Sivun näyttöjä yhteensä

21. syyskuuta 2008

Työ ja keinottelu



Niin sanottu rehellinen työ oli hyvin halveksittua, kunnes romantiikka (Rousseau, Goethe) sai päähänsä, että lihasten käyttö vaelteluun olikin komeaa, ja ennen pitkää toisten työ otettiin kiitoksen kohteeksi. Esimerkki muuttuneesta asenteesta on Runebergin ”Saarijärven Paavo”, jossa sensaatiomaisella ja ennenkuulumattomalla tavalla puhuttiin ojien kaivamisesta.

Ruumiillinen työ pelkän ”hengen” käyttämisen sijasta oli ollut suuri häpeä. Jopa arkkitehdit – 1700-luvun uusi ammatti – pitivät itseään verrattomasti paljon hienompina ihmisinä piirtimiensä ääressä verrattuna roskajoukkoon, joka ”vain” osasi pystyttää rakennuksia, esimerkiksi palatseja ja katedraaleja.

Antiikissa maanviljelyä ja paimentamista oli kiitetty (Hesiodos, Theokritos, Lucretius, Vergilius), mutta lukija ei mene huokeaa. Kuvaus on syrjästäkatsojan hupailua ja pahempaakin – kantotuolista viskeltyjä neuvoja.

Suomen ”suo, kuokka ja Jussi” johtaa vaurauteen. Samoin menee sen edeltäjä, Seitsemän veljestä, jonka sankarit äityvät älyttömyydestä ulos kasvettuaan nykertämään maatöitä. Välissä on ryysyläiskirjallisuutta, useita vuosikymmeniä tarinoita, jotka oikeastaan tähdentävät kovan työn tuloksettomuutta.

Hirvittävä ruumiillisen työn etiikka, joka kulminoituu Kalle Päätaloon, näyttäisi kuitenkin periytyvän kansakoulusta, tyttöjen (ja vastaavasti poikien) suosion tavoittelusta ja epämääräisen sekavista urheiluhaaveista.

Haanpää ei ollut työn eetikko. Hänen työkuvauksissaan ei ole rannattomuutta. Hänellä ei ole petoeläimen sykliä, jona Päätalo kirjoittaa niin usein näkyviin. Nuorena ryskätään, miehuusvuodet pidetään kiinni eturivin työmiehen nimestä, ja sen jälkeen seuraa rappio, joka on aivan sama metsätyömailla ja rakennuksilla.

Päätalo ei toistu tässä vain kirjoittajan lemmikkinä. Sitä voi olla vaikea käsittää todeksi, mutta ”Ihmisiä telineillä” oli Suomen kirjallisuuden ensimmäinen rakennustyömaan kuvaus, ja myöhemmät metsä- ja uittomuistelmat olivat esikuvaa vailla. – Teuvo Pakkalan ”Tukkijoella” oli operetti, jossa uittomiehille oli annettu mustalaisten perinteinen rooli rehvakkaina tulijoina ja menijöinä.

Ruumiillisen työn häpeästä ja saastuttavasta vaikutuksesta on paljon merkintöjä. Englannin 1800-luvun lopulla syntyi ”hobby” (leikkihevonen), jollaisesta kävi puutarhanhoito, varsinkin ruusun viljely. Mutta vaikka herttua näyttäytyi kintaat kädessä leikkaamassa ruusuja, kompostin kärräämiseen tarvittiin apumies.

Keinottelun vanha, oikea nimitys on kiskonta. Sitä pidettiin pahana syntinä, kunnes kirkko keksi itse turvautua siihen. Keinottelu eli havittelu eli spekulaatio on esimerkiksi agio-kauppaa, jossa ostamisen ja myymisen ainoa tarkoitus on hinnanvaihteluista hyötyminen.

Nyt käsillä oleva talouskriisi liittyy innovaatiotoimintaan. Erään selvityksen mukaan etenkin Yhdysvaltain pankit ovat luoneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana noin 1 800 sellaista liiketoimintamallia, joiden tarkoitus on rahan kierrättäminen.

Rahan kierrättäminen on hyvä asia. Kauppa ja pankki ovat aloja, joilla kiertonopeus määrää tuoton. Toisaalta selvästi rikolliset kuoriyhtiöjärjestelyt ja luultavasti lainvastainen yhden ja saman rahasumman liikuttaminen edestakaisin eivät edistä taloutta. Ainakin joitakin vuosia sitten niskuroivien maiden valuutta kaadettiin rytkyttämällä suurehkoa summaa edestakaisin.

