Kirjan otsikko on ”Valtion
yhtiöt” ja alaotsikko ”nousu ja tuho”. Kustantaja on Siltala, ilmestymisvuosi
2016 ja sivuja on 334. ISBN 978-952-234-386-4. Alussa huomautetaan, että ”valtionyhtiö”
yhdyssanana viittaa siihen, ettei muita osakkaita ole, kun taas erilleen
kirjoittaen merkitys on hiukan toinen.
Esko Rekola saattoi olla
viimeinen, joka osasi nämä valtion harjoittaman elinkeinotoiminnan muodot,
jotka ovat muuttuneetkin usein. Alkujaan, Paasikiven senaatin tuskaillessa
puolen Suomen metsät omistaneen Gutzeitin kanssa maailmansodan jatkuessa, epäiltiin
vahvasti, voiko valtio tosiaan omistaa osakeyhtiön osakkeita.
Yksi valtin yhtiö, Yle,
on vieläkin erikoisesti suoraan eduskunnalle alistettu, ja Kela on sekin
hallinnollisesti aika omituinen rakennelma.
On vaikea keksiä,
millainen Suomen historiaa käsittelevä kirja voisi olla parempi ja tärkeämpi
kuin tämä. Täten määrään pääministeri Sipilän ja eduskuntaryhmien
puheenjohtajat opiskelemaan teoksen huolellisesti. Tentit voi suorittaa minulle
erikseen sovituin tavoin. Kuismalle itselleen voi suorittaa approbaturin Suomen
historiassa, mutta se on ehkä liikaa vaadittu?
Teollisuuden äänitorvi Axel
Solitander kirjoitti eduskunnasta Risto Rytille: ”Kuta kauemmin täältä käsin
seuraa taloudellisen tilanteen kehitystä sitä raskaammalta tuntuu se epäkäytännöllisuuden,
ummehtuneisuuden, teoretisoinnin ja suoranaisen tyhmyyden ilmapiiri, jossa maan
asioiden hoitajat ja etenkin herrat kansanedustajat liikkuvat aivan kuin
kotonaan.”
Teoretisointi viittasi
professori A.K. Cajanderiin, jonka mielipiteet olivat kirjeen kirjoittajan
mielestä läpeensä vääriä.
Kirja on Kuisman tapaan
erittäin hyvin ja sujuvasti kirjoitettu ja selkeästi suunnattu sille
lukijakunnalle, jonka olen epäillyt olevan katoamassa Suomesta, nimittäin
vailla erikoistietoja, hyvien yleistietojen turvin toimivalle kiinnostuneelle yleisölle.
Puhuin taannoin kartelleja koskevan kirjan tarpeellisuudesta alan ihmiselle;
hän ei tuntenut sanaa eikä ymmärtänyt asiaa. Se onkin käytännöllistä;
kirja-alan kartellit ovat vaikuttaneet ratkaisevasti siihen, mitä suomalaiset
saavat lukeakseen. Kirjakauppojen tukkualennuksista päättivät kustantajat
yhdessä vielä 1980-luvulla.
Kirjan sujuvuuteen
vaikuttavat kymmenet yllättävät tai hurjan humoristiset kiteytykset; Kuisman
tuotannosta niistä saisi ennen pitkää kootuksi laajahkon valikoiman.
Rainer von Fieandt
(PYP:n, sitten Suomen Pankin pääjohtaja):”En tästä yhtään mitään ymmärrä, mutta
kun Ehrnrooth vastustaa, tämän täytyy o9lla hyvä asia. Mitä soitan pojulle.”
Asia on Neste Oy:n
perustaminen, Ehrnrooth oli Göran eli työtoveri pankista, kohta PYP – SYP:n
pääjohtaja. Sitaattiin sisältyy yksi kirjan harvoista pikkuvirheistä, joka
menee kustantajan piikkiin. Pitäisi olla Poju – Sakari Tuomiojasta käytettiin
laajasti tuota nimeä etunimen sijasta. Hän, Erkki Tuomiojan isä, oli Fieandtin
edeltäjä Suomen Pankissa. Ehkä Fieandtin esimerkistä kilpailijapankin Matti
Virkkunen oppi, että raaka peli ja karmeat puheet on yhdistelmä, joka vaikuttaa
pankkialalla. Tai kukaties oppi-isä oli KOP:n sisäpiirissä lempinimellä ”vanha
paska” tunnettu pankinjohtaja J.K. Paasikivi.
