Eilinen Suomi-brändin kehittämishanke haiskahtaa arvovaltaisuudestaan huolimatta humpuukilta. Kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen olen edelleen sitä mieltä, ettei oikeudellisella brändillä (tavaramerkki), kaupassa ja kauppatieteissä määritellyllä brändillä, johon sisältyy myös imago, tai yleiskielen sanalla ole tilastollisesti arvioitavaa yleisöä.
Tuomioistuimet ovat yleensä kieltäytyneet vastaanottamasta markkinatutkimuksia tai ainakin jättäneet yleisöhaastattelut huomiotta. Kun takavuosina riideltiin Adidaksen kolmesta raidasta, minusta – jutun esittelijänä – oli yhdentekevää, tunnistivatko satunnaisesti valitut henkilöt merkin. Jos riidellään uimahousuista, turha kysellä eskimoilta (tarkoitan siis inuiteja).
Amerikkalaisilla humpuukilääkkeillä oli sitkeästi huono maine. Ei ole vaikea löytää 1940-luvun sitaatteja, joissa esimerkiksi penisilliini leimattiin sellaiseksi. Taustalla oli 1800-luvun kukoistava liiketoiminta. Muun muassa vasta poraamalla esiin saatua raakaöljyä myytiin halukkaille brändillä ”snakeoil”, käärmeöljy, joka lupausten mukaan paransi sisäisesti nautittuna kaikki tunnetut ja tuntemattomat sairaudet.
Ennen sulfaa ensimmäinen todellinen läpimurtolääke oli Salvarsan, arsfenamidi, joka mullisti kulttuurihistorian. Se oli tehokas lääke syfilikseen eli kuppaan, lääkäripiireissä tuttavallisesti ”lues”. En mene tätä vannomaan varmaksi, mutta muistelen, että lääketehdas Bayer ja välillisesti emokartel,li IG Farben keräsivät tällä valmisteella suuren määrän rahaa; taloudellinen kivijalka oli sitten kyllä aspirin, joka isolla A-kirjaimella kirjoitettuna on tänäkin päivänä Bayerin brändi eli suojattu tavaramerkki – USA:ssa tuomioistuimet tulivat arvattavasta syystä toiseen tulokseen, joten ”an aspirin” on siellä mikä tahansa särkylääke.
Vihjeeksi viisaille: lääketehdas Bayerin toinen kaupallinen menestys oli tavaramerkki ”Heroin”…
Konsernin patentoitu menekkituote Zyklon B on myös kuuluisa, vaikka sillä oli vain yksi ostaja.
Historiaa selvittäessä on hyvin vaikea eläytyä siihen, mitä ihmiset eivät tienneet. Mikrobeja ei tunnettu, mutta sen sijaan asioita selvittäneet olivat tietävinään, että sairauksia levittivät miasmat, haitalliset huurut. Ajatus ei ollut kaukaa haettu, koska kaupungeissa käymälät tyhjennettiin hiukan miten sattui ja hautausmailla, jotka olivat keskellä kaupunkia, hautaussyvyys saattoi olla puoli metriä. Siihenkään ei ole vaikea eläytyä, millaista ilma oli kirkoissa, kun lattian alle hautaaminen oli tapana.
Siitä en ole saanut koskaan varmuutta, oliko väitetty ”jarru” eli asevelvollisten ruokaan väitteen mukaan sekoitettu bromivalmiste, totta vai kaupunkilegendaa. Ajattelin jo omana armeija-aikanani, että totta se ei voi olla, koska logistiikka olisi mahdoton. Mutta osa porukoista uskoi, että kersantit kylvivät kaurapuuroon erektion estävää ainetta.
”Eldanka-järven jään” laulajista tuskin monikaan käsittää säeparia ”on eukkoa ikävä, kun syö sitä vitamiiinipilleriä…”
Vitamiinit oli kaupallistettu 1939. Vitamiinin puutteen yhteys esimerkiksi keripukkiin, joka oli suuri tappajatauti, oli oivallettu kokeellisesti jo aikaisemmin, mutta pillerit tulivat käyttöön sodan kynnyksellä.
