Suomalainen osakunta

 ”Kansakunta” tuli kieleen myöhään. Sanan taustalla on siis monien kielten ”nation”, ja tuon sanan taustalla näkyy taas syntymistä, syntyperää tarkoittava sana. Ruotsissa ylioppilaiden osakunta on edelleen ”nation”. Natsa on Nylands nation. Suomalaiset eli ruotsin alamaiset kuuluivat keskiajalla yliopistossa englantilaiseen kansakuntaan.

Blogi on edelleen myös keskustelun väline. Muistaakseni menen johonkin messuille perjantaina puhumaan. Ajattelin ottaa esiin juuri tämän, kun aiheena on blogi uudenlaisena kirjallisuutena.

Olen edelleen sillä kannalla, että kirjoittaja esiintyy nimellään ja jättäytyy alttiiksi palleaiskuille, mutta kommentoijat saavat kirjoittaa anonyymeinä. Ei se ole sen kummempaa kuin valitettavan harvinainen yleisökeskustelu messuilla tai luennolla. En minä ainakaan kysy puheenvuoroa pyytävältä nimeä.

Kongresseissa ja symposiumeissa kaikki ovat yleensä käsillä olevan alan tuntijoita tai opiskelijoita. Juuri siksi on hyvä tapa, että penkistä pystyyn nouseva kommentoija aloittaa sanomalla nimensä ja taustansa.

Tässä ei siis ole kysymys sosiaalisesta mediasta eli Somesta. Käsitykseni mukaan Some luo ja ylläpitää suhteita nimeltä tunnettujen ihmisten kesken. Lähi-ilmiöitä ovat mainonta ja markkinointi. Ihmiset pitävät itseään esillä. Ihminen on tuote.

Facebookissa on tietysti myös mainio mahdollisuus pitää yllä pienryhmiä, esimerkiksi sukulaisten kesken. (Itse olen jättäytynyt täysin passiiviseksi, koska tässä blogissa on harvinaisen täysi tekeminen.)

Siis – sanokaa vain, että Kemppisen mielestä Suomen kansaa ei ole olemassa. Kommenteista näen, että asiaa ei ole ymmärretty. Yleiskäsitykset viettävät omaa elämäänsä. ”Suomen kansa” on puheessa ja kirjoituksessa useimmiten aivan ymmärrettävä. Termiin liittyy vaaroja. Kommunistit huusivat ennen marssiessaan ”SKP – Suomen kansan puolesta”. Luultavasti he eivät tarkoittaneet kapitalisteja, vaan ”työläisiä ja talonpoikia”.

”Suomen kansalainen” on selkeä nimitys. Kansalaisuudesta määrätään laissa ja se on nopea selvittää, olenko minä ja oletko sinä Suomen kansalainen vai et. Perustuslain ihmisoikeuksista suurin osa kuuluu kaikille eli Suomessa muillekin kuin kansalaisillemme. Esimerkiksi äänioikeus on vain tietyn ikäisillä henkilöillä.

Varmin keino saada kansalaisuus on syntyä. On olemassa muitakin järjestelmiä. Yhdysvalloissa yhteen aikaan kansalaisuuden sai kuka tahansa maassa syntynyt eli myös ulkomaalaisen äidin lapsi.

Asia on kirjoittamisen arvoinen siksi, että sanaa ”kansa” on käytetty tuhoisalla tavalla väärin lähes 200 vuotta. Pahamaineisin on ”Saksan kansa” ja ”kansansaksalainen”. Natsiaikaan ihmisiltä, joiden suku oli asunut maassa esimerkiksi tuhat vuotta, vietiin kansalaisuus rodullisilla perusteilla. Se tiede osoittautui väärinkäsitykseksi, eikä kukaan ole löytänyt verestä eikä muualta elimistöstä ”saksalaisuutta”.

