Sivun näyttöjä yhteensä

27. marraskuuta 2010

Laamanni




Nuorin veljeni Seppo, pohjalaisittain Kemppisen häjyynen poika (= nuorin), sai eilen tasavallan presidentin istunnossa laamannin arvonimen. Tämä on sopiva keino onnitella ja saattaa asia erinäisten tuttavien tietoon. Menemme huomenna Kaunialaan ottamaan kuvan erikoisuudesta. Arvonimi on harvinainen – luullakseni niitä on myönnetty itsenäisyyden aikana alle sata, ennen lähinnä eteville kihlakunnantuomareille – enkä ole kuullut, että sitä olisi ollut samanaikaisesti isällä ja pojalla.

Tuo arvonimi on monien mielestä huvittava mutta kallis huvi. Leimaveroa menee enemmän kuin professorin arvonimestä, toki vähemmän kuin vuorineuvoksen.

Myös lakimiehistä osa on sitä mieltä, että nämä arvonimet saisi poistaa vaikka kaikki. Viime vuosikymmenen alusta laamanneja on taas valtion leivissä käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa. Laamanninoikeudet lakkautettiin 1868. Itse nimike esiintyi Suomessakin jo 1300-luvulla. Se on siis vanhempaa perua kuin erilaiset neuvokset. Sana on selvää ruotsia, laki-mies.

Arvonimistä on erotettava ammattinimikkeet ja kolmas lokero on tutkinnon tuomat nimikkeet, joihin ei liity työpaikkaa, sellaiset kuin oikeustieteen maisteri tai tohtori. Tutkinnon nimike on kuin lyhenne muodollisesta pätevyydestä.

Professorit ovat kuulemma jotain mieltä siitä, että virkanimikkeen lisäksi professoria myönnetään myös arvonimenä, jonka saaminen ei muuten ole helppoa. Ja sitten on erikseen taiteilijaprofessorit.

Luulen kuulleeni laamanni-sanan ennen kuin tämä uusi laamanni oli syntynyt. Meillä on ikäeroa alun kuudetta vuotta, mutta siinä oli kaksi veljeä välissä.

Lauri Pohjanpään eläinrunot on armeliaasti unohdettu. Pelkään että olen jopa lausunut jossain koulun juhlassa runon ”Käräjillä”, josta opin mielestäni edelleen ajankohtaisen iskulauseen ”koko oikeus pitäisi piestä”. Sanoi nimittäin karhu laamannille käsitettyään häviävänsä oikeusjutun ketulle, jonka kunniaa karhu oli tullut ”leikanneeksi”.

”Ovi aukes: pöllö-laamanni näkyi tuomaripöydän takaa, lakikirjat ja kynttilät edessään. Mies muuten viisas ja vakaa, sadesäällä vaan kovin kärttyisä, kun vaivas se vanha leini…”

Sama runo vaikutti myös käsitykseeni isäni, veljeni, ja herra paratkoon vuoden alusta myös poikani harjoittamaan advokaatin ammattiin. ”Ja toiset portaissa tupakoi ja vuoroa vaiti vuotti, ja nurkan takana supattain joku advokaattiaan juotti.”

Olen selvillä siitä, että ”brännvinsadvokat” eli ”asianajaja”, joka ottaa palkkionsa virvokkeina, on kadonnutta kansanperinnettä. Sitä en tiedä, oletteko te selvillä siitä, että nämä murha- ja muissa rikosasioissa näkyvät asianajajat ja liikejuridiikkaan keskittyneet henkilöt, kuten puheena olevat sukulaiseni, tapaavat toisiaan harvoin.

En nauti Boreniuksen toimistosta etua enkä elinkorkoa enkä tiedä heidän nykyisistä toimistaan paljon, vaikka olin siellä aikoinani asianajajana. Sen tiedän, että toimisto täyttää näinä aikoina sata vuotta ja lienee kolmanneksi tai neljänneksi vanhin maassa ja yksi suurimpia (ja kalleimpia). Dittis taitaa olla vanhin (Dittmar & Indrenius).

Arvonimen saaja voi olla tyytyväinen samalla tavalla kuin kunniamerkillä muistettu. Molemmat edellyttävät tietääkseni sitä, ettei saaja ole poliisin kirjoissa. Arvonimilautakunta haluaa myös oman ammattikunnan ilmoituksen, ettei hakijaa vastaan ole ilmennyt mitään ihmeempää.

