Sivun näyttöjä yhteensä

18. lokakuuta 2013

Oma lupa



Televison toimittaja ja muutama muu median edustaja pudotti kirkkaasti riman. Puhe oli perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja pysäköintimaksuista. Paikalla oli jopa valiokunnan puheenjohtaja, mutta ei hän taaskaan saanut sanoja suustaan.

Toimittajan silmin eduskunta on näpäyttämässä korkeinta oikeutta. Kysytään toiveikkaasti, joko siihen suuntaan on oltu yhteydessä.

Korkein oikeus tuli tuomiossaan siihen tulokseen, että laki ei salli yksityisten firmojen sakottaa pysäköintivirheistä. Niinpä eduskunta muuttaa lakia.

Juuri tämä on ollut ainakin sata vuotta normaali ja toivottava tapa. Tilanne parantui selvästi, kun perustuslakiin kirjattiin tuomioistuimen velvollisuus tutkia lain perustuslainmukaisuutta. Tuon asian jotkut toimittajat ovat lukeneet väärin. Tuomioistuimella on tuo tehtävä jutuissa, joita se ratkaisee. Se oikeus loppuu siihen.

Kun käsillä on lainsäädäntöhanke, perustuslainmukaisuuden tutkii asianomainen eduskunnan valiokunta. Korkeimmalla oikeudella ja tuomareilla ei ole mitään asiaa eduskuntaan, paitsi jos pyydetään kuultavaksi eli neuvotteluhengessä.

Hiuksenhalkomista? Ei sinne päinkään.  Tässä on eurooppalaisuuden ja amerikkalaisuuden ero. Perinteisesti ja syistä, joista yksi on maan suuruus ja virkamiesten vähyys ja kovin usein heikkotasoisuus amerikkalaiset suosivat ajatusta, että jokainen vahtii itse oikeuksiaan. Äärimmäisessä tapauksessa tämä johtaa siihen, että ihminen jää rangaistuksetta ammuttuaan ovelleen koputtaneen viattoman varmuuden vuoksi.

Meidän perinteemme on byrokraattinen. Tuota perinnettä kannatan koko sydämestäni. Byrokratia, joka saapui meille satoja vuosia sitten rinnakkain Saksan järjestelmien kanssa, tarkoittaa että on liikaakin virkamiehiä, jotka katsovat painetuista kirjoista, miten asiat on ratkaistava, ja tekevät sitten näitä kaavamaisia ratkaisuja.

En äkkiä keksi, millä muulla tavalla esimerkiksi verotuksen voisi hoitaa.

Byrokratian vastakohta ei ole jokin suora kansanvalta, vaan suosikkijärjestelmä. Sen yksi versio oli feodalismi, aatelin valta. Sen toinen versio on vanha venäläinen tapa. Tehtäviä suorittamaan lähetetään hovin suosikki ja toivotaan, että hän menettelisi oikein ja asiallisesti. Olipa suosikki ruhtinas Potemkin tai salaisen poliisin mies, ajatus on sama. Itse asiassa salailu ja silmänlume kuuluvat samaan pakettiin. Byrokratiassa eli virkavaltaisuudessa ei ole mitään salailemista.

Byrokratian huippu on näyttölippu. Sitä vilauttamalla saa matkustaa kulkuneuvos mies tai nainen, renki tai piika, ihonväriin ja kansallisuuteen katsomatta. Edes nimeä ei kysytä, eikä henkilötunnusta. Helppoa kehitys ei ole ollut. Suomesta on vähän puoleisesti kirjaan merkittyjä muistoja, mutta kansanluonteen mukaisesti englantilaiset kuulemma jättivät pysäköintimittarit jäätävää katsetta lukuun ottamatta täysin huomiotta, kun taas ranskalaiset pyrkivät mestaamaan ne sopivalla teräaseella. Kun kadulle ilmestyi tuo vihattava kone, aamulla oli jäljellä pelkkä putki ja seuraavana aamuna ei sitäkään.

Suunnilleen tuo on pysäköinnin ongelma. Tiet ja kadut sekä joukkoliikenne on hoidettu vanhastaan. Yksityisten omistamista alueista on ongelmia. Tietenkin jokainen saa perustaa omalle maalleen vaikka millaisen maksullisen pysäköintilaitoksen. Jos joku käyttää sitä hyväkseen mutta ei maksa, hänet vedetään oikeuteen ja maksu korkoineen ja kuluineen peritään viime kädessä ulosottoteitse.