29 kommenttia:

  1. valuutta kaadettiin...

    Minkään keskuspankin varat eivät riitä tukemaan fundamenttien vastaista kurssia loputtomiin.
    Niinpä Euroopan pankkien miljardit päätyvät lopulta sijoittajien taskuun. 90 prosenttia valuuttakaupasta on spekulatiivista, mikä pitää kurssin stabiilina. Toiset spekkaa ylös ja toiset alas. Keskuspankkien operaatiot ovat anomalioita ja oikeastaan vain ilmaisia lounaita. Ehkä.

    VastaaPoista
  2. YHDYSVALTAIN PANKKIEN INNOVAATIOT:
    Nama innovaatiot taitavat viitata johonkin yksinkertaiosten sumuttamiseen. Perusasiahan on se, etta luottoja on annettu riittamattomia vakuuksia vastaan.
    Tama ilmio tunnetaan mm. Suomen pankkikriisista ja monen muun maan vastaavista kriiseista. Ratkaisutkin kulkevat samaan suuntaan; USA:n veronmaksajalle otetaan taakaksi naita heikoilla vakuuksilla olevia luottoja. Niinhan tehtiin Suomessakin.

    MUTTA onkohan kaymassa niin, etta kalikka kolahtaa omaankin kinttuun? Nayttavat nimittain nama innovoijapankitkin kaatuilevan tuolla USA:ssa. Vai onko niin etta fiksuimmat innovoijat vaan porskuttaa, ja tyhmemmat kaatuilee??

    VastaaPoista
  3. Mutta kuka siitä sopivan kohdan hantaakiista saa tukea ottaa. Eilen Joensuun kirjallisuuspäivllä kirjailija Mari Mörö toteaa, yritettyään järjesttellä kahden ei ihan läheisen sukulaisensa tilannetta, että vaihtoehtoina on niskalaukaus tai lankku.

    Ja sumeilematta tuetaan toimintaa, jossa voitot on yksityisiä ja tappiontakaus kuuluu veronmaksajille.

    Entäs loitommalla:
    Asunnottomia auttavien järjestöjen mukaan laajoja telttakyliä on noussut ympäri Yhdysvaltoja. Vastaavaa tilannetta ei ole koettu asiantuntijoiden mukaan vuosikymmeniin.

    - Köyhyys ja kodittomuus on lisääntynyt selvästi. Talous on kaaoksessa ja elämme lähestulkoon taantumassa. Kaikki amerikkalaiset asunnottomista keskiluokkaisiin ovat huolissaan tulevaisuudestaan, valtakunnallisen kodittomien järjestön johtaja Michael Stoops kertoi amerikkalaisviestimille.

    Kodittomia nuorista vanhoihin

    Yksi tuoreimmista telttakylistä nousi Nevadan Renoon, kun paikallinen kodittomien suoja täyttyi ääriään myöten. Muutamassa viikossa parkkipaikalle pystytetyissä teltoissa asui satoja kodittomia. Ihmiset olivat tulleet Renoon etsimään töitä, mutta huomanneet nopeasti, ettei edes kasinokaupungissa kaivattu enää työntekijöitä.

    Telttakylissä asuu niin miehiä kuin naisiakin, nuorista vanhoihin.

    - Ajattelin, että Renosta löytäisi helposti töitä, 19-vuotias Max Perez sanoi.

    Töitä ei kuitenkaan löytynyt ja Perez päätyi asumaan pieneen telttaan, jonka sisälle hän tuskin mahtuu edes pitkäkseen.

    Telttojen lisäksi monet asuvat autoissaan. Motellimajoitus maksaisi 200 dollaria viikossa, mutta siihenkään monilla ei ole varaa.
    ...
    Hyppien tanssien poimin:
    ...
    Venäjän armeijan ensimmäisissä vastaiskujoukoissa olisi ollut Tshetshenian taistelijoiden ryhmiä, jotka julkean suojaamatta kailotti tietoa omakielisessä kenttäradioliikenteessään. Näillä miehillä on maine, ja se tehosi; gruusialaiset jätti huippuhienon kalustonsa ja juoksi neuvonantajineen Tbilisiin ssaakka.

