Hengissä pysyminen, ehjät
luut ja rahan säästö ovat kolme syytä eilen kannusteloukuttamani ”kotiseutumuseon”
puolesta.
Pahimmat puutteet meillä
on oman elinaikamme historian osaamisessa.
Haluamme toimia kuin
Päntä äijä, pudota samassa kohtaa kotirannassa jäihin joka syksy ja kevät.
Haluamme kompastua samaan viemärikaivon kannen kulmaan, venäyttää nilkkamme
juuri siihen pieneen kotipihan kuoppaan, jonka tunnemme oikein hyvin ja
tatuoida takapuolemme istumalla saunan lauteille ilman alusliinaa, siihen kohtaan
jossa on puussa särö – vai olisiko ihan pihkaa.
On se ihmisoikeus, että
saa kenenkään kieltämättä toistaa samoja typeryyksiä elämänsä päivät. Sitä
sopii silti kysäistä, miten viisasta se on.
Etuoikeutettuun,
itsetietoiseen ja ylimieliseen luokkaan kuuluvana asunto- ja viemärivelallisena
nautin tälläkin hetkellä syvästi sekä olostani että elämästäni. Ulkona on
vihreää. Kuten sujuvuudestaan tunnettu runoilija A. Oksanen kirjoitti ”ei liiku
lint’, ei leht’, ei puu”. Ei kolota. Ei viiraa päästä. Ei edes mainittavasti
vituttele.
Kuvassa on oikeasti
eräskin näkymä vanhempieni kodista, joka pysyi yli 35 vuotta oleellisesti
ennallaan, erittäin hyvin hoidettuna ja suoraan sanoen hellyydellä asuttuna.
Kuvasta vasemmalle olevassa huoneessa olivat Äidin langat ja leikekirjat.
Alakerrassa oli kangaspuut ja saunan puuhuoneessa isän partio- ja erämuistoja
ja kaikki Valittujen Palojen numerot alusta alkaen eli vuodesta 1945, kannesta
kanteen läpi luettuna. Isän työhuoneessa oli kaikkea kävijöiden varalle, pumpulista
pistooliin. Hyödyllinen seinätaulu oli ollut kerran partiopoikien käytössä.
Siinä oli narusta taivuteltuna 40 hyödyllistä solmua siansorkasta ja
paalusolmusta sellaiseen silmukkaan, jolla hävyttömän käypäläisen voi sitoa
kielestään kiinni ovenripaan siksi aikaa, kun oma väki käy soittamassa poliisit
paikalle. Ja oli se amerikkalainen säkkisolmu, jonka harva osaa. Sellaisella
kun sulkee naapurin säkin, ei tule itsellekään nälkä, niin kauan kuin säkissä
riittää sisältöä.
Niinpä nykyhistoriamme
alkoi 1973. Lähi-Idän öljyntuottajat ja Venezuela nostivat kartellillaan öljyn
hinnan yhdeksänkertaiseksi vastoin USA:n tahtoa ja Neuvostoliiton iloksi. Suomi
toi suurimman osan öljystä Neuvostoliitosta maailmanmarkkinahintaan, mutta
kauppa oli vaihtokauppaa. Kannusta öljyä maksettiin sininen miesten puku,
numero 48, ei kaulaa, ei laatuvaatimuksia.
Noista ajoista öljyn
hinta on noussut tavalla, joka vaikuttaa välittömästi maailmanpolitiikkaan,
sotiin ja kaikkeen talouteen. Särötyksestä saatu öljy, arktisten alueiden öljy,
ydinenergia ja tiedossa olevat uudet tekniikat, tuulivoimasta alkaen, eivät ole
toistaiseksi kilpailukykyisiä. Öljyä menee voiteluaineisiin ja suureen osaan
muoviteollisuutta.
Kuvassani on
muoviesineitä ja maaleissa on muoveja. Niihin oli 1970-luvun alussa juuri
totuttu ja osa – kuten nailon – oli osoittautunut välttämättömäksi.
Tuo ajankohta on niin
tärkeä myös Suomessa siksi, että se muutti ratkaisevasti Yhdysvaltoja ja
Neuvostoliittoa ja edisti sitä Euroopan yhdentymistä, joka on nytkin ongelma.
