Sivun näyttöjä yhteensä

11. maaliskuuta 2012

Miten Ruotsi Talvisodan voitti I


Huomaatteko että keskusteltu kysymys, kirjoitetaanko tuo sodan nimi isolla vai pienellä kirjaimella, riippuu asiayhteydestä. Otsikko olisi mielestäni hämärä pienellä t-kirjaimella kirjoitettuna.

Katsokaa karttaa. Torniosta ei ole Gällivareen paljon pidempi matka kuin Rovaniemelle. Rautatiekin on.

Aikojen alusta on selitetty, että Neuvostojoukot yrittivät katkaista Suomen suunnilleen Oulun kohdalta. Miksi? Minkä vuoksi Sallaan, Suomussalmelle ja Kuhmoon oli keskitetty niin vahvat joukot? Minkä vuoksi puna-armeija eteni joulukuun alussa 1939 Savukoskelle ja Kemijärvelle?

Ohjeiden mukaan Ruotsin rajaa ei saanut loukata. Mutta kyllähän kysymys oli Ruotsi malmista. Neuvostoliitolle sen käyttöön saaminen olisi ollut mieluisaa mutta sen saaminen pois Saksan käytöstä oli vielä tärkeämpää. Ehkä tämä oli se keskeinen Talvisodan syy: Suomenlahden sumppu eli aluevaatimukset Kannaksella olivat veruke. Neuvotteluissa vaaditut alueet menivät ensimmäisenä ja toisena sotapäivänä. Neuvostokenraalit tiesivät, että näin käy.

Rauhanehtoihin 1940 kuului yllättäen Salla ja rautatie itärajalta Kelloselästä länteen. Näiden vaatimusten sotilaallinen merkitys oli pieni Suomea ajatellen. Kysymys oli edelleen Ruotsin malmista eli siis tilanteen niin vaatiessa Pohjois-Ruotsin valloittamisesta. Hitler ehti ensin valloittamalla koko Norjan huhtikuussa 1940. Siinä vaiheessa Englannin nujertaminen oli epäonnistunut ja sotaretken suunnittelu itään aloitettiin. Kriittinen puute oli teräs. Kesällä 1940 valloitetun Ranskan tuotanto auttoi aikansa, mutta Ruotsin malmi oli laadullisesti parempaa.

Meillä Suomessa on intetty, ettei Neuvostoliitto mitään pahaa halunnut meillekään 1939, vähän maata Kannakselta vain, ja sekin olisi korvattu tiluksilla toisaalta. Tämän ajatussuunnan kannattajat sivuuttavat kevyesti Kuusisen hallituksen Terijoella. Jo joulukuun 2. päivänä Molotov ilmoitti Moskovassa Ruotsin lähettiläälle, että he neuvottelevat vai laillisen kansanhallituksen kanssa, eivät Rytin ja Mannerheimin rosvokoplan. Kannaksen aluevaatimuksiin sopi myös perin huonosti eteneminen Koillismaassa ja Lapissa, mikä muuten yllätti suomalaiset täysin, samoin kuin sinne hyvissä ajoin Kantalahden suunnalta rakennetut maantiet.

Talvisota päättyi mm. länsiliittoutuneiden maihinnousun pelkoon. Britit ovat ajat sitten tunnustaneet, että he aikoivat Suomen auttamisen verukkeella vallata Ruotsin malmikentät.