    Joko muuten Stubb tai Vanhanen on pyytäneet anteeksi hyväuskoisuuttaan omiin tietolähteisiinsä? Saako niistä edes puhua, vai kuuluuko valtiosalaisuuden piiriin?

    Rauhaisaa YKn sodanvastustamisen sunnuntaita
    Kari Jyrkinen

    Viikkolehti
    http://www.kansanuutiset.fi/viikkoulko.htm

    VastaaPoista
  4. Vaclav Havel on kirjoittanut kokemuksistaan likavaatesäkkien kantajana prahalaisessa pesulassa silloin kun ruumiillista työtä yritettiin käyttää ajatusten oikaisumetodina.

    Eikös se olekin nimenomaan läntisen ihmisen "jalostunein" piirre: ajatella toisten puolesta kaikkea hyvää ja kaunista?

    Roskapankki on sen ideologian toinen sovellutus. Pelastaa valituista valituimmat.

    VastaaPoista
  5. Tässä on pienelle ihmiselle kevyine mobiililaitteineen taas aivan liikaa kommentoitavaa jo pinnassa. Jotain haja-asioita:

    Jo ajalta ennen monetarismia ja jakoja M1, M2 jne. löytyy oiva kiteytys: Raha on kuin lantakasa, siitä ei ole hyötyä jollei sitä levitä (lähde on Ranskasta, en nyt juuri muista tarkemmin). Leiviskää siis ei kuulu kaivaa maahan.Pankkijärjestelmä perustuu virtuaalirahan synnyttämiseen kierrättämisellä: kun katevaade on 8 %, periaatteessa antolainaus voi olla 12,5 x ottolainaus.

    Johdannaisilla on erittäin helposti ja konkreettisesti ymmärrettävä ydinalueensa termiineissä. Jos tänään teet ison investoinnin vaikka kylvöön, on mainiota voida ottaa "vakuutus" hinnasta, jolla saat sen ensi vuoden sadonkorjuusta myytyä. Ei mitään hämärää siinä, luontaisia vastapuoliakin on usein. Ja jos ei ole, tarvitaan finanssitoimijaa, vaikka sellainen kuin AIG, josta ei sattuneesta syystä tässä sen enempää, se vain että se siis monista muista poiketen kaiken ohella todellisuudessa ja muodollisestikin on/oli vakuutusyhtiö.

    Rahanpyöritys ja johdannaiset ovat välttämättömiä kuin laasti tiilien tai laattojen välissä. Mikä ei tarkoita, että laasti olisi sellaisenaan ja yksin hyvä rakennusaine kuin korkeintaan ammattilaistaiteeseen.


    Rapatessa roiskuu, mutta se ei ole estänyt sen laatuista rehellistä työtä muodostumasta vahvaksi symboliksi (vapaamuurarit) tai vaativaksi ja arvostetuksi ammatiksi. Professio-käsiteapparaattiin ei nyt ole aikaa, mutta löysästi puhuen voimme nähdä rakennusmestarin ja arkkitehdin ammatit jo ennen Kemppisen mainitsemaa aikaa, enkä nyt tarkoita vain Pietarin ihmeitä 1500-luvulta tai Iivana Julman tilaamia ja sokaisemia herroja, vaan viittaan ettei katedraaleja saati pyramideja varmaan työmaakokousten varassa pykätty. Tähänhän vapaamuurarienkin romantiikka perustuu, Salomo oli paitsi voideltu kuningas, myös temppelin rakentaja.

    Toisaalta matka siihen, että meidän henkilökohtaiset asumuksemme olisivat arkkitehdin oikeasti luomia on vieläkin kesken.

    VastaaPoista
  6. Minä jo ehdin pikaisesti ajatella onko valokuvan miehellä Suojeluskunnan merkki sota-asunsa hihassa. Katsoin sitten tarkemmin.

    Nyt olisi totaalisen sodan paikka taloutta alustamaan ja kehittämään. Meillä on liikaa taloutta ja populaa sitä hyödyntämässä. Noin 60 prosentin poistuma sodan avulla olisi erittäin tervetullut asia ihmiskunnalle.
    Jokin pandemia ajaisi saman asian. Toivottavasti jompi kumpi on pian tulossa.

    Ehkäpä Stalin antoi loistavan potkun Suomelle. Taitaisi maamme kuulua vieläkin Euroopan rupusakkiin ilman jatkosotaa ja sen seurauksia. Emme olisi päässeet Eu:n listoille ilman Stalinia. Kukapa muu ostaisi tai olisi ostanut suomalaista huonolaatuista tuotetta kuin Venäjä.