Mutta yksityisen palkkaama elinkeinonharjoittaja tai talonmies eivät ole julkisen vallan käyttäjiä. Heillä ei ole oikeutta sakottaa eikä veloittaa maksuja, jotka voisi periä ilman tuomiota eli viranomaistointa. Näinhän se ei käytännössä mene. Kukaan ei jaksa ajatella, miksi kirjastolle on maksettava myöhästymissakkoa lainoistaan. Se tieto riittää, että ennemmin tai myöhemmin niistä kuitenkin on maksettava.

Yksityisen tuulilasinpyyhkijän alle jättämä lappu on vain maksukehotus eli pyyntö, vaikka siinä väitettäisiin miten hirmuisia. Nyt lakia muutetaan näemmä niin, että pysäköintifirmat voivat toimia viranomaisten apuna maksuja kerätessään ja karhutessaan. Se riittää. Lainsäätäjä eli eduskunta lienee kiinnittänyt riittävästi huomiota siihen, että hinnat on näytettävä ja maksullisuudesta ilmoitettava.

Meillä on vain tämä yksityisen ja julkisen rajankäynti. Sitä rajaa on jatkuvasti pidettävä silmällä. Paljon vaikeampi ongelma on muilla Venäjän kanssa. Kukaan ei oikein tiedä, mitä aseistautunutta väkeä liikkuu esimerkiksi arktisilla alueilla. Sen sijaan hyvin monella tuntuu olevan perusteltu käsitys siitä, kumpaa syyttäjät ja tuomioistuimet edustavat, oikeusjärjestystä vai kansallista etua.

Siihen voi mennä kauan ennen kuin kaupankäynti ja työnteko Venäjällä onnistuu muun muassa EU:n jäsenmaiden piirissä hyväksyttävänä pidetyllä tavalla. Kun maasta puuttuvat perinteen, sanoisin että vuosikymmeniä. Välillä tuntuu monilta unohtuvan, että vain oikeusvaltiossa ihminen on turvassa osoittaessaan mieltä oikeusvaltiota vastaan.

23 kommenttia:

  1. Tässä kohdin ongelmana on lähinnä kysymys sopimuksen synnystä. Nyt valmisteilla oleva valvontamaksulaki ei selkeästi kiellä yksityisten pysäköinninvalvontafirmojen toimintamallia, kuten kollegasi Virolainen omassa blogissaan toteaa. Jos KKO pitää voimassa tulkinnan, että "sopimussakko" voi perustua pelkkään auton virheelliseen pysäköintiin, ei mikään todellisuudessa muutu.

    On selvää, että yksityinen pysäköintilaitos saa velvoittaa pysäköintimaksuja. Sen sijaan on ihan eri asia, syntyykö laitokseen luvatta ajavan ja sinne luvatta autonsa jättävän henkilön ja laitoksen omistajan välillä hiljainen sopimus, joka sallisi "sopimussakkojen" perinnän. Olisi selkeintä, että lainsäätäjä säätäisi, että tällainen sopimussakon salliva sopimus ei voi syntyä hiljaisella sopimisella vaan vaatii vähintään suullisen suostumuksen. Näin saataisiin loppu yksityiselle pysäköinninvalvontarahastukselle, mikä on tämän hallituksen esityksen tarkoitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma ei ole sopimuksessa, tuon tyyppinen konkludenttinen sopimus on pitkään katsottu päteväksi. Ongelma on niinkuin JK toteaa tuon sopimussakon täytäntöönpano.

      Perustuslakivaliokunnan mietintö jättää asian epäselväksi. Toivottavasti lakivaliokunta kirjoittaa selvästi lakiin, onko yksityinen pysysöintivalvonta yksityisellä alueella edelleen luvallista.

      Poista
  2. Erastotenes puhuu menneen talven lumista. Tuosta hänen mainitsemastaan "ongelmasta" on jo KKO:n ennakkopäätös KKO 2010:23. Sitä on sen jälkeen alioikeuksissa ja hovioikeuksissa täysin vakiintuneesti noudatettu.