Ensimmäinen öljykriisi
johtui sodasta, jonka te olette jo unohtaneet, Jom Kippurin sodasta, joka
osoitti sekä arabeille että Israelille mahdollisen rajat. Se muuttui kätketyksi
suurvaltasodaksi ja sen seurauksena Neuvostoliiton vaikutusmahdollisuudet
vähenivät pysyvästi. Yhdysvalloissa raivosi Watergate eli kysymys presidentin
asemasta ja median mahdollisuuksista.
Yksi taistelutanner oli,
kuinka ollakaan, Syyria.
Juuri tällä hetkellä
ollaan tilanteessa, jossa sekä Yhdysvallat että Venäjä on epäonnistunut
järjestelmällisesti jokseenkin kaikissa sisäisissä asioissaan ja kysymys
taloudellisesta järjestelmästä on levällään ehkä pahemmin kuin koskaan.
Välissä oli toinen paha
sota, joka on yhteisestä päätöksestä unohdettu, Kosovo tai laajemmin Balkan.
Voi olla niinkin, että on
turha kiivailla lähihistorian unohtamisesta. Etenkin Euroopassa toisen
maailmansodan jälkeen kostotoimet ja rakennemuutokset jäivät hämmästyttävän
vähäisiksi ja suurin osin entiset sotilaat ja virkamiehet olivat kohta taas
entisissä asemissaan. Ei siinä ole mitään vitsikästä, että niin itä kuin länsikin
päättivät, että Itävalta oli Saksan natsien viaton uhri ja että Saksan
sotatoimia tehokkaimmin edistäneet teollisuusjohtajat tarvittiin edelleen.
Tarvittiin ihmisiä, jotka
pystyivät palvelemaan isänmaataan, oli se mikä tahansa, milloinkin.
Olisikohan Suomi ainoa
Euroopan maa, jossa pantiin viralta rautateiden jarrumiehiä, jotka olivat siirrelleet
punaisten eli Kansanvaltuuskunnan vaatimuksesta vaunuja ratapihalla
kevättalvella 1918?
EU:n huonon toiminnan
yksi perussyy on sen kilpailupolitiikka. Kartellien vastustaminen oli oikeaa
politiikkaa niin kauan kuin amerikkalaiset ja saksalaiset jylläsivät muun
muassa värimetallien alueella, poltettaessa hiiltä, valettaessa terästä.
Öljy ei oikeastaan tullut
edes puheeksi, koska sitä ei ollut Euroopan yhteisöjen alueella eikä itse
asiassa ole vieläkään, koska Norja ei kuulu unioniin.
Kilpailunrajoitusten
vastustaminen ja kilpailun edistäminen oli olennaisesti ase valtiososialismia
ja Saksan ja Italian tyyppistä, pakolla toteutettu valtiokapitalismia vastaan.
Kuisman kirjaan viitaten suomalaiset valtionyhtiöt, joiden toiminta-aluetta
olivat luonnolliset monopolit, ei ollut valtiokapitalismia. Yhtiöiden
siirtäminen kapitalismin piiriin oli erehdys, joka tuli muotiin 1989-1992, kun
amerikkalaiset ja britit olivat keksineet epäisänmaallisen rahan eli maailman
tuulissa lentävät sijoitusinstrumentit. Ei ole puhuttava eroamisesta eurosta,
vaan eroamisesta dollarista.
Siitä on rauhoittavaa
puhua, koska sikäli kuin tiedetään, se ei ole mahdollista eikä Kiinan –
mahtavan dollarivelkojan - tahdon mukaista.
Siistii!
VastaaPoistaKellon ja pyyhkeen sijoitus on harkittu.
Aamukahvilla Kunnaksen Ilkka
Miten voisin välttyä näiltä tyhjänpäiväisiltä kommenteilta. Auttakaa.
PoistaOlemalla kirjoittatta tänne. Tietysti.
PoistaLöytyisikö apua Alain de Botton'in kirjasta "Kuinka Proust voi muuttaa elämäsi", luku 7 Miten opit avaamaan silmäsi.
PoistaJa miten voitais välttyä tuollaisilta ilkeiltä letkautuksilta?
PoistaSaako kysyä, eikö kahvi maistu?
Poista.. kiitos, jos vielä pikkuisen.
