaan hyllyyni OikN M. Miettisen kirjastoa. Joskus surkuttelen itseäni, ettei juuri kukaan huomaa ihmetellä kunniapaikalle nostamiani Ussingin ja Fr. Winding Krusen teoksia, joiden vieressä on sitten J. Kokhlerin Urheberrecht ja muutama nide Windscheidia ja pandektioikeutta.

    VastaaPoista
  20. Mitähän hyötyä noista ussingeista, windscheideista ym. on Kemppiselle ollut, varmaan paljonkin?

    Vaikka KKO:n kirjastossa ja oikeusneuvosten kotikirjastoissakin olisi noita ko teoksia ollut hyllyt väärällään, niin ei se oppineisuus oikein KKO:n niukoista perusteluista, joissa ei muuten koskaan viitattu tieteisoppineiden tai oikeustieteilijöiden teoksiin, välittynyt asianosaisille tai advokaateille. Jos linjamuutoksia KKO:n ratkaisuissa ilmeni, niin ihmeteltiin, että kappas vain, mistähän tuokin uusi viisaus mahtaa olla peräisin.

    Ja sama perinne eli oikeuskirjallisuuteen viittaamattomuuden traditio jatkuu KKO:ssa yhä edelleen. Kaikissa muissa maissa, Ranskaa lukuun ottamatta, oikeuskirjallisuuteen viitataan ylimpien tuomioistuimien tuomioissa siinä kuin lakien esitöihin ja prejudikaatteihinkin.

    VastaaPoista
  21. Paskasta puheenollen, junan vessa sentään toimii edelleen luotettavasti kuin junan vessa.
    Sen koki se yksikin Bemari-daami hiljan saadessaan satsin sitä itteään alikulkusillalla suoraan tuulilasiin. Vahinko, ettei ollut avoauto.

    VastaaPoista
  22. Hyvä kirjoitus Jukalta ja noista "jätöksistä/vesijätöistä" olen saanut kuulla, mutta eipä niitä jättötoimituksia ole Pohjanmaata etiämmäks toimitettuna ja tuskin koskaan toimitetahan, ainakaan Junttilassa!

    EKL
    Alavus

    VastaaPoista
  23. Ad Jyrki Virolainen: - voi Sinua. Windscheid toi rationaalisen, lakiin perustuvan ja näytetyn perustelun oikeudenkäyntiin BGB:n keskeisenä luojana. Ussing toteutti saman Tanskassa ja välillisesti Ruotsissa.

    Et tunne omia profeettojasi!

    Muistaakseni jo Kallenberg, puhumattakaan Ekelöfistä, selittää nöyrästi tämän taustan hylätessään talonpoikais-mystisen "oikeudentuntoon" perustuvan ratkaisumallin.

    Ussingin työtä ovat keskeisesti mm. oikeustoimilaki ja velkakirjalaki, joita ilman ainakaan minä en osaa kuvitella virallisperiaatteen väistymistä prosessista.

    VastaaPoista
  24. Sen koki se yksikin Bemari-daami hiljan saadessaan satsin sitä itteään alikulkusillalla suoraan tuulilasiin. Vahinko, ettei ollut avoauto.

    Jotenkin sitä vain ihmettelee, miten pahantahtoisia ihmisiä teh internetsistä löytyy. En jaksa olla hämmästelemättä asiaa. Toisaalta vanhan aksiooman mukaan ei pidä selittää tyhmyydellä sitä, mitä voidaan selittää pahailkisyydellä. M.O.T

    VastaaPoista
  25. Virolainen oli siellä hetken ylimääräisenä, itse nuorempana olen vain kuullut pitkälinjalaisilta erilaisia muistoja oikeussihteeri J.K:sta. Ei niistä nyt sen enempää, kuin että niitä on runsaasti ja tämän käyttämät oppineet, väliin fraktuuralla painetut oikeuskirjallisuuden otteet, kyllä muistetaan.

    Tulee mieleen lukion vanhempainilta, jossa lapsensa arvosanoista pahastunut rouva moitti laajan fysiikan lehtoria mm. siitä, että tämä opetti yhä samoja kaavoja, joita löytyi rouvan insinöörimiehen vanhoista oppikoulun kirjoista.

