Sivun näyttöjä yhteensä

20. helmikuuta 2006

Sotasurma

Vuonna 2004 päivitetyn verkkosivun yhteenveto on tämä

Uutisissa kerrotaan Aapo Roseliuksen kirjasta "Amatöörien sota - Rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918.

Punaisia kaatui luultua enemmän. Saksalaiset tekivät pahaa jälkeä.

Luen kirjaa juuri. Kirjoitan siitä tilauksesta arvostelun Historialliseen aikakauskirjaan.

Hyvä että asia saa julkisuutta ja että Roselius, hyvä tutkija, saa näkyvyyttä. Vuoden 1918 tietojen vajavuus on ollut kauan kansallinen häpeä.

Silti: tämä uutistieto on ollut julkinen sotasurmaprojektin yhteydessä vuodesta 2002:
SOTASURMA

Punaisten tavallisimmat kotipaikkakunnat ovat kaatuneista Helsinki 601, Tampere 333 ja Viipurin maalaiskunta 235 (yht. 4 909). Viipurin maalaiskunta on erikoisuus - se ulottui lähes keskelle kaupunkia niin että työläiskaupunginosat kuuluivat kaikki maalaiskuntaan. Sitten tulee Sääksmäki 100 ja Turku 83, Kivennapa 75 ja Valkeala 78.

Väinö Linnan ja Sillanpään maisemista Hämeenkyröstä kaatui 77 henkilöä ja Urjalasta 73.

Valkoisten taistelussa kuolleiden valkoisten määrä on Helsinki 89, Sortavalan maalaiskunta 62, Kauhajoki 49, Vaasa 44, Kutee 44, Lapua 43 ja Jalasjärvi 42.

Tampereen alueen kuntien miespuolisesta väestöstä kaatui punaisina 1,4 prosenttia.

Se on sama prosentti kuin koko Talvisodassa kaatuneiden prosentuaalinen määrä.

Kuntien vertailu on vaikeaa, ja Roselius tekee siinä kelpo työtä. Valkoisilla oli asevelvollisuus, punaisilla ei. Pohjalaispitäjien suuri edustus valkoisilla viittaa Länkipohjaan ja Tampereeseen. Tilastojen perusteella näyttää, että Karjalan kannaksella käytiin kuin erillissotaa. Taistelut olivat kovia.

Vertailu Talvisodassa pahoin kärsineisiin maalaispitäjiin on silmämääräisestikin tehtynä yllättävä: samoja pitäjiä!

Tällä hetkellä on helposti saatavissa tämän uuden, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarjaan kuuluvan teoksen ohella Marko Tikan Kenttäoikeudet, välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918 (2004) ja luonnollisesti uranuurtaja, Jaakko Paavolaisen Punainen terrori, Valkoinen terrori ja Vankileirit Suomessa, kaikki 1960-luvulta ja uusina painoksinakin ilmestyneinä. Paavolainen nosti vankileirit yleiseen tietoisuuteen ja vaikutti merkittävästi myytin murskaamiseen - 1918 ei ollut torpparien ja talonpoikien sota. Viljelijöitä ja mökkiläisiä oli molemmilla puolilla suunnilleen samat määrät.

Myös tässä uudessa kirjassa näkyy merkillinen piirre, jota hämmästelin itse aikoinani tutkiessani Valtiorikosoikeuden päätöksellä eli lähes laillisesti kuolemaan tuomittujen tilastoa -

punakaarti oli Suomen ensimmäinen nuorisokulttuurin ilmentymä. Tuomitut, teloitetut ja kaatuneet ovat kaikki kauhistuttavan nuoria. Silti punaisten kaatuneiden ikäjakauma on yllättävä - alle 20-vuotiaita on suhteessa enemmän kuin kaatuneita valkoisia, mutta "vanhoja" on tavattoman paljon - yli 30-vuotiaita kolmasosa kaikista ja yli 40-vuotiaitakin seitsemäsosa. Valkoisissa yli 30-vuotiaita kaatuneita näyttäisi olevan 5 - 10 prosenttia.

Asiasta lisää tässä yhteydessä ja muissa yhteyksissä. Olen koettanut selittää ihmettelijöille, miksi ammattikirjoittaja kirjoittaa verkkoon ilmaiseksi. En vieläkään tiedä oikein varmasti itsekään, mutta välittömyyden eli kommenttien lisäksi tämä nopeus on huimaa.

17 kommenttia:

  1. Ylimielisenä paskiaisena, minä olen tavannut kutsua tuota roskaväen väliseksi välienselvittelyksi; kumpikaan puoli ei kannattanut laillista menoa, vaan oli kapinassa laillista hallitusta vastaan.

