Heikki Huhtamäki oli se
esimerkillinen yrittäjä, jonka kaltaisia ei ole monta. Kerran kuuntelin
kiusaantuneena väittelyä, oliko Alfred Kordelin liikemies vai keinottelija;
tulosta väittelystä ei tullut.
Huhtamäki lahjoitti ja
käytännössä rahoitti Suomen Kulttuurirahaston. Kordelin testamenttasi varansa
säätiölle, joka sai hänen nimensä. Molemmissa tapauksissa varat otti vastaan
Risto Ryti, Kulttiksessa kai siksi, että puuhamies oli hänen sihteerinäänkin
toiminut Lauri Puntila, edellisessä Suomen parhaana asianajajana.
Ohimennen ilmaisen
raivoni ja pettymykseni siitä, etten ole koskaan saanut kummaltakaan
penniäkään. Syy saattaa olla sinänsä oikea arvio ansiokkuudestani.
Huhtamäki oli
lapualainen, leipurin poika. Jyrki Vesikansa on 1995 kirjoittanut kirjan ”Leipurinpojan
perintö”. Huhtamäen elämänvaiheet olivat lievästi sanottuna epätavalliset – hän
mm. pyöri Siperiassa bolshevikkivallankumouksen jälkeen ja Vesikansan maininnan
mukaan suunnitteli rauhanajan markkinointia Kannaksen suurtaistelujen riehuessa
1944. Kun usein puhutaan ”punaisista vuorineuvoksista”, jotka tukivat Kekkosta
presidenttinä, Huhtamäki oli ensimmäinen. Hän tuki Paasikiveä pääministerinä ja
toimi Suomi – Neuvostoliitto -seuran luottamustehtävissä.
Erikoisesta ihastelen ja
ihmettelen leipurinpojan silmää brändeille. Hänen käsiensä kautta kulkivat
Hellas, Ipnos, Leiras, Marli, Jalostaja ja monet muut.
Osuuskauppaliikkeet
(edistyksellinen ja taantumuksellinen eli OTK:n ja SOK:n piiri) tekivät senkin
tyhmyyden, että perustaessaan tehtaita tukeutuivat omiin hämäriin
tuotenimikkeisiinsä. Kesti miljoona vuotta ennen kuin kuluttaja käsitti, että
Panda on samassa kisassa kuin Fazer ja Hellas, eikä slogania kyllä keksitty
osuuskunnan sisällä, kun karttuisa kansa alkoi vitsailla, että Katriinaa pitää
panna enemmän kuin Paulaa.
Kuluttajakaupassa
menestyy se, joka jaksaa poimia markat mättäiltä. Kahvin suodatinpaperi maksaa
neljä kertaa enemmän, jos pakettiin on painettu saksalainen nimi.
Pirkka-tuotteiden ohella suosin nykyisin Litukkaa (Lidl savoksi), jossa kulkee
ihailusta mykkänä katsomassa, miten taitomiehet ja -naiset hinnoittelevat
tuotteitaan.
Onneksi meillä on täällä
edustettuna muitakin halpaketjuja. Viimeksi olin vailla xeropaperia, joka
lienee samaa joka kaupassa, mutta hinta ei ole.
Katso sinäkin peiliin –
ja suosi sekundaa!
Puhe on kuitenkin
yrittämisestä. Teki minunkin mieleni pillastua kuin Vasemmistoliitto, kun
työttömiä ohjaillaan opettelemaan yrittäjiksi.
Olisin itse täystuho
yrittäjänä. En ole koskaan kokeillut ja iho nousee kananlihalle pelkästä
ajatuksesta. Toisaalta isäni ja äitini, veljeni, isoisänä ja ainakin kymmenen
lähisukulaista ovat toimineet yrittäjinä, ainakin osa hyvin menestyen.
Ellei syy ole luonnevika,
kysymyksessä on suomalainen, muualla maailmassa harvinainen geeni. Jos näin on,
maamme taloudellisen tilanteen huomioon ottaen joku molekyylibiologi voisi
selvittää asian ja kertoa, onko ongelmalle tehtävissä mitään.