    Toisaalta olisi hassua käyttää liiaksi vanhanaikaisia kysymyksenasetteluja. Ja Ciceron pitämiä puolustuspuheita on sivistävä lueskella ja opiskella, mutta olisi jopa sivistymätöntä siteerailla niistä otteita Vantaan käräjäoikeuden istunnossa.

    Vielä yksi näkökulma: on oikeasti skandaalimaista, miten elävästi ja selkeästi vaikkapa joku Augustinus tai Luther kirjoittaa asioista, jotka ovat oppikirjasta luettuna litteää ja kuivaa. Kuin kedon kukka preparaattikokoelmassa.

    VastaaPoista
  26. Kemppiselle - Kommenttini pääsanoma oli se, että suomalaiset tuomioistuimet eivät tuomioiden perusteluissaan viittaa edes suomalaiseen oikeuskirjallisuuteen, ussingeista ym. puhumattakaan!

    Tähän Kemppisellä ei tuntunut olevan mitään vastaväitteitä esitettävänään. Tuomarit pitävät noita ja monia muitakin oikeustieteen opuksia hyllyissään vain jonkinlaisina koristeina tai näyttelyesineinä.

    Ei syytä huoleen, kyllä minä nuo mainitut oikeusoppineet tiedän ja myös heidän oppinsa, vaikka en pidäkään heitä - Ekelöfiä lukuun ottamatta - minään profeettoinani. Mutta hieman epäilen, onko Kemppinen, joka sentään on lienee onkin sortin sivilisti, ihan "oikeesti" soveltanut omissa kirjoituksissaan Ussingin, Windscheidin ym. oppeja.

    VastaaPoista
  27. Jukka Kemppinen on jo siitäkin katsantokulmasta pirteä poikkeus alan "ammattimiehissä", että Jukka ei sensuroi - asiallisia kirjoituksia, kuten eräät!

    Toivon, että jatkossakin Kemppisen blogissa saa kaikki "kukat kukkia" ja vettä ravinnoksi..

    EKL
    Alavus

    VastaaPoista
  28. Minulla ja Erkki K. Laaksolla tuntuu olevan sangen erilainen käsitys kommenttikirjoitusten asiallisuudesta.

    Jos mies tuputtaa koko ajan omia oikeusjuttujaan blogini kommenteiksi, joissa sitä paitsi herjataan nimeltä tiettyä kansanedustajaa, niin en minä hänen kommenttejaan julkaise!

    Jyrki Virolainen

    VastaaPoista
  29. Arvon blogisti Jyrki Virolainen. Hieman hämmästelen kärjekästä esiintuloasi, sillä en tarkoittanut Sinua, vaan yleensä eri blogeissa joissa on omavalintainen tarkastusesto päällä, niin harvoimpa ovat kirjoitukseni sivuille päässeet ja vielä vähemmän "linkillä".

    Olen toki kirjoittanut Sinunkin blogissasi muutaman kerran ja mielestäni esittänyt varsin perustellun hypoteesin mm. "Alpo Rusin" - kohdanneesta tapaturmasta, jossa valtio lähti jyrkkiin toimiin täysin perusteettomasti. Sinä et antanut mahdollisuutta tuolloin tarkemmalle jatkokirjoitukselle, missä olisin aihealueeseen paneutunut syvällisemmin. Se on tietysti Sinun asiasi, kenen kirjoituksia julkaiset ja kenen et.

    En ole "tuputtanut" Sinulle oikeusjuttujani ja niihinhän voi kuka vain halutessaan käydä blogissani tutustumassa. Varmaa on se, että moni ei pidä tavastani kirjoittaa, sillä olen suht´ mutkaton persoona. Herjaamisväitettäsi en hyväksy! Sen kyseinen kansanedustaja osaa tehdä ihan itse.

    Lopuksi toivotan arvon lainkäytön professuurille hyvää joulua ja mielenlujuutta tulevalle vuodelle!

    Erkki K. Laakso
    Alavus

    VastaaPoista
  30. Ηеllo therе! Dο уοu know if theу make anу plugіns to hеlp with ЅΕΟ?
    I'm trying to get my blog to rank for some targeted keywords but I'm not sеeіng verу gooԁ gаins.

    ӏf уou know of аny plеaѕe sharе.
    Cheers!

    Feеl free to surf tо my blog poѕt .
    .. ohms Law

    VastaaPoista