Kun eläkeikä on käsillä tai lähellä, arvot, asemat, merkit, tunnustukset, palkinnot ja jopa rahat alkavat muuttua merkillisen mielenkiinnottomiksi. Jos on sellainen tunne, ettei tarvitse kollegojen, tuttavien ja kylänmiesten edessä hävetä silmiä päästään, on hyvä olla.

Tuo viimeinen taisi olla tunteenpurkaus. Pitänee ruveta käymään bingossa.

24 kommenttia:

  1. Onnea laamannille ja veljelle myös, on niin osaavia ja muutenkin rytmissä elämää varten. Kiitos kaikesta, on mukavaa luettavaa koko ajan ja joka päivä on katsottava mistä seuraava päre onkaan.

    VastaaPoista
  2. Arvonimistä aikoinaan ehdotti joku ansioituneista kansantaiteilijoistamme, oliko se Bisquit, että ne voidaan pistää julkisen talouden tulokertymän lisäämiseksi entistä avoimemmin kaupan, kun niihin on niin suuri kiinnostus ja halu, ja tarjouksessa voitaisiin jatkuvasti pitää arvonimiä "neiti" ja "projektipäällikkö".

    Lakimieskunnan kulttuurisesti tunnetuinta osaa edustavat ryhdikkäästi W.C. Fieds joissakin elokuvataltioissaan sekä hänen spin-offinsa, The Wizard of Id-sarjakuvassa oikeudellisia ongelmia pohtiva barrister-kollegansa, joka usein miettii maailman menoa sarjan Narri-hahmon seurassa baarituoleilla, vieretysten.

    VastaaPoista
  3. Onneksi olkoon Seppo Kemppiselle ja koko Kemppisten klaanille!

    Laamanni on lammin ja kayttokelpoinen titteli!
    Kysymys "onko laamanni puhuteltavissa" on suuhun ja sieluun sopiva.

    MUTTA ajatella millaisleta tarkeilylta tuntuu
    "onko vuorineuvos puhuteltavissa"
    "onko professori puhuteltavissa"
    "onko sotamarsalkka puhuteltavissa"

    VastaaPoista
  4. Mitenka kayttaa titteleita?

    Laamannilta vois vaikka kysya: "Mitenkas laamannilla puuhkii", mutta voisko kysya
    "mitenkas vuorineuvoksella pyyhkii"? Ei, ei;
    ei kay!

    Miksei oteta enmman kayttoon naita oppineisuutta tarkoittavia titteleita, kuten Saksassa. Lufthansa kuuluttaa lougessa Doktor A, Herr B und Herr C. Kylla oppineet pysyy erillaan!

    Ja sitten on tama Doktor, Doktor juttu, jos on kaksi oppiarvoa. Eikos meidankin pitaisi alkaa
    puhutella tata meidan Jukkaa niin? "Mita mielta on meidan Doktor, Doktor". Pysyisi aina mielessa etta HAN on perehtynyt muuhunkin kuin juridiikkaan; jos se ei niinkuin kavisi tekstista ilmi!

    VastaaPoista
  5. Olen ollut noin parikymmentä vuotta sitten vt. vahtimestarina talkootyömerkeissä Vanhan Ylioppilastalon tuntumassa bingohallissa.

    Kun ei ollut mitään puuhaa järjestyksenvalvonnan ylläpidon kanssa, niin kokeilin sitä bingoa. Halli oli täynnä melko lihavia naisia - ilmeisesti suurin osa eläkeläisiä - jotka nortti suupielessä täyttelivät jopa neljää bingolappua samanaikaisesti.

    Meikäläinen ei meinannut pärjätä edes sen yhden lapun kanssa, kun numeroita huudettiin solkenaan. Ammattilaiset ovat aivan eri tasolla kuin harjoittelijat. Kyllä vähän ihmettelin lady'jen kykyjä ja kiusaannuin omastani.

    Siis tiedoksi vaan Kemppiselle, ettei se bingoaminen niin helppoa ole.

    VastaaPoista
  6. http://de.wikipedia.org/wiki/Anrede

    Ketä vielä kehtaa väittää, että saksilaisilla ei ole huumoritajua...

