Sivun näyttöjä yhteensä

12. helmikuuta 2006

Salakatselu

Ehkä tämä on niin tärkeä asia, että siitä on kirjoitettava heti uudestaan.

Salakatselu ja siis valokuvaaminen on kiellettyä kotirauhan alueella ja alueelle, jos se on oikeudetonta ja siihen käytetään teknistä laitetta. Kysymys ei siis ole oikeastaan salaa katselusta.

"Oikeudeton" tarkoittaa tässä yhteydessä suunnilleen samaa kuin vanhemman kirjakielen "asiaton". Asiaton oleskelu rautatieasemalla kielletty. Pääsy asiattomilta kielletty. Ei saa sylkeä lattialle - spotta ej på golfvet.

Ennen rikoslaissa oli erikseen mainittu kiellettynä tekona sekin, että joku otti tiensä toisen pihamaan poikki. Selitysteoksissa todettiin, ettei tämä tarkoittanut satunnaista höntyröintiä. Kielto koski sellaisia tilanteita, joissa joku otti tavakseen oikaista toisen pihan kautta, ja mikä se pihamaa kulloinkin on, riippuu hiukan tilanteesta.

Nyt olemme keskustelleet valokuvamisesta pihamaalle. Kuvaaminen ikkunasta sisään on tietenkin kiellettyä. Ensimmäinen oikeustapaus tästä taisi olla korkeimmassa oikeudessa kauan sitten esittelemäni. Muistaakseni siinä harjoitettiin erään herran ja rouvan toimesta vapaata kansalaistoimintaa omakotitalon pihamaalla, ja yksityisetsivä otti valokuvan. Kuvaa käytettiin todisteena avioerojutussa, jossa vedottiin aviorikokseen eli huoruuteen. Kysymys oli salakatselusta, koska tuo pihamaa oli suojattu ja katseilta piilossa.

Suomen lain mukaan paparazzi-kuvat yksityiseltä uima-altaalta ovat selvästi kiellettyjä, eikä se vaikuta asiaan tuon taivaallista, että kuvattu on kukaties julkisuuden henkilö. Yksityisyyden suojassa on eroja, mutta kotirauha on pääministerillä, presidentillä ja silikoniprinsessalla sama kuin kaikilla muillakin.

Kauppakeskuksissa ja kauppaliikkeissä valokuvaaminen on ongelmallinen asia. Julkisrauhan rikkominen on luvatonta tunkeutumista esimerkiksi liikehuoneistoon tai toimistoon. Minun mieelstäni vähittäiskauppa ei olisi julkisrauhan suojaama alue, mutta en ole varma. Jos vartijat käskisivät minun korjata luuni Stockmannilta, varmaan poistuisin kiireesti ja korvat luimussa.

Kuvitteellisessa oikeudenkäynnissä puolustaisin itseäni sanomalla, että en ollut tavaratalossa asiattomasti enkä oikeudettomasti, vaan etsimässä villasukkia tädilleni. Mielestäni saan ottaa valokuvan villasukista, kun olen siis asiakas ja yksityishenkilö ja haluan varmistua kuvaa näyttämällä, että tällaisiako sukkia täti himoitsee. - Teollisuusvartijat ovat luultavasti eri mieltä.

Jos haluan ottaa Stockmannilla valokuvan muhkeasta tädistäni villasukkarivistön edessä, se on mielestäni oikeuteni, mutta voi siitä olla toistakin mieltä.

Toisin asiaan myös julkisen paikan käsitteen. Julkisella paikalla saa kulkea ja olla, kunhan on ihmisiksi. Siksi kadulla kuvaaminen ja talojen kuvaaminen on luvallista. Jopa julkisella paikalla olevan taideteoksen saa kuvata tekijänoikeuslain mukaan.

Ihmisiksi oleminen tarkoittaa tietysti sitä, että poliisi tulee ja vie, jos esiintyy julkisella paikalla räkä poskella ja housut kintussa.