Aamutauolla kahvilla mukana Hallantien Iikka
Kiina on pikkuhiljaa luopumassa dollarista ja epäonnistunut "konkurssikypsä" Venäjä lisää kultavarantoja. Ne ovat kurkkua myöten täynnä Yhdysvaltain öykkäröintiä. http://journal-neo.org/2016/05/18/china-quietly-prepares-golden-alternative-to-dollar-system/
VastaaPoistaÄlykäs käyttäytyminen on sitä että selaa päällekkäin olevia kokemuksia (omassa pc/wc:ssään). Joskus ne vastaa nyky
VastaaPoistatilannetta, ja niistä voi vetää johtopäätöksiä, ei aina. (Kerran erehdyin valittaa eräälle ystävälleni että hukkasin silmälasini. Muistaakseni Valkeakoskella. Se kysyi, miksen hae niitä? No, olisihan minä ne hakenut jos olisin tiennyt mistä, piru vie.)
En halua makeilla. Sitä paitsi juon Vana Tallinnaa. Se on niin makeaa likööriä, että jos sitä juo liikaa (niinkuin minulle aina käy) se liimaa suupielet kiinni. Niinbä mnh nynhbn önh. (suomeksi = älä äijä selittele) On kiva kun muistelet, kokemuksesi ja käsityksesi kokemuksistasi ovat mielenkiintoisia. Niitä lukee.
Olen oppinut "kulttuurihistoriallisista" pakinoistasi, ehkä paljon. Ja sitten kun oon oppinut - paradoksaalista - en ookkaan enää AINA samaa mieltä kuin Sinä! (Tässä just sun jujus: haastat ottamaan asioista selvää.)
Olen hölmö, en kiellä sitä, ja liikaa likööriä juonut, kun tämän ääneen sanon... "änhbhn ynhgdf öhnmh hgnhy finnige (= suomalainen ihminen) on fiksuimmillaan silloin kun se haukkuu toista suomalaista ihmistä jossain paikallislehden "tätä mieltä olen ollut aina" -palstalla. Kun esimerkiksi "miksi se ei rimpauta kelloa kun se ajaa polkupyörällä hirveetä vauhtia mun ohi..." Joka vain itsekseen siinä kävelen) ... siisniinkun sanon (rupee miettii) niin... onhan se tietysti kamalaa.
http://www.patsaspuisto.net/
Ja Riika on häkellyttävän kauniita taloja täynnä. (Jo monta vuotta on ollut!)
Schí-schí.
VastaaPoistaI. H.
Dollari on kauppavaluutta ja samalla maailmanvaluutta. Jonnekinhan Kiinan oli vientikauppansa ylijäämädollarit sijoitettava korkoa tuottamaan. Yksi vaihtoehto oli USA:n valtionlainat.
VastaaPoistaMitenkä USA maksaa pois lainansa Kiinalle?
Helposti. FED painaa riittävän määrän dollareita ja ostaa lainapaperit pois Kiinalta, jos Kiina haluaa myydä.
Miksi pitäisi myydä, kun korko juoksee?
Setä puhuu taas v astoin parempaa tietoa. Ryssille viety tavara oli sen laatuista mitä tilattiin. Jos ei ollut, koko erä tuli takaisin. Jos Sotevan aikana ryssien tarkastajat pitivät tavarantoimittajat ns. kusi sukassa.
VastaaPoistaPitää paikkansa. Olen ollut paperitehtaalla töissä. Ryssille pystyi myymään sekundapaperia A-1 luokan hinnalla. Valtavia määriä. No, hyväähän se meidän sekundakin oli. Mutta kerran tuli junavaunulastillinen paperia Vainikkalasta meille takaisin, ei kuulema kelvannut heille. Me oltiin aika ns. kusessa kun sitä oli niin paljon. No, pantiin se si takaisin pulpperiin ja jauhettiin uudestaan paperiksi. Siinä meni noin 1/2 vuotta. Eli kyllä hyö välillä tarkkojakin olivat, nuo ryssät.
PoistaOlen jutellut sellaisten tekstiili- ja kenkäteollisuuden tyyppien kanssa, jotka veivät tavaraa Neuvostoliittoon.
PoistaLaatukontrolli oli tiukka, esim. kengiltä vaadittiin paikallisen standardin mukainen taivutusväsytystestin läpäisy.
Kenkäalan oppikirjassa oli teksti: "Nahkaisia pinkopohjia käytetään kalliissa erikoistuotteissa sekä Neovostoliiton viennissä.
Eli tekninen laatu oli kohdillaan, desing oli sitten ihan eri asia.
Ja eikös Nokiankin olllut helppo siirtyä Neuvostoliiton markkinoilta länteen puhelinkeskuksillaan, kun kellään muulla ei ollut niin tiukkoja laatuvaatimuksia.
Tuloksen teko taisi perustua suhteellisen pieniin markkinoitikuluihin.
Enpä tuota kuule tiennyt. Mutta uskon että pitää paikkansa. Kun niin väität. Ps. Meillä vitsinä kiersi paperitehtaalla sellainen juttu että Kiinaan voi myydä paperia missä on noin 40% reikiä. Ja vessapaperia jossa on 50% reikiä. Oksankohtia sellussa? - Tiedä sitten häntä. Pitikö paikkaansa. Eikä me kyllä Kankaalta (OY Scheralaakius AB) grammaakaan paperia Kiinaan myyty. (ja sitä en tiedä, miksi?)
PoistaSuuremmistahan asioista aina on kyse. Kuin mistä me maan päällä pomppivat (tänne siunaantuneet?) piänet päästäiset tiedämme. Ikinä.
http://www.hs.fi/talous/a1352693249202
VastaaPoistaUSA:sta suurin öljyntuottaja 2017
Vanha juttu, mutta kertoo kaiken oleellisen mistä tässä tällä hetkellä on kyse. Öljyntuottajanmaat ovat kummallisen ongelman edessä. Öljyn hinta on pidettävä sen verran alhaalla, että tämä epätavanomaiset öljyn ja kaasun tuotantotavat eivät kannata.
Yhdysvaltojen vähentynyt kiinnostus lähi-itää kohtaan näkyy jo selvästi sen toimissa. Ongelma siirtyy Euroopalle ja se perii vain ongelmat, ei hyötyjä. Venäjälle tilanne on katastrofi, sillä öljy ja maakaasu ei tuota tekee se mitä vain. Kiinan mahtaville dollariveloillekin voi käydä tässä rytäkässä huonosti.
Peli on kovaa ja Euroopankin pitäisi keksiä jotain, että se pysyisi pelissä mukana.
EU ei pysty tai halua taistella aseellisesti ketään vastaan mutta se käyttää sangen taitavasti hyväkseen omia sääntöjä ja lakejaan, joihin esimerkiksi Venäjän on kovista vastusteluistaan huolimatta lopulta aina taivuttava. Kilpailulainsäädäntö on EU:n yksi keskeisimmistä taivuttelukeinoista. Voisi jopa puhua aseesta. Ilman kilpailulainsäädäntöä ja sen taidokasta soveltamista olisimme tänään pahassa pulassa Venäjän kanssa esimerkiksi maakaasun kaupan osalta. Nyt maakaasukaupan tilanne on ratkeamassa EU:n (ja samalla Ukrainan) eduksi. Vielä on saatava Nord Stream II putkihanke lopullisesti kaadettua. Puola teki jo suuren osan työstä vetoamalla nimenomaan EU:n kilpailulainsäädäntöön. Seurauksena saksalaiset kaasuyritykset vetäytyivät putkihankkeesta ja sen rahoittamisesta.
VastaaPoistaErikoiskahvinheitin!
VastaaPoistaIkikiitollista ollaan. Nyttei tartte rehjustaa. Voi olla ja tuumata.
Sitä oli jo että hyvä kun muisti miksi viulun strokaan ei tammanhäntä kelpaa.
I. H.
. . . on se onni, että kotona on lenheetiä, vaikka kaikki muuttuu.
VastaaPoistaNorjan öljyt ovat erillään EU:sta, mutta onhan Englantikin öljymaa ja vielä vuosia EU:ssa
VastaaPoistaÖljy ei ole enää entisensä ja sen oovat huomanneet Opec-maatkin. Kartelli ei enää voi määrätä hintaa ja öljystä koitetaan nyt saada mahdollisimman paljon vielä kun voi. Eli vanhat "halvat" lähteet käytetään kiihtyällä tahdilla. Paradoksaalisesti nyt niillä on mahdollisuus kehittyä.
VastaaPoistaA. Oksas-sitaatti ei kuulu aivan noin vaan »Ei linnut liiku, ei oks', ei puu». Se on Koskenlaskijan morsiamista eli sopii (tangentiaalisesti) tänäiseen blogaukseen. Vellamon neitonen on mustasukkainen Vilhelmille, joka rakastaa Annaa, ja ottaakin hänet väkisin luokseen nuorenparin seilatessa Pyörtäjällä.
VastaaPoistaToisin kuin edeltäjänsä Lönnrot, Ahlqvist oli professorina ankara vaikuttaa nauttineen saadessaan panna opiskelijaparat suullisissa tenteissään koville.