Sivun näyttöjä yhteensä

9. huhtikuuta 2016

Pohjanmaa




Etelä-Pohjanmaa on saari, johon pääsee myös kahlaamalla. Suomenselkä oli hankalakulkuista, ja menneen ajan viljelyn ja metsänkasvun kannalta onnetonta.

Maakunnan maaperä ja maisema ovat Suomen muuttuneinta. Lakeus on kohonnutta merenpohjaa, jota olivat tasoittaneet jo jääkauden sulamisvedet. Joet ovat uponneet syvälle uurtuessaan pehmeään ainekseen, ja ovat ne olleet äkkinäisiä muuttamaan kulkuaankin.

Käsityksemme kattavassa Suomessa, joka syntyi 1861 tai pian sen jälkeen, Euroopan viimeisistä nälkävuosista selvittyä, kauppa kasvoi ja syntyi teollisuutta. Pohjanmaalla sellainen jäi olemattomiin.

Ovatko kielenviholliset huomanneet, että kaupungit, kauppa ja siis raha olivat koko maakunnassa ruotsinkielisyyden tyyssijoja, kuten Vaasa?

Mutta Pohjanmaa keksi ja perusti väkivaltarikollisuuden ja sen jälkeen keinot sen rauhoittamiseen.

Minulla on uusi ajatus puukkojunkkarikaudesta. Nykyisen Suomen alueella on koettu liian läheltä vain kaksi sotaa. Isoviha eli vielä taannoin puheissa ja muistoina. Napuen taistelusta sanotaan vitsikkäästi, että se (1714) on edelleen mieshukaltaan Suomen historian pahin päivä. Keihäällä puhkottuja ja kirveellä tapettuja oli yhdessä päivässä 2600, ja suuren sodan tuossa vaiheessa he olivat suurelta osin paikallisia talonpoikia ja talopojan renkejä. Tali-Ihantala ei tule lähellekään. Wikipedian ilmoittamat tappiot ovat summittaisia lukuja mutta oikeansuuntaisia.

Suomen sota 1808-1809 tahtoo unohtua ja Runebergin luultavasti tietoisesti valheellinen propagandakirjanen ”Vänrikki Stoolin tarinat” sivuuttaa jokseenkin kaikki tosiasiat.

Ruotsin armeija menetti 10 000 miestä, ja se on paljon. Oravaisten taistelu oli ihan oikeaa sotaa, kaatuneita lähes 800 kerralla. Haavoittuneiden olot ja siviilien kärsimykset olivat erittäin pahat etenkin sodan loppuvaiheessa.

Kaksi armeijaa kulki kumpikin kahteen kertaan Pohjanmaan poikki; ruotsalaiset, joka tarkoittaa siis enimmäkseen suomalaisia, kävivät Oulun lähellä kääntymässä, etenivät takaisin Alavudelle.

Gerillasota on jäänyt historiateoksissa suhteellisen vähälle. Venäläisetkin valittivat ”kiihotettujen talonpoikien” toimista ja kostivat sen siviiliväestölle.

Jos Pohjanmaalla oli havaittavissa vielä 50 vuotta (tai 150 vuotta) myöhemmin tiettyä välinpitämättömyyttä viranomaisista ja epäilyä heidän toimintansa tehosta, siemenet ovat kenties tässä.

Elleivät puukkojunkkarit itse, heidän isänsä ja äitinsä olivat opiskelleet valtio-oikeutta lähietäisyydeltä katsellessaan armeijoiden menoa ja menettelyä.

Ajatus maalaisväestön jonkinlaisesta oikeussuojasta ei ollut vielä syntynyt. Talonpoika oli paljon arvottomampi kuin hänen sikansa.

Kurittomuus ja jatkuva epäjärjestys pani keksimään esimerkiksi Lapualla erityisen kyläjärjestyksen, joka oli aika ankara.

Mikä merkitys syvällä turvattomuudella oli herännäisyyden syntymiseen sotaväen raastamalla alueella Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla, sitä en mene sanomaan. Herännäisyyden ydinaate oli joka tapauksessa oman ja lähimpien ihmisten ymmärryksen (ns. omantunnon) etusija verrattuna erilaisten pappien, piispojen ja kuvernöörien käskyihin. Ilmiöllä ei oikein ole eurooppalaisia vastineita, vaikka liikettä nimitettiin ruotsiksi pietismiksi.