Tavallisin syy tuohon
kammoon on veto päällysmiehen tehtäviin. Kun on yllyttänyt jotkut hupsut
raatamaan, voi sopivalla hetkellä ryöstää kassan ja kadota. Mutta minulta
puuttuu tuokin lahja – ja olen silti eläessäni tavannut monia tuo
lahjakkuustyypin huomattavia edustajia. Eräskin myi pihoilla ja
porttikäytävissä vettä viinana ja antoi lupaaville asiakkaille käyntikortin
tapaisen, jossa oli Vesijohtoliike Huberin puhelinnumero. Vaikka Alkon kanssa
kilpaileminen oli sinänsä rangaistava teko, tuon nerokkaan käyntikortin takia
vesipullon heittäminen ei ollut petos. ”Tuoteseloste” oli oikea.
Brändeistä – vieläköhän tuo
nimi tunnetaan. Ennen maailmassa Helsingissä juotiin raanasta ”huuperia” ja
niissä rautaisissa katonrajassa olevissa säiliöissä oli firman nimi isolla ja
komeasti.
Edellä olen niputtanut
vapaan ammatin harjoittajat yrittäjiksi. Määritelmääni riittää, että on
mahdollisuus saada liiketuloa, jonka voi sitten joko törsätä tai investoida.
Odotan että Rainer Hilli
kutsuu minut ellei muusta syystä niin vanhojen aikojen muistoksi juomaan
kupillisen pahaa kahvia pahvimukista, kun hänen edustamansa asianajotoimisto
Roschier, minun kirjoissani vielä Roschier-Holmberg & Waselius, muuttaa
Kasarmintorin varteen nousevaan aivan uuteen toimistorakennukseen, johon on
tiettävästi räätälöity tilat heidän yli 350:n kokoiselle henkilökunnalleen.
En heti muista, milloin
Helsingin keskustaan on viimeksi rakennettu kerrostalo asianajotoimistolle.
Edes Aikatalossa ei tainnut olla mutta ehkäpä mainitsemani toimisto oli tavalla
tai toisella hankkeessa mukana, kun Keskuskadulle kohosi nykyinen rakennus,
entisen Kestikartanon paikalle pyhälle maaperälle, jolla oli toiminut Helsingin
palokunnan lisäksi Isänmaallisen kansanliikkeen ravintola Musta Karhu.
Kestikartanossa olen
ruokaillut. Luulen että sen omisti Kalevalaiset Naiset r.y.
Mustasta Karhusta muistan
Lapuan Liikkeen tilintarkastajan, jonka ruotsin kielen taitamattomuutta eräät
liikkeen merkkihahmot pitivät pelkkänä etuna – kaksinkertainen kirjanpito ja
yksinkertainen tilintarkastaja on hyvä yhdistelmä.
Asianomainen kuuluu
päivitelleen toisillekin ravintolalaskussa mainittua kovin kallista ruokalajia ”en
naken dansös”.
Luulen kyllä, että se
alaston tanssijatar esiintyi Hotelli Helsingin tiloissa, ellei sitten ollut
tanssiravintola Kukkuva Kello, aikoinaan tunnettu myös nimellä Fennia.
Yksityisyrittäjyyden asiassa on päivän Lapin Kansassa mielenkiintoinen ja "lyhyestä kaunis" tarina.
VastaaPoistaSen on kirjoittanut lehden yleisönosastoon oikeustieteilijä, jonka väitöskirjaa Erottajan Essolla vieläkin mainitaan Lapin yliopiston parhaaksi koskaan.
Kaisa Korpijaakko-Labba arvelee, että kun viisi harakkaa Ylisperällä rakentaa uuden pesän viime vuonna liian suurena sortuneen tilalle, kyseessä ei ole perinnöllisyys, DNA, vaan sosiaalinen kiima.
Ehkä tämä Roschier on hyvä esimerkki siitä, että blogisti todistaa osuvasti ja oikeassa asiassa?
Huoltoaseman "sloganina" ABC on kyllä hyvä. Tai ainakin parempi kuin ÖÄÅ.
VastaaPoistaAikoinaan - liekö Wärtsilä tai joku pienempi paja Suomessa - teki eräälle miljardöörisheikille huippukalliin ökyristeilijän. Omaan käyttöön. Kaikki oli luksusta, vessanpöntötkin Arabian parasta mallistoa. Ja niissä luki Arabia. - Sheikki kun sai tietää mitä nuo latinalaiset kirjaimet merkitsevät, meinasi hermostua. Meinasi paatti jäädä maksamatta. Mutta kun pöntöt vaihdettiin, maksoi se sit sen.