Pidän tätä kirjoittelua tärkeänä myös siksi, että tekijänoikeuden korppikotkat ja toisaalta laitevalmistajat eivät kai ole ottaneet huomioon, miten romahdusmaisesti valokuvaminen muuttui, kun kamerat tulivat kännyköihin. Kulttuurikaan ei pysy perässä. Jos kaivan esiin kaikin puolin oivallisen ison Panasonic Lumixini esuimerkiksi junassa, siitä voi tulla sanomista. Jos pyörittelen kädessäni pientä Lumixia tai mitä tahansa Ixusta, kukaan tuskin viitsii reagoida. Kännykkäkuvia useimmat eivät edes hoksaa, vaikka juuri kännykällä voisi saada helpoimmin ikäviä kuvia - esimerkiksi minusta kuorsaamassa suu auki ja syvästi vajaamielisen näköisenä Lappeenrannan junassa.

29 kommenttia:

  1. Journalistiliiton sivujen mukaan, siellä minne on vapaapääsy on kuvaaminen vapaata. Ja muistaakseni siitä on oikeuden päätös, että mm.terveyskeskuksissa ja kaupoissa saa kuvata.

    Itse pistän ne kaupat, joissa ei saa kuvata boikottiin.

    VastaaPoista
  2. Eduskunnan oikeusasiamies kommentoi tuota kauppakeskuksissa ja esim. asemilla kuvaamista taannoin. Lausunto oli, että saa kuvata. Julkaiseminen on sitten oma tarinansa, kuvissa olevilta lupia yms. Ja ne teollisuusvartija ovat tosiaan kaikenlaista kieltäneet saamiensa käskyjen mukaan, mutta ilmeisen perusteettomasti.

    VastaaPoista
  3. Ainakin lehtikuvaajat joutuvat usein kahnauksiin kauppakeskusten vartijoiden kanssa.

    Suomessa ei liene tekijänoikeutta omaan itseensä? Joseph Holmes kuvaa hienoja otoksia New Yorkin ihmisistä ja kaduista - usein ilman lupaa. Vastaava (jollaista olen joskus itse suunnittellut) olisi ilmeisesti laillista Suomessakin, kunhan kuvassa olijaa ei esitetä nolossa tai loukkaavassa tilanteessa?

    VastaaPoista
  4. Tuohon aivan viimeisimpään kappaleeseen junassa kuvaamisesta haluaisin kommentoida muistolla. Me keräsimme ex-vaimoni kanssa yhdeltä lomamatkalta muutavan loistokuvan suu auki junassa nukkuvista ihmisistä. Hehheh.

    Onkohan se yleinenkin "harrastus"?

    VastaaPoista
  5. Tuohon aivan viimeisimpään kappaleeseen junassa kuvaamisesta haluaisin kommentoida muistolla. Me keräsimme ex-vaimoni kanssa yhdeltä lomamatkalta muutavan loistokuvan suu auki junassa nukkuvista ihmisistä. Hehheh.

    Onkohan se yleinenkin "harrastus"?

    VastaaPoista
  6. Eikös salakatselu ole kohtuullisen selkeästi rajattu henkilöihin?
    ---
    Salakatselu (Rikoslaki 24 luku 6 §)

    Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa

    1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka

    2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
    ---

    Eli tän mukaan esim. taloyhtiön pihatieltä taloa kohti otettu kuva, jossa näkyy etupihaan, ovi jne., mutta ei henkilöitä ei ole salakatselua. Vai?

    VastaaPoista
  7. Tämäpäs sattui sopivasti. Lauantaina kun laiskotti kävimme syömässä kebabia. Silmään pistivät valvontakamera aivan kassan takana. Missään ei kuitenkaan ollut mainintaa kuvaamisesta, joten jäin miettimään, että mitenkä laillista se tuollainen sitten on?

    VastaaPoista
  8. Kuvaaminen on siis laillista (mutta monen mielestä siltikin kiellettyä ;) julkisilla paikoilla ja sinne, mihin nyt tolkusti pääsee.