Reipas väärinkäsitys sisältyy kommentin, jossa sanotaan minun muuttaneen kantaani maahanmuuttajiin. Pyydän anteeksi lakimiestaustaani. ”Maahantulo” on mielestäni sama asia kuin valtionrajan ylitys. Lentokentällä on kyltti ”arrivals”. Toinen kyltti, departures, tarkoittaa maasta poistumista. Kysymys on vain havaittavasta tosiasiasta. Joku tulee maahan.

Maahantulon syy on eri asia. Yksi syy on maahanmuutto, jota sanottiin ennen siirtolaisuudeksi (immigration). Toinen syy on pakolaisuus. Kolmas syy on lomailu ja matkailu. Neljäs syy on sotilaallinen valloitus. Niitä riittää.

Ainakin vuosi sitten maahantulo Ruotsista ja maahantulo Venäjältä olivat eri asioita. Toiseen mm. tarvittiin voimassa oleva passi, ja usein lisäksi viisumi eli kirjallinen maahantulolupa leimoineen.

Kukaan ei ihmettele, että maasta poistumiseen on liitetty yhä enemmän pakollisia vaiheita, kuten turvatarkastus. Myös kotimaan lennoilla tarkastetaan, onko matkustajalla mukanaan esimerkiksi teräaseita. Minulla oli taannoin mattoveitsi. Selvisin ja pääsin lennolle. Veitsi heitettiin roskikseen. Biltemasta saa uusia. Mutta kun Lapissa halusin ostaa hotellista aika hyvän tuntuisen puukon, jätin sen tekemättä, koska nyt muistin, että ongelmia voi tulla. Selvitin jälkeenpäin, että tavallinen puukko ja linkkari menevät kotimaassa matkatavaroissa.

Maahantulon sääntöjä sisältävät Dublin ja Schengen, mutta on niitä muitakin. Itärajalla ei puolin eikä toisin sallita maahantuloa rajanylityspaikkojen ulkopuolelta, eli siis metsästä. Rajavartijoiden ja poliisin yleistoimivaltuus riittää sellaisen tulijan kiinniottamiseen. Takavuoisina tiesimme tekevämme väärin, kun nousimme Haltille Norjan puolelta, josta onkin parempi reitti. Luvallinen ylityspaikka oli maantie Skibotniin.

Harhainen ja väärä oli edellisten sukupolvien yhä ajoittain kummitteleva ajatus, että Suomen kansa oli jollain salaperäisellä tavalla olemassa ja valmis vuosisatoja sitten. Historia olisi kehitystä kohti ennalta olemassa ollutta päämäärää, suomalaisuutta ja Suomen kansaa. Näin ei ole. Kansallisuusaate vain on välillä muotia ja jokainen kausi keksii omat määritelmänsä ja valheensa. Suomen kansa esimerkiksi muka on rehellistä, aikaan saadessaan ahkeraa, vähäpuheista, rauhanomaista mutta vihassa kauhistuttavaa. Jokainen tietää, että tälliset stereotypiat ovat mainoskieltä. ”Ruotsalainen rakastaa sotaa”, julistivat maan erinäiset arvohenkilöt 150 vuotta sitten.

Kommentoija jo huomautti viisaasti, että alamaisuus alkoi muuttua kansalaisuudeksi vuoden 1800 paikkeilla. Lisään siihen, että uskontokunnan perustelema yhteisöllisyys on hyvin vanha. Kaikkein uusimmissa ja parhaissa 1500-luvun historioissa on jakso ”kristikunnasta Euroopaksi”. Eurooppalaisuus tuli yleiseen kieleen vasta protestanttisten uskonpuhdistusten jälkivaikutuksena.

Sitä en tiedä, että kun meillä on kansanvalta, kenellä se valta on. Ainakaan se ei ole kansalla siinä mielessä kuin joku kommentoija väitti – että äänestäjien tahto ratkaisisi perustuslain muuttamisen. Jopa Sveitsissä äänestetään konkreettisista kysymyksistä. Ei suora kansanäänestys ole järkevä tapa löytää esimerkiksi palkankorotusten tai -alennusten prosenttilukua.