Miten Ruotsi Talvisodan voitti I

Huomaatteko että keskusteltu kysymys, kirjoitetaanko tuo sodan nimi isolla vai pienellä kirjaimella, riippuu asiayhteydestä. Otsikko olisi mielestäni hämärä pienellä t-kirjaimella kirjoitettuna.

Katsokaa karttaa. Torniosta ei ole Gällivareen paljon pidempi matka kuin Rovaniemelle. Rautatiekin on.

Aikojen alusta on selitetty, että Neuvostojoukot yrittivät katkaista Suomen suunnilleen Oulun kohdalta. Miksi? Minkä vuoksi Sallaan, Suomussalmelle ja Kuhmoon oli keskitetty niin vahvat joukot? Minkä vuoksi puna-armeija eteni joulukuun alussa 1939 Savukoskelle ja Kemijärvelle?

Ohjeiden mukaan Ruotsin rajaa ei saanut loukata. Mutta kyllähän kysymys oli Ruotsi malmista. Neuvostoliitolle sen käyttöön saaminen olisi ollut mieluisaa mutta sen saaminen pois Saksan käytöstä oli vielä tärkeämpää. Ehkä tämä oli se keskeinen Talvisodan syy: Suomenlahden sumppu eli aluevaatimukset Kannaksella olivat veruke. Neuvotteluissa vaaditut alueet menivät ensimmäisenä ja toisena sotapäivänä. Neuvostokenraalit tiesivät, että näin käy.

Rauhanehtoihin 1940 kuului yllättäen Salla ja rautatie itärajalta Kelloselästä länteen. Näiden vaatimusten sotilaallinen merkitys oli pieni Suomea ajatellen. Kysymys oli edelleen Ruotsin malmista eli siis tilanteen niin vaatiessa Pohjois-Ruotsin valloittamisesta. Hitler ehti ensin valloittamalla koko Norjan huhtikuussa 1940. Siinä vaiheessa Englannin nujertaminen oli epäonnistunut ja sotaretken suunnittelu itään aloitettiin. Kriittinen puute oli teräs. Kesällä 1940 valloitetun Ranskan tuotanto auttoi aikansa, mutta Ruotsin malmi oli laadullisesti parempaa.

Meillä Suomessa on intetty, ettei Neuvostoliitto mitään pahaa halunnut meillekään 1939, vähän maata Kannakselta vain, ja sekin olisi korvattu tiluksilla toisaalta. Tämän ajatussuunnan kannattajat sivuuttavat kevyesti Kuusisen hallituksen Terijoella. Jo joulukuun 2. päivänä Molotov ilmoitti Moskovassa Ruotsin lähettiläälle, että he neuvottelevat vai laillisen kansanhallituksen kanssa, eivät Rytin ja Mannerheimin rosvokoplan. Kannaksen aluevaatimuksiin sopi myös perin huonosti eteneminen Koillismaassa ja Lapissa, mikä muuten yllätti suomalaiset täysin, samoin kuin sinne hyvissä ajoin Kantalahden suunnalta rakennetut maantiet.

Talvisota päättyi mm. länsiliittoutuneiden maihinnousun pelkoon. Britit ovat ajat sitten tunnustaneet, että he aikoivat Suomen auttamisen verukkeella vallata Ruotsin malmikentät.

Suurlähettiläs Krister Wahlbäckin ”Jättens andedräkt. Finlandsfrågan i svensk politik 1809-2009” on hieno saavutus ja paksu kirja. Se on enimmäkseen tutkimustiedon koontia, osittain omaa, vielä hiljan salaisina pidettyihin asiakirjoihin perustuvaa tutkimusta. Eräät tiedot ovat lähes sensaatiomaisia. Siksi uskon, ettei kirjaa suomenneta. Tosin ja Mikael Holmström selvitti muutama vuosi sitten (Den dolda alliansen, 2011), miten Ruotsi liittyi tosiasiallisesti Natoon jo 1949 ja sai vakuudet, että Amerikka auttaa tehokkaasti sotilaallisesti, jos Neuvostoliitto uhkaa. Meillä Suomessa toistellaan edelleen uskonnollisesti, ettei Nato meitä auttaisi. Totta kai se tekisi sen. Ei olisi valinnan varaa, koska Norja aktivoisi Ruijan lentotukikohdat, jolloin kysymys olisi, miehittääkö Suomen Lapin Neuvostoliitto vai länsi.

Lukija huomatkoon, että sivuutan tässä nykyisen Venäjän ja täysin muuttuneen sotilaallisen tilanteen. Sivuutan sen toteamalla, ettei Naton suunnalla pidetä tilannetta lopullisesti ratkaistuna ja että myös Putin on useita kertoja haikaillut Venäjän ”oikeita ja historiallisia rajoja”, joka tarkoittaa Baltiaa ja ehkä Suomea.

En ollut tiennyt ennen Wahlbäckin nyt kertomaa, että Mauno Koivisto lensi Kittilästä helikopterilla Kolmen valtakunnan rajalle pohtimaan kahdeksi päiväksi eri skenaarioita Ruotsin sotilasjohdon kanssa. Sen olin tiennyt, että Ruotsi veti pahasti välistä kauppapolitiikassa ja EU:on liittymisasiassa 1991 sekoittaen Suomen yrityksen siirtyä vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin suunnitelmallisesti. Wahlbäck ei sano kertaakaan ääneen, että Ruotsi ja Suomi olivat vientiteollisuudessa monella alalla kilpailijoita  - Nokia / Ericsson; Telia / Sonera; koko metsäteollisuus.

Ruotsalaisilla on ollut ja on kyky pistää kaveria kuuden tuuman rautanaulalla takapuoleen tuntematta itse pienintäkään kipua. Suomi-kysymys on suurpoliittinen, poliittinen ja ennen kaikkea taloudellinen. [Jatkuu…]