    Entä kuvista taloudellisesti hyötyminen?

    Saanko myydä kuvan talosta? Arkkitehdillä lienee tekijänoikeudet talon ulkoasuun kuten muusikolla musiikkiinsa - onko näinollen valokuvien myyminen kiellettyä, jos kuvissa näkyy jotain, jonka joku on suunnitellut, muotoillut, maalannut tms? Esim. juomalasi tai kenkä? Mihin raja vedetään?

    Julkista keskustelua kaivataan lisää rajojen selkeyttämiseksi.

    VastaaPoista
  9. Lusikkaa soppaan ja lehtikuvaajien koottuka kokemuksia kuvaamisesta ja sen kieltämisestä:

    http://www.journalistilehti.fi/journalisti/arkisto/182004/lyhy/Muut147250.htm

    VastaaPoista
  10. Tästä tulee aina mieleen tv-sarja "Rysän päältä" (alkuperäiskielellä Cheaters). Uskottomuudesta epäiltyä puolisoa kuvataan salaa ja lopuksi rynnäköidään tv-kameroin "lemmenpesään". Eikö moinen muka loukkaa yksityisyyttä minkä tahansa maan lainsäädännöllä? Vai onko pelkkää lavastettua pelleilyä koko homma?

    VastaaPoista
  11. Vastaus 1.
    Terveyskeskusjuttu oli oikeudessa, mutta jäi tietämäni mukaan alioikeuden ratkaisun varaan - sai kuvata. Terveyskeskus on paikka, johon jokaisella on pääsy.

    Kaupoista olen kuullut väitettävän, että kauppiaat muka pelkäisivät kilpailijoita, jotka muka kävisivät valokuvaamassa hintoja. En usko.

    Tältä osin olen siis epävarma ja sanon etten tiedä, miten asia on valintamyymälöitä ja tavarataloja ajatellan.

    Niissä kuvaaminen ei kuitenkaan ole rangaistavaa, eikä vartijoilla tai muilla järjestyksen pitäjillä ole oikeutta vaatia kuvia pois tai muistikorttia tyhjäksi.

    Itse kuvaisin aika reippaasti - ja olenpa kuvannutkin. Olin huvittunut hedelmätiskien väreistä.

    VastaaPoista
  12. Vaikka paikka olisikin julkinen, se ei anna lupaa kuvata niin, että se rikkoo ihmisen yksityisyyden suojaa.

    Raja vedettäneen terveyskeskuksen osalta siitä, mitä siihen kameraan tallentuu. Henkilökunnan touhujen kuvaaminen ovat ok, mutta maamies talikko ahterissa ei välttämättä.

    S&A (entinen Sihteeri & Assistentti) sisältää samasta korrektin artikkelin uusimmassa helmikuun numerossaan. Jutun nimi on "Valokuvan pykäläviidakko" (s. 40), mutta toimittajan nimeä ei jostain syystä nähty aiheelliseksi painaa.

    En tiedä edes itse, miksi kyseistä merkonomien ja kauppaopiston ihmisten lehteä erehdyin pläräämään. Jos aihe kuitenkin kiinnostaa niin kandee kurkata työpaikan sihteerien työpöydiltä, josko tuo lehti löytyisi.

    Artikkelin ansioiksi laskettakoon kuvaamisen ja julkaisun selkeä ja johdonmukainen erottelu tapauskohtaisesti. Se mitä saa kuvata, ei näet saa välttämättä julkaista.

    VastaaPoista
  13. Tässä Igglon kuvausasiassa probleemana voi olla se, että siinä on otettu 40 000 kuvaa jotka on julkaistu tietokantana ja sinne on yhdistetty väestörekisterin tiedot. Lisäksi sillä yritetään tehdä bisnestä. Lainsäätäjä on kai aikanaan lähtenyt ihan eri tilanteesta, yksittäisiä kuvia jne.