VastaaPoistaKun kysyi kauppiaalta, joka oli koulutukseltaan oikea insinööri, sekundaa tuulensuojalevyä, niin hän vastasi:
VastaaPoista- Etkö tiedä, että sekundan valmistus on Suomessa lopetettu kokonaan.
Kerran taas joku firma - eikä tällä kertaa ainakaan Wärtsilä se ollut - lanseerasi jenkkien markkinoille uutta, rapeaa hapankorppua. Panivat sen nimeksi "Rapea". Jenkeistä tuli kiukkuinen nootti heidän agentiltaan että "älkää nyt pojat jumalauta pelleilkö. ettekö muka tiedä mitä rape tarkoittaa?"
VastaaPoistaSitä olen aina ihmetellyt, että on olemassa automerkki Mitsubishi Pajero.
PoistaLatinalaisen Amerikan espanja: Pajero = Runkkari yms.
John Nurminen kehui HSn koko sivun mainoksessaan näillä vientikaupan virhekukkasilla ja yritti kovin tehdä itsensä palveluja tykö väittämällä esim. että arabeille on neuvotteluissa ratkaisevaa ettei uskoton koira näytä kengänpohjiaan ynnä muuta höpötystä. Tuokin RAPEAkin oli. Väittivät münchhausenismissaan että näiltäkin olisi vältytty jos olisi ymmärretty käyttää huolintaliikkeen apua. Eikä ollut edes aprillipäivä. Japanilaisilla on tämän suhteen kiero huumori, oikein koulutus jossa opetetaan kuinka vastapuolen kulttuurillista epätietoisuutta hyödynnetään. Sitä heti meille. Eiköhän ruvettas mikis! Ajankuluksi. Kun kumminkaan ei mistään huonompaa seuraa löydy.
PoistaMinä voin vastata pauhusta perällä ja kurssimateriaalin (väritettävä sarjakuvakansio) jakelusta ja hereilläpitotoimista ynnä maksujen keräämisestä vastaat sinä.
Huoli pois, meiltä opit!
- Sauna, terva ja viina vientiosaajille
- Hellekypärä ja talvisodan henki
- Paperisodankäynnin alkeet
Monelle miehelle auto, etenkin hieno sellainen, on peniksen jatke.
PoistaMiksei runkkarikin saisi olla ylpeä? Mitsubitshimies.
Ehkä sittenkin toisinpäin.
Poistai-hlö:lle sanoisin: "suunnitelmasi on kutkuttava." Mutta lisäisin: "miksi toteuttaa suunnitelma, jos se jo ajatuksena on hyvä?"
Poista"Kuulin kyllä sanat mutta en ymmärtänyt kysymystä."
PoistaPres. Koivisto, vastaus toimittajan "ladattuun" kysymykseen.
Niissä rautaisissa katonrajassa sijaitsevissa vesiastioissa, joita muistan nähneeni, ei lukenut Huber, vaan TEHO. Oppikoulun vessassa oli brändiä korjailtu kynällä - huopakyniä, joita sittemmin jostakin syystä on ruvettu kutsumaan tusseiksi, ei vielä 1960-luvun alkupuolella yleisesti tunnettu maaseudulla.
VastaaPoistaSäiliön kyljessä seisoi TEHOton, jäTEHiOmo tai rajuimpana vihatekstinä oletTEHOmo.
-kas.
PoistaJoskus oli myös SIRO-merkkisiä säiliöitä pöntön yläpuolellla, ja niissä mm. täydennys "KuseSIROiskuu".
PoistaTaitaa olla taidetta.
VastaaPoistaJos palkkatöikseni tekisin jotain niin sellaisen jopin johon ei niin suuria vaadita voisin kenties saada järjestymään että jos merkillepantavan luoman pykännyt henkilö päättäisi pyytää palkkioksi elollisia, vaikkapa nisäkkäitä niin niiden etsimiseen ja kesyttämiseen voisin saada ryhdytyksi hyvinkin.
Tämän kirjoituksen palkitsisin itsestään sisäänkelautuvalla 9 metrin taluttimella johon on asennettu sateenvarjo, hentoinen mutta ponteva äänimerkki (sepelkyyhky, mutta valittavissa ja vaihdettavissa) ja pienen akun voimalla toimiva hakuvalo. On se sen verran vangitseva.