    VastaaPoista
  3. Tietenkin jokainen saa perustaa omalle maalleen vaikka millaisen maksullisen pysäköintilaitoksen. Onkohan aivan noin.? Tämähän se ongelma onkin. Ei asemakaava-alueella, joilla näitä pysäköintiongelmia ilmenee tuo olemahdollista, että alettaisiin muuttaa pienten tonttien pihoja maksulliseen pysäköintiin. Kai siihen kaavamuutos vaaditaan.? Kyllä osakkeen omistajaa kiinnostaa jos naapurikerrostalon pihaan aletaan maksullista pysäköintipaikkaa laittomasti pykäämään. Tämä näyttää monelta unohtuneen. Meillä on myös maanvuokralaki olemassa, jossa autonkin tarvitsema tila maapläntillä on muun maan vuokra.

    VastaaPoista
  4. Kannattaisin myös sitä, että EU:n tasolla eli komissiossa olisi liikaakin virkamiehiä, jotka katsoisivat painetuista kirjoista, miten asiat on ratkaistava, ja tekisivät sitten kaavamaisia ratkaisuja. Mutta kun ei ole. Nyt kun Yhdysvaltojen liittovaltion toiminta hetkeksi pysähtyi, sieltä lehtitietojen mukaan lomautettiin 800.000 vähemmän tärkeää ja miljoonaa pyydettiin olemaan töissä palkatta. EU:lla on siinä 36.000 työntekijää kaikkiaan. Ymmärrän kyllä, että tämä ei liity päivän kirjoitukseesi suoraan, mutta sanonpahan vain sivumennen.
    Ja sivumennen kiitän myös noista viime päivien sotajutuista!

    VastaaPoista
  5. Riemastuttavaa! Taisi puolivahingossa nähdä kirkkaan päivänvalon uusi sana, kulkuneuvos!

    Aamunraikkaana Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  6. Tuosta yksityisalueella tapahtuvasta sopimuksen synnystä vielä. Kuka on tässä tapauksessa sopimussuhteessa yksityisen alueen haltijaan? Auton kuljettaja, auton haltija, auton omistaja vai auto?

    Ongelma yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on ollut se, että viranomainen voi määrätä pysäköinnistä virhemaksun, joka kohdistuu ajoneuvon haltijaan, riippumatta siitä onko hän pysäköinyt auton. SAmaa oikeutta ei ole ollut yksityisellä pysäköinninvalvojalla.

    Voiko (ja tuleekohan uuden lain mukaan mahdolliseksi) yksityinen pysäköinninvalvoja antaa pysäköinnistä yksityisellä alueella sopimukseen perustuvan virhemaksun, joka kohdistuu ajoneuvon haltijalle? Nythän 'sopimus' syntyy kuljettajan kanssa, joka ei välttämättä ole sama kuin kuljettaja.

    Ketä saa sakottaa väärinpysäköidystä autosta, ja kuka saa tämän sakon (virhemaksun) määrätä?

    VastaaPoista
  7. Blogisti yrittää vääntää rautalangasta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten on mahdollista, että trolli voi pelkilllä käsivoimillaan vääntää ratakiskon pätkän mutkalle ?

      No, viisaampi taipuu..

      Poista
  8. EA: "Sen sijaan on ihan eri asia, syntyykö laitokseen luvatta ajavan ja sinne luvatta autonsa jättävän henkilön ja laitoksen omistajan välillä hiljainen sopimus, joka sallisi "sopimussakkojen" perinnän."

    Mutta entäpä kun ajaa luvalla ja pysäköi luvallisesti? Silloinkin voi nimittäin rapsahtaa sakko.

    Minä pysäköin omalle parkkipaikalleni, jonka olen vuokrannut 25 vuotta sitten taloyhtiöltä ja koko ajan maksanut kk-maksun kiltisti ja ajallaan. Alueelle ilmestyi sitten julisteita, joissa kerrottiin paikan olevan nyt Q-parkin valvonnassa ja "pysäköimällä hyväksyt ehdot".

    Niinpä sain 60 euron maksukehotuksen, koska tuulilasin alla oleva pieni tunnistelappunen oli pudonnut. (Ennen sillä ei ollut mitään virkaa). Kehotuksen syynä oli "Varatun pysäköintipaikan luvaton käyttö”.

    Otin tietysti yhteyttä Q-parkiin ja kerroin, että paikka oli itse varaamani ja auto omani, joten käyttö ei ollut luvatonta. Vastukseksi sain tylyn ilmoituksen, että maksa tai itket ja makset, sillä muuten haastamme sinut raastupaan!