    VastaaPoista
  14. Ad Joakim:
    linkki "Journalistiin" sisältää varsin korutonta kertomaa.

    Kai tästä on sota nostettava. Suomeen ovat tarttuneet etenkin amerikkalaiset asenteet. Siellä valokuvaaminen ja elokuvaaminen on järjestetty osavaltiotasolla, ja erot ovat suuria.

    Suomalaiset sitten arvelevat, että tämä on oikeus asiassa.

    Suosittelisin oikeudenkäynnin provosoimista mielellään tavarataloa tai kauppakeskusta vastaan, vartiointiliikettä unohtamatta.

    Olen valmis lupailemaan pro bono -tukea eli kirjoittamaan asiassa veloituksetta. Ei olisi ensimmäinen kerta.

    Kuvien julkaisemiseen kotirauha / julkisrauha ei vaikuta mitään. Jos tavaratalolla on oikeus ajaa valokuvaaja ulos, heillä ei ole mitään oikeutta kameraan ja kuviin, niihinkään jotka on ehkä ehditty ottaa.

    "Journalistin" artikkelissa mainittu valokuvaaminen Isossa Omenassa on tilanne, jollaisessa olen itsekin ollut mukana. Mielestäni luvan pyytäminen on paikallaan, koska valojen viritteleminen ja kaikki siihen liittyvä voi aiheuttaa häiriötä ja jopa vaaratilanteita.

    Henkilökohtaisesti kyllä epäilen, että teollisuusvartijoiden hanakkuus sekaantua tilanteisiin on pohjaltaan tärkeilyä. Kuvaaminen kun ei käsitykseni mukaan voi aiheuttaa todellista vaaraa tai vahinkoa. Jahtaisivat varkaita ja ryöstäjiä.

    VastaaPoista
  15. Ad Joakim 2

    Tänään uutisissa esiteltiin amerikkalaista valokuvaajaa, joka kuvaa ihmisiä.

    Ihmisen oikeus omaan kuvaan eli yksityisyyden suojaan EI OIKEUTA korvauksiin valokuvaamisesta neutraalissa tilanteessa. Tietenkin kameran linssin eteen joutunut voi kääntyä selin.

    Laki ei sano tästä mitään, mutta mielestäni on ehdottomasti hyvän tavan mukaista kysyä ihmiseltä, saako hänestä ottaa kuvan.

    Eivät rosvot suotta kisko takkia päänsä yli, kun heitä viedään oikeussaliin. Käräjäoikeus on julkinen paikka ja siellä saavat kuvata sekä lehtikuvaajat että kaikki muut. Oikeussalissa kuvaamisesta päättää tuomari, joka useimmiten sallii valokuvaamisen ja filmaamisen hetkeksi ennen prosessin alkamista.

    Edellä mainittu neutraali tilanne tarkoittaa muun muassa sitä, että mielestäni sivulliset eivät saa kuvata hautajaisissa yleisöä. Häissä luultavasti saa kuvata. Ihmistä, joka on pahasti humalassa, ei saa kuvata, ei myöskään onnettomuuden uhria.

    Julkaisemista ajateltaessa yksi tai muutama ihminen ja yleisö ovat eri asioita. Tästä on väännetty usein: yleisöä joka on kokoontunut hurraamaan Conan O'Brienille tai seuraamaan kulkuetta, saa kuvata. Vanha tunnettu englantilainen oikeustapaus koski jalkapallo-ottelua: katsojia sai kuvata. No nyt BBC:n urheiluvälähdykseen sisältyi kohta, jossa katsomossa istunut johtaja suuteli intohimoisesti vieressä istunutta sihteeriään, vaikka hänen oli määrä olla ylitöissä. Kaiken jälkeen asianomainen johtaja väitti yksityisyyttään loukatun - ja hävisi juttunsa. Oma vika.

    VastaaPoista
  16. Ad Tony:

    mielestäni kuorsauskuva on OK, mutta sen julkaiseminen voisi olla pieni ongelma, jopa valokuvanäyttelyssä.