Kelpaisko jos kävis!
En ole hinnan ja metsäläisyyteni takia päässyt kekkulikahvien (latte, ekspresso ym)makuun. Rupesin tykkäämään kahvista vasta 17-vuotiaana, kun poikien kanssa istuttiin Teboilin baarissa ja ryystettiin pikkukupeista pannussa pari-kolme tuntia muhinutta Saludoa. Siinä rakennettiin perusmakuni kahviin.
VastaaPoistaMenin Roomassa tavarataloon ostamaan tuliaiseksi ns. mutterikeittimen, mutta siellä italiaanot tungeksivatkin ns. kapselikeittimien ympärillä. Niinpä jätin sillä kertaa ja kotona sitten tilasin kapselikeittimen Nescafelta. Kokeeksi, johon jäin koukkuun. Aamu herää nyt omalla "lattella". Pieni espresso johon päälle kuuma maito. Ihmekauppa Ikeasta saa kahdella eurolla maidonvaahdottimen.
Poista"mutteri" kun päästä lähti silloin syttyi alan tähti...
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=dbZsu9-MvwE
Ainoa keitin jolla saa oikeata kahvia on La Pavonin käsikäyttöinen, esim. http://eshop.lapavoni.com/en/lever-machines/europiccola-el.html
PoistaSamanhintainen kuin Dillon 550B.
PoistaYrittäjien määrällä ja maan kehittyneisyydellä on negatiivinen korrelaatio. Yrittäjyydellä toimeentulonsa hankkivien osuus on suurin kurjimmissa kehitysmaissa. Myös Suomessa on suhteessa yrittäjiä huomattavasti enemmän kuin esim. USA:ssa jota luullaan yrittämisen kultamaaksi.
VastaaPoistaIsäni joka kertomansa mukaan kävi usein Mustassa Karhussa, väitti että ko. paikan hovimestari oli ensimmäisiä Suomi-Neuvostoliitto-seuraan liittyneitä.
AW
"kun työttömiä ohjaillaan opettelemaan yrittäjiksi."
VastaaPoistaSe on ehdottomasti niitä moraalittomimpia toimia mitä tiedän, ei suurimmasta osasta ole. Nyky-yhteiskunnassa pienyrittäjä on todellinen "eekerin" (anteeksi vanhahtava ilmaisutapani, jonka vain hauta parantaa).
Ei S.S.&S. tee päätöksiä saadakseen maamme talouden pyörät pyörimään nopeammin, vaan puhtaasti ideologisista syistä. Tietysti tarkoitus on myös tehdä vaikutus Brysseliin ja kansainvälisiin rahoittajiin. Täytyyhän heidän varmistaa itselleen tuottoisa loppusijoituspaikka.
VastaaPoistaOn muuten varsin kummallista, että siinä missä esimerkiksi The Economist -lehti moittii euroaluetta liiasta vientiriippuvuuudesta kotimaan kysynnän kustannuksella, meillä halutaan nimen omaan uhrata kotimaan kysyntä viennin alttarilla. Mistä sitä vientiä saataisiin aikaan onkin se suuri mysteeri.
/Y
Vientiä tarvitaan vain sen verran, että saadaan tuonti maksettua.
PoistaMikset kerro suoraan mitä tahtoisit saada?
PoistaEsim. Katainen ja Stubb ovat miehiä vailla menneisyyttä (työuraa), joten he tarvitsevat loppusijoituksen. Ehkä Soini myös.
PoistaSen sijaan PM Sipilä on talousasiansa jo hoitanut, mutta silti jostakin aivan käsittämättömästä masokismista (isämaanrakkaudesta?) hän suostuu toimimaan kaikkien märkäkorvatoimittajien, ay-liikkeen ja kiihkopopulistisen opposition sylkyppina ja suoranaisen ja avoimen vihan kohteena. Ja sitkeästi yrittää tätä maata pelastaa siltä itseltään.
Tyhmää, mutta erittäin kunnoitettavaa. Epäilen, että tämä maa ei moista ansaiste, mutta tuen ao. ponnistusta, minkä voin.
Olen nähnyt WC:n vesisäiliössä katonrajassa nimen Teho. Huberia en ole siellä nähnyt.