    Säikähdin ja maksoin, sillä juuri silloin Q-park oli voittanut jonkun oikeusjutun. Mutta kyllähän kyseessä on vääryys ja härski rahastus. Ennen pystyin esim. reissussa ollessani lainaamaan parkkipaikkaani naapurille, mutta enpä pysty enää.

    Minun ja taloyhtiön 25 v sitten tekemä sopimus jyrättiin siis taloyhtiön ja Q-parkin tekemällä sopimuksella. Onkohan se kovinkin laillista?

    Harmi, ettei ketään edes kiinnostanut tällainen tapaus, vaan kaikki pohtivat vain sitä, että onko luvatta pysäköivää oikeus sakottaa yksityisesti vai ei. Eli öykkäreitä puolustetaan, oikeaa uhria ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätä hain tuolla ylempänä. Ongelmana on siis tuo sopimusvapauden määritelmä. Lainsäätäjällä on kansanvallassa vapaus määritellä, millaisin määrämuodoin on tehtävä sopimus siitä, että pysäköintilaitoksen omistajalla on valta vaatia sopimussakkoa. Eli lainsäätäjän on muutettava lakia, jotta kansan oikeustajun vastainen ennakkotapaus KKO:2010:23 saadaan siirretyksi historian roskatunkiolle. Ei millään muullakaan elämänalalla katsota, että hiljaisella sopimisella syntyisi tällaisia eksoottisia sopimuksia eikä perustuslaillinen omaisuudensuojakaan tätä hiljaista sopimuksen solmintaa vaadi.

      Ongelmana on nimittäin se, että nyt kenenkään ei kannata jättää maksamatta yksityisen pysäköinninvalvontafirman karhuamaa "sopimussakkoa", olipa oikeassa tai väärässä. Maksu on 40–60 euroa. Jos sitä ei maksa, joutuu käräjille. Jos käräjillä voittaa, saa oikeudenkäyntikulunsa takaisin, mutta ei mitään korvausta menetetystä ajasta tai kärsitystä mielipahasta. Jos häviää, joutuu maksamaan n. kymmenen tuhatta euroa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Miten tällaisessa tilanteessa kukaan järkevä ihminen lähtisi käräjöimään, vaikka olisi oikeassakin? Eli todellista oikeusturvaa ei ole.

      (Tätä huomiota J. Virolainen muuten on kieltäytynyt useita kertoja julkaisemasta bloginsa kommenttiosastolla.)

      Eli nyt lakivaliokunnan olisi muutettava hallituksen esitystä ja lisättävä esitettyyn lakiin selkeä pykälä:
      12 §
      Yksityisen alueen pysäköintiin käyttämistä koskeva sopimus saa sisältää määräyksen sopimussakosta tai sellaiseksi tulkittavasta maksusta ainoastaan, mikäli sopimus on tehty kirjallisesti tai sähköisesti. Muulla menettelyllä solmitussa sopimuksessa oleva määräys sopimussakosta on mitätön.

      Poista
    2. Erastotenes, eikö tuo ole kiinteistön omistajan kannalta aika kova kriteeri, pitääkö vain hammasta purren sietää luvaton pysäköinti esimerkiksi keskustatalon pihalla miten sattuu kirjallisia sopimuksia karttaville autoilijoita miellyttämään?

      Poista
    3. Muuten, voimassa olevan lain mukaan kunnallisella pysäköinninvalvonnalla ei edes ole toimivaltaa yksityisellä maalla...

      Poista
    4. En ole tässä puolustamassa väärinpysäköintiä vaan syyttömiä. Kunnallisella pysäköinninvalvonnalla on toimivalta valvoa yksityisalueen pysäköintiä, jos yksityisalueen omistaja tätä pyytää. Valitettavasti usein ei pyydä.

      Asiasta tekee vielä räikeämmän se, että todellisuudessa kunnallinen pysäköinninvalvonta on varsin vihattu laitos. Kunnallisilla päättäjillä ei ole halua lisätä sen resursseja, vaikka todellisuudessa tämä olisi voitollista. Esim. Helsingissä on mm. HS:n kokeilujen mukaan aika riskitöntä pysäköidä luvattomasti ja pysäköinninvalvonta tuottaa kaupungille todella hyvin. Budjettisääntöjen mukaan sakkotuloja ei kuitenkaan sovi ottaa huomioon budjetissa, joten kirjanpidollisesti pysäköinninvalvonta on pelkkää tappiota. (Sama koskee mm. liikennevalvontaa ja harmaan talouden torjuntaa.)