    VastaaPoista
  17. Ad Anonymous:

    Tulkintasi on oikea. Salakatselua on vain ihmisen katseleminen oikeudettomasti teknistä laitetta käyttäen. Talon tai kaupan hyllyn kuvaaminen ei sitä ole.

    Aidattuun pihaan meneminen voi sitä vastoin olla kotirauhan rikkomista.

    VastaaPoista
  18. Ad RHK

    Rakennuksesta on pykälä tekijänoikeuslaissa: saa kuvata ulkoapäin ja hyötyä niin paljon kuin pystyy.

    Julkisella paikalla pysyvästi oleva taideteos - vaikea. Laki muuttui vaikeaselkoiseksi. Ennen sai kuvata, nyt ei saa käyttää ANSIOTARKOITUKSESSA (tekijänoikeuslaki 25a § 3).

    Tämä valitettava pykälä on "Lex Sibelius-monumentti". Yksi ainoa kuvanveistäjä onnistui taivuttelemaan opetusministeriön tällaiseen lainmuutokseen!

    Pirkko-Liisa Haarmann sanoo uudessa kirjassaan (Tekijänoikeus ja lähioikeudet, 3. p.) ettei lehtiartikkeli ole kuitenkaan ansiotarkoitus. Hän antaa ymmärtää, että säännös tarkoittaisi oikeastaan vain postikortteja ja plakaateja.

    Itse olen suunnilleen samaa mieltä. Eräs henkilö julkaisi taannoin sievästi toteutetun valokuvakirjan Hietaniemen hautausmaasta. Vaikka hän kaiketi tienasi kirjalla jotain, olisin sitä mieltä, että lupia ei tarvittu, vaikka hautamuistomerkeissä olisi ollut uusia, tekijänoikeuden suojaamia veistoksia. Itse asiassa ensimmäisen vaimoni haudalla on kuvanveistäjän tekemä kaunis reliefi. Jos nyt julkaistaisiin toinen kirja, jossa esiteltäisiin kuvin hautausmaita, mielestäni tuon reliefin saisi kuvasta kirjaan kysymättä lupaa kuvanveistäjältä tai veistoksen omistajalta, joka olen luultavasti minä tai sitten lapseni.

    Ero perustuu jälleen siihen, että hautausmaan kuvaaminen ja kuvaileminen on toimintaa julkisella paikalla, ja vaikka mukaan tulee taidetta, sen merkitys on alisteinen.

    Tekijänoikeuslaissa on myös periaatteessa tarpeeton säännös kuvassa näkyvästä taideteoksesta, joka ei ole kuvassa pääasia. Siis Kaurismäen elokuvassa pojat juovat kovasti viinaa, ja kuvassa näkyy televisioruutu, jossa näkyy veistos tai maalaus. - Ei lupia.

    Muunnos: Kamera zoomaa televisioon. Näyttelijä laskee järkyttyneenä pullon huuliltaan ja sanoo: Saatana että on ruma, ja sammuttaa television. - Lupa.

    VastaaPoista
  19. Ad Anonymous - Igglon 40 000 tietoa.

    En ole kuullutkaan, että www.igglo.fi -saittiin liittyisi ylimalkaan tietoja väestörekisteristä, saati tuollaista määrää.

    En myöskään tällä kuulemalla usko tuota todeksi. Henkilötietolaki kieltää jyrkästi tuollaisen. Väestörekisteri ei antaisi tuollaisia tietoja.

    Se, missä henkilö asuu tai kuka asunnossa asuu on "tunnistetieto". Sellaisia tietoja saa koota omaan järkevään käyttöönsä - ja niitä meillä on kaikilla allakassa tai Outlookissa.

    Tunnistetietojen laajempi kerääminen on säännelty tarkasti.

    Asia muuttuu sitten taas toiseksi, jos kuvitellaan (esimerkki), että igglo lähtisi vauhtiin ja ihmiset ryhtyisivät lähettämään yhteystietojaan käytettäväksi talon kuvien yhteydessä. Kun tämä tapahtuisi asianomaisten aloitteesta, se olisi tietysti luvallista.

    VastaaPoista
  20. Igglossa lukee talotietojen kohdalla (rakennusvuosi jne.) tietolähteenä Väestörekisterikeskus, sieltä on siis ilmeisesti saatu joku rakennuksia koskeva tietokanta.

    VastaaPoista
  21. Sanot: "Aidattuun pihaan meneminen voi sitä vastoin olla kotirauhan rikkomista."

    - lasketaanko paritalon/rivitalon/kerrostalon yhteinen pihatie "pihaksi", jos koko taloyhtiön tontin ympärillä on esim. pensasaita tms.? Tuntuisi maalaisjärjellä, että "piha" merkitsee yksittäisen asukkaan "omaa pihaa" ja taloyhtiön yhteinen tie ei vielä sitä ole. Tai muuten varmaan kukaan ei saisi vahingossakaan käppäillä esim. kerrostalojen pihateillä...

    VastaaPoista
  22. Kaikkea mitä saa kuvata, ei pitäisi kuvata! Jos olisin terveyskeskuksen asiakkaana odottelemassa vuoroani, en erityisemmin haluaisi tulla kuvatuksi, olkoonkin "julkinen paikka". Henkilöllä voi olla syynsä salata lääkärissä käynti työnantajalta/naapureilta/sukulaisilta.

    Jos olisin viittomakielen tulkki ja mukana asiakkaan kanssa terveyskeskuksen odotushuoneessa, minulla ja asiakkaallani pitäisi olla yksityisyyden suoja ja oikeus kieltäytyä kuvaamisesta.

    Olen tahtomattani päätynyt mainostamaan erästä kauppaliikettä. Olin melko uudessa kaupassa ruokaostoksilla ja huomasin erään valokuvaajan seuraavan minua kamerallaan. Kävelin toistuvasti poispäin ja hyllyjen taakse piiloon. Tunsin itseni lähinnä vainoharhaiseksi idiootiksi, mutta kauppakeskuksen parissa seuraavassa mainoslehdykässä olin sangen tunnistettavasti kurottelemassa juustotiskillä. Kuva ei ollut mielestäni kovin miellyttävä, keskittyi lähinnä takapuoleeni ja kuulin kuvasta yllättävän paljon kommentteja jälkeenpäin. Julkinen paikka tai ei, tunsin yksityisyyttäni loukatun.

    Kaikki, jotka vaativat oikeutta kuvata vapaasti, voisivat ajatella, haluaisivatko itse tulla kuvatuksi sukupuolitautien klinikan vastaanotolla/ruumiina auto-onnettomuuden jäljiltä sukulaisten iloksi. Ja te kaikki, joilla ei ole mitään salattavaa julkisilla paikoilla, onnittelut!

    VastaaPoista
  23. Asia kannattaa oikeasti tarkastaa väestörekisterien pitäjiltä. Olen kuullut että osoitetiedot ovat kauppatavaraa siinä missä muukin tieto. Asiaa vahvistaa väestörekisterikeskuksen www-sivuilta saatava tieto:

    Osoitetietoja väestötietojärjestelmästä saavat asiakkaat

    Yritykset ja yhteisöt:

    Aller Julkaisut Oy
    Allmänna Inkassobyrån i Sverige
    Anttila Oy
    Finnmatkat Oy Ab
    Finaref Ab/ Ellos Yksityislaina
    Henki-Sampo
    Intrum Justitia Oy
    ITH-International Trading House Ab
    Kaukomarkkinat Oy (Optikkoliikkeitä)
    KontoTjänst i Sverige Ab
    Lindex Oy
    Lindorff Oy
    jne.

    Varmaa on että osoitetietoja ei anneta ilmaiseksi vaan valtion maksuperustelain nojalla niistä peritään maksu.

    Tietojen levittäminen pitää erikseen kieltää ja siihen on olemassa oma lomakkeensa. Asiahan pitäisi tietenkin olla aivan päin vastoin eli jokaisesta tiedon luovutuksesta pitäisi kysyä erikseen. On lisäksi täysin selvää, että osoitetiedoilla on omat "jälkimarkkinansa" ja osoitetiedot ovat yritysmaailmassa arvokasta kauppatavaraa.

    VastaaPoista
  24. Viittaan usein itseeni...
    http://www.ihmiskunta.org/wp/?p=529

    VastaaPoista
  25. "mutta kauppakeskuksen parissa seuraavassa mainoslehdykässä olin sangen tunnistettavasti kurottelemassa juustotiskillä."

    Tuossa mentiin yli. Jos kyseessä on journalistinen käyttö, niin periaatteessa lupia ei tarvitse, mutta on hyvän lehtimiestavan mukaista se pyytää, eikä kuvaa saa myydä edelleen ilman lupaasi. Mutta jos kyseessä on mainos ja kuvaa on käytetty ilman lupaasi, on menettely ymmärtääkseni laiton.

    VastaaPoista
  26. Itselläni oli aikanaan kameralaukussa aina muutama valokopio, joissa toisella puolella oli kaksi esitäytettyä sopimusta: kuvaus- ja julkaisusopimus ja kääntöpuolella selkokielisen selostus siitä, missä ja millä ehdoilla Suomessa saa tai ei saa kuvata. Tässä selkokielisessä artikkelissa oli myös lainauksia asiaan liittyvistä lainkohdista ja maininnat siitä, mitkä lait asiaa käsittelevät.

    Pitäisiköhän ehdottaa Kameralehdelle ja journalistiliitolle, että laatisivat yhdessä asiasta artikkelin, josta halukkaat tai tarvitsevat voisivat kopioida itselleen nuo lakikohdat ja soveltamistavat.

    J.V Tampere

    VastaaPoista
  27. Mainittiin viittomakielen tulkki, johon kannattaa lisätä seuraava. Viittomakielessä salakatselu yhdistyy salakuunteluun. Viittovaa ihmistä ei missään nimessä saa kuvata kadulla tai muulla julkisella paikalla, koska silloin syyllistyy salakuunteluun. Viittominen on "puhetta" (parole), eikä kadulla tai muulla julkisella paikalla saa nauhoittaa ihmisten keskustelua.

    VastaaPoista
  28. Mainittiin viittomakielen tulkki, johon kannattaa lisätä seuraava. Viittomakielessä salakatselu yhdistyy salakuunteluun. Viittovaa ihmistä ei missään nimessä saa kuvata kadulla tai muulla julkisella paikalla, koska silloin syyllistyy salakuunteluun. Viittominen on "puhetta" (parole), eikä kadulla tai muulla julkisella paikalla saa nauhoittaa ihmisten keskustelua.

    VastaaPoista
  29. Mitä tulee Kemppisen mainitsemaan teollisuusvartijoiden tärkeilyyn, niin olen vuosia yrittänyt mm. kansanedustajille lobannut, että niille pitäisi saada yhdenmukaiset virkapäähineet.

    Tämä päähine olisi ikään kuin neljätuulenlakki, mutta väriltään heijastavaa keltaista, samaa mitä ns.turvaliivit ja oranssia ja toisella puolen vihreät, toisella puolen punaiset pienet ledit haarojen päässä.

    Tämä parantaisi ihmiset turvallisuutta, koska kukaan tärkeilevä mulkku ei pistäisi tuota päähänsä, ja tärkeilevät vartijat aiheuttavat enemmän vaaratilanteita kuin ne henkilöt joita vartijat useimmin "uhkaavat".

    Samalla tämä näkyvä päähine lisäisi ihmisten turvallisuuden tunnetta, koska ihmiset näkisivät jo kaukaa, että vartija on paikalla.

    Pitänee taas julkaista tämä omalla saitilla.

    VastaaPoista