    Meidän on hyväksyttävä pankkitoiminnan olevan vain kuvitteellista ja unelmiin perustuvaa toimintaa, joka elää aikaansa ja aikansa. Kaikki muuttuu ilman kultakantaa, eli ilman pilaaria.

    Suomi on vain pieni ja typerä maa jossain kartan kulmalla ja josta pidetään liikaa ääntä. Mitään vahinkoa ei syntyisi vaikka tämä maa upotettaisiin Itämereen. Aivan turhaa vouhkata.

    Muistellaan että Stalin, Hitler, Mao kumppaneineen olisi pitänyt ampua jo aikaisessa vaiheessa, jotta ihmiskunta olisi säästynyt monelta pahalta. Nyt meillä on omasta takaa A. Stubb, joka tulee aiheuttamaan Suomelle suunnattomia vahinkoja. Mies on tyhmä kuin saapas ja päässyt asemaansa pelkän hyvän mainostoimiston avulla. Määräisin hänet ammuttavaksi.

    Ja kaadettiinhan tuo Suomen markkakin...

    Ja nyt suppilovahveroita keräämään kun on kaunis päivä. Illalla verkot... Iltalukemiseksi: Ala Bashir, Saddamin uskottu.

    VastaaPoista
  7. Hobbyjä satirisoi jo Sterne 1750-luvulla Tristram Shandyssä. Toby-sedälläkin on palvelija joka tekee varsinaiset kaivutyöt linnoitustyömaalla. Muutkin yläluokan harrastukset alkoivat kai rokokooaikana, kuten naisten paimen-ja meijerileikit ja miesten puutarhanhoito. Maanviljelyn tieteellistyminen saattoi sitten alkaa suunnilleen samoista piireistä, kun jotkut alkoivat ottaa leikit tosissaan.

    VastaaPoista
  8. On muuten kumma, kuinka vaikeasti havaittavissa nämä siirtymät kulttuuriartefaktien käsittelemissä kohteissa ovat historiantutkimukselle olleet.

    Se näkyy dokumenttielokuvissa. Kun Michelangelo Antonionin dokumenttia Gente del Po (1943) katsoo, ei nykysilmällä näe oikeastaan muuta kuin klassisen kauniisti kuvatun ja leikatun elokuvan, jossa kuvataan työläisiä ja köyhiä, tavallisia ihmisiä Po-joen rantamilla.

    Pitää tietää, että näitä ihmisiä ei koskaan kuvattu fasismin valtapiirissä. Gente del Po oli ensimmäinen - ja kohta tästä aiemmin mahdottomasta ajatuksesta ja mahdottomista kuvista kasvaa neorealismi. Sama ajatus keksitään monessa maassa ja näkyy se Suomessakin.

    1920-luvun ja 1930-luvun elokuvista työtä ja sen tekijöitä saa Suomessa etsiä. Dokumenttielokuvaan, varsinkin teollisuuselokuvaan, aihepiiri liittyi monin tavoin, mutta tähän on palattava vasta painetussa muodossa myöhemmin.

    Monet vasemmistolaisena pidetyt 1960-luvun työteemaiset elokuvat käsittelevät - yksityisyrittäjiä.

    Poikkeus: Erkko Kivikosken Laukaus tehtaalla. Viite omaan kirjoitukseeni elokuvasta, joten sen voi jättää huomioimatta.

    VastaaPoista
  9. USA:n finanssikriisi ei ole ohi, se on vasta alussa.

    Jatkossa tulemme näkemään Naomi Kleinin Tuhokapitalismin in action, kun uuden roskapankin 700 mrd:n riskit realisoituvat yhdessä 500 mrd:n Irakin sotavelkojen kanssa ja liittovaltion kassa on jo valmiiksi pahasti miinuksella.
    Varsinkin jos McCaine alias Bush3 voittaa vaalit, tulee tosi kylmää kyytiä koko maailman taloudelle!
    Folks, you ain't seen nothing yet!

    VastaaPoista
  10. Ajatellaanpa oman lausuntosi mukaan, että tässä on kaksi aihetta ja kolmas ääriviivana piilossa niiden kahden välissä. Aihe 1: ruumiillinen työ ja sen häpeällisyys. Aihe 2: keinottelu ja raha. Ääriviiva välissä: Rahan liike on metsän hoitamista. (Ja siinä vasta häpeämistä onkin!)