      Oikea linja olisi: kielletään yksitynen pysäköinninvalvonta ja lisätään kunnallisen resursseja niin kauan, että kunnallinen pysäköinninvalvonta lakkaa tuottamasta voittoa. Silloin on päästy tasapainoon, jossa väärinpysäköinti ei kannata ja kunnallisen pysäköinninvalvonnan henkilöstöäkin voidaan hiljakseen alkaa vähentää.

      Poista
  9. No, mutta Tapsa.

    Lupaehtoihin kuului tunnistelapun esilläolo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkistin 25 vuotta vanhasta sopimuksesta: ei mitään mainintaa mistään tunnistelapusta!

      Ne tulivat vasta myöhemmin, eri syystä, eikä sitä ollut mikään pakko pitää näkyvillä. Sain pitää parkkipaikallani vaikka hevoskärryjä. Nyt sitten vain yksipuolisesti kolmas taho ilmoittaa, että tästä lähin on pakko pitää tai maksat kalliisti.

      EA on oikeassa: en lähtenyt uhkapeliin, jossa voi voittaa 0 euroa ja hävitä 10 000 euroa. Maksoin opetuksesta kuuskymppiä.

      Poista
  10. Rupee nyt poraan siinä, hyi helvetti, aikuinen nainen!

    VastaaPoista
  11. Hieno kirjoitus, ei-juristin ennakkokäsitys Suomen oikeusjärjestelmästä kirkastuu.

    Sanotaan, että yleisesti ottaen Suomessa on toimiva oikeusjärjestelmä (kirjoitettu oikeus) , joka tuottaa pykälien mukaan enimmäkseen ennustettavia ratkaisuja , joita suomalainen enimmäkseen kunnioittaa.

    Suomen väitetyt vahvuudet muutamissa kansainvälisissä mittauksissa johtunevat osaltaan tästä: ihmisten, yritysten ja muitten juridisten henkilöitten toimintaympäristö on ennustettavaa: kun teet näin, tiedät jo kysymättäkin, mitä tästä seuraa. Byrokratian ajoittaisen hitauden ja kalleuden voi hyväksyä, jos se tuottaa johdonmukaisia ja ymmärrettäviä päätöksiä.

    Kirjoitetun oikeuden vahvuus on sen heikkous: lakipykälien viidakko on vaikea hallita ja hidas muuttaa niin, että sisäisiä ristiriitoja säännösten kesken ei lisätä. Siis tarvitaan pragmaattisuutta ja tervettä järkeä, ettei pykäläviidakkoon juututa. Onko Suomessa tätä? Sanotaan, että Suomi on maa, jossa” kaikki toimii, mutta mitään ei voi järjestää”, kun muutama muu maa on näillä mittareilla päinvastaisessa asennossa.

    Ei-juristia ihmetyttää esillä oleva juristien ja muitten osapuolten innokkuus parkkisakko-ongelman vatvomisessa. Varmaan on tärkeää vetää rajaa siihen, mitä viranomaistehtäviä ja – valtuuksia voi muille ”siviileille” siirtyä. Jos säännöksiä pitää tarkentaa, niin vastaavista valvontatehtävistä taitaa olla jo kohtuullisesti toimivia esimerkkejä muilla alueilla. Eikö parkkipaikan valvontaan voitaisi soveltaa esim. kalastuksen valvojan tai vartijan oikeuksia ja velvollisuuksia? Pätevyysvaatimukset valvojalle, rajatut tarkastus- ja toimenpideoikeudet tarvittaessa ja järeämmät toimet (sakotus ym) poliisin kautta.

    Perimmäinen ongelma ei ole juridinen vaan se, että parkkipaikkojen kysyntä ja tarjonta poikkeaa liiaksi toisistaan ja hinnoittelu ei ole kohdallaan. Tällaisessa markkinahäiriössä haetaan ratkaisua lakipykäliä viilaamalla, lieneekö tämä oikea suunta? Tässä sotkeudutaan kirjoitetun oikeuden lillukanvarsiin. Anonyymin kertomus taloyhtiön ja parkkiyhtiön menettelystä toki herättää kysymyksiä ja myötätunto on anonyymin puolella.