Itse muistan ihmetyksen ja ilon, kun joskus 1948-1949 kotona annettiin määräys syödä pala suklaata joka ilta. Se oli ihme. Sokeripalan näpistämisestäkin sai yleensä sormilleen ja nyt oikein käskettiin. Suklaan nimi oli muistini mukaan Jekovit. Se paljastui vitamiinivalmisteeksi. Saattoi siinä olla muutakin hyödyllistä.
Ehkä se oli kallista, koska pian jouduttiin popsimaan ikävän lilan värisiä hyytelömällejä, joiden nimeä en muista. Vasta omat lapseni saivat Multi-Tabsia, jota kai syödään edelleen.
Mutta tuo sotalaulu siis vihjaa, että vitamiinien hyödyllisyydestä oli puhuttu ja että Sotamies Suomalainen oli ymmärtänyt asian suoraviivaisesti. Kysymyksessä oli tuon ”jarrun” vastakohta eli jonkinlainen esi-Viagra. Sitä kun söi , tuli eukkoa ikävä. Tai naapurin eukkoa, tapauksesta ja olosuhteista riippuen.
Inuiiteista on detaljoitava sellainenkin asia, että erään Grönlannista syntyisin olevan inuiitin kanssa kerran puhellessa tuli esiin sekin kysymys, mikä olisi parahultainen ja poliittisesti korrekti termi: tarjottu "inuiitti", vaihtoehtona "eskimolle", ei ollut hänen mielestään paras, vaan hän määritteli itsensä "grönlantilaiseksi". Ymmärtäisin, että inuiitit itse noudattavat tätä, paikkallisuuteen kiinnittyvää systeemiä.
VastaaPoistaUimahousuista ei keskustelun aikana ollut muistaakseni puhetta.
Mitä taas kersanttien oletetusti keittelemään bromipuuroon tulee, pätenee vanha sanonta, jonka mukaan "the proof of the pudding is in the eating and the following iltaloma after that."
Jospa tuo juttu lääkkeestä puurossa on lähtöisin Kannaksen joukoista, joista oikeastaan kaikki sairastuivat punatautiin ja joista 40.000 joutui tästä syystä sairaalahoitoon. Tai vastaavista epidemioista.
VastaaPoistaToki Zyklon B:tä tilasi myös Suomen Armeija käyttöönsä huomattavia määriä. Onneksi armeijaa kohtaan ei kohdistunut pilkkukuume-epidemiaa, vaikka se monasti lähellä olikin.
Pari omakohtaista toteamusta brändäyksestä, jota he suomettuneet heikolla itsetunnolla varustetut ajavat kuumeisesti ja niin kuumeisesti, et meille brändätyille jo ulkomailla naureskellaan:
VastaaPoistaa) En juo järvivettä ja siitä syystä, että kalat paskovat sinne..
b) Koskaan ei ole media kuunnellut "maan hiljaisia" ei vaikka brändimiehet ja naiset kuinka vaatisivat tai kehottaisivat. Kokoomuksenkin "korvat" on niin pomminjäljiltä, ettei ne kuule mitään vaan soi ja soi ja niin edelleen..
Brändärit vois yhtä vaatimattomasti aloittaa vaikka itämerestä ja sitten kun se on "juomakelpoista", niin erkkikin juo järvivettä!
"Taustalla oli 1800-luvun kukoistava liiketoiminta."
VastaaPoistaEihän tätä voi lukea ..
Sattuma. Se Himasen uusi look: suoraan kuin ton ajan ihmelääkekauppiaalta. Ja kukoistaa.
Voi miten totinen mies sai taas aikaiseksi naurunhyrähdyksiä näin aamutuimaan. Kiitokset sinne jonnekin.
VastaaPoistaEi se Ollilan ryhman raportti ehka aivan humbuugia ole, vaikka voikin haiskahtaa.
VastaaPoistaBrandin pitaa tukeutua siihen mita on. Jos brandi tukee olemassa olevaa, siita voi tulla
maailmanmerkki!! Tama on tervejarkinen oivallus Ollilalta ja kumppaneilta.
(Puolet luomua on tietysti taytta puppua ja antaa kummallisen kuvan tasta siedettavan edistuksellisesta valtiosta!)
Eldankajarven jaa...