    Frau Prof. Dr.-Ing. Dr. h.c. mult. Ingeborg Krämer

    MOT

    VastaaPoista
  7. Valitettavasti JK en ole sivuillasi viime aikoina ehtinyt paljon vierailla.

    Mutta nyt tuntuu siltä kuin jutuillasi olisi mielialoja tervehdyttävä vaikutus, ainakin nimimerkkin Homo Garrulus osalta, joka alkaa yhä selvemmin vaikuttaa median hyvin tuntemalta runoilevalta psykiatrilta. Mutta kaikkihan tulee lopulta julki ja tuomiot jaetaan jo täällä keskuudessamme.

    VastaaPoista
  8. Suomessa on niin vähän aatelisia, että näillä yhteiskunnallista asemaa kuvaavilla arvonimillä on kysyntää.

    Vaikka emme me sellaisia pönöttäjiä ole oppiarvoissakaan kuin vaikkapa saksalaiset tai ranskalaiset. Me vain luulemme olevamme, kun täällä syrjäkylillä asumme.

    Lapsena kuvittelin, että herastuomari on paljon isompi kiho kuin varatuomari. Sitä vain ihmettelin, että miksi ne sanoo sen väärin - miksei ne sano herrastuomari.

    VastaaPoista
  9. yhteys emoalukseen, näkeehän sen.

    VastaaPoista
  10. Onnittelut.

    Toimiston koko ja kalleus ovat tosiaan aika usein kytköksissä. Mahdolliset "suurtuotannon edut" tulevat alalla kai esiin mahdottoman mahdollistumisena eikä laskevana rajakustannuksena: siis Kemppisen aiemminkin mainostamana faktana, että isompia tai muuten oudompia järjestelyjä ei kertakaikkiaan tehdä kuin muutamissa paikoissa (ja jos mukana on vaikka edes tusina maata, vielä harvemmassa), mutta kalliiksi se tulee tekijällekin ylläpitää lämmintä konetta ja kylmää päätä. Uusi ilmiö ovat boutique-toimistot, joita ei hintojen (taikka laadun) polkemisesta voi moittia. Mutta siinä on kyse paitsi riippumattomuussääntöjen verkon silmäkoosta, myös käsityön eduista.

    VastaaPoista
  11. Olen nähnyt kitaran rakentamisen professorin ;)

    VastaaPoista
  12. Onnittelen!

    Samaa näköä on Jukassa ja Sepossa, joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä on miehet "veistetty samasta puusta".

    Kaikkea hyvää ja uraa Sepolle..

    t: EKL
    Etelä-Pohjanmaa

    VastaaPoista
  13. Onnea laamanille, mutta: neuvokset ovat vanhempaaa perua, Ruotsin valtakunnanneuvoksia tunnetaan 1220-luvulta.

    VastaaPoista
  14. Kokemäen käräjillä (keräjillä, kuten täällä sanotaan) tuomari, vähän hermostui mitään sanomattomiin lautamiehiin, taisi olla joku herastuomarikin joukossa, sanoi,että noi lautamiehet vois korvata puupölkyllä. Kyl vaan, mut kukas sitt haukottelis, kysyi Hiidenojan Yrjö, herastuomari.

    VastaaPoista
  15. Jos arvonimen saisi valita, vaikkapa samalla tavalla kuin kioskilta voi ostaa matkakorttiin "arvoa", niin ostaisin heti Taloustirehtöörin tittelin. Siinä on tyyliä.

    Huutonetissä se vastaisi ainakin viittä Senior Account System Developeria ja muita leikkititteleitä.

    Aatelisarvot pitäisi palauttaa meillekin. Olisihan se komeaa, jos Jukka olisi Jukka Jukanjukka von Kempinheim ja velipoika Seppo Seponseppo von Kempinheim. (Moni varmaan muistaa, mistä lainasin nämä.)

    VastaaPoista
  16. viimeinen kappale tuossa blogissa... on sitä seestymistä. joku muutaman opetuslapsen vuosituhannen alussa hankkinut henkilö päätyi samoihin ajatuksiin jo vajaana kolmekymppisenä.
    Hänestä on maalauskin niiden opetuslasten ympäröimänä... mut siell oli joukossa joku hopean janoinen ja pidot päättyivät ennen pitkää.

    VastaaPoista
  17. Arvonimien hankkiminen ja vastaanottaminen osoittaa ainoastaan pöyhkeilyn halua, ei siinä muusta ole kysymys.

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - arvonimiä ja virkanimikkeitä ei ole voinut enää vuosikymmeniin käyttää itsensä korostamiseen, koska niitä ei ylimalkaan käytetä juuri muualla kuin joulukorteissa, eikä niissäkään aina. Jaa - hautajaisadresseissa ne ovat tavallisia, mutta se on vähän myöhäistä.

    Jos haluaisin korostaa omaa, mittaamatonta arvoa, käyttäisin ehkä Pradan tai vastaavaa käsilaukkua. Täytyykin kokeilla. Kannattaa varmaan säilyttää kuitti, koska yhdistelmä kumparit, verkkarit jaj pipo + Prada voisi herätää kysymyksiä, varsinkin miehellä.

    Hintaan 1.150 eur. lähtisi jo ihan sopivan näköinen. Ja siihen vielä puolen kilon kultaketjut ranteisiin.

    Ei paha!

    VastaaPoista
  19. Kemppisen klaanin useiden jäsenten ammatillinen kollega, jo mainittu Larsen E. Pettifogger on Wikipedian antamien tietojen mukaan toiminut alan perinteiden mukaisesti:

    "Although it is generally accepted that he has never won a case, there have been a few occasions when his clients have been acquitted due to chance. For example, once upon exiting the court, he remarked to the defendant, "That was a close one. Once or twice there I thought the judge was going to wake up." "

    VastaaPoista
  20. Kun minulla entuudestaan on tuo herran titteli, niin yritän, jos silloin terveyskestää, suorittaa keväällä mestarin tutkintoa.

    Silloin ajattelin laitta käyntikortteihin tittelin kohdalle

    Herra ja Mestari
    ja sama toisella kotimaisella
    Lord and Master

    VastaaPoista
  21. juu, minust valtio vois luoppu tommosist tulolähteist. ois pal paremp, jos vaikk kauppakamari tai lakimiesyhdistys pääsis hankkima tuloi antamal tommossi arvonimmi. voitais alentta jäsenmaksui, ko joku kuiteski haluis itteens kutsuttaman hänen jalosukuisuudeksens.. tai arvon kaikki kirjat oppineks. sit huolimat paljo onne... ko kaikkie juttuje voittamisse sit onneeki vähä ain tarvis..

    VastaaPoista
  22. Ad Omnia: - Petty Fogger:
    A little dirty attorney, ready to undertake any litigious or bad cause: it is derived from the French words petit vogue, of small credit, or little reputation.

    Yksi sarja kuvaa asianajajan, joka kertoo heräävänsä usein yölläkin miettimään päämiehiään. "Mitä he tekevät, jos pääsevät joskus vapaalle jalalle...")

    Ainakin ennen B&K:lla oli edustava valikoima niteitä, joissa oli vain lakimiesvitsejä. Kertookohan se, jotain, että ne ovat kaikki amerikkalaisia, ei yhtään brittiläistä. Tai niitä minulla on pari kotona, mutta niiden sävy on aivan toinen.

    Suomalainen "Lakimieshuumoria" (Jalmari Kalha) sisältää korutonta kertomaa menneisyyden päivistä.

    Lönnrotin ssanakirjassa sanan "advokat" vastine taitaa olla "käräjäveitikka".

    VastaaPoista
  23. Isäni arvosti Espoon kartanon omistaja todellista valtioneuvosta August Ramsayta kahdesta syystä. Ensiksi siksi, että A. R. harrasti maan viljelyä ja toiseksi siksi, että hän jaksoi istua 25 vuotta lautamiehenä Espoon käräjillä. Syynä oli kuulemma se, että näin hän ansaitsi herastuomarin arvon.

    Onnitele puolestani Seppoa. Tiedän hänen arvostavan arvonimeään.

    Kalevi Kantele

    VastaaPoista
  24. Minä olen tyytyväinen TKK:lta saamaani arvoon. En taida muuta arvonimeä saadakaan, kun olen tölvinyt poliisijoukoissa rehottavaa epärehellisyyttä. Olen siis ilmiselvästi poliisin kirjoissa, mutta siitä huolimatta en kumartele virkamiesrikollisia.

    VastaaPoista