Hyvin monet omia aikojaan syntyneet kansalaisliikkeet aloittivat suuntautumalla tapojen raakuutta ja siveettömyyttä vastaan. Muutaman ylioppilaan, seminaarilaisten ja valistuneiden kansanmiesten Kauhavalla perustama Nuorisoseura oli alkujaan hyvin aatteellinen. Minulle Nuorisoseura merkitsi pelkästään tanssipaikkaa, mutta heti sotien jälkeen perheeni ja sukuni puuhasi erittäin innokkaasti purjelentokerhossa, seuranäyttämöllä ja ties missä.

Nuorisoseuran välillinen vaikutus oli hyvin suuri. Maa- ja metsätalous muuttuivat hyvin nopeasti viljanviljelystä karjatalouteen ja järkiperäiseen metsänhoitoon. Pitäjät olivat pullollaan erilaisia seuroja, jotka hankkivat vakavissaan apuun osaajia perustaessaan meijereitä, siirtyessään järkevästi suunniteltuihin auroihin ja äkeisiin ja hyvin pian käytännön toimiin, kuten ojitukseen ja sitten sähköistämiseen.

Väestön ja virkakunnan välimiehinä toimivat kansakoulunopettajat. Pelkästään Pohjanmaalla näyttää vaikuttaneen samanaikaisesti joka pitäjässä tuon ammatin edustajia, jotka uhrasivat vuosikymmeniä kaiken liikenevän aikansa erittäin konkreettisten parannusten ajamiseen.

Maininnan ansaitsevat raittiusliike, joka todellisuudessa aloitti toppuuttelemalla keskenkasvuisten lasten ja odottavien äitien kirkkaan viinan käyttöä, kansanopistot jotka vähensivät maalaismiesten syvää vihamielisyyttä ja epäluuloa kirjoja ja lukemista kohtaan, ja kaikki ne hankkeet, joiden tuloksena oli erittäin menestyvä kotiteollisuus eli siis pitkäjänteinen ja etenkin naisten asemaa kohottanut keino ansaita rahaa. Aatteelliselta pohjalta nousivat myös kansanpankit säästökassa ja osuuskassa, ja palovakuutustoiminta. Ja maakuntalehdistö oli sosiaalinen media. Nuo opettajat kirjoittivat avustuksia kynät savuten, ja ammattitoimittajat välillä kirpeästikin nurkkakuntien ja korpiloukkojen oloista.

Suomenselkä on suuri vedenjakaja. Vielä suurempi vedenjakaja oli rautatie, joka lopetti Pohjanmaalla kurittomuusliikehdinnän kerrasta. Äkkiä Vaasan ja Tampereen kasakat olivat ajassa mitaten kovin lähellä. Ja sitten rautatie määritteli kansalaissodan rintamalinjoineen ja kuljetuksineen ja oli suojeluskuntien rakennetekijä.

Seuraava maakunnan viranomaisvihan symboli olikin sitten musta henkilöauto. Sellaiset alkoivat kulkea korpiteillä 30-luvun alussa. Ajoneuvokanta oli hyvä spriin salakuljetuksen takia. Työväenaate jäi menestyksettä, koska työläisillä ei ollut autoja.


18 kommenttia:

  1. 1700-luku oli viinanpolton kulta-aikaa. Varsinkin Pohjan sodan aikana, koska viinaa käytettiin myös vaihdon välineenä. Talonpojat polttivat viinaa saadakseen karjalle rankkia rehuksi.
    Tähän vielä oluenvalmistus päälle. 1710 puhjennut ruttoepidemia lisäsi paloviinan käyttöä lääkkeeksi.
    Tätä ennen papit myivät viinaa ennen kirkonmenojen alkamista ja sen jälkeen kirkkojen viereen perustetuissa myymälöissään. Napuella kaikki sotilaat olivat ympäripäissään.

    Pohjalaiset tuskin selvää päivää koskaan nähneet.