    Näin minä luen. En kyllä osaa nähdä, että Oravin osuuskaupan herkkäkasvoinen nuorukainen kuvassa olisi minkäänmoinen kiskoja, ryskääjä tai rytkyttäjä. Toisaalta en paljon ymmärrä taloudesta. Vai onko poika kenties kaskeamishommissa? Koivut tuleen, eikä mitään uusia taimia tilalle? "Raatajat rahanalaiset", se Järnefeltin maalaus, jossa mustunut pömppömahatyttö katsoo surullisesti kohti, kävisi tähän myös. Minä ajattelen aina sitä katsoessani, että maan täytyy olla hehkuvan kuuma ja siellä he vain seisovat.

    VastaaPoista
  11. Ad Mummo: kuvan tulkintaa helpottaakseni - Ollilla on Satakunnan suojeluskunnan hihamerkki.

    Ensin on rajat rauhoitettava, sitten leipä levennettävä.

    VastaaPoista
  12. Edit: aiemmassa kommentissani mainitsin arkkitehtiaiheesta Pietarin ihmeet. Tarkoitin Rooman ihmeitä, etenkin 1500-luvulla aloitettua Pietarinkirkkoa (Bramante ym.) ja paljoa muuta arkkitehtuuria.

    VastaaPoista
  13. Länsimaissa ei ole tiedostettu juuri mitenkään seuraavaa faktaa maailmantalouden perustavanlaatuisesta muutoksesta:

    Autokratiat (lähinnä Kiina ja Persianlahden maat)lisäävät ulkomaan rahan määräisiä varojaan 1200 miljardilla dollarilla vuodessa.

    Demokratiat lisäävät ulkomaan rahan määräisiä varojaan vain 200 miljardilla dollarilla vuodessa.

    Globalisaatio voi todellakin muuttaa maailmaa. Jos siirrymme autoritaarisuuden aikaan, syyllistä ei tarvitse kauan etsiä.

    Yhdysvallat on demokratioiden hullu mies. Vaihtotaseen vaje on kuutisen prosenttia bruttokansantuotteesta. Kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on noin 2/3. Tasapainoon päästään leikkaamalla kulutusta 10%:lla.

    Kuluttamisen kulttuuri vie länsimaisen kulttuurin perikatoon. Ei siihen kasvihuoneilmiötä tarvita.

    T.

    PS: Mitä pitäisi ajatella Amerikan helmoihin halajavista?

    VastaaPoista
  14. Rienzille kommenttia:

    8% ei ole "katevaade" vaan se oli aikoinaan vakavaraisuusvaade (ns. Basel I). Nykyään ei ole 8% vakavaraisuusvaadetta, koska talousliberalistinen säätelemättömyysideologia meni läpi jo vuosia sitten (ns Basel II)!

    Nykyisetkään kevennetyt vakavaraisuusvaateet eivät ole sitovia, koska liikepankit ovat siirtäneet vastuitaan taseen ulkopuolelle. Nimellisesti vastuut olivat "sijoittajien", mutta käytännössä vastuut olivat pankkien ja tiukan paikan tullen paperit vedettiin takaisin pankkien taseisiin ja vastuisiin, koska "sijoittajia" oli vedätetty petoksellisilla luottoluokituksilla.

    Alunperinkään vakavaraisuussäädökset eivät koskeneet finanssimaailman aatelia eli investointipankkeja. Niillä 1 oma dollari sai kaverikseen esim. 30 lainattua dollaria. Investointipankit eivät toisaalta saaneet ottaa vastaan yleisötalletuksia. Bisneksen piti olla ammattimaista ja riskien omalla eikä yhteiskunnan vastuulla.
    Toisin kuitenkin kävi: Bear Stearns pelastettiin yhteiskunnan varoin ja niin tehdään ns. finanssitaloillekin paraikaa.

    Finanssitaloissa kaadettiin raja-aidat yleisötalletuspankkien, vakuutuslaitosten ja investointipankkien välillä. Tavalliset tallettajat voivat joutua vastaamaan investointipankkien vedonlyöntitoiminnasta eli johdannaisinstrumenteista.

    T.

    VastaaPoista
  15. Enne wanhaan tehtiin metissä niin reipaasti töitä, jotta tukkityökunnossa pysyi vain syömällä laardia ja valmistamalla kaiken siinä, sintitkin.

