Sivun näyttöjä yhteensä

29. huhtikuuta 2016

Lakimies vai tiedemies




USA:ssa melkein kaikki presidentit ovat lakimiehiä. Eisenhower ei ole oikeastaan poikkeus. Upseeripohjalla hän oli suursodan johtajana aivan erinomainen ”lakimies” eli normittaja. Suomessa tilanne on suunnilleen sama.

Muun muassa Bismarckin suuhun on pantu ajatelma, että jos pitää makkaroista ja arvostaa lakeja, ei pidä mennä katsomaan, miten niitä tehdään.

Kävin kerran keskenkasvuisena pienellä makkaratehtaalla. En suosittele.

Elinaikamme huippupoliitikoista tiedemiehiä (luonnontieteilijöitä) on kaksi, Margaret Thatcher, joka oli hyvin koulutettu kemisti ja ehti myös työskennellä teollisuudessa tutkijana, ja Angela Merkel, joka kirjoitti väitöskirjan kvanttikemiasta.

Tuo notkauttaa polvia. Olen sen verran yrittänyt perehtyä alaan, että vakuutan nimenomaan kvanttikemian olevan erittäin vaikeaa ja myös erittäin hyödyllistä. Kemian ja fysiikan välinen raja on kadonnut. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että sekä kemian että fysiikan perusteissa on osattava työskennellä suurten epävarmuuksien keskellä ja etenkin maailmassa, jossa on todistettu, ettei erinäisiä keskeisiä asioita voi todistaa. Kvanttimaailmassa havainnollistaminen on mahdotonta. Äärettömän monen ulottuvuuden funktioavaruus ei hahmotu millään tavoin, vaikka osaisi irtautua fyysisistä ulottuvuuksista ja uskoisi, että ulottuvuus on pienin määrä koordinaatteja, joilla jossain ulottuvuudessa oleva piste voidaan määritellä.

Suomessa on ollut pääministereitä, joiden koulutus on ollut lähellä luonnontieteitä – metsätiede esimerkiksi. Kansantaloustiedettä en osaa ottaa tässä huomioon yhtä vähän kuin oikeustiedettä. Presidentti Relanderin väitöskirjaa ja tutkimustoimintaa on sanottu huonoksi. Dosentiksi hän ei päässyt yrityksestä huolimatta.

Kiitos, tunnen hyvin koko joukon kovien tieteiden professoreita, jotka oman arvioni mukaan ovat ihmisinä vaarallisia mielipuolia, jollaisia ei pidä päästää lähellekään ihmisten asioiden hoitamista. He ovat itse hoidon tarpeessa, siitä huolimatta, että tieteelliset saavutukset ovat loistavia.

Sikäli kuin uskallan luottaa kokemuksiini, eräät teoreettiset tieteet, kuten matematiikka, edellyttävät tohtoritasollakin vain älykkyyttä ja itsepintaisuutta. Myös erikoislahjakkuudesta voisi puhua samassa hengessä kuin puhutaan musikaalisesta lahjakkuudesta, joka eräillä ihmisillä on välittömästi havaittavissa.

Rolf Nevanlinna oli hyvin etevä matemaatikko. Hän oli mukana myös poliittisessa toiminnassa sodan aikana ja käytti erinomaisia Saksan suhteitaan. Myös hänen luonnontieteilijä-kumppaninsa L. Arvi P. Poijärvi oli sen verran mukana kansainvälisessä toiminnassa, että rauhanteon jälkeen edessä oli paluu koulumaailmaan.

Puoluepoliittisia toimia varoi tarkasti akateemikko Erkki Laurila, jonka tiedepoliittiset saavutukset ovat vertaansa vailla. Akateemikoksi nimitetty nobelisti A.I. Virtanen tunnettiin myös äärimmäisistä poliittisista mielipiteistään.