    VastaaPoista
  2. Kyläjärjestykset ovat kyllä ylhäältä säädöksin johdettu systeemi. Ruotsin kruunu näki ruotsalaisten kokemusten perusteella hyväksi ulottaa sen koko valtakuntaan eli myös Suomen puolelle. Vuoden 1742 kyläjärjestysmalli hyväksyttiin 1740–41 valtiopäivillä. Se lähetettiin maaherroille kiertokirjeenä helmikuussa 1742. Toteutumisaste käytännössä vaihteli, mutta ainakin pohjalaiset ottivat tämän mahdollisuuden edistää lakia ja järjestystä tosissaan.

    VastaaPoista
  3. "Minulla on uusi ajatus puukkojunkkarikaudesta. Nykyisen Suomen alueella on koettu liian läheltä vain kaksi sotaa. Isoviha eli vielä taannoin puheissa ja muistoina... Suomen sota 1808-1809 tahtoo unohtua"

    Tosi mielenkiintoinen ajatus. Sääli, että Heikki Ylikangas ei taida enää olla iskussa (raivokkaasti) vastaamaan.

    Henkilökohtaisesti ajattelen, että noin 150 vuotta aikaisempi Isoviha on liian kaukainen selittävä tekijä, mutta Suomen sota on mielenkiintoinen taustatekijä. Sinänsä Ylikankaan esittämä rakenteellinen selitys ts. talon nuorempien poikien aleneva sosiaalinen kierto, jota piti kompensoida,on minusta hyvin uskottava.

    VastaaPoista
  4. Sinänsä olisi mielenkiintoista lukea dynaamisen, kutsuisinko varhaisen kansalaisyhteiskunnan Pohjanmaan ja flegmaattisen Itä-Suomen kehityksen eron syistä. Miksi jälkimmäisessä tyydyttiin vainvalittamaan köyhyyttä ja syljeskelemään kattoon.

    VastaaPoista
  5. Nuorisoseuroissa myös urheilu ja kulttuuri (teatteri, kuorot, runonlausunta) olivat tärkeitä. Vähän joka toinen oli esiintynyt Pohjalaiset-näytelmässä. Pohjanmaa oli keskeinen Maalaisliiton syntyyn johtaneessa kehityksessä (Alkio), merkittävä myös työväenliikkeessä jo wrightiläisellä kaudella. Mitenkäs pohjalaisten panos Pellervo-Seurassa ja osuustoiminnassa? Kaikkiin näihin 1860-luvun nälkävuodet antoivat shokkienergiaa: näin ei saa enää koskaan päästä käymään. Energiaa kanavoitiin rellestyksestä rakentamiseen.

    VastaaPoista
  6. Kuvassa on siis 1930-luvun autoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko kuvassa Talonpoikaismarssin järjestäytyminen

      Poista
  7. Päivän blogitekstistä tuli oitis mieleeni eräs nuoruudessani kuulemani luentosarja. Se oli lyhyt, vain muutamia viikkoja kestänyt intensiivinen kurssi, mutta siitä huolimatta tuo kokonaisuus oli itselleni kiintoisin ja eniten oivaltavia huomioita herättänyt kaikista seuraamistani luennoista. Sarjan nimi oli "Suomen historiallinen maantiede", ja sen piti muuan historian professori. Tuolloin siis opin nuorena henkilönä ymmärtämään, mitä seurauksia oli ollut mm. maankohoamisella tai maaston korkeussuhteilla entisajan liikenneyhteyksille sekä millä tavoin ihminen toiminnallaan oli muuttanut luonnonsuhteita Höytiäisen järvenlaskuineen, Kaivannon kanavineen jne. - Myöhemmin samainen professori sivusi ohuesti aihepiiriä kirjoittamassaan Suomen historiassa. Muistan luetusta esim. dramaattiselta kuulostavan kohdan, jossa puhuttiin, miltä tienoilta Pohjanmaalla alkavat aina Peräpohjolaan jatkuvat "kolkot suot". (Yrityksistäni huolimatta en ole löytänyt tuota kohtaa kirjasta uudelleen).

    Siitämisin olen odottanut, että mainittu historiantutkija kirjoittaisi kokonaisen teoksen aihepiiristä "Suomen historiallinen maantiede". Ennen taitaa kuitenkin kurki kuolla kuin suo sulaa, eikäpä tuollaisella teoksella taitaisi kovin huimaavaa kysyntääkään olla. Joka tapauksessa olen tallentanut aarteenani samaan kansioon nuo ammoiset luennot sekä niiden yhteyteen muutoin tympeänä pitämäni aikakauslehden numeron, johon muuan toinen oppinut vuosia sitten kirjoitti aihepiiriin liittyvän loistavantyyylisen pitkän esseen "Suo". Tuosta viimeksi mainitusta, yhtä lailla oivalluksen kipinöitä iskeneestä tekstistä, joka ulotti tarkastelunsa koko Eurooppaan, jäin kaipaamaan vain yhdessä kohden tarkempaa analyysia: mikä oli laajojen Pripetin soiden merkitys toisen maailmansodan itärintaman taisteluille, eritoten tietenkin natsi-Saksan Heeresgruppe Mitten operaatioille mutta myös puna-armeijan liikkeille kohti länttä.

    VastaaPoista
  8. Ei sinällään liity Pohjanmaahan, mutta sotimiseen ja siviileihin kuitenkin. Nimittäin luin jostain sellaisen ammattisotilaan kirjeen Tanskan ja Ruotsin "ainaisen" rajasodan ajoilta, jossa tämä sotilas valitti, että on väärin kun talonpojat ovat alkaneet tappamaan heitä. Heille kuulemma kuulu oikeus talonpoikien ryöstämiseen, mutta talonpoika ei saa puolustaa omaisuuttaan.

    Luota nyt sitten tuollaisessa tilanteessa esivaltaan. Käsittääkseni yksi syy Kustaa Vaasan onnistuneeseen valtaannousuun liittyi nimenomaan talonpoikien kyllästymiseen tällaiseen menoon Etelä-Ruotsissa.

    "Mutta Pohjanmaa keksi ja perusti väkivaltarikollisuuden ja sen jälkeen keinot sen rauhoittamiseen."

    Jotkut ovat kyllä sitä mieltä, että Pohjanmaa keksikin vaan lopulta keinon markkinoida väkivaltarikollisuuttaan. Itse väkivaltarikollisuus oli yleistä koko maassa, mutta Pohjanmaa toi sen lopulta populaariviihteeseen.

    Itsekin kyllä vähän kallistuisin omilla vajailla tiedoillani asiasta samanlaiseen johtopäätökseen. Sillä se mitä omalta asuinseudultani tiedän niin se 1800-luvun loppu täälläkään mitään lintukotoa ollut. Itseasiassa Häme taisi olla jopa vähän etuajassakin, sillä ainakin Juhani Aataminpojan tekemiset olisivat sopineet hyvin myyttiin Härmäläisistä häjyistä.

    Itseasiassa huomasin tässä yhteydessä, että myytti Hämäläisten hitaudesta pitääkin näköjään paikkansa, sillä Balladi Juhani Aataminpojasta on kirjoitettu ja sävelletty vasta tällä vuosituhannella.

    http://www.perunamaa.net/sarjakuvarock/sarjanto/sanat/balladi.html

    Joten, kun odotamme vielä muutaman vuosikymmenen, niin kyllä niitä Hämäläisiä lauluja 1800-luvun lopun pahantekijöistä alkaa pikkuhiljaa tippumaan näiden Pohjalaisten rinnalle.

    Itselläni on muuten myös suvussa eräs lahkolaissaarnaaja, joka on tuomittu 1800-luvun lopun Karjalassa puukolla tehdystä miestaposta Siperiaan. Jännää tässä on se, että mies oli lähes 60-vuotias teon tehdessään. Eli ei ainakaan mitään nuoruuden tuomaa höyrypäisyyttä kuten näiden häjyjen kohdalla usein mainitaan.

    Jotenkin itselleni on jäänyt sellainen käsitys, että muualla Suomessa jostain syystä vähän hävettiin näitä väkivaltaisia 1800-luvun lopun vuosikymmeniä ja ne haluttiin unohtaa, joten niistä ei sen kummemmin sitten puhuttu, Pohjanmaalla toimittiin ilmeisesti toisin ja niistä tehtiin jonkin sortin ylpeyden aihe maakunnalle.

    Sen tiedän, että kansalaissota ainakin jätti Hämeessä moneenkin pitäjään sellaisen vaikenemisen muurin, että monikaan ei oikeastaan halunnut puhua edes sitä edeltäneistä vuosikymmenistä oikein mitään ja ilmeisesti palanen historiaa vaiettiin kuoliaaksi.

    Senkin tiedän, että mitä tapahtui monin paikoin Hämettä kansalaissodan aikana sai Pohjalaisten häjyilyn näyttämään pyhäkoululaisten hippaleikiltä. Useinkaan ei kyse ollut itse sodasta vaan henkilökohtaisten riitojen hyvinkin väkivaltaisesta ratkomisesta tai suoranaisista ryöstömurhista. Ilmeisesti monenkin vuosikymmenen kaunat saattoivat tuona aikana purkautua hyvinkin rajulla tavalla.

    Voi hyvinkin olla niin, että Hämeessä ja Karjalassa tuo 1800-luvun väkivaltainen aikakausi sai sitten kansalaissodassa niin brutaalin lopun, että, kenestäkään ei ollut romantisoimaan sitä.

    Itseasiassa Hämeestä puhuttaessa täytyy myös muistaa myös se, että Häme alueenakin oli vähän jakautunut. Osa Hämettä oli ilmeisesti sen aikaisen Suomen teollistuneita aluetta, mutta toista osaa hallitsivat sitten vahvat talonpoikaiset perinteet, jotka olivat vähintään yhtä vanhat kuin Pohjanmaallakin. Lisäksi Hämeeseen toivat oman lisänsä vanhat aateliskartanot ja tätä kautta muodostuneet perinteet.

    Kun sitten hypätään kansalaissotaan, niin kaikki kyllä tietävät mitä Tampereella tapahtui (ainakin toivon niin), mutta se varsinainen julmuus ja raakuus millä ei aina ollut mitään tekemistä itse pääasian kanssa tapahtuikin nimenomaan tämän talonpoikaisen Hämeen alueella, jossa niitä kaunoja oli aikojen myötä kerääntynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjalaisesta suhtautumisesta häjyihin kannattaa lukea Santeri Alkion Puukkojunkkarit ja Murtavia voimia sekä Samuli Paulaharjun Härmän aukeilta. Ei ylpeillä. Välittyy kyllä tunne hurjasta voimasta, joka olisi ansainnut parempia kanavia.

      Poista
    2. Härmän aukeilta on aivan mahtava kirja, mutta kyllä siinä ainakin ihan pikkasen ylpeillään härmäläisten hurjalla luonnolla.

      Poista
    3. Niin ylpeillään. Siinä on samaa kuin westerneissä, joissa myös ylpeillään hurjalla luonnolla, mutta kun mennään laittomuuksien puolelle, niin ei enää ylpeillä. Artturi Järviluoman Pohjalaisia-näytelmä käsittelee pohjalaista ylpeyttä. Esivaltaa uhmataan, jos se rikkoo oikeutta ja kunniaa.

      Poista
    4. Hurja hämälämälinen on kuin impressionistinen neurokirurgi.

      "Suusta kuulu savolainen, käden töistä hämäläinen."

      Hämäkäk.

      Poista
  9. Mittee se meetä liikuttaa? - sukutarinaa jo muinoin verkottuneesta maailmasta

    Matkustan aikakoneella varoittamaan suvumme kestikievarin pitäjiä Ylä-Savossa:

    1776:
    -Hei, varautukaa, Amerikassa on puhjennut vallankumous ja se on aatteena leviävä Haitiin, Etelä-Amerikkaan, Irlantiin, Puolaan ja varsinkin Ranskaan joka on Suomellekin kohtalokasta.
    -Jaah, mittee se meitä liikuttaa?
    -Jälkeläisillenne käy vielä huonosti.
    -???

    1789:
    -Hei, Ranskassa on nyt puhjennut vallankumous kuten koitin toistakymmenttä vuotta sitten varoittaa, kunkun käy kehnosti ja tilalle tulee arvaamattomampaa porukkaa
    -Jaaha mutta mittee se meitä liikuttaa?

    1802:
    -Hei, Napoleon nousi yksinvaltaan Ranskassa. Varautukaa.
    -Jaah,entäs sitten ? Mitä ihmettä se meitä liikuttaa mitä Ranskassa tekköövät?

    1803:
    -Englanti julisti sodan Napoleonille.
    -Jaah, mitä se meitä liikuttaa? Tai no ehkä mennöö tervoo paremmin kaapaks laevanpohjiin. Myö vaekka hyövyttään.