Suurlähettiläs Krister Wahlbäckin ”Jättens andedräkt. Finlandsfrågan i svensk politik 1809-2009” on hieno saavutus ja paksu kirja. Se on enimmäkseen tutkimustiedon koontia, osittain omaa, vielä hiljan salaisina pidettyihin asiakirjoihin perustuvaa tutkimusta. Eräät tiedot ovat lähes sensaatiomaisia. Siksi uskon, ettei kirjaa suomenneta. Tosin ja Mikael Holmström selvitti muutama vuosi sitten (Den dolda alliansen, 2011), miten Ruotsi liittyi tosiasiallisesti Natoon jo 1949 ja sai vakuudet, että Amerikka auttaa tehokkaasti sotilaallisesti, jos Neuvostoliitto uhkaa. Meillä Suomessa toistellaan edelleen uskonnollisesti, ettei Nato meitä auttaisi. Totta kai se tekisi sen. Ei olisi valinnan varaa, koska Norja aktivoisi Ruijan lentotukikohdat, jolloin kysymys olisi, miehittääkö Suomen Lapin Neuvostoliitto vai länsi.

Lukija huomatkoon, että sivuutan tässä nykyisen Venäjän ja täysin muuttuneen sotilaallisen tilanteen. Sivuutan sen toteamalla, ettei Naton suunnalla pidetä tilannetta lopullisesti ratkaistuna ja että myös Putin on useita kertoja haikaillut Venäjän ”oikeita ja historiallisia rajoja”, joka tarkoittaa Baltiaa ja ehkä Suomea.

En ollut tiennyt ennen Wahlbäckin nyt kertomaa, että Mauno Koivisto lensi Kittilästä helikopterilla Kolmen valtakunnan rajalle pohtimaan kahdeksi päiväksi eri skenaarioita Ruotsin sotilasjohdon kanssa. Sen olin tiennyt, että Ruotsi veti pahasti välistä kauppapolitiikassa ja EU:on liittymisasiassa 1991 sekoittaen Suomen yrityksen siirtyä vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin suunnitelmallisesti. Wahlbäck ei sano kertaakaan ääneen, että Ruotsi ja Suomi olivat vientiteollisuudessa monella alalla kilpailijoita  - Nokia / Ericsson; Telia / Sonera; koko metsäteollisuus.

Ruotsalaisilla on ollut ja on kyky pistää kaveria kuuden tuuman rautanaulalla takapuoleen tuntematta itse pienintäkään kipua. Suomi-kysymys on suurpoliittinen, poliittinen ja ennen kaikkea taloudellinen. [Jatkuu…]

33 kommenttia:

  1. Minulla myös on autotallissa karttapöytänä toimiva entinen pingispöytä (pingis onkin tylsä peli) jonka äärellä saunan jälkeen asiat on juurta jaksain selvitelty. Tähän mennessä olen saunakavereitteni kanssa sotinut siellä Yhdysvaltain (1861–1865) ja Espanjan (1936-1939) sisällissodat ja olemme jo etenemässä kohti ensimmäistä Tšetšenian sotaa (1994–1997). Kunhan kiuas taas saadaan lämpimäksi, eiköhän tuokin saada selväksi. Raportoin tuloksista - stay tuned.

    VastaaPoista
  2. Jälleen mielenkiintoinen avaus mestarilta. Se on aina juhlavaa, kun ihminen tietää ja osaa kirjoittaa. Phuuh. Sain käsiini tuoreen Journalisti-liiton aviisin. Kuka se luuraakaan siellä kannessa? Haastattelu on lehden sisällä huikea! Jos arvon professori ei vielä kuitenkaan luopuisi mainitsemastaan vetovuorosta, kun tuo kynä kulkee niin peijakkaan liukkaasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten tuolle "tekijänoikeuskonkarin" tyrmäämälle Sanoman sopimusmallille on mahtanut käydä?

      Poista
  3. Nyt professori esittää todella mielenkiintoisen näkemyksen Neuvostoliitosta ja Talvisodasta. Siihen voi hyvillä mielin ja innostuneena yhtyä. Toivottavasti jatkokin on yhtä hienoa älyllistä, ei tiukasti poliittisiin liturgioihin jähmettynyttä, ilotulitusta.

    Sitä vaan osaa kun ajattelee perityistä tavoista poikkeavasti. Hienoa!

