Sivun näyttöjä yhteensä

19. elokuuta 2016

Britti tai skotti autiolla saarella




Englanninkielistä historiankirjoitusta ei yleensä pidä uskoa. Silloinkin kun Eurooppa vakiintuneena maantieteellisenä alueena on otettu huomioon, näkökulma heittää ja pahat työt Aasiassa yritetään sivuuttaa muina miehinä.

Hiukan liioitellen voisi sanoa, että ensimmäinen maailmansota johtui osittain siitä, että Englanti, Saksa ja Venäjä kilpailivat niin kovasti Perisan (Irak ja Iran) öljyn valtaamisesta.

Sotaa ei voitettu rikkaudella, kuten koululaisille valehdellaan, vaan raaka-aineilla ja energialla. Saksalla oli rautaa ja hiiltä, mutta öljy puuttui. Niin puuttui Englanniltakin, mutta BP ja Shell…

Polttoöljy muutti merisodan. Maavoimien nestemäisen polttoaineen tarve satakertaistui sodan alkuvuosina.

Asetin itselleni hölmön kysymyksen: miksi Englanti oli jokseenkin tuntematon maa ja outo kieli Suomessa vuoteen 1945? Tutkimus korostaa Suomen Ruotsin ja Saksan suhteita ja mutkikkaita välejä Venäjän keisarikuntaan. Tutkimus mielellään sivuuttaa sen, että keisarikunta ei rynninyt länteen, ei oikeastaan Suomeenkaan, mutta sitäkin voimakkaammin itään ja etelään, ja etelässä oli muun muassa öljyä.

Käännekohta oli Krimin sota, jolla Englanti ja Ranska rakensivat itselleen kilpailijat, Venäjän ja Saksan.

Kysymys Englannin pimennosta tuntuu aiheelliselta, kun ajattelee, että skotit (Finlayson) toivat maahamme oikean teollisuuden ja Englanti osti sitten metsäteollisuuden tuotteet. Tuntuu myös siltä, että itsenäisyyden aikana kirjan- ja lehdenkustantajat olivat maan ainoat englantilaismieliset, siis esimerkiksi Erkot ja Reenpäät.

Suhteet Yhdysvaltoihin paisuivat valtaviksi maastamuuton vuosikymmeninä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, mutta tiettävästi suhteita rahamaailmaan ja valtioon ei käytännössä ollut.

Vielä sotien välisenä aikana jopa luonnontieteet, joissa Englanti oli vahva, jäivät meillä vähälle – esimerkiksi ydinfysiikka ja elektroniikka. Niitä ei juuri matkustettu opiskelemaan. Tietysti oli poikkeuksia, kuten Edward Westermarck. Sitä vastoin Saksa oli lääkäreille, insinööreille ja papeille viimeistään väitöskirjavaiheessa välttämättömyys, ja Ranska oli maa, jossa tulevat edelläkävijät kävivät opettelemassa rautarakentamista ja betonin käyttöä.

Se Englannin merkitys on lähes pysyvä, valtava vaikutus mielikuvituksen maailmaan.

Robinson Crusoe (1719) oli ennen pitkää maailman tunnetuin kuviteltu henkilö, jolla kyllä oli esikuva. Itse tarina on kuitenkin taattua pötyä, eikä se ole koskaan lakannut kiehtomasta.

Sen hinauksessa tuli merirosvoromaani ja sitten meritarinat. ”Aarresaari” oli vuosisatansa vaikuttavia romaaneja, ja sen kirjoittaja, skotti R.L. Stevenson malli monilemulle.

Englannissa keksittyjen kuviteltujen sankareiden luettelo on hyvin vaikuttava: Sherlock Holmes ja Hercule Poirot, James Bond, Harry Potter. Tolkienin maailma ja hiukan fiinimmässä sarjassa Ihmemaan Liisa ja Nalle Puh ja hiukan vähemmän kuuluisina Kiplingin Kim, Peter Pan ja Maija Poppanen.

Jopa Chaplin ja Stan Laurel olivat brittejä, ja amerikkalainen mykkäfarssi on paljosta velkaa englantilaiselle varieteeteatterille.

Hiukan toisella linjalla mielikuvitusmaailman tuotteistamisessa uranuurtaja oli Charles Dickens, jonka tiukka kilpailija oli ranskalainen Dumas ja seuraaja amerikkalainen Mark Twain. Seuraavan vuosisadan hallitsija oli Agatha Christie.

Hyvin yllättävästi Trollopen, Thackerayn, Jane Austenin ja sisarusten Bronte luoma herraskartanoviihde on kokenut valtavan nousun englantilaisen television muokkaamana, etulinjassa Downton Abbey. Nyt tulevat kirjallisesti todella jumalattoman hyvä Jane Austen ja samanaikaisesti Tolstoin Sota ja rauha.

Talous-ja sotilashistoriallisesti Ison Britannian oli määrä olla loppuun kulunut menneisyyden muisto viimeistään 1914 tai 1918. Koko käsite ”viihde” tuntuu liittyvän melkein yksinomaan Yhdysvaltoihin, joka varmasti on viihdeteollisuuden kotimaa.

Silti kävi niin, että poprock lävisti maailman nimenomaan Englannista käsin. Nuorison suosimaa musiikkia on ollut aina, mutta The Beatles muutti keskiluokan maun.

Englantilaisten uusin sensaatiomaisen menestynyt tuote on BBC Nature, luonto-ohjelmat. Ne ovat tieteellisesti pitäviä mutta epätieteellisiä. Katseenvangitsijat hengen salpaajat on taitavasti istutettu kokonaisuuteen, joka on aina kerronnallinen. Tuotteen nerokkuus on sen kansainvälisyys. Se kelpaa kaikkialle. Sitä myydään valtavasti, ja lukuisat jäljitelmät, joita tehdään myös Suomessa, osoittavat miten vaikea tuo tuote on.

Yksi maailman kuuluisimpiin mielikuvitushahmoihin luettava ei kuulu brittien menestystarinaan, Tarzan. Edgar Rice Burroughsin luomus syntyi alemman luokan viihteeksi. Burroughs oli ensimmäinen korostamaan, että tienestiä etsiessään hän päätti kokeilla, miten huonon seikkailujutun hän onnistuisi kirjoittamaan.

Rudyard Kipling on varmaan oikeassa. Tarzan on todellisuudessa englantilainen aatelismies, joka on lapsena päätynyt eläinten kasvatettavaksi. Siinä on Englantia ja yleismaailmallista mytologiaa. Mutta menestys oli valtava, ja sen taustalla oli jo kuuluisa ”Villi länsi”, joka aluksi esitettiin oikeiden ihmisten (Buffalo Bill, Jesse James) epätosina seikkailuina. Ja pian intiaanijuttuja, jotka olivat velkaa myös James Fenimore Cooperille ja siten Rousseaulle, tehtailtiin menestyksellisesti mm. Saksassa (Karl May). Ja rinnalle nousivat riuskat luontojutut, joiden mestari oli Jack London.

13 kommenttia:

  1. Aha ny:
    "Englanninkielistä historiankirjoitusta ei yleensä pidä uskoa. "
    joo, entä suomen kielistä?
    keksimme käsitteellistä vääristelyä, 1920-luvulta alkaen; sellaista valtiota kuin Ruotsi-Suomi ei ole koskaan ollut olemassa.
    ja kehitämme hämäysmielessä jos jonkinmoisia ajopuuteorioita.

    VastaaPoista
  2. Jos oli Englanti suomalaisille tuntematon maa (ja kieli) yllättävän pitkään on tilanne toki muuttunut viime aikoina korkojen kera. Tänä päivänä tuntuu, että jopa älymystö hakee vaikutteensa lähes pelkästään angloamerikkalaisesta kulttuurista.

    Kun joku suomalainen kertoo seuraavansa kansainvälistä lehdistöä ja keskustelua, viittaa hän yleensä ainoastaan angloamerikkalaiseen maailmaan. Silloin unohtuu kovin suuri osa ihmiskunnan muusta mentaliteetista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko kompata tätä. Yleensä vielä aloilla kuten oikeus, talous tai nämä sotkettuna ja projisoituna yhteiskuntaan jotka perustuvat ihan eri asioille.

      Poista
  3. Jaa "Krysöö" ei ollutkaan ranskalainen? Vaikka Robinsöö Crousseaux nimesi palvelijansa englanniksi (Friday), tässä pitää tietää että Rousseau keksi ironian vasta myöhemmin. Bond elokuvissa on ollut harmaa zombi Neuvostoliiton kaatumisesta lähtien, mutta tälle voi nauraa Rowan Atkinsonin antisankari Johnny Englishin hahmon kanssa. Aiemman Atkinsonin ovelan kieroilevan Black Adderin (Musta kyy) repliikki: "I have a cunning plan..." projisioituisi hekumallisesti tietyn ilmansuunnan johtoon. Maassa makaavaa Neuvostoliittoa potkittiin sielun kyllyydestä höyryjen päästämiseksi, ei kuitenkaan varmistettu että se on kuollut. Nyt sitten tolpilleen nousseen kanssa jutustellaan vaikeana että onpa ilmoja pidellyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistin ehkä väärin. Taisi olla apukaveri Baldrickin suunnitelmia.

      Poista
    2. "I have a cunning plan" on nimenomaan Tony Robinsonin esittämän Baldrickin (tohtori Watsonin, kapteeni Hastingsin) repliikki.

      vuorela, tampere

      Poista
  4. Jane Austenin nuoruuden tekstin filmatisointia kannattaa odottaakin, ainakaan niitä vanhoja uusintoja ei enää jaksa katsoa, niin hyviä kuin ovat olleetkin. Mutta saapas nähdä, ovatko onnistuneet luomaan Sodassa ja rauhassa jotain todella katsomisen arvoista vai onko se vain romanttista spektaakkelia. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennakkotietojen mukaan Sotaan ja rauhaan on lisätty seksiä nykykatsojien mieltymysten mukaisesti.

      Bezuhovin pariskunnan voin sallia muhinoivan (aviovuoteen ulkopuolella), samoin tietysti kreivittären veljien. Muuten on vaikea kuvitella seksin muuta kuin häiritsevän Sotaa ja rauhaa.

      Oman epookkinsa britit hallitsevat, mutta Sotaan ja rauhaan en usko, kuten en oikein muutenkaan anglosaksiseen taiteeseen. Heidän viihteensä kyllä kelpaa, mutta pysykööt erossa venäläisistä klassikoista.

      Poista
    2. Ei nyt teilata etukäteen.

      Katsoin tänään ns. areenaleffan, kun löytyi yksi englantilainen klassikko, "Tärkeintä olla aito", "The Importance of Being Earnest", ja oli se ihan hauska puolitoistatuntinen vaikkei kai filmi huippusuoritus ollutkaan, mutta olihan siinä Wilden huippunasevat repliikit enkä ollut koskaan nähnyt näytelmän esitystä, ainoastaan lukenut sen nuorena opiskelijana ja kuunnellut siitä luentosarjan. Tosin en muistanut paljon muuta kuin opettajani Miss Websterin innoittuneisuuden ja kurkkuvoileivät - kaikille kun ei ole suotu valokuvamuistia. Esityksessä korostettiin enemmän romanttista komediaa kuin satiiria, joka oli Wilden ilmaisukeino. EG

      Poista
  5. Se Englanti, joka kuningas Arthurin aikoihin (500 jaa, aD) vielä oli, hävisi ihmisen maana lähes täysin jo ennen Magna Cartaa (1225), koska aboriginaalit ajettiin Hastingsin taistelun aikoina (1066) Skotlantiin, Hadrianuksen muurin pohjoispuolelle, jossa skotit taisivat tappaa heidät viimeiseen naiseen.
    Se UK, joka EU-brexiteeraa, on saksien, juuttien, viikinkien ja normannien GB, Isles of Britain, Brisis Islands tai Common Wealth.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö siellä ole yhtään afrikkalaistaustaista joukossa?

      Poista
    2. Ethnic groups:

      white 87.2%, black/African/Caribbean/black British 3%, Asian/Asian British: Indian 2.3%, Asian/Asian British: Pakistani 1.9%, mixed 2%, other 3.7% (2011 est.)

      Finlandia::
      Lukutaitoprosentti
      Aiemmin: 100.0%
      Since monikulttuuri: tiedot salattu.

      Disputes - international:
      various groups in Finland advocate restoration of Karelia and other areas ceded to the former Soviet Union, but the Finnish Government asserts no territorial demands

      Aiemmin rikosrekisteri puhdas. (disputes: none)


      Poista
    3. Oisko se kuitenki Finland. Se taitaa olla Sibeliuksen kynästä se Finlandia. Toi cian manuaali on kyl ihan kätsä, siitä voi tsekkaa aika vikkelästi kaikki jutskii. Oisko niil sit vähä tota viksuutta kuitenki? Herra WHOn nikkarit on kans hoitanu tonttinsa aika jämptisti, silt se ainaki vaikuttaa. Kaikkee tollast niiku et paljo juomakelpost vodaa per lärvi ja perusjuttui mikkä joskus tarttee tsiigaa et saa vähä jotai käsitystä. Ei sii mitää muuten mut tuli vaa mielee et kuin paljo yli sadan se vois olla toi lukutaitoprosu et ois niinku kätsä tinkivara?

      Monipuolisuus on. Kandee vähä funaa et hei ei me olla yksin tääl hillumas mut ei näit isompii jutskii voi jengille kusta fikkaan ja lässyttää et ku sataa ni sataa. Siin tarttee olla vaa ja ottaa lungisti, kyl se siit sit suttaantuu. Ahneus ja laiskuus on iha hyvii resurssei ku ne vaa oikeil tavoil toteutetaa.

      Poista