Aihe on nimittäin sekä
vaikea että epäsuosittu, valtion harjoittama yritystoiminta. Sitä ovat haukkuneet
nyt kohta sata vuotta vuorollaan kaikki puolueet, porvarilliset periaatteesta
ja vasemmistolaiset johtajista, toimintatavoista tai pankin valinnasta.
Moitteensa ovat esittäneet useimmat intressiryhmät elinkeinoelämän ja
teollisuuden liitoista keskuskauppakamariin ja ammattijärjestöihin ja niin
edelleen. Kukin vuorollaan on noussut todistamaan, että sellaisesta hirviöstä
seuraa pelkkä onnettomuutta.
Kuisman mielestä nämä
yhtiöt, etenkin Imatran Voima, Outokumpu, Enso Gutzeit ja sitten Veitsiluoto,
Kemijoki, Kemira, Neste, Rautaruukki ja vielä muutama muu, ovat useita kertoja
pelastaneet maan.
Kuisma väittää, että
käsitykset valtion yhtiöiden jähmeydestä ja vihamielisyydestä innovaatioille ja
niiden tuhoisasta vaikutuksesta yritteliäisyyteen, ovat kaikki perusteettomia.
Kansainvälisten
kartellien piirissä Outokummulle olisi ollut ottajia, kun malmivarojen suuruus
oli käynyt ilmi. Malmivarat olisi louhittu ja käytetty ja tyjä kaivos talvivaarailtu
veronmaksajille. Toimitusjohtaja Eero Mäkinen rakensi pitkän tuotantolinjan.
Tässä kirjassa Kusma ei käsittele Outokummun sota-ajan merkitystä, joka oli tavaton.
Jos luodeissa oli Petsamon nikkeliä, hylsyihin tarvittiin Outokummun kuparia.
Neste Oy:n Uolevi Raade
oli vihattu mies. Minkä kotimaisen hankkeen Neste olisi syrjäyttänyt, ja miten
helppo oli jalostaa täällä Neuvostoliitosta tuotua raakaöljyä amerikkalaisella
tekniikalla? Marshall-apu oli tunnetusti tarkoitettu etenkin Lähi-Idästä
peräisin olevan, USA:ssa jalostetun öljyn ostamiseen niin että dollariapu
monessa tapauksessa palasi maksajalle liikevoiton kanssa.
Raaden maine – häntä
pelkäsivät myös liikepankkien johtajat – johtui ammattitaidosta, yhtiön suurista
rahoista ja miehen kiistattomasta kovaotteisuudesta ja ylimielisyydestä.
Kirjoittaja on Helsingin
yliopiston historian professori. Kirjasta nousee silti erittäin voimakas
poliittinen kanta. Tuo kanta ei tosin käy yksiin minkään olemassa olevan
puolueen ohjelmien kanssa.
Sitä vastoin se on juuri
sama kuin taannoin kuolleen brittihistorioitsija Tony Judtin. ”Ill fares the
land”, voi sanjoa nyt Suomestakin. Samalla tavalla kuin osoittautui
aiheettomaksi arvella, että valtio on periaatteessa ja käytännössä melkein aina
juuri oikea vastaus miltei mihin tahansa ongelmaan (sos.dem.-kanta), on
harhaista ajatella, kuten valtavirta nykyisin, että valtio on periaatteessa ja
käytännössä melkein aina väärä vastaus mihin tahansa ongelmaan.