Tiedemiehistä ja erittäin suurista ratkaisuista on mielenkiintoista kirjallisuutta. Rhodesin kirjat atomi- ja vetypommin valmistamisesta ovat klassikkoja. Manhattan-projektia vetivät sotilaat, itse asiassa onnistuneesti. Churchill rakensi sodan alettua nopeasti infran, joka osoittautui erittäin toimivasti. Hänen tieteellisellä neuvonantajallaan F.A. Lindemannilla oli hyvin merkittävä asema. Hänestä tuli aikanaan varakreivi Cherwell.

Stalin sai varhaisessa vaiheessa käsiinsä todella tärkeät vakoilutiedot lännen teknologiasta ja jätti tiedemiehet merkillisessä määrin rauhaan. Hitleristä on syytä toistaa vakiintunut arvio. Häneltä ja natseilta puuttui kyky koota osin maailman paras tieteellinen tutkimus. Lisäksi maasta poistuneita fyysikkoja on nimitetty Hitlerin lahjaksi viholliselleen. Joukossa oli Niels Bohr, joka tuotiin Cherwellin pyynnöstä sotilaslennolla Ruotsista Englantiin sen jälkeen kun hän oli vaikuttanut merkittävästi Tanskan juutalaisten evakuoimiseen Ruotsiin.

Huipputuotteita, jotka eivät vaikuttaneet sotaan, olivat ballistiset raketit (V 2) ja suihkuhävittäjät. Niitä on paljon muitakin, jopa hieno MG-konekivääri.

En vihjaa, että tiedemiehet olisivat fiksumpia kuin esimerkiksi lakimiehet, vaikka voi se olla tottakin. Ei maailmaa kuitenkaan fiksuudella rakenneta.

Tieteellinen koulutus näyttäisi opettavan kontrolloidut kokeet. Yhteiskunta- ja oikeustieteissä tämä ajatus voi olla yhtä vieras kuin mallintaminen.

Pääministeri Sipilä ei ole tiedemies; usein mainitun insinöörilogiikan sijasta minä näkisin hänen toiminnassaan halun kokeilla. Sen mikä leimataan julkisuudessa epävarmuudeksi ja ailahtelevaisuudeksi on tulkittavissa myös kokeiluksi, jossa saattaa olla myös johdonmukaisuutta.

Lakimiehillä on huono perinne tehdä ”ratkaisuja”, vaikka he tietävät, että hyvin toimivan lain laatiminen on käytännössä mahdotonta. Korjausliikkeet ovat välttämättömiä. Valitettavasti lainsäädännön ja oikeuskäytännön suuria erehdyksiä ei ole edes listattu.

Kokeileminen on myös liikkeenjohdossa perusasia. Ellei tämä operaatio onnistu, ollaan nopeita yrittämään jotain muuta.

Olen miettinyt muutamia vuosikymmeniä, millaista olisi empiirinen oikeustiede. En ole keksinyt. Patenttioikeuden empirian tunnen. Viisaimmat myöntävät suoraan, että tuomioistuinten näkökulmasta toiminta on tulenjohtoa, haarukoimalla.

Juuri tässä on muuten nykyisen kilpailuoikeuden ongelma. Tehdään massiivisia ratkaisuja, joiden pohjalla ei ole muuta kuin uskonkappaleita.

Todellisuudessa juridiikassa on toinenkin empiria alue, jonka luonnetta yleisöä ja media eivät ymmärrä.

Se on vero-oikeus.


18 kommenttia:

  1. "jopa hieno MG-konekivääri."

    Muistelen jostain lukeneeni arvion, että senjälkeen kun Saksan panssariaselaji oli Kurskissa lyöty sen asevoimien jalkaväkeä piti loppusodan pystyssä tuo suurinopeuksinen konekivääri, Hitlerin sirkkeliksikin sanottu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvassa on myös Sturmgewehr, se Ensimmäinen Rynnäkkökivääri. Varsinaisen keksinnön arvokkain osuus oli uusi kaliiperi 7,9x33 Kurz. Suuren Johtajan micromanaging vältettiin kun kehitystyö tehtiin salassa. Ei aivan ehtinyt rintamille, kokeiluja ehdittiin tehdä ja tulokset olivat tavanomaisen ristiriitaisia. Ne ovat aina, yhtäkään uutta asemallia ei ole vielä hyväksytty yksimielisesti ylistäen jalkaväen kiväärimiesten toimesta.

