Lommahduksia

Otsikko saattaa olla peräisin kirjasta, jonka toimitin. Vuosi oli ehkä hyvinkin 1964 ja teoksen nimi ”Levysepän levytysoppi”. Asia ei liity äänitteisiin, vaikka puhe on levytyksestä. Tuota kirjaa en kaipaa, mutta käytössä on kulunut ”Kimmo- ja lujuusoppi”. Jommassakummassa käsitellään myös nurjahdus, joka onki ainakin teräsrakenteissa vakava tapaus.

Photoshopin kanssa näprääminen ajaa saman asian kuin kynsien pureskeleminen. Sattui silmään Beevorin Ardennien vastahyökkäystä koskevasta kirjasta, joka taitaa olla hänen sotakirjasarjansa paras, että amerikkalaiset antoivat taistelukentän takana pahasti haavoittuneelle ensin savukkeen ja sitten vasta heroiinia, morfiinia, sulfaa tai muuta vastaavaa. Suomessa sotasairaaloissa jaettiin tupakkarasioita.

Moni asia on tarpeen huomion johtamiseksi muualla ahdistavista asioista.

Osaan antaa lukijoille kaksi hyvää neuvoa. Älkää suotta hankkiko Adobe Phtoshopia. Se on oikeastaan ammattilaisen ohjelmisto, ja melkein aina tulee toimeen paljon vähemmällä. Elements lienee suosittu.

Itsestään Fotarista sanon kymmenen vuoden kokemuksella, että kohtuullisen huolellisesti otetun valokuvan käsittelyksi riittää autotune ja auto contrast eli ctrl-shift L ja ctrl-shift-alt L. Valotuksen hienosäätöön curves on sopiva.

Mutta osa keskeisistä menetelmistä on pysynyt minulle kaikki nämä vuodet sen verran hämärinä, etten juurikaan käytä niitä. Levels ja channels ovat näitä.

Opettelin kun skannasin isäni vanhoja ja hyvin vanhoja dioja. Hyvänkään skannerin softat eivät riitä. Käsityötä jää.

Mustavalkoisten albumikuvien siistiminen sitä vastoin on aika helppoa ja palkitsevaa. Ensi silmäyksellä kelvottomalta näyttävästä kuvasta voi saada esiin vallan ihmeitä.

Nyt on vuorossa Lightroom. Onneksi opaskirjat ovat Kindle-muotoisina järjellisen hintaisia. Seikkaperäisen ja etenkin järjestelmällisesti etenevän kirjan opiskeleminen on vaivatonta, kun voi mennä välillä itse ohjelmaan ja kokeilla.

Toiset ovat varmaan viisaampia. Minulla on taito unohtaa kerran oppimiani asioita. Nämä mutkikkaammat ohjelmat käyvät esimerkistä. Toinen taito on kyky olla ymmärtämättä itsestään selviä tosiasioita. Miten Lightroom pannaan tällinkiin, kun valokuville on osoitettu polku. Ctrl A ja sitten Ctrl U.

Opaskirjoissakin on eri asteista huijausta. Tällä kertaa olen tyytynyt ”unohdettuun käsikirjaan”. Joka kymmenes sana on ”ihana” ja joka viidestoista on ”mahtava”. Välissä on sitten asiaakin.

Muutoin valokuvailupuolella hallitseva Scott Kelby on edelleen hyvä. Nyt löysin suoraan verkosta tiedon että kamera A:n ja kamera B:n (sama valmistaja) kuvien laadun eroja ei voi erottaa kunnolla laboratoriossakaan ja sielläkin vasta suurentaessa kuvan kaksi- tai kolmemetriseksi.

Juuri tällaisia tietoja valmistajat ja kauppiaat ujostelevat: tämä vehje on hyvä, mutta et tarvitse sitä. Sinulle välttää tuo tuhat euroa halvempi.

Niin hullu en ole, että puhuisin tässä täysammattilaisten rungoista. En tarvitse laitetta, joka on laskettu kestämään monta vuotta kymmenen tuhatta laukausta päivässä.

Kirjoitukseni ja puheeni pyörivät tänään valokuvissa siksi että lasken ja mietin mullan hintaa kuutiometriltä, kuljetuskustannuksia, kaatopaikkamaksuja ynnä muuta.

Ajattelen edelleen, että voisimme kirjoittaa kirjan ”Miten teetimme putkiremontin ja selvisimme hengissä”. Tässä vaiheessa kysymyksessä on arvaus. Ja huomenna liimataan, ylihuomenna hiotaan ja sitten lakataan.

Toimitusta säestetään naulaimilla rytmikkäästi. Ja pankissakin saisi käydä.

Perinteiseen tapaan puhutaan muusta kuin siitä, mikä mielessä on. Lukija varautunee toimitushäiriöihin, joita ei pitäisi olla, mutta varma ei voi olla.

Niinpä lopetan tähän koska bussi lähtee ennen pitkää ja on asioita. Ja postissa on käytävä.

Olen valokuvannut remontin kaikki vaiheet. Sellaisesta voi kuulemma olla hyötyäkin. Hauskaa se ainakin on. Talo muuttaa muotoaan ja jokaisesta vaiheesta on kuva. Eilen kuorittiin multaa. Tänään tuodaan uutta multaa. Unohtaa ei pidä sepelöintiä. Ja ennen pitkää on vuorossa lämmityksen eli kiertovesipumppujen käynnistäminen.

Helppoa tämä on verrattuna alkuun, kun putki repesi talvella ja oli käytävä yöt tunnin välein lisäämässä käsin painetta ja seuraamassa lämmityskattilan toimintaa.