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoista ! Uskon asian-painottan sitä,että kannakselta neukut sai selluloosan ja näköjään pohjoisruotsista hyvää rautamalmia. Avartavaa sano poika kun ensikerran ryyppäs !

    VastaaPoista
  5. Jos asia olisi ollut näin, kuin Kemppinen tassa esittää, miksi Stalin suuntasi niin paljon voimaa Karjalan Kannakselle ja Laatokan pohjoispuolelle?

    Miksi vuoden 1940 puolella suuret voiman lisäykset kohdistuivat Karjalan Kannakselle ja Laatokan pohjoispuolle, jos tarkoitus tai päätarkoitus olisi ollut tämä, mitä Kemppinen esittää? Olisihan Stalinin näin ollen pitänyt panostaa pohjoisen operaatioihin paljon enemman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne voimanlisäykset eivät ehtineet perille.

      9.A sai tehtäväkseen käynnistää uudelleen hyökkäys Sallan suunnalla. Kemijärveä puolustavat suomalaiset oli tarkoitus saartaa ja tuhota uudella hyökkäyksellä. Kuusamon kohdalla piti käynnistää hyökkäys (Kuusamon kohdaltahan ei hyökätty sodan alkaessa). Suomussalmella piti ryhtyä hyökkäämään suunnilleen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kuhmossa piti vapauttaa 54.Divisioona motista.

      Joukot tuohon olivat osin paikalla, osin tulossa. Kannaksen ja Laatokan Karjalan huolto ja joukkojenkeskitykset hidastivat toteuttamista, kun se painopiste lopulta kuitenkin oli siellä. Hyökkäämään olisi joillakin alueilla päästy jo maaliskuussa, mutta osin 54.D:n ahdinko Kuhmossa sotki suunnitelmia. Käsittääkseni myös menestys etelässä ratkaisi sen, että kun sovittelurauhalle haluttiin antaa mahdollisuus niin resursseja ei sitten enää haaskattu.

      Mannisen Talvisodan salatut taustat on ihan jees vieläkin.

      Osittainhan tuohon Suomen katkaisusuunnitelmaan kai vaikutti Pohjois-Suomen kommunistien aktiivisuus...

      Jussi Kämäräinen

      Poista
  6. Ad Omnia: - päätarkoitus oli selvä: varustautua sotaan Saksaan vastaan. Siksi Suomi oli nujerrettava samalla tavoin kuin Baltia. Ensin aluevaatimuksia, sitten tukikohtia, sitten miehitys. Operaatio oli alkanut 1.9.1939 sovitulla Puolan tuhoamisella, ensin Saksa ja sitten Neovostoliitto.

    Mutta suomalaiset siis poikkesivat käsikirjoituksesta.

    Ja teesi, jota jatkan tänään II osalla kirjoitusta, oli Ruotsin malmin (lopulta 10 miljoona tonnia vuodessa eli ajoittain yli 1/3 Saksan kokonaiskulutuksestsa) kriittinen merkitys Saksan sodankäynnille.

    Ja tästä siis Englanti ja Saksa olivat samaa mieltä hankkimalla avustusretkikuntaa hyvin aktiivisesti, kohteena siis Ruotsin malmikentät ja verukkeena Suomen auttaminen. Kun Suomi pelasti tällä ja Stalin suostui rauhaan, Englanti ja Ranska yrittivät silti Narvikiin.

    VastaaPoista
  7. Luulajan sataman malmilaivoja ja mustia Kiirunasta, Jällivaarasta ym. peräisin olevia malmikasoja kun katselee, niin kyllähän niillä varmasti iso strateginen merkitys on. Mutta laivakuljetusreitti Merenkurkun ja Ahvenanmaan ym. ohi on vaarallinen poikkeusoloissa mutta rata Pohjois-Suomen läpi kätevä. Maantietäkin Oulusta itärajalle Vartiukseen on suunnilleen sama matka kuin Vartiuksesta Vienan Kemiin, vain parisataa km, Uhtualta Kemiin ihan asfatti. Jatkosodassa kaukopartiot hiihtivät tuon matkan umpihankea.

    VastaaPoista
  8. "Hitler, Stalin ja Suomi" (J. Seppinen) - tuore kirja, josta selviää blogistin mainitsemat seikat. Selkeästi kirjoitettu, taustoittaa hyvin ainakin maallikon tarpeisiin. Suomi ei ollut pääpalkinto, vaan astinlauta isompaan saaliiseen. Leninin ja Stalinin suomalaiset puolustelijat, joita on vieläkin, uskomatonta kyllä, tuskin silti muuttavat kantaansa.

    VastaaPoista
  9. Missä ja milloin Putin on haikaillut Venäjän oikeita ja historiallisia rajoja? Ettet sotkisi Žirinovskiin? Putin on kyllä kutsunut Neukkulan hajoamista geopoliittiseksi katastrofiksi, mutta se on vähän eri juttu.

    VastaaPoista
  10. Ruotsi katsoo etujaan ensimmäiseksi, kuten Venäjäkin. Vain Suomi on hyväuskoinen ja joutuu sitten kuilun partaalle, mutta selviää kohtalaisesti. Näin on aina olllut ja näin on oleva.

    VastaaPoista
  11. Kolme ruotsalaista Talvisodassa. Ensimmäinen heiluttaa kädessään valkoista lippua, toinen suunnittelee pakoreittiä, ja kolmas kiiruhtaa tv-studioon puhumaan aiheesta ”Kuinka rakastaa lähimmäistä”.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa halveksia niitä jotka vapaaehtoisesti taisteli Suomen puolesta? Häh.

      Poista
  12. Miten Ruotsi katkeruuden voitti?

    Ihan helposti, he eivät ole olleet kenellekään kovin katkeria. Nurkkamaa Suomikin sai mennä, kun aika oli.

    VastaaPoista
  13. Jahas, tällä on näemmä taas - jälleen ja ties kuinka monennen kerran - aloitettu jokakeväinen, -kesäinen, -syksyinen ja -talvinen Talvisota!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Jahas-anomyymi" taitaa tällä "jahas" maneerillaan paljastaa itsensä. Ettei vain olisi eräs toinen blogisti, jonka yleensä keskittyy vain nälvimään muita, jotka eivät ole täsmälleen samaa mieltä kuin hän. On monia joita tämä aihepiiri kiinnostaa. Ei blogia ole pakko edes lukea, jos se ei kiinnosta, vaikka kannattaisi "jahas-anonyyminkin" laajentaa kiinnostuksensa piiriä ja yleissivistystään.

      Poista
  14. Kemppinen:

    ..."Sen olin tiennyt, että Ruotsi veti pahasti välistä kauppapolitiikassa ja EU:on liittymisasiassa 1991 sekoittaen Suomen yrityksen siirtyä vapaasti vaihdettaviin valuuttoihin suunnitelmallisesti"...

    Missä tämmöisiä suunnitelmia oltaisiin muka laadittu?

    Luen parhaillaan kirjaa "Vakaa markka" (Hulkko&Pöysä). Kirjassa käy yksiselitteisen selväksi, että Suomen Pankissa ja presidentin linnassa tarrauduttiin jääräpäisesti ja suorastaan kouristuksenomaisesti vakaaseen ja lopulta vahvaan markkaan. Julkiset devalvaatiopuheet leimattiin epäisänmaallisiksi hankkeiksi. Maan hallituksessa oli tosin horjuvia kantoja. Ainoastaan Paavo Väyrynen ei horjunut, muttei saanut riittävästi kannatusta.

    Suomessa oltiin totuttu vuosikymmeniä suljetun talouden menetelmien säätämiseen. Ei uskottu markkinoihin vaan haluttiin itse säätää mm markan ulkoista arvoa, jota sitten jouduttiin arpomaan sinne ja tänne ja puolustamaan järjettömin uhrauksin lopulta tuhoisin seurauksin.

    Suomen Pankissa lahjakas ekonomisti Urho Lempinen ehdotti jo v. 1986, että markan kellutus ratkaisisi monta ongelmaa. Lempinen jäi näkemyksineen yksin, vaikka oli koko ajan oikeassa, kuten myöhemmät tapahtumat tulivat osoittamaan.

    Suomessa tuntuu olevan sellainen päätöksenteon kulttuuri, että järkeviin ratkaisuihin pystytään vasta, kun selkä on seinää vasten ja väen väkisin noudatettu talouspolitiikka on ryssinyt pahemman kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kompata Toipila, Ruotsi on huono, wanhalla lakikielellä se tekaistu synptiukki kaikkiin ongelmiin, joita Suomi on järkkinyt itselleen.

      Ja taas NL ei ole syyllinen esim. siihen valtataisteluun, jota suomalaiset piirit kävivät idänsuhteista n. yli 30 v. sitten. Se ei "painostanut" ainakaan siinä määrin kuin esimerkiksi Paavo Lipponen on väittänyt, ainoana syynä moraaliselle romahdukselle Suomen politiikassa Puolan kriisiin aikaan.
      Ei, he menivät pidemmälle kuin mitä naapuri odotti, ja tekivät täällä sen itsekkäistä valtapoliittisista intresseistään.
      Siis idioottejahan ne sitten olivat idässä olleet, jos eivät, kun tätä tarjottimella tuotiin olisi käyttäneet tilannet hyväkseen.
      Kummallisia käsityksiä yhä viljellään myös mm. siitä miten kauan olisi pitänyt Kremlissä elää poispoikkeen niin kuin Moskovan rauha olisi vielä olemassa, vaikka natsien ja suomalaisten nimissä Neuvoliitolle oli julistettu hävitystä luvannut suursota.

      Poista
  15. "Suomessa tuntuu olevan sellainen päätöksenteon kulttuuri, että järkeviin ratkaisuihin pystytään vasta, kun selkä on seinää vasten ja väen väkisin noudatettu talouspolitiikka on ryssinyt pahemman kerran."

    Nyt ovat vuorossa ainakin tekijänoikeuspolitiikka, EU-politiikka ja rikkaiden rikastuttaminen kaikkia palveluja leikkaamalla. Jännä nähdä saadaanko osa hoidettua pois päiväjärjestyksestä ennen kuin työn alle otetaan Nato-seikkailut ulkomailla.

    VastaaPoista
  16. Helkkarin hyvä otsikko.

    Ja kun hieman laimentaa tyylillisiä tehokeinoja, niin kyllä tämä analyysi aika tavalla osuu ja uppoaa. Enemmän se asia noin on kuin niin, että Venäjän oli pakko hyökätä, koska ilmapiiri Suomessa oli 30-luvulla niin oikeistolainen ja pasifisteja sorrettiin.

    VastaaPoista
  17. Päivän uutisia seuratessa alkaa vähitellen kysyä kumpi presidentti onnistuu ensin poistamaan korruption, Niinistö vai Putin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin Putinilla olisi siihen enemmän valtaa.

      Poista
  18. "Aikojen alusta on selitetty, että Neuvostojoukot yrittivät katkaista Suomen suunnilleen Oulun kohdalta. Miksi? Minkä vuoksi Sallaan, Suomussalmelle ja Kuhmoon oli keskitetty niin vahvat joukot? Minkä vuoksi puna-armeija eteni joulukuun alussa 1939 Savukoskelle ja Kemijärvelle?"

    Jaa, eikös kyse ollut sotilaallisesti katsoen siitä, että Suomen maayhteys Ruotsiin katkeaisi, joten sieltä ei saataisi apua kuin meritse.

    VastaaPoista
  19. On mielestäni uskottavaa, että sen paremmin NATOn kuin Venäjälläkään ei valtioiden välisiä rajoja pidetä lopullisina, kiveen hakattuina. Historia osoittaa, että molemmat ovat todennäköisesti oikeassa. Muutos on ainoa historian vakio, eikä se ole loppunut.

    http://eaglesflysingly.blogspot.com/2008/09/talvisota-oli-nelikymppisen.html

    Mutta ajatus, että Talvisota olisi erityisesti kytkeytynyt Ruotsin Gällivaaraan - kenen käsissä tahansa - on kyllä hiukan kaukaa haettu. Sen sijaan Venäjän ikiaikainen - siis ainakin Pietari Suuren jälkeinen - unelma on ollut vapaa ympärivuotinen pääsy maailman merille. Se oli ehkä sittenkin helpoimmin saavutettavissa Skandinaviassa? Silloin. Ei kaikkea kerralla, eihän norsua silleen syödä, siihen tukehtuu.

    Meidän suomalaisten kannalta taas on toivottavaa, että asennoidumme turvallisuuspolitiikassamme siten, ettei kukaan tule eikä saa tulla "meidän avuksemme". Ja resurssoimme puolustuksemme vastaavasti.

    http://eaglesflysingly.blogspot.com/2012/03/tarvitsemmeko-me-tallaiset.html

    Ja, jos apua tarvitsemme otamme sitä mistä tahansa sitä on saatavissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi tietysti olla että Stalin aloitti talvisodan ihan vain Leningradin turvaamiseksi tai sentimentaalisesti keisarikunnan vanhojen rajojen palauttamiseksi.

      Pitää kuitenkin muistaa, että Saksa miehitti Norjan (ja Tanskan) vajaa kuukausi talvisodan päättymisen jälkeen, vain ja ainoastaan Kiirunan takia. Samasta syystä Englanti aloitti Norjan rannikkovesien miinoittamisen – muutama tunti ennen Saksan operaatio Weserübungin käynnistymistä.

      Englannissa ja Raskassa tajuttiin Jällivaaran rautamalmin merkitys Saksan sodankäynnille. Siellä oltiin valmis aloittamaan sotatoimet puolueetonta maata vastaan vain malminkuljetusten katkaisemiseksi. Olivatko Neuvostoliiton poliitikot läntisiä niin paljon lapsellisempia, ettei moinen edes juolahtinut siellä mieleen?

      Poista
    2. Stalin ja sentimentaalisuus eivät korvissani oikein rimmaa. Noihin aikoihin kuitenkin 130 - 140 miljoonainen maa ja ainakin Stalinin visioissa suurvalta, ainoa sosialistinen suurvalta, jolla ei länsipäässään ollut ensimmäistäkään käyttökelpoista, ympärivuotisesti auki olevaa satamaa oli taatusti yksi Stalinin painajaisista. Ja Muurmannin rataa vielä "uhkasivat" nuo suomalaisbandiitit.

      Kiirunalla oli varmasti merkitystä hyökkäyspäätökseen, mutta vähintään yhtä merkittävä oli Norjan suojainen Atlantin rannikko. Ilman sitä Saksa olisi mannermaalla pussissa varsinkin, kun se tulkitsi Norjan Britannian salaiseksi seuraajaksi. Jos Kiiruna olisi ollut I palkinto, olisi ollut tarkoituksenmukaisempaa valloittaa Ruotsi.

      Stalinilla oli monitahoinen persoona, mutta lapsellisuuskaan ei tainnut hänen ominaisuuksiin kuulua?

      Poista
  20. Niinistön aikakaudella on mitä todennäköisin.

    Bildt ja Tuomiojan tapaamisesta 16. tammikuuta Krister Wahlbäckin kirjan merkeissä ei juurikaan ole kommentointeja näkynyt, ei edes valtiollisia. Tapahtuma on kuitenkin videoitu:

    http://axess.se/tv/webbtv.aspx?id=2816
    Ruotsalaisten paneutumista asiaan vaikeuttanee erään diplomaatin lausunto suomalaisista: "Suomalaisia vaivaa parantumaton sairaus, nimittäin tyhmyys"

    VastaaPoista
  21. Ad Omnia: - en osaa pitää Ruotsin avun estämistä perusteena Suomen katkaisemiselle. Jos Ruotsi olisi toimittanut joukkoja tai raskasta kalustoa, meritie Turkuun ja Hankoon - jopa Viipuriin oli niin paljon nopeampi.

    Joulukuu 1939 ei ollut kylmä. Hirmupakkaset tulivata vasta vuodenvaihteen jälkeen.

    Puna-armeija oli aikataulutettu olemaan jouluna 1939 Helsingissä.

    VastaaPoista
  22. Kempinen! Sinä juutashan olet käynyt ilmiselvästi vohkimassa aiheeni ;=)


    http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewforum.php?f=10


    Miksi Talvisota kirjoitetaan suomalaisessa sotakirjallisuudessa pienellä?
    Kirjoittaja Niitä sun näitä » 07.02.12

    http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4211

    Tässä pari muutakin hauskaa juttua Talvisotaan liityen:

    Talvisodan päättymisen uutisointi 13.3.

    http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4279

    Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940
    Kirjoittaja Niitä sun näitä » 29.02.12

    http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4261


    Leijonat talvisodassa ja muita eläintarinoita

    http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4249

    VastaaPoista
  23. Ruotsin talvisodan ihmeen, taisi suomi poika lunastaa verellään. Mahdollisti ruotsin rikastumista entisestään.

    VastaaPoista
  24. Suomen toimia sotien aikana, on Ruotsissa kritisoitu natsimielisiksi, mutta onko Saksalle myyty teräs jotenkin eri asia.
    Mielestäni Ruotsi on syyllistynyt osaltansa natsien tuhotöihin.

    VastaaPoista
  25. Hyvin mielenkiintoinen avaus. Sallan suunnan sotatoimet eivät ehkä ole saaneet niille kuuluvaa huomiota Talvisodan historiassa. Puna-armeija pääsi siellä pitemmälle Suomen alueelle kuin missään muualla pitkällä rintamalla - lähes 150 kilometriä. Lähtöasetelma oli Neuvostoliitolle niin makea, että sodan puhkeamista edeltävän iltana paraatipukuinen soittokunta tuli rajapuomille ja antoi upean konsertin suomalaisille rajajoukoille, joita oli yksi 1000 miehen pataljoona. Kelpasi siinä puhallella, kun hyökkäyskäskyä odotti soittokunnan takana 20.000 miestä ja lisää oli tulossa vielä 15.000.

    Olen tuota Sallan suuntaa tutkistellut ja tehnyt siitä ppt-esityksen, joka on saanut kiittävän vastaanoton useammassa tilaisuudessa. Kiinnostus aiheeseen heräsi, koska isäni oli Sallassa kiikkalaisen komppanian vääpelinä.

    Pohjois-Suomeen oli keskitetty hirvittävä ylivoima. Petsamon suunnalla 14. armeija (3 divisioonaa, noin 50.000 miestä) ja Kuhmosta Sallaan 9. armeija, jolla maaliskuussa 1940 oli 75.000 miestä. Tulee kiusaus uskoa Kemppisen tulkintaa, sillä eihän tuollaista sotavoimaa liene tarkoitettu vain Lapin erämaiden valloittamiseen. Ruotsin malmi taatusti kutitti kaikkia osapuolia; Saksaa, Länsi-littoutuneita Neuvostoliitto mukaan lukien.

    Tätä taidan pohtia syvällisemmin seuraavassa Sallan suunnan sotatoimia koskevassa esityksessäni. Kiitos, Jukka!

    VastaaPoista