    VastaaPoista
  2. Luvut tuppaavat jäämään abstraktisiksi. Varmaan kuolleitten määrän voisi suhteuttaa johonkin, vaikka Maon pitkän marssin aikana lahdattuihin tai vaikka katsoa kapinassa kuolleiden prosentuaalisen osuuden tuolloisesta väkimäärästä.
    Varsinaiset rintamalinjat eivät tainnet olla kovin laajat, mutta yksittäisillä paikkakunnilla jotkut höyrypäät kävivät omia sotiaan. Esimerkiksi Huruslahden arpajaiset Varkaudessa kuuluu näihin. Punaiset pantiin riviin jäälle ja joka kymmenes ammuttiin. Henkiinjäämisen onni suosi mm. Aarre Simosen isää. Myöskään Jämsässä ei muistaakseni varsinaisesti sodittu, mutta punaisiksi kuvitelluista otettiin nirri pois kirkon kellotapulin juurella. Sekin asia vaiettiin pitkään. En tiedä sukulaisiani tapetun. Yhden tiedän olleen valkoisten vankina Kuopion kasarmilla. Kuopiokaan ei kuulunut varsinaisiin sotanäyttämöihin.

    VastaaPoista
  3. Mitä tarkoittaa "lähes laillisesti kuolemaan tuomittujen"?

    Apropos laillisuus. Olen joskus pahuuttani -kun kunnon keskustelua ei asiasta kuitenkaan synny- ottanut jääkäriliikkeen ehdottoman laittomuuden ja valtio[majesteetti]rikosluonteen esille. Kysymyshän ei ole edes tulkinnanvarainen. Joukko huligaaneja lähtee aseelliseen taisteluun Keisaria ja Suuriruhtinasta ja laillista esivaltaa vastaan Saksan itärintamalle vihollisen joukoissa. Kantani ei ole koskaan saavuttanut jakamatonta suosiota tai yleensä minkäänlaista suosiota. Ei varsinkaan Pohjanmaalla, jossa vuoden 1918 konfliktin idealismi vapaustaistelusta on syvällä.

    VastaaPoista
  4. Ad Anonymous:

    Tarkkaan luettu. Tarkoitin sinänsä muodollisesti laillisesti perustettujen, mutta oikeusperiaatteiden vastaistgen valtiorikosoikeuksien toimintaa. Todistelu saattoi olla ajan tasoon verrattuna hyvin ylimalkaista. Tuomarit saattoivat olla tilapäisiä. Sangen monet tuomittiin maanpetoksesta jopa kuolemaan. Se on varsin kaukaa haettu oikeudellinen konsturktio. Prof. Jukka Kekkonen, jonka tulkinnoista olen monin kohdin eri mieltä, on nimittänyt tätä "laillisuuden haaksirikoksi".

    Ennen valtiorikosoikeuksia oli erilaisia kirjavia tutkintaelimiä, jotka antoivat "suosituksia" tai "lausuntoja", joiden seurauksena moni vietiin metsään ja ammuttiin. Tämä menettely oli jollain tavalla käsitettävämpää, koska se tosiaankin liittyi melkein suoraan taistelutoimiin ja kkohdistui joissakin tapauksissa henkilöihin, jotka olivat hetki sitten olleet pyssyineen uhkailemassa siviilejä. Etenkin Kymenlaaksossa ja Viipurissa punaiset olivat surmanneet mielivaltaisesti siviilejä. Ja niin edelleen.

    Tulkintasi jääkäriliikkeestä olen esittänyt 1989 kirjassani "Oikeus kulttuuri-ilmönä". Se on oikea tulkinta. Useat - K.J. Ståhlberg oli yksi - pitivät jääkäriliikettä arveluttavana tuon takia.

    Muistetaan, että 1918, jolloin ihmisiä tuomittiin vehkelystä vieraan vallan kanssa. Neuvostoliittoa ei ollut keksittykään ja Neuvosto-Venäjä oli tilapäiseltä vaikuttanut kapinahallitus, jolla oli ote vain pienen osaan entisestä keisarikunnasta. Jääkäriliikkeen aikana Venäjän keisarikunta oli sodassa, joten kysymys oli maanpetoksesta (tai valtiopetoksesta) liittymällä vihollisen armeijaan sodan aikana. Se on teko, josta on yleensä ammuttu kaikissa maissa.

    Venäjän keisarikunta oli nykyisten oikeudellisten mittojen mukaan käsittämättömän humaani. Ehkä se kaatuikin siihen.