    1806:
    -Napoleon julisti kauppasaarron Englannille.
    -Jaa, mitä se meetä liikuttaa? Herrain kotkotukset..

    1807 kesällä:
    -Napoleon on vallottanut maita ja löi Venäjän Preussissa.
    -Jaah no ryssä sae turpiin vuan mittee se meetä liikuttaa.
    -Mutta Napoleon teki sopimuksen Venäjän kanssa.
    -Jaah senku herrat tekköö mittee se meetä liikuttaa. Myö keskityttää suomalaisten ravitsemisseen.

    1807 loppukesällä:
    -Mutta muistatteko sen kauppasaarron? Se vuotaa ja Napoleon tahtoo
    tukkia sen, pakottamalla Ruotsin siihen eli siis meidät. Teki sopimuksen Venäjän kanssa.
    -Senkus pakottaa, mittee se meitä liikuttaa? Voi- ja tervatynnörit mennöö kyllä kaupaks tiällä Suomessakkii..

    1807 syksyllä:
    -Muistatteko sen kauppasaaarron ja sopimuksen Venäjän kanssa? Huhutaan että Napoleon pakottaakseen Ruotsin mukaan Englannin kauppasaartoon on luvannut Suomen Venäjälle, jos Ruotsi ei suostu.
    -Ai jaa. No mittee se ryssä kööhällä Suomella tekis ja suatettaaha myö myyvä ruokoo ryssällekkii. Piästää herrahurreista erroon samalla
    -Mutta kunkkumme Kustaa IV Aadolf pitää Napoleonia ilmestyskirjan petona.
    -Senkus pittää, meetä suojelloo Jeesus kristus, ee myö pelätä.

    1808-1809 käytiin Suomen sota jossa Venäjä valloitti Suomen valtansa alle.
    Tuo keskikievari tietääkseni hävisi kartalta samoihin aikoihin kun kolme suvumme jäsentä kuoli lyhyellä aikaa mitä ilmeisimmin armeijan tuomiin tauteihin, lähinnä punatautiin. Nuo vuodet oli yksi Suomen suurista tautivuosista jossa väestöä kuoli paljon.
    Että semmosta historian tapahtumien kohtalokasta seurausta jonka ei pitänyt pientä kaukaista Suomea ja sen pienen kestikievarin pitäjiä liikuttaa. Häikiön mukaan jos vertaa Norjaan niin Suomi taantui Venäjän vallan alla suhteellisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "jos vertaa Norjaan niin Suomi taantui Venäjän vallan alla suhteellisesti."

      Minä olen ymmärtänyt, että 1900-luvun alussa Norja ja Suommi olivat suurin piirtein samalla taloudellisella tasolla. Vasta 1970-80-luvulta öljy nosti Norjan rikkaammaksi.

      Poista
    2. Tässäpähä onnii pauke ku pajan palkeissa! Nurkantakusen tuoksu oekkee.

      Poista
  10. Kiintoisaa. Muistelen vain äitini serkku pohojalaaista kansakoulunopettjaa Liisi Holmaa. (1895 - 1975 osapuoilleen) Hän oli naimissa ja sai lapsen, muitta erosi mihestään. Totesi vain lakonisesti, että mies oli mahdoton.Eikä muuta.

    Mies oli vasemmistolainen kansakoulunopettaja, jonka lapualaiset muiluttivat. Liisi teki vielö rikosilmoituksne asiasta. (Asianomsitajana, eli heidän yhteisen pikansa holhoajna mm.)

    Poika kaatuoi sodassa.Liis adoptioi siten yksin tytön, Terttu-serkun.

    MafH

    VastaaPoista
  11. "... pientä kaukaista Suomea ja sen pienen kestikievarin pitäjiä liikuttaa. Häikiön mukaan jos vertaa Norjaan niin Suomi taantui Venäjän vallan alla suhteellisesti."

    Onko asia ymmärretäv niin, että suomi köyhtyi ja Norja vaurastui vai siten että hyvin hiitaatsi Suomi vauratsui, mutya Norja vauratsui nopeammin.

    Vieläö 1970 -luvun alussa oli köyhyytä sekä Suomessa että Norjassa. Sen näki saksalainen maatalousharjoittelija. me vain kasoimme. että maailman BKT per vapita -vertailussa olimme kumpikin siinä sijalla 14. Ruotsi oli

    VastaaPoista