VastaaPoistaKavaisin siella, mutta ei ollut Eldankajarvi eika Rohonranta elokuussa jaassa! Olis kiva tietaa, mita ne laulun vitamiinipillerit oikein olivat.
Asken ilmestyneesta "Rintaman Poliisi" teoksesta pursuu miltei joka paiva suunnaton ikava, mutta mistaan ei kay ilmi, etta vitamiinipillereita olisi ollut kaytossa
valvontaosastolla tai rintamajoukoilla.
Pervitiiniahan oli kaytossa, kuten tiedamme Adolf Ehrothin ja kaukopartioiden osalta, mutta Pervitin oli piriste ei kai vitamiini? Jaopsithan taman tuotteen kehittivat, mutta Bayerko sen sakujen Pervitinin valmistioli?
Irlannin maabrandi on 12% yritysverokanta, jota nayttavat mustasukkaisen onnistuneesti suojelevan. -- Ja taas tuli rutosti mainosta viimeisen parin viikon aikana!
VastaaPoistaEikos brandi ja tavaramerkki ole kaksi eri asiaa??
VastaaPoistaNokia on puhelinbrandi, jolla saattaa olla kymmenia tavaramerkkeja. adidas on brandi, joka pitaa sisallaan koko markkinointi-, laatu- yms imagon. Kolme raitaa on yksi adidaksen "tavaramerkki", mutta onhan adidaksella niita muitakin.
Tuotemerkki voi pitaa laatuimagon sisallaan, jos brandi on pitanyt huolen tavaran tai palvelun laadusta. Ja pain vastoin, kuten blogissa amerikkalaisista laakkeista mainitaan. Nainko?
AD Omnia: - tämä Wikipedian määritelmä vastaa käsitystäni:
VastaaPoista"A brand is the identity of a specific product, service, or business[1][page needed]. A brand can take many forms, including a name, sign, symbol, color combination or slogan. The word brand began simply as a way to tell one person's cattle from another by means of a hot iron stamp. A legally protected brand name is called a trademark. The word brand has continued to evolve to encompass identity - it affects the personality of a product, company or service."
Tenttivastauksena pitäisin hyvänä suomennosta "tunnusmerkki". Puhutaan myös tunnusmerkkioikeudesta, jolloin tarkoitetaan tavaramerkkejä ja toiminimeä ja asiayhteys on elinkeinotoiminta. Siten juridisesti henkiön nimi tai yhdistyksen nimi ei ole "tunnusmerkki", vaikka molemmista on määräyksiä.
Kauppatieteissä "brand" on tunnusmerkki tai tunnusmerkit. Jos tavoitellaan täsmällisyyttä, tavaramerkki on tietenkin trademark. Asia on tätä nykyä mutkikas, koska yrityksellä voi olla myös useita toiminimiä,joista jokin on ensisijainen.
Skoda ei ehkä ole Volkswagenin brändi, vaikka VW omistaa yhtiön. Philippe Patek (kello) on Swatchin omistama tavaramerkki, koska Swatch omistaa yhtiön...
Tuli riemukas assosiaatio tuossa brändityöryhmän loppusilauksessa: Hän on mies joka halasi jorman, luona tv-kameran...
VastaaPoistaMe kaikki tiedämme, että jotkut tuotteet, maat, taiteilijat, poliitikot jne ovat hyviä ja toiset huonoja - mutta mistä me sen itse asiassa tiedämme?
VastaaPoistaSe "Mitä Me Jostakin Tiedämme" - sitä on brändi.
Jos brändiä kutsuu vaikka "maineeksi", asian ymmärtää paremmin.
Maabrändi ei tietenkään ole huuhaata. Vai ettekö tee eroa Sveitsin ja Pohjois-Korean välillä, vaikkette olisi kummassakaan käyneet?
Suomea kutsuttiin joskus Pohjolan Japaniksi, joskus Euroopan amerikkalaisemmaksi maaksi, joskus meitä pidettiin Albaniana – maabrändejä kaikki tyynni.
Brändi muodostuu meidän korviemme välissä. Ei missään muualla.
Oikeudellisesti asia on tietenkin eri. Siihen en ota kantaa.
'Ymmärtäisin, että inuiitit itse noudattavat tätä, paikkallisuuteen kiinnittyvää systeemiä.'