    VastaaPoista
  5. Ad A-KH

    Jämsän "Rummin Jussin" urtöistä on kuvaus Jaakko Paavolaisen "Valkoisessa terrorissa". Uhrit olivat enimmäkseen naisia tai lapsia. Tampereen hampuusit sanoivat Hämeenpuiston vapaudenpatsasta vielä minun muistoni aikana "Rummin Jussin patsaaksi".

    Monien valkoisten jo 1918 rikollisena pitämä valkoinen Veikko Sippola asui Kaliforniassa sotien välisen ajan. Joku kertoi tapaamisesta hänen kanssaan Vuorikadulla Helsingissä 40-luvun alussa.

    VastaaPoista
  6. Antti Tuurin Lakeuden kutsu -romaanissa mainitsema "suurmurhaaja" Sippola taisi mennä ensin Kanadaan ja sieltä Yhdysvaltoihin.

    Mutta sitten on tämä saman niminen Valpon valvontaosaston päällikkö Veikko Sippola sodan jälkeen. Hän taisi olla toisella puolella.

    VastaaPoista
  7. Keisarillinen Venäjän humaanisuus oli suomalaisittain melkoista. Nurmijärven rosvot mm. pääsivät mellastamaan miten sattuu kun vaadittiin kahta todistajaa joka juttuun. Ja näitä, murhamiehiä ja ryöstäjiä, ei tuomittu kuolemaan, kuten USA:ssa tuohon aikaan, vaan lähetettiin Siperiaa töihin. Vuosikymmen aiemmin, Ruotsin vallan aikaan, noitien polttaminen oli kuitenkin vielä tuttua. Mahtoi olla rahvaalla ihmettelemistä vuosikymmenten kehityksessä.

    Suomen vapaussodasta puhuttaessa olen kuullut teoreetikoiden väittäneen että eduskunta oli keisarin sijainen ja siten maan ns. laillinen hallitsija. Laillisuus näissä asioissa aina vähän niin ja näin, riippuen tulkitsijasta. Nykyisin samoni on Hamas enemmistö puolue Palestiinan parlamentissa nyt. Vertaus on huono.

    VastaaPoista
  8. Venäjän Keisarikunta kukistui siihen että keisarinmurhan perinne katkesi Aleksanteri I, Nikolai I ja Aleksanteri II pitkän hyvän hallinnon aikana.

    Aleksanteri III oli vielä suhteellisen kompetentti, mutta Nikolai II oli epäpätevä.

    1700-luvulla epäpätevät tapettiin ja hallintoa hoitivat kulisseissa olevat juntat, jos keisari ei ollut tilanteen tasalla.

    Palaan asiaan vielä omalla palstallani, kun on aikaa kirjoittaa.

    VastaaPoista
  9. Ad Sedis:
    Sama mies, Kauhavalta. Ja Vuorikadulta. Ei ihan mielellään muistella.

    Muuan sukulaiseni oli 1020-1939 San Franciscossa niin että kun minulle näytttiin 1996 kaupungissa ensi kerta käydessäni punaisten haalia ja valkoisten haalia, en ihmetellyt.

    Näiden kahden ryhmän puhevälit palautettiin SF:ssä kuulemma 1998. Ystäväni Pitkösen Olli taisi olla kutsuttuna mukana juhlassa.

    Kovin oli pikainen päätös. Ei mennyt kuin yli 80 vuotta ja taas oltiin niin kuin ei mitään.

    VastaaPoista
  10. Ad Petja Jäppinen

    osuva havainto. Aleksanteri III sai kyllä pommin kärryjensä alle ja henki meni.

    Niku-vainaa lienee ollut pienikokoinen mies, joka oli viluisen näköinen. Poliittisten virkanimitysten ongelma, että joutuu peräti väärään paikkaan ja tavoittaa maksimaalisen epäpätevyytensä.

    VastaaPoista
  11. Ad omn.

    Vapaussodan - kansalaissodan juridinen omituisuus - on maanpetos, josta siis tuomittiin - "joka... saatta Suomen vieraan valtion alaiseksi, irrottaa osan Suomen muusta valtakunnasta,,,"

    Ajatus siis saattoi olla, että punaiset olisivat saattaneet Suomen neuvostolaisen valtion alaiseksi, sen joka oli hyväksynyt Suomen itsenäisyyden 1917, vaikkakin kukaties kavaluus mielessä. Sodan kulku ja lopputulos kuitenkin osoittavat, että bolshevikkihallinto ei edistänyt sotatoimia vaan jätti aatteelliset kannattajansa ja myös sotaväenyksiköt oman onnensa nojaan. Ylikangass arvioi (Tie Tampereelle) että Messukylän taistelun jälkeen venäläiset tapettiin tavattaessa.

    VastaaPoista
  12. Aleksanteri II ja poikansa se III tapettiin kyllä, ensimmäinen kadulle pommilla ja toinen junapommilla, vaikka kuolikin vasta myöhemmin munuaisvaurioon.

    Mutta hyvät murhat tehdään perhepiirissä, jolloin niihin ollaan varauduttu.

    Jos perhe olisi varautunut Aleksanteri III murhaan, olisi Nikille laitettu saman tien suitset suuhun.

    Alkujaan Aleksanteri II seuraajaksi piti tulla Nikolai Aleksandrovits, hänet oli virkaan opetettu ja kasvatettu, mutta tämä meni tyylittömästi kuolemaan, ja hänen veljensä, joka oli kasvatettu Venäjän nyrkiksi, nousi vallanperijäksi.

    Nikolai II palauttaa mieleeni käsitykseni sielunvaelluksesta. Maailmassa on enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen, kaikille ei riitä täyttä sielua, ja tästä syystä maailmass on niin paljon pikkusieluisia ihmisiä.

    Nikolai II oli tullimies Keisarin ruumiissa. Hän yritti, toki vakavissaan, hallita maailman maa-alalta yhtenäisesti suurinta valtakuntaa niin kuin jotakin tulliasemaa, lukien itse kaiken saamansa postin, vastaten niihin itse.

    Niku oli tosiaan pienikokoinen mies. Muistan miten hän näytti setiensä rinnalla jotenkin perisäälittävältä, etten sanoisi Keisarinrääpäleeltä. Kun kaikki muut perheessä olivat uljaita ja Keisarin näköisiä, näytti Keisari itse kunnolliselta tullimieheltä.

    Sen kerran kun olen ollut tekemisissä, tietääkseni, Suojelupoliisin kanssa, se johtui Romanovien huoneesta, mutta panttaan sen tarinan toiseen aikaan.

    VastaaPoista
  13. Veikko Sippola (valk.)on äitini isä. Äitini sai alkunsa 1920-21 vuodenvaihteessa Sippolan ollessa valenimellä Simossa. Tästä retkestä Peräpohjolassa ennen P-Amerikkaa on olemassa mm. sukukirjamme luku. Yritän hahmottaa V.S:n muistelmia Kärkölässä 1918 kapinan ensi päivinä.

    VastaaPoista
  14. Ad Arto:

    Jos haluat, lähetä e-mailia suoraan.

    Matti Sippolan poikia Kauhavalta tämä Veikko käsittääkseni oli, ja muuan suvun jäsen on jotain kertoillutkin.

    VastaaPoista
  15. Eikös tämän Sippolan todellinen koko nimi ollut jotakin Kullervo Kuudestoista Veikko Sippola?

    Kuoli jatkosodan aikana Studenkadun ja A.Kivenkadun kulmassa auton alle "tapaturmaisesti". Mukana piti olla kolme miljoonaa mustanpörssin trokausrahaa salkussa, mutta Marian sairaalaan tuli tyhjä salkku.

    Valkoiset ajoivat sen kertaalleen Suomenlinnasta helvettiin, kun mies oli niin vainoharhainen ja hullu kiduttaja, rääkkääjä ja verenhimoinen murhamies. Suku kai asuu siellä Suomenlinnassa vieläkin...?

    VastaaPoista
  16. Vieläkin jäi jotakin pois.
    po
    Ahto Kullervo Kuudestoista Veikko Sippola.

    VastaaPoista
  17. Sotasurma-kokoelman julkaisut, yhteensä yhdeksän kpl, ovat nyt saatavilla Valtioneuvoston julkaisuarkistossa eli Valtossa sähköisessä PDF-formaatissa.

    Osa, nuo puuttuvat viisi kpl, ovat tiedostokooltaan suuria, koska ne skannattiin kuvina paperisista painokappaleista, sivu kerrallaan. Tämän pienempiä niistä ei saakaan ilman että kuvista tulee liian epäselviä. Loput neljä ovat pieniä tiedostokooltaan. Huomioittehan tämän tiedostoja ladatessanne.

    Valton etusivu:

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/

    Linkki suoraan kohtaan, joss ovat kaikki em. julkaisut:

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/123456789/1/discover?rpp=10&etal=0&group_by=none&page=1&filtertype_0=dateIssued&filter_relational_operator_0=equals&filter_0=%5B2004+TO+2009%5D

    Lyhennettynä:

    https://tinyurl.com/yavdxdbd

    VastaaPoista