    Ja kuoltiin sydämen tulppaa keskimäärin 32-45 vuotiaana. Eipä tullut isoja työeläkekuluja, kun ei ollut kunnon eläkkeitäkään.

    VastaaPoista
  16. Kun israelilaiset olivat vähitellen käyneet läpi mullistavan kulttuurimuutoksen kiertelevästä paimentolaiselämästä sellaiseen maanviljelyskulttuuriin, jossa maata alettiin omistaa, asuttiin kaupungeissa ja maata hallitsi kuningas, astuivat kuvaan pian myös uudet mahdollisuudet keinotteluun.

    Pohjoisvaltakunnassa elettiin 700-luvun eKr. puolimaissa tilanteessa, jossa maanomistus oli keskittynyt muutamille rikkaille kaupunkilaisille. He rakensivat norsunluupalatseja, ja maaseudun köyhät olivat käytännössä heihin nähden työ- ja velkaorjuudessa. Profeetta Aamos sai Jumalalta kannanoton tilanteeseen:

    "Kuulkaa tätä, te jotka poljette vähävaraisia ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon! Te sanotte: ´Milloin päättyy uudenkuun juhla, että saamme myydä viljaa, milloin sapatti, että saamme avata varastot? Silloin voimme taas pienentää mittaa, suurentaa hintaa ja pettää väärällä vaa'alla. Näin saamme varattomat valtaamme rahalla ja köyhät kenkäparin hinnalla. Ja akanatkin myymme jyvinä!´" (Aam. 8:4-6)

    Mutta eihän se sitten ollut aina helppoa olla rikaskaan. Muistamme Vanhasta testamentista myös Saarnaajan, joka kirjassa esitetään kuningas Salomona, mutta joka todellisuudessa lienee elänyt satoja vuosia myöhemmin, ehkä noin 200-luvulla eKr. hellenistisenä aikana.

    Saarnaajahan oli rikas, ja päätellen esim. neuvosta "Lähetä leipäsi veden yli, ajan mittaan voit saada sen takaisin"(Saarn. 11:1) hän oli rikastunut myös kansainvälisten sijoitusten avulla.

    Kaikista rikkauksista huolimatta Saarnaajan elämä oli kuitenkin vain niin turhauttavaa. Hän etsi sisältöä elämäänsä viisaudesta, viinistä, rakennustöistä, niistä hobbyistä (lammikkojen rakentelu), seksistä, omaisuudesta jne. Mutta kun mikään ei tuntunut miltään.

    "Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla. Vaikka jostakin sanottaisiin: katso, tämä on uutta, on sitäkin ollut jo muinoin, kauan ennen meitä." (Saarn. 1:9-10)

    Saarnaajahan oli sitten aikanaan Waltarin suuri innoittaja.

    VastaaPoista
  17. Tein tänään samaa hommaa kuin kuvan suojeluskuntapoika. Tosin tein muutakin: kaadoin, karsin, katkoin, pilkoin ja pinosin.

    Haanpään suhde työhön oli - no, sanotaan nyt suoraan - terve. Hän vältteli ruumiillista työtä parhaansa mukaan. Kerrotaan, että kun hänen äitinsä yritti komentaa vinttikamarissa kirjoittavaa poikaansa heinäpellolle, tämä heitti muorille pari seteliä ja ärähti: "Palkkaa kasakka."

    Minulla on vankka käsitys, että Haanpään ja Päätalon kirjoittaminen ei pohjaudu samaan syyhyn. Haanpää kirjoitti, koska oli kirjoittamaan ja kirjoittajien sukuun syntynyt. Hänen esi-isänsä olivat jukolan eeroja.

    Päätalo taas... no, hänhän kertoi sen jo itse lyhyesti ja ytimekkäästi muutamalla tuhannella sivulla.

    VastaaPoista
  18. ...elämä...turhauttavaa... ...etsi sisältöä.

    Kumma juttu. Jos lisää hyvinvointia, lisää myös kurjuutta, koska ihminen lisääntyy aina yli kohtuullisen toimeentulon mahdollisuuksien. Eipä ole tähdellisempää kuin kurjuusloukosta pelastaminen. Saarnaajakaan ei keksinyt sitä harrastuksekseen vaan lisäsi omaa vaurauttaan...

    VastaaPoista
  19. Onhan se raha aika hyvä käskyväline. Ihmisestä on mukava syödä vaikka matoja elävältä, kun saa hiukan rahaa. Jos pakottaisi samaan ja antaisi sen jälkeen kaiken, mitä kyseinen voisi älytä sillä ostaa, aiheuttaisi vain kärsimystä ja rikkoisi ihmisoikeuksia.

    VastaaPoista
  20. Joku (siis "anonyymi") kirjoitti: "8% ei ole "katevaade" vaan se oli aikoinaan vakavaraisuusvaade (ns. Basel I)."

    Kyllä, vakavaraisuusvaateena oli riittävä kate eli tiettyjen tase-erien tietty suhde.

    Kerroit kiinnostavasti ja asiantuntevasti Suomen tietyn ajan pintasääntelystä. Ideana minulla oli tyytyä vain mainitsemaan miten olennainen osa "rahan kierrättäminen" on talousjärjestelmäämme. Sitä Kemppinen ja useat kommentoijat voivat ilman muuta moittia, ja pitääkin, mutta turha on syyllistää systeemistä yksittäisiä toimijoita (joita tässä mittakaavassa ovat kaikki supervaltaa tai unionia pienemmät yksiköt, kuten useimmat valtiot).

    Vakiintuneella atk-heitolla voisi sykähdyttävästi kuitata monien puheena olleiden ikävyyksien olevan taloussysteemimme ominaisuus, ei vika. Tämä on sellainen everstiluutnantti- tai konsulttitason (vrt. Kemppinen pari päivää sitten) kielipeli, johon Kemppinen ei halua juuttua. Mutta ilman sen mainintaa olennainen pala keskustelusta uhkaísi puuttua.

    VastaaPoista
  21. Tiesitkö, että tulostusnappi on lakannut toimimasta, ja että hp ei tarjoa mitään vaihtoehtoa macille?

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia: Blogin tulostus. - Toden totta - HP on poistanut palvelunsa ja käskee käyttämään webprintingiä.

    En uskoisi.

    Itse tulostan nykyisin kopioimalla leikepöydän kautta editoriin.

    VastaaPoista
  23. Tallenna websivu nimellä.
    Mene hakemistoon ja avaa sieltä.
    Tulosta vaikka cute pdf:llä.
    Tämänkertainen kommentteineen 11 sivua pdf:ää. Säilyypähän myös koneella.

    VastaaPoista
  24. Tapsa P: Päätalo taas... no, hänhän kertoi sen jo itse lyhyesti ja ytimekkäästi muutamalla tuhannella sivulla.

    Hahaha

    VastaaPoista
  25. Rienzille

    Olet toki oikeassa siinä, että pääomien tehokas käyttö on ollut hyve, jota on saarnattu finanssimaailman keskuksista kautta maailman.

    Ilmankos Ensokin myi metsänsä ja vesivoimalaitoksensa. Taseen piti näyttää pieneltä ja oman pääoman tuoton suurelta. Ylijäämät sopi palauttaa osakkeet ostaneille. Nyt Mindre-Ensolla ei ole sähköä eikä puita.

    Johdonmukaisesti toimien Mindre-Enson pitäisi myydä tehtaansakin ja teettää niissä paperia, jos joskus sattuisi jostain kuorman puita saamaan. Näin syntyisi Minsta-Enso, Wall Streetin ja Cityn ihanneyritys. Ylimääräiset pääomat voisi tietenkin palauttaa mainittuihin osoitteisiin.

    Mutta kaikkinainen hyveellisyys korvautuu helposti paheellisuudella ja yliyrittämisellä. Ja kyllähän rahaa alettiin kierrättää entistä vinhemmin, kun kukaan ei estellyt. Mahdollisimman vähäisen oman pääoman tavoitetta lähestyttiin pankkimaailmassa kiertämällä vakavaraisuusvaatimuksia ja myymällä arvopaperisoituja mitävain lainapaketteja oikeille sijoittajille tai Karibianmeren "sijoittajille". Nämä lainapaketit myytiin meikattuina ylihintaan eivätkä ostajat niistä ymmärtäneet hönkäsenpöläystä, mutta se on toinen juttu se. Koska oman pääoman tuotto näytti hurjasti tehostuvan, koska antolainauksen määrän sai kasvatettua uusiin mittoihin ilman vastaavaa oman pääoman kasvattamista ja koska raha oli ylihalpaa, alkoi kasvava jahti uusista asiakkaista ja lopulta kaikki pummit kelpasivat pankeille tai ainakin pummeihin erikoistuneille rahalaitoksille.
    Eikä kupla koskenut vain asuntomarkkinoita. Autolainojakin sai nollakorolla autofirmojen omista rahalaitoksista.