Se tuho, joka tehtiin
viemällä valtion yhtiöitä pörssiin, jossa ne alkoivat toimia kansainvälisten
sijoittajien hyödyn maksimoimiseksi, ei ole luovaa. ”Osakeyhtiön tehtävä on
tuottaa osakkeille suurin mahdollinen voitto” on tässäkin blogissa usein
toistettu aforismi, joka ei pidä paikkaansa. Kuisman esimerkeissä yhtiöt investoivat
merkittävän osan voitostaan ja toimivat siis tulorahoituksella. Osakeyhtiön
tehtävä on tuottaa osakkaille tuloa ja pysyä markkinoilla.
Justihinsa niin kuin esiintuotuna tässäkin ilmaisukanavassa seisoo, kyllä siviilit saa saatana rauhan aikaan kun niille vaan annetaan tarpeeksi trosia.
VastaaPoistaEndaa heilutellaan että tule sotavaltio intiaaneines avitusta antamaan anna-anna-anna, tai ainakin pukseerille päästä, nyyhkytti nyyh.
Vitut mä mitään anna. Esimiehet (pirusti on, ääk) ei varmana anna luikuripettereille hiutiaisenkiutiaista eikä sakinhivutusta jos minä mokaan. Poliisikkaan ei pidä semmosesta hullunmyllynakselinrasvan hajusta. Eikä opettajat. Eikä duunarit. Eikä muut ku sekosomeihinsa vidioituneet patteripuput. Pupumies ei puhu. Katse simmuihin on vain niin paljon helpompi. Mä en pelkää näyttää että mä oon prkl pelottava! Se on aika nätti se öttiäinen kun mun mukaan tarttu ihan pienenä helvetissä. Helvetin isohan se on juu mutta näin meilläpäin helvetin halkaisija on alle ångströmin.
Jaa jotain pientä?
Aipa niin. Kävin sorsastamassa. Teräsportaiden alapiena on kuin minulle mitoitettu vaikka ei ole. Lillin kuin vaivaisen onni ja kuinka monta tapaa onkaan mennä mereen, tutkin parhaillaan juuri; mutta sorsastukseen: ilmeisesti itsetuhoinen sorsa (akkalintu) myöhästyi, olin jo noussut ja pukemassa kun se tuli henkeään tarjoomaan. Jumalan tosi. Saapi sanoa: Suomenlinnan sorsia. En sorsi, enkä soisi sorsittavan, eihän sorsakaan minua...
Mitäs TÄMÄ oliskaan: Onhan tämä Suomi rakas mutta inhorealismi. Yhteisomistus on vain niin vaikea asia.
Myyäänkö saatana! HÄH!
P. S.
Minnoon nähäny ny tässä oudon taajaan kuulkkaapa näitä tekijämiehiä joilla hyvin paljon (presiis) tarve sille ja niille taitoseteille joita en käytä. Jos yritän hyvää niin eipä nälvitä. Kafrut ei oo millänsäkkään kun ne tietää mun niin juurtajaksain sitkeäks ja lauhkeaks ihmisen kiutiaisen palluttajaks mutta helevettiläinen, mulla ei ole mitään mahdollisuuksia saada niille sanaa, tai viestejä, ei mitään tietoja, ei komentaa, kieltää, ei niin yhtään mitään jos ne päättää ryhtyä johonkin erittäin etevään ja pätevään toimeen. Pelkään että tsemppi loppus ja het eikä just. Ne on ne!
Taloja teitä siltoja satamia lapsia akka (yks kerrallaan) peräkoukkuja ja junan virroittimia, kaikkea ja mitä nyt sitten tahansa muttei ohjuksia, eikä mitään suurnerokkaan ideavarkaan kutua. Kutekoot muualle!
Lisäksi saunoja, pesukoneita (käsikammella veivattavia, malli Tvättalätt) ja ryssäläisisperäisiä vitsejä mutta en tee varkaille sillä en enää kestä sitä iloa jonka saan palkinnoksi kun kepuliheppulit käypi koukkuun. Dillempi luulee että mä oon umpidorka mutta joka varkaalta varastaa, sille Jumalakin nauraa. Sitä saan aina. Tietää tämän usea muukin joka täpärän elämän taitaa ettei se ole mikään ihme vaan Pääkonttorin alokkaan päiväpalkka.