      Onhan tuo konekivääri puolestaan yhä eräs kopioiduimmista, esmes Ameli 5,56 NATO on aivan suora kopio vaikka tietysti pienempi. Se sopii purettuna kivasti attaseasalkun kokoiseen muovilaatikkoon. Kiireiselle ja aikaansaavalle liike-elämän palveluksessa työskentelevälle aggressiiviselle markkinointihenkilölle mainio pikku konekivääri, jos maku on kallellaan vyösyöttöisiin vekottimiin päin.

      Poista
  2. Sanoisin, että nykyään julkaistaan kohtuullisen paljon empiiristä oikeustiedettä. Esimerkiksi ympäristöoikeuden alalla tehdään nykyään todella paljon päätösempiriaa, jossa voidaan tarkastella määrällisesti tietyissä asiaryhmissä annettuja viranomaisen päätöksiä tai tuomioistuinratkaisuja. Ensi syksynä väittelevä Johanna Ahonen on päätynyt jopa valitsemaan tarkasteltavat ratkaisut satunnaisotannalla (nämä on julkaistu jo artikkeleina). Samoin esimerkiksi Ympäristöministeriölle teetetty raportti 19/2013 "Muutoksenhaku maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa" on käytännössä vain kvantitatiivinen analyysi, mutta sen tuloksilla on ollut oletettavasti suuri vaikutus siihen, mihin suuntaan muutoksenhakujärjestelmää on kehitetty. Luonnollisesti tämäntapaisessa tutkimuksessa tiedonintressi ei ole lainopillinen tulkintasuosituksia antava, vaan tutkijan tarkoituksena on tuottaa järjestelmän kokonaisuuden ymmärtämisen kannalta tarpeellista tietoa, jota voidaan hyödyntää lainsäädännön kehittämisessä.

    Poliittisista intresseistä, epäonnistumisen vaikutuksista ja juridisista reunaehdoista johtuen erilaiset interventiotutkimukset ovat lainsäädännön alalla hyvin vaikeita toteuttaa. Kuitenkin lainsäädännön arviointitutkimuksen alalla on kehitelty laadullisia ja määrällisiä menetelmiä lainsäädännön toimivuuden jälkikäteiseen arviointiin ja näiden osalta puhuisin juurikin empiriasta. Esimerkiksi kun pikavippien antamista rajoitettiin, rajoitukset todellakin purivat hetkeksi, kunnes yritykset keksivät, kuinka rajoituksia voidaan kiertää. Tämä huomattiin Suomen akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa juurikin empiirisen tilastoaineistoon perustuvan tarkastelun pohjalta ja oikeusministeriö onkin jo reagoinut asiaan. Tuon pikavippihankkeet molemmat julkaisut ovat ihan tämän vuoden puolelta (Vartiainen LM 1/2016; Majamaa, ym. HY:n Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin katsauksia 9/2016).

    VastaaPoista
  3. " Valitettavasti lainsäädännön ja oikeuskäytännön suuria erehdyksiä ei ole edes listattu."

    Tässä olisi oman, ehkäpämoniosaiisenkin,blogin paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen mitään listausta pitäisi saavuttaa yksimielisyys siitä, mikä on erehdys ja mikä ei, ja jos on, niin kenen.

      Poista
  4. Ei se koske yksinomaan makkaratehtaita.
    Ystäväni oli kaksi viikkoa töissä jäätelötehtaalla, eikä ole sen koomin eli puoleen vuosisataan edes maistanut jäätelöä. Tarinat ovat liian traagisia kerrottaviksi.

    VastaaPoista
  5. Ei siitä ole kauankaan aikaa, kun Kiinan johtajat (8) olivat kaikki insinöörejä!