    Asunto- ja mikävain luotonanto räjähti uusiin mittoihin 2000-luvun Yhdysvalloissa. Kuten tunnettua seinä tuli vastaan viime vuoden puolivälissä.

    Säätelyä ja valvontaa ei ollut, sehän oli kiellettyä ja ko. viranomaisten johtoon oli nimitetty pukit kaalimaan vartijoiksi.

    Illuusio elintasosta säilyi maassa, jossa palkkatulot olivat koko ajan laskussa. Eikö ole tuloja? Ota lainaa!

    T.

    VastaaPoista
  26. Profeetta Miika:



    1 Voi niitä, jotka hautovat ilkitöitä,
    vielä vuoteessaankin miettivät pahoja tekoja!
    Aamun tullen he toteuttavat aikeensa,
    siihen heillä on valta.
    2 He himoitsevat peltoja ja anastavat niitä,
    ottavat haltuunsa toisten taloja.
    He ajavat ihmiset perikatoon,
    vievät maat keneltä tahtovat.
    3 Sen tähden Herra sanoo: -- Näin olen päättänyt tehdä: annan onnettomuuden kohdata noita pahantekijöitä. Silloin ette voi nostaa iestä harteiltanne, ette voi kulkea pystyssä päin, kovia aikoja ette voi väistää.

    4 Silloin teitä pilkataan ja teistä sepitetään valituslaulu:

    -- Loppu on tullut meille, viholliset saivat maamme, kaiken meiltä veivät, tyhjin käsin olla saamme.

    VastaaPoista
  27. Money is like muck; not good except it be spread.

    Francis Bacon ‘Of Seditions and Troubles’ 1625

    VastaaPoista
  28. "Mutta ennen kaikkea on pidettävä huolta siitä, että maan varallisuus ja rahat eivät pääse kerääntymään muutamien harvojen käsiin, sillä muussa tapauksessa maassa tulee puute, vieläpä nälänhätäkin, vaikka olisikin riittävästi viljaa ja muuta hyvää. Raha näet on niinkuin lanta, mihinkään kelpaamaton, jollei sitä hajotella. Ja kysymyksessä oleva asia voidaan järjestää siten, että koronkiskomisesta tehdään loppu tai että se ainakin asetetaan ankaran silmälläpidon alaiseksi sekä menetellään samoin monopoleiksi pyrkivien liikerenkaiden, suurten karjatilojen y. m. suhteen."

    Francis Baconin FILOSOFISET MIETELMÄT

    Englanninkielestä suomentanut
    Elof Kristianson

    Ensimmäisen kerran julkaissut
    Yrjö Weilin & kumpp. Osakeyhtiö 1910.

    VastaaPoista
  29. Wikipedia kertoo US-dollarista että:

    "In 1995, over US $380 billion were in circulation, two-thirds of which was outside the United States. By 2005, that figure had doubled to nearly $760 billion, with an estimated half to two-thirds being held overseas,[5] representing an annual growth rate of about 7.6%. However, as of December 2006, the dollar was surpassed by the euro in terms of combined value of cash in circulation.[6] Since then the current value of euro cash in circulation has risen to more than €695 billion, equivalent to US$991 billion at current exchange rates.[7]"

    Eli liikkeellä oleva käteinen riittäisi USA:n roskapankin holvin täytteeksi.

    Jenkki joutuu kuitenkin laulamaan "annan toisten mä talletella suuret setelit..." sillä pedia kertoo että "Notes above the $100 denomination ceased being printed in 1946 and were officially withdrawn from circulation in 1969."

    Syynä oli järjestäytyneen rikollisuuden suuren rahan rakkaus.

    Philip Marlowe taisi saada jossain Chandlerissa suuren setelin haltuunsa, kymppitonnin tai jotain? Mietti miten monta niitä on liikkeellä kaikkiaan ja talletti kassakaappiinsa.

    Kukapa olisi 90-luvulla arvannut, että suomalaisesta roskapankkiosaamisesta tulee vientituote 2000-luvulla? -FED kuuluu kuitenkin kysyneen neuvoa Liikasen laitokselta.

    VastaaPoista