VastaaPoistaTarkemmat nimitykset ovat kuulemma muotoa paikannimi + '-miut' (suomen kielessä vastaavasti paikannimi + '-lainen'). Lisäksi Alaskassa ja Siperiassa asuu jupik-eskimoita, jotka eivät ole inuiitteja, ainakaan omasta mielestään.
Jos blogisti olisi viitsinyt perehtyä itse asiaan, hän olisi huomannut, että projektin työnimestä huolimatta tuloksena oli manifesti, jonka visio 2030 on ihan kiva, koska sellaisen ei poliittinen ja hallinnollinen eliitti oile koskaan pystynyt:
VastaaPoistahttp://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52964-brandityoryhman-visio-2030
Ad Lauri gröhn: - tällä kertaa kysymys ei ollut viitsimättömyydestä. Jos viitsit lukea kommentoimasi tekstin, siinä ei puhuta mitään työryhmän esityksen sisällöstä, koska teksti on kirjoitettu ennen sen julkistamista.
VastaaPoistaOlin Hämeenlinnassa, Herra paratkoon.
Laurin Etädiagnoosi Oy
VastaaPoistaBrandi-markkinointi
VastaaPoistaViimeisen 20 suuri markkinoinnillinen sucess on ollut brandi-markkinointi.
Tata ideaahan se Ollilan ryhmakin ajaa takaa. Samaa partavetta on tavaratalon hyllyssa Kymmenessa eri purkissa ja kymmenella eri hinnalla. Kun ne on siella hyllyssa, se kertoo, etta niita kaikkia tarvitaan! Se on brandi joka ratkaisee.
--itse ostan vain "no name" partavetta, jos hinta on ok. Tama partavesijuttu on yhden laidan kuriositeetti!
Volkkarin brandit;
VastaaPoistaTaitais taman paivan brandiexpertti sanoa, etta volkkarilla on lukuisia brandeja
Kuten
--vw
-- Audi
-- Seat
--Skoda
Jarrua vai ei. Kaupunkilegendat, yleisellä tasolla, ovat kuitenkin mielenkiintoisia. Niiden todenperäisyys jotenkin voisi olla mahdollista mutta epäilys jää.
VastaaPoistaMiten lienee laita varusmiesaikana Oulussa -70 luvulla kuulemani väitteen totuuden laita varuskuntien ovettomista vessoista. Vakaan oululaiskäsityksen mukaan eriöissä ei ollut ovia sen takia, etteivät varusmiehet pääse harrastamaan miesten välistä ystävyyttä liian intiimisti.
Muutenkin nimenomaan oululaisvarusmiehet vaikuttivat olevan kovin kiinnostuneita homoasioista. Heillä oli ikään kuin koko ajan meneillään merkillinen "hintsu ananias" jahti.
Tätä oululaisuuteen kuuluvaa piirrettä kuvaa muuten hyvin tuotannossaan Kalervo Palsa, pohjoisen poikia hänkin.
Jos Oulussa on joskus tarvetta brändäämiseen, kannattaisi varmaan tutkia tämän lajin kansanperinnettä.
Löytyipä tuo Talous- ja sosiaalihistorian pro gradu / Helene Haurent - HY / Pilkkukuumeen torjunta Suomessa jatkosodan aikana 1941–1944,
VastaaPoistajosta selviää mm. vuosina 1943–45
maata koetelleen vaikean kurkkumätäepidemian, jolloin 54 000 henkeä sairastui ja 3 000 menetti henkensä
helda.helsinki.fi/handle/10138/10465
V. 1949 syntyneenä muistan minäkin Jekovitin. Se oli todella hyvää.
VastaaPoistaBromia oli armeijan sapuskoissa ainakin jatkosodassa. Sen olen jostain kirjasta (ei Tuntemattomasta) lukenut. Lisäksi on veteraani-isäni lausunto, jonka mukaan hän huomasi 2000-luvun alkuvuosina, että bromi rupesi vaikuttamaan. Lentäjille sitä ei varmaan syötetty, koska he olivat iltaisin kotirintaman iloissa (?).