    VastaaPoista
  6. Toistan jälleen kerran, että käsitteellisesti matematiikka ei ole tiede, vaan abstraktien objektien äärettömän hyödyllinen teknologia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä näytä matemaatikko tietävän, mitä sana 'ääretön' tarkoittaa.

      Poista
  7. "Viisaimmat myöntävät suoraan, että tuomioistuinten näkökulmasta toiminta on tulenjohtoa, haarukoimalla."

    Kaikki muukin lainkäyttö on tuota haarukointia. Sen vuoksi olisi tärkeää, että lainsäätäjä antaisi tuomioistuimille aikaa löytää vakiintuneen linjan. Päinvastaisesta on surullinen esimerkki velkajärjestelylaki, jossa lainsääätäjä jatkuvasti muuttaa - usein päinvastaiseen suuntaan - lakia ennenkun se ehtii vakiintua

    VastaaPoista
  8. Sukulaismies oli professorina kymmeniä vuosia ilman väitöskirjaa... olen ihmetellyt asiaa. Pätevä tietenkin alallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämmästely, johon vain sukulainen pystyy.

      Poista
  9. "USA:ssa melkein kaikki presidentit ovat lakimiehiä." Jimmy Carter ja Ronald Reagan eivät olleet juristeja. Carter oli koulutukseltaan meriupseeri. Hän kuitenkin sai aikaan Egyptin ja Israelin välisen rauhansopimuksen, jonka suomenkielinen käännös löytyy "Islamin musta kirja" -nimisestä teoksesta. Sopimuksen teksti on myös ei-juristille ymmärrettävää. Lienee senkin vuoksi voimassa edelleenkin, mikä on harvinaista Lähi-Idässä. JR

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meriupseeri oli. Koulutusala on reaktoriteknikko, pätevyys on siis konepuolen. Sukellusveneissä kansipuolen miehistön pätevyyksistä ei olekaan niin väliksi, kun meillä ei ole niitä. Siis sukellusveneitä. Tai no on yksi mutta se on vastamaalattu ettei sillä nyt kehtaa lähteä. Eikä siihenkään toimeen tyhmää miestä tarvittu, koulutettavaksi reaktoriteknikoksi. Taitaapa olla se sama syy kuin Vanhaselle töykeilyyn tämä Carterin perhekeskeisyys tai sanoisiko vanhahtavasti sukurakkaus, sitä on kaiketi niin inhottava sitikanin lehtisalaattitalostansa työkseen seurata.

      Vaan hoitipa panttivankikriisiin jääneet kotiin sitten. Kyllä siinä sitä veivaamista oli! Sen politiikan määrää mikä silloin luotiin ei oikein ymmärrä mutta osin siksi on perusjenkkimosurin propaganda-arvo vieläkin omituisen laatuinen. Ei se kriisi silloin siellä sitä yksin määrännyt eikä vieläkään määrää mutta jokin intiaanien farminpiiritysuhka on ilmeisimmin aina ollut sikäläisittäin henkisen ilmapiirin väreenä. Ei ryssänpelko niinkään, en sanoisi. Muutenhan meillä olisi aivan muu ja toinen varustelukatsanto, jos meillä olisi, nimittäin pelko.

      Poista
  10. Eikös Sipilä ole ihan Master of science and engineering :) Eli tieteen mestari. Mikä sitten lienee tiedemiehen kriteeri, mutta ainakin Sipilä on virallisesti tieteen mestari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iikka "jalla-jalla" Hallantiesunnuntai, 01 toukokuuta, 2016

      Savonnus: mietteen testari.

      Poista
  11. Kilpailuoikeuden ongelma... oisko se toden totta vain aivan suoraviivaisesti niin?

    Tiedemiesten ja lakimiesten vertailu on kuin vertaisi syntymäsokeana kuuluisia balettiseurueita. Siinä on aivan liikaa kuultavaa ja hiki haisee.

    VastaaPoista