    Toisaalta monen menestyvä maa käyttää toisenlaista järjestelmää eli tapaoikeutta (vanhat tavat ja oikeuden aikaisemmat päätökset säännöstön perustana). Ei-juristin silmiin systeemi näyttää antavan vaihtoehtoja: voit painottaa vanhoja tapoja, jotka voivat olla epärelevantteja kuriositeetteja (esim. Englanti) tai viimeisiä oikeudenpäätöksiä, jotka muuttuvat nopeasti aikojen, tarpeitten ja osapuolten vaatimusten mukaan (esim. USA).

    Miten näissä tai Suomen verrokkimaissa on hoidettu parkkipaikkojen valvonta ja maksupoikkeamien käsittely? Eikö näistä voisi kopioida parhaan ja keskittyä sitten tärkeämpiin ongelmiin ?

    VastaaPoista
  12. Asiaan on vaikea suhtautua viileästi. Itsekin olen sivusta tai as/k-yhtiöiden osakkaan näkökulmasta nähnyt tähän ikään sadoittain aina harmillista ja joskus törkeitäkin luvattomia pysäköintejä yksityisellä maalla. Itse tiedän kolme (3) tapausta, jossa P-valvonnassa on vaadittu väärin perustein maksua, tapauksista kaksi on kunnallisen pysäköinninvalvonnan ja yksi yksityisen valvontafirman tekosia.

    Turha suunpieksäntä pitäisi nyt jättää pois ja säätää lailla toimiva systeemi, joka kunnioittaa sekä maanomistajan että autopuolten intressejä. Kun lailla säädettäisiin turvasatama, ei tarvitsisi nokitella sopimusteorioilla. Tahallaankin se auto kuitenkin pysäköidään, jollei kyseessä sitten ole vikatilanne, jossa sitten on syytä oikein menetellä siinäkin.

    VastaaPoista
  13. "kaupankäynti ja työnteko Venäjällä onnistuu muun muassa EU:n jäsenmaiden piirissä hyväksyttävänä pidetyllä tavalla. Kun maasta puuttuvat perinteen, sanoisin että vuosikymmeniä."

    Ompas se JK optimistisella, ennen sanoisi yltiöoptimistisella päällä. Itse arvioisin sadasta muutamaan sataan vuoteen, jos silloinkaan. Kun oikeusvaltior-perinne puuttuu, niin se puuttuu. Länsi-Euroopan oikeusvaltion synty vaati keskiajan feodalismin ts uuden innovaation, että vallanalaisella oli (etu-)oikeuksia suhteessa ylempään. Tätä ei Venäjäällä ollut, Ylin oli absoluuttinen vallankäyttäjä, itsevaltias.

    VastaaPoista
  14. Yksinkertainen ratkaisu: Sen sijaan että ilmoitettaisiin kiistanalaisesti "Pysäköinti kielletty, sakko 50 e", voisi ilmoittaa "Pysäköinti sallittu, maksu 50 e". Taitaa palsta pysyä tyhjänä.

    VastaaPoista
  15. Maanomistajalta/parkkifirmalta luvan saaneet ovat jo maksaneet omasta paikastaan esim. 50-100 euroa kuukaudessa tai vuodessa. Ne, jotka röyhkeästi parkkeeraavat toisten paikalle luvatta, joutuvat maksamaan tästä röyhkeydestään 50 euroa. Tämä on oikeudenmukaista, koska ideana on juuri saada villi, luvaton ja röyhkeä parkkeeraaminen esim. taloyhtiöiden parkkialueilla kuriin.

    VastaaPoista
  16. Juuri tuosta byrokraattisuuden ja valtiouskovaisuuden perinteestä johtuu, että Euroopassa uskotaan kollektivistisiin ideologioihin, kuten sosialismiin ja fasismiin ja hyvinvointivaltioon - ja joudutaan katastrofiin kerran toisensa jälkeen. Sosialismi tai fasismi ei ikinä olisi voinut kukoistaa USA:ssa, juuri sen takia, että maassa kunnioitetaan yksilöä ja yksilönvapauksia. Siksi on parempi, että yksilö itse vahtii oikeuksiaan kuin että sen tekisi joku muu.

    Ainoa, joka voi ajaa yksilön oikeuksia ja etuja, on yksilö itse. Thomas Jefferson, yksi USA:n perustajaisistä totesi, että valtiolla on taipumus kasvaa sietämättömäksi tyranniksi ja että vapauden puuta on kasteltava tyrannien ja isänmaanystävien verellä.

    VastaaPoista