Nyrriittivaraston perällä on vaan vanha jumbo. Ei mahu! Ja koko kolo on mun. Apua!
Ja parikaljaa, muttei missä vaan koska.
Nyt jp. FPS ei o m/s. Maamaili, merimaili, torimaili, kaikil' on ero.
Fermisointiin tarvitaan erikoismies, sitä en osaa opettaa, toivoisin todenperään osaavani. Kemiikassa se on olennaista mutta ei hiirenkikkarasähkö mittää muuttele. Se on se pahapoppasähköesineiden valmistus vaativaa. Jäänmurtajia saa miljoonan/metri. Oisko se hyvä idis, vai sentin / merkki?
T: staf, eiku taffelsipsin totistaja ja viltertupakin vihhaaja että käyn pallaan kerrallaan ja pesimärauha maas ja sotatohvelit jalaas. Nyt sitä työtä.
ite ^ Ii
Epikriisi: Hoito ei tehonnut.
PoistaIte et.
PoistaMä nyt kuitenkaan EN ammu ilmapalloja tai huuda keskellä Rautatientoria: kaljaa! Niin että pallo haltuun vaan. Ootko sinä vähän paukkuarka?
PoistaMulla on sulle työ. Kitkeppä pennalismi ev.-lut. kirkosta. Tule käymään kun olet saanut valmiiksi. Puhutaan palkastasi vasta kun olet saanut työn valmiiksi. Mitään en voi kertoa, mitään et saa avuksi, malli cajanderin mukaan mutta ilman vyötä, asetta ja torrakkoa. JUST DO IT.
Minä taas olen tullut takaisin järkiini.
Mitähän se Iikka taas höpäjää? Katopa illalla "Ontto kruunu" ja kerro siitä, niin saat vähän substanssia sepustuksees ja meikäläinenkin tyhmempi ehkä ymmärtäis. Siinä on kuninkaiden nousua ja tuhoa, ja halvalla antais Richard III valtakuntansa, hevosesta, mutta ei saanu ees sitä.
VastaaPoistaBenedict Cumberbatchiä ylistetään siinä roolissaan, ja nyt on kaivettu esiin semmoinenkin fakta, että hän on tuon Richardin sukua, saman verran kuin kuningatar. Vaikka kuuluu niitä jälkeläisiä olevan muutama miljoona muitakin. EG
No kysy kuule Tammisaaren VPKlta paljonko mä tienasin eilen Rautatientorilla leka selässä. Varatöihin tuli paneudutuksi jonkin verran mutta siitä minun ei tarvitse sanoa yhtään mitään muutakuin että asiassa sivistyneet ovat kaikki samanlaisia. Niissä en ole laskenut kappoja, kuteja enkä henkistä työtä sillä kyseessä -tapa tuttu jo taattojen - on perinteinen yhteisö.
PoistaRahhaa meni aamulla vajaa kymppi ja illan kaljoittelin koko kympin edestä.
Valtio vei voiton.
P.S.
Televisiottomana ja lehtiä tilaamattomana en ymmärrä miksi ei kruunussa ole päänreikää? Onhan pätkis juttu.
Mullapa oli eilen semmoset tällit. Niiden jälkeen mulla olikin konjakkilasi kuin Mikko Kivisellä siinä kuvassa Palmun roolissa jonka näin juuri mutta siinä luki PLAM. Mitä minä sillä.. Annoin olla. Juon koussista.
Poista"Suomi-neito tuli vastaan. Kummattelin titä kovatti. Jellona sanoi Hui niin että Jumalakin kauhistui..."
Kyllä ei oo ehkä kovin viksua porukkaa täällä? Tekeekö kukaan mitään IRL? Nämä ovat aivan selvää puhetta. Kaikille! Kaikki jotka ovat nähneet työn jota teemme ymmärtävät - yli sataprosenttisesti mistä kerron. Tapasin tositoimijoita. Poliisi lukuisine osastoineen (s'oon lommos), pelastuslaitoksia vaikka mistä (hurraa skidi) puolustusvoimat sotkuineen (ei vettä, vissyä), ja muutama pikku turvatekijäyritys. Kaikki voittivat Supon arvonnoissa. Ace says too bad.