Pohjois-Korea onkin itse asiassa mainio esimerkki brändäyksestä ja sen vaikeudesta. Sama ilmiö oli tietysti havaittavissa ennen muinoin esim. Neuvostoliitossa, Kiinassa ja Natsi-Saksassa.
VastaaPoistaKaikissa näissä oli/on koko ajan käynnissä valtava mielikuvallinen mainoskampanja. Etenkin sisäinen markkinointi oli/on voimakasta.
Esmerkiksi Pohjois-Korean korea poika, "uutistenlukijaa" muka, paahtaa mainostekstiä niin mahtipontisesti ja tunteella, että vanha autospiikkeri Honkasen Veikkokin varmaan kadehtii niin miehekästä paatosta.
Bärndäyksen opetus näkyy näissä selvästi: mainonta ei auta, ellei tuote lunasta sen luomia lupauksia.
Natsi-Saksassa se taisi lunastaa, sillä ei heidän loistava logonsa varmaan muuten hätkäyttäisi edelleen.
Toisaalta Kiinassa Mao-teemalla toteutettu pitkä kampanja oli aika uskottava... Kysykää vaikka Barrosolta.
Stalinkin ymmärsi brändäyksen päälle. Hänen ideansa se Leninin brändäys kultiksi kirjojen mukaan oli. Osasi hän brändätä itsensäkin.
Sittenpä tämä joutuu entistä oudonpaan valoon, jos et edes lukenut:
VastaaPoista"Eilinen Suomi-brändin kehittämishanke haiskahtaa arvovaltaisuudestaan huolimatta humpuukilta."
J.K. "Herra antaa anteeksi" meitin pienet lapsoset..
VastaaPoistaTavaramerkit sijaitsevat jossain yrityksen oikeudellisessa paikassa, mikä lieneekään, mutta brändi sijaitsee aina vastaanottajan korvien välissä. Se on aina totta, perustuu se tietoon tai luuloon. Siksi tavaramerkkien käytöstä ollaankin erityisen tarkkoja, ettei ne hämärtyisi.
VastaaPoistaJostain olen lukenut selityksen, että tupakka sai Euroopassa suuren suosion siksi että se turrutti hajuaistit: mm. kuolleiden hautaaminen kirkon lattian alle, ihmisten peseytymättömyys ja katujen käyttö viemäreinä olivat sellainen yhdistelmä ettei siihen tahtonut oikein tottua.
VastaaPoistaVenäjä on myös uusimassa brändiään, koska Medejev aikoo aukaista ja julkistaa Neuvostoliiton salaiset arkistot.
VastaaPoistaSiinä tulee monelle suomalaiselle eukkoa ikävä.
vedomosti.ru/newspaper/article/250557/pora_horonit
Se siitä suomalaisesta avoimuudesta.
On olemassa myös äänibrändejä. Kuulin taannoin Yle 1:stä, että Harley-Davidsonin pakoputken ääni on maailman tunnetuin äänibrändi. Sehän oli jonkin aikaa jopa patentoitu. Saman ohjelman mukaan toiseksi tunnetuin on "Intel Inside" ja kolmanneksi tunnetuin Fransisco Tárregan "Grand valsista" lainatut kolmetoista säveltä. Se tunnetaan ehkä paremmin "Nokia tunena".
VastaaPoistaMitä tulee "käärmeöljyyn", niin viisitoista vuotta sitten Clifford Stoll julkaisi vieläkin ajankohtaisen kirjan "Silicon Snake Oilin". Itse kunkin kannattaisi lukea se.
Kalevi Kantele
Ad Omnia: - jospa kirjoittaisin kolmannen kerran, että työryhmän ehdotukset ovat asia erikseen. Palataan niihin toiste, jos henki puhuttelee.
VastaaPoistaHalusin nostaa tikun nenään sanan "maabrändi". Olin käsittänyt, että tuota tärkeää toimintaa sanotaan matkailumainonnaksi. Ei sitä koskaan tiedä, jos matkailija innostuisi investoimaankin.
Väitteeni oli, että brändillä on vaikutusta kohdeyleisöihin, kuten urheilukenkien ostajille. Jos Suomea haluaisi markkinoida brändillä, tarvittaisiin luullakseni eri loitsut venäläisille kuin ruotsalaisille.