VastaaPoistaSikäli on ikävänä ihmisenä pilattava taas yksi herttainen detalji että epäilen jäljellä olevan enää sellaisia valurautaisia mukavuuslaitoksen vesisäiliöitä joissa lukee Teho. Kuvaavaa ajallemme.
VastaaPoistaTehonnäkijät ovat käyneet muualla kuin Helsingin kantakaupungin vanhoissa kloseteissa. Huber löytyi niistä.
VastaaPoistaAW
Hinnoista puheen ollen.
VastaaPoistaKäyntitarve ns halpakauppoihin vähenee kerta kerralta.
Ovat hinnoitellemassa itsensä ulos markkinoilta.
Totta. Tosin ostin yltiöhalvat farkut (7€), mutta kaipa ne kuitenkin kannattaa pestä vaikkei voi puhua edes halvasta saippuasta.
PoistaEräs edesmennyt (juomakiireinen) ystäväni kävi loppupuolen elämästään osaksi käsidesillä, arvellakseni hän oli siis myös sisäisesti mitä siivoin mies. Mieleeni tuli ettei sellainen käsidesi varmaankaan ole hullumpi pyykinpesuun mutta en ole kokeillut häveliäisyyttäni. Pihka ei kuitenkaan lähde kuin naftalla. Nefteen vihreä valuöljy sopii moneen, mikrometrien ja työntömittojen huollossa se on lyömätön. Kaapistojen saranat se hoitaa ja voitelee, tarvittavan työkalun saa apteekista, pienin käytännöllinen kahden millilitran injektioruisku maksaa mitättömiä ja kestää iät ja ajat. Polkupyöränketjun voiteluun voi viidenkymmenen millilitran ruuttaan imaista vähän sitkostettua teräketjuöljyä ennen lamppuöljytäyttöä. Sehr gut sano saksanserkku. Hydrauliikkaöljyä en käyttäisi missään sillä sen peseminen vaatteista vaatisi varmaankin lipeässä keittämistä.
Anti-corrol on järkyttävän hintaista. Se on synti ja häpeä, ei vähempää. Siinä menee hyvä hukkaan ja markkinoilta hinnoitellaan ulos eräs kotimaisen kilpailukyvyn olennainen varmistaja.
Ellei asiaan joudu rientäen muutosta paljastan että sen resepti ei ole mikään kovin ihmeellinen ja kilpailu voi syöstä markkinoilta sellaisen kunnioitetun merkkituotteenkin.
Kun turhaan tietoon tulee aikaansa haaskattua, selasin vähän nettiä enkä enää ole varma olenko vessan huuhtelusäiliön kyljessä Huberia nähnyt, sen sijaan Simplex niissä taisi aika usein lukea. Pesualtaissa ja hanoissa taisi olla Huberin tunnuksia.
VastaaPoistaNykyisen mallisia wc-pyttyjä matalalla säiliöllä oli kyllä jo 30-luvun alussakin käytössä. 30-luvun talosta kotoisin olevasta tuntui kummalta kun armeijan varmaankin alle 10-vuotiaassa kasarmissa oli 70-luvulla ne vanhanaikaiset tehopöntöt.
Näytti niitä ylähuuhteluvehkeitä vieläkin olevan nostalgiannälkäisille tarjolla kylpyhuonekaupassa, uusia. Vanhan helsinkiläistalon ahtaaseen vessakoppiin taitaisi olla oikeastaan hyvä valinta, koska nykymallinen pytty vie säiliön verran enemmän tilaa ja pienessä vessassa polvet ottavat kiinni oveen.
AW
Eikö joku pystyisi lopettamaan tämän ilmanaikaisen kinan lähettämällä kuvaliitteen näistä kantakaupungin vessoista, että nähtäisiin onko se Huber vai Teho.
PoistaÄlä nyt hitossa vielä vie tätä meiltä. Vastahan tässä ollaan alussa, katsos kun sentään tilat 350lle lakimiehelle eikä, eihän sisällöntuotannon apuvälinepolitiikka ole mikään leikin asia.
PoistaTietty kuva(t) olis kiva(t).
Isä sanoi kraanavettä joskus "Huberin kaljaksi"; sellainen ilmaisu oli aikoinaan tunnettu.
VastaaPoistaMyöhempinä vuosinaan tuomarin kirjoituksien kommentoijien mielenkiinnnon tiedetään kohdistuneen viemäröintien alkuperäpäähän.
VastaaPoista