Näytti että on nämä miekkarit erilaisia. Ohan se ilmoistakin kiinni. Voi se olla miekkataksimiekkarilla paremmat, eipä tiedä miksi tai osaa kertoa mutta se on varma että Poliisin soittokunta osaa soittaa!
Näytösluontoisesti napattiin autovoro nalkkiin ja sammutettin sauhuava kottero jolla tosin JOS olisi voinu ajaa ite niin kylläei olis napattu - aivavvarmaa ei. Atskin ympäri olisin ainaki päässy ja samaan paikkaan takaisin ja poltellu siinä muina miehinä röökissä kolmen sentin tuhka kun nämä syöksypyöräpoliisit olisi saanu mut kiinni Prank Finatran soittamisesta. Oon minä semmonen kilpikonna että en minä kehtaa aina ittekään ajatella.
Keskiajalla ja vielä 1500-luvulla oli kaunis termi: "kunniallinen elanto". Sitä oli sopivaa käyttää pirvarillisten ammattien yhteydessä. Esimerkiksi oli asiallista todeta: "Merenkululla kasvatetaan valtakunnan kunniaa, viedään ulkomaille valtakunnan tuotteita, tuotetaan maahan ulkomailta tarpeellisia esineitö, joita kotimaasta ei saada, ja saadaan samalla sen harjoittajille kunniallinen elanto." Ilmaus on täydellisen ympäripyöreä, mytta pitää sisällään kaksi perusideaa: laivanvarustaja ei saa eikä hänen oleta saavan elantoaan esim. maaomaisuudesta, mutta toisaalta voiton pitää olla "kunniallinen".
VastaaPoistaLuther pohti juuri tältä pohjalta koronottoa liiketoiminnassa. Hän päätyi johtopäätökseen, että toiselta yrittäjältä perittävän koron tulee kattaa riski ja antaa voittoa saman verran kuin lainaksi antaja saisi omasta liiketoiminnastaan. Sen sijaan köyhältä ei sovi periä korkoa lainkaan, sillä kyse on almusta, ei ansaitsemisesta. Voiton pitää siis jäädä kunnialliselle tasolle, ja kunniallisuuden käsite määrittyy tapauskohtaisesti.
Jos olisi valta niin kuin on mieli, kirjoittaisin osakeyhtiölain tarkoituspykälän muotoon: "Osakeyhtiön tarkoituksena on harjoittaa jotain hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista toimintaa sekä näin tuottaa omistajilleen kunniallinen elanto, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä." Tällä muotoilulla laki saataisiin yhteensopivaksi muun lainsäädännön peitejärjestelyjä koskevien pykälien kanssa. (Holding-yhtiöllä hyödyllinen tarkoitus on muiden yhtiöiden omistaminen, mutta jos tämä ei ole tarkoituksenmukaista, kyse on muiden lakien tarkoittamasta bulvaanista.)
Anonyymi: --??
VastaaPoistaAntteks vaa kauhian taval mut see on ku teke! Siint tule simne hurjamppi sit ja se pitä oll'! Ei siin mittä häpemist' ol. Endorfiinit siin jyllä!
VastaaPoistaMeil kävi Bisa-Pekka poramas reiki lipputankko vartte. Ei see mittä kärri rannas, Pionjär olall', ja see sanos et kyll' tämä mene', sit ku see on kuuma ni se kyll' pittä niskatuka' lyhyen', pritts!
Kahvet juotti ja ku neljäs kuppi oli viel' ni isoisä kysysis ku ei mittä oliska juattu et passaak kaffet kaatta ni Bisa-Pekka hörätt$ ett jaha! Kyll se käy! Isoisä naama levis hymyy ni ja sitt joutus Bisa-Pekka sanoma: "Baremp see on, etei jää pohjal' homettuma!
Simmsi reiki ja kaffei. Ne o miehhi ku niit pora ja keittä ja jua, eikä mittä pitkätukki.
Kerrankin jengi lähti lukemaan?
VastaaPoista