Brändejä ja tunnusmerkkejä olen opettanut ja toiminut myös opponenttina väitöstilaisuudessa. Siitä päätellen ainakin jotkut arvelevat, että olisin kohtuullisesti selvillä asiasta. Tosiasiassa tunnusmerkkioikeus alkaa rapista päässäni. Uusimmat EU-asetukset ja direktiivit ovat aika mutkikkaita ja poikkeavat jopa keskeisin kohdin niistä periaatteista, joita Suomen tunnusmerkkioikeudessa on noudatettu. Tyypillisesti lakitekstit sinänsä ovat muuttuneet aika vähän.
Mielenkiintoista tuo oikeuden+Kemppisen kielteisyys markkinatutkimuksiin (tai vastaaviin ?). Miten todetaan "yleisesti tunnettu", "harhaanjohtava" jne, jos mittana on vain kourallinen oppineita oikeusalan ihmisiä ? Sivistyneeet oikeusoppineet eivät ehkä esim. tajua, että 43% EU-kansalaisista(Eurobarometer) pitää homeopatiaa tieteellisenä tai 57% jenkeistä (CNN 1997) ei katso maan kiertävän aurinkoa.
VastaaPoistaJos riitely koskee ulkonäköeroja (mallisuojatappelu), niin onko joku erikoisasiantuntija vai tuomarin oma pää mittarina ?
MrrKAT
Otteita brändiajatuksista, joihin kaikki varmaankin voimme yhtyä:
VastaaPoistaMe haluamme rakentaa Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, joka on vapaa työttömyydestä, eriarvoisuudesta, ympäristön tuhoutumisen uhkista ja sodista. Päämääriämme ovat kansanvaltainen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, demokraattinen ja solidaarinen Eurooppa, uudenlainen inhimillinen sivilisaatio.
Kansainvälisen kanssakäymisen, työjaon ja yhteistyön merkitys kasvaa. Suomen talous on yhä riippuvaisempi ulkomaankaupasta. Kulttuuri ja tiede saavat hedelmällisiä vaikutteita kansainvälisestä kanssakäymisestä ja maahanmuuttajilta. Turvallisuus on yhä enemmän yhteistä ja maailmanlaajuista.
Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen edellyttää peruselintarvikkeiden tuotannon omavaraisuutta ja maaseudun elinvoimaisen kehityksen turvaamista. Kasvava osa maatalouden tuesta on ohjattava ympäristöä säästävään ja luonnonmukaiseen viljelyyn sekä maanviljelijöiden yhteistoiminnan edistämiseen.
Euroopasta ei saa kehittää taloudellisesti ja sotilaallisesti muuta maailmaa vastaan varustautuvaa linnaketta. Euroopan on kannettava vastuunsa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa, torjuttava muukalaisviha ja rasismi sekä autettava kehitysmaita.
Maailmanlaajuinen yhteistyö ja solidaarisuus ovat välttämättömiä, jotta ihmiskunta voi ratkoa kärjistyvät ongelmansa ja säilyä hengissä.
(Tämä uudistettu ohjelma hyväksyttiin SKP:n edustajakokouksessa 9.-10.6.2007)
JK: "Brändejä ja tunnusmerkkejä olen opettanut ja toiminut myös opponenttina väitöstilaisuudessa."
VastaaPoistaMutta oletkos tehnyt itse? Siis rakentanut brändejä?
Minäpä olen ja jopa onnistuneesti, sillä siellä ne keikkuvat yhä myyntitilastojen kärjessä, oli kyse autoista, veneistä tai operaattoreista,.
Tällä en halua epäillä JK:n asiantuntemusta tälläkin saralla - se on kunnioitettava - vaan korostaa sitä, että sota näyttää erilaiselta komentoportaassa ja juoksuhaudoissa.
Ad Anonyymi - markkinatutkimuksista - olet pitkälle oikeassa. Ongelma on kuitenkin vastuu: jos samankaltaisuutta, harhaanjohtavuutta, vesittymistä jne., ratkaisee tosiasiassa kuka kulloinkin, käytännössä se jolla on varaa mittaviin tutkimuksiin, tilanne muistuttaa mielivaltaa.
VastaaPoistaVaikka tuomarit tekisivät tietämättömyyttään tyhmiä päätöksiä, ne osaa ennakoida, ja tuomioistuin on sama, vaikkapa yhtä tyhmä, tulevanakin vuonna.
Tätä joutuu usein selittämään, kun kysytään, miksei palkata esimerkiksi todellista asiantuntijaa ratkaisemaan patenttiriitaa.
Jotkut uskovat, jotkut eivät.
Ad Tapsa: - olet oikeassa. Silti sekä komentopaikkoja että pesäkkeitä tarvitaan.
VastaaPoistaTapsa: Ei Tuijotan brändäämiseen Helsingin visiot paljoa vaikuttaneet.
VastaaPoistaSen sijaan nyt niillä olisi tarvis pienimmästäkin positiivisesta pr-murusta kaikkialla maailmassa, mutta etenkin Juoroopassa.
Kuinkas brändejä oikein "rakennetaan"?
VastaaPoistaTapsa varmaan osaa leikata konjakkiakin.
Minä olen tänään kirjoittanut brändistä, asiantuntijan roolissa ja mediatalon pyynnöstö yhtä ja toista.
VastaaPoistaPeriaatteessa olen siltä osin samaa mieletä Kemppisen kanssa että maabrändi on ajatuksensa jokseenkin hanurista.
Mutta muutoin on arvon isäntämme käsitys brändistä kapea ja näyttää se kovin juristin pusertamalta.
Minun puolellani pöytää, kun puhutaan brändistä, puhutaan maineesta, joka jollakin merkillä on. Silloin puhutaan myös maineen rahallisesta arvosta, mutta myös sen arvoista, toki yleensä taas sen mukaan, mikä on arvojen hinta.
Toyotalla on niin vahva brändi Suomessa, että se kestää kevyesti nämä viimeaikaiset kolhut, jotka veisivät jonkun toisen merkin unohdukseen ja turmioon.
VastaaPoista"Brändin rakennus" on ammattiterminilogiaa. Sillä viitataan kokonaisvaltaiseen integroituun markkinointiviestintään.
Vetovoimaistakin brändiä kannattaa "rakentaa" vähän samankaltaisesta syystä, kuin huimaa vauhtia koskessa kiitävää veneeseen kannattaa soutaa lisää vauhtia.
Mietitäänpä hetki rahassa, eikun rauhassa, Afrikan brändiä.
VastaaPoistaSanokaa minun sanoneen, että sinne me ihmiset vielä palaamme.
Tämä kommentti ihan intuidiotismin hanurista
(Blogivaeltaja).
Lapsena tuli korville ensin kun syötiin kerralla kaikki Jekovit-suklaat. Toisen kerran kun laimennettiin hellepäivänä Sanasolia mehuksi. Ja kolmannen kerran,kun me lapset ammuttiin veitsillä kallista voita toistemme päälle, mutta osuttiin vain tapetteihin.
VastaaPoistaMaalaispoikana olen aina ymmärtänyt tuo "On eukkoa ikävä kun syö sitä vitamiinipilleriä" -kohdan siitä näkökulmasta, että vitamiinipillerin kaikkivoipaisuuteen ei oikein uskottu; eukon laittamat lihapullat olisivat taatusti maistuneet paremmilta kuin pillerit ja kenttäkeittiön tuotteet. Harvat miehet tuolloin ruokaa laittoivat, se oli yleisesti naisten osa.
VastaaPoistaVaan kaikkihan pitää seksualisoida nykyään. Puuttuu enää kaikenkattava selvitys ameebojen autoerotiikasta.
Ilmeisesti länsisuomalaiset naiset toistavat tätä kauhistusta: kasarmien vessojen eriöissä ei ollut ovia. Omalta 11 kuukaudelta en muista asian olleen näin - mitään eriöitä nimittäin ei ollut lainkaan!
VastaaPoistaNo kuinkas sitä konjakkia sitten Tapsa oikein leikataan?
VastaaPoistaTuon "ammattiterminogian" kyllä sattuneesta syystä tunnen melko hyvin. Mutta se ei ollut sitä mitä peräsin, vaikka olisi kuinkakin "kokonaisvaltaista".
Paljon olen partavesiä poskille heittