Turhuuden turuilla, edelleen

Kalaveitsi kuudes sekä vasemmalta että oikealta lukien

Jäin kiinnostuneena odottamaan, huomaako joku perustaa verkkoon kansanliikkeen kirkkorakennusten purkamiseksi. Kirkko on tyypillisesti ”folly”. Ehkä tilanne oli toinen ennen maalaiskuntien hallinnosta annettua asetusta 1861. Ainakin ajatuksena oli järkevää rakentaa huoneisto, johon rahvaan oli tultava saamaan alamaisimmin tiedoksi keisarillisen esivallan kuulutukset.

Miten paljon esimerkiksi Helsingin pitäjän (Vantaan) Pyhän Laurin kirkosta saisikaan sepeliä tietyömaille! Rakennuksen turhuutta korostaa sekin, ettei sinne ole Kehä III:lta liittymää, toisin kuin McDonaldseihin.

Miten paljon ympäristössämme on erilaisia hupsutuksia eli käyttökelvottomia tai perinteisesti väärin suunniteltuja laitteita ja välineitä?

Toteuttamani siirtymä puukoista follyyn sisälsi tämän ajatuksen. Korupuukko, kuten häveliäisyyssyistä heikkotasoisena juttuun liittämäni kuva osoittaa (vaikka minulla on itselläni paraatikappale K. Lammin puukkoa ja kamera), on käsitykseni mukaan joka suhteessa täysin käyttökelvoton kapine.

Klassinen esimerkki käyttöesineen muuttumisesta perverssiksi on kalaveitsi, jolle kukaan ei (Brysonin ja minun mukaan) ole keksinyt käyttöä. Netistä löytyvä selitys (Raholan syötäviä sanoja – ruokasanasto; sinänsä mainio) on väärä. Ei kalaveitsi ole merkittävästi uudempi keksintö kuin muut pöytähopeat, Englannissakaan.

Texasissa ja muualla Pohjanmaalla syötiin veitsellä. Väitteen mukaan USA:ssa edelleen tavallinen tapa siirtää atrialla haarukka oikeaan käteen ja pitää vasen käsi kämmen ylöspäin pöydällä, osoittaa ettei siinä kädessä ole piilossa veistä, jolla on tarkoitus tuikata isäntää.

Joka suhtautuu arvostaen kauniisiin esineisiin, panee puukon seinälle ja kauhistuu ajatustakin sen käyttämisestä, paitsi ehkä jos ilmenee periaatteellisia kysymyksiä raavaiden miesten kesken.

Miksi autossa on ohjauspyörä? Eikö joystick-tyyppinen laite olisi parempi? Tai sitten lentokoneesta / formulasta sopeutettu viritelmä? Onko ohjauspyörä kopioitu suoraan laivan ruorista, joka oli kuitenkin nimenomaan ratas, väkipyörä- ja taljaviritelmän päässä oleva laite, jota kääntämään tarvittiin myrskyllä tosimies? Ainakin eräissä meriromaaneissa ruorimies sidottiin nilkasta mastoon, ettei hän lähtisi pahassa paikassa pyörimään ruorin mukana. Ja mekanismi oli sama kuin käymäkelassa (capstan), jolla ankkuri nostettiin.

Traktorin ratissa oli ennen nuppi, jotta sai väännettyä tiukassa paikassa. Ja ratin liukkaus oli haitta. Ajoin kuorma-autokortin 1961, eikä siinä kuorma-autossa ollut ohjaustehostusta. Sai, meinaan, asfaltilla parkkeeratessa vääntää ihan tosissaan.

Ihailen Hesarin kysymys- ja vastauspalstaa (Kysy Kirstiltä / Torsti tietää) ja oikeastaan vielä parempaa verkon Kysy mitä vain –saittia, jossa kaupunginkirjasto yrittää vastata myös oikeasti hankaliin kysymyksiin. http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset.

Kerran, joskus, aikoinaan kysyjä paheksui Helsingissä Unioninkadulla Suomen pankin lähellä olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon yksityiskohtaa: yhden ikkunan paikka on maalattu mustaksi. Varmaan ahdasmielisten luterilaisten mielivaltaa?

Kysymyksessä on lähellä ”folly” –perinnettä oleva ”trompe de l’oeil”. Forgive me my French. Sanonta tarkoittaa silmän pettämistä ja viittaa taidehistorian hyvin tuntemaan tapaan. Huoneeseen saatettiin maalata jopa kupoli. Seinään maalatut takat olivat suorastaan tavallisia. – Suosittelen tässäkin Wikipedian artikkelia aiheesta – siinä on hauskoja kuvia.

Olisiko niin, että se raivo, jolla Tukholman keskusta tuhottiin sotien jälkeen ja Helsingin keskusta melkein, johtui asiantuntijoiden asiantuntemattomuudesta. Kertaustyylejä pidettiin arvottomina. Helsinki ja Tukholma ovat vieläkin täynnä ”gotiikkaa” tai ”renessanssia”, joka on saatu aikaan kipsimassalla tai muilla kepulikonsteilla. Jos näin on, joku ei ole ymmärtänyt taiteen olennaista piirrettä. Taide on turhanpäiväisyyttä, joka kopioimalla, muuntelemalla ja yhdistelemällä pyrkii sortamaan silmää ja korvaa. Kaikki tyylit ovat kertaustyylejä, myös esim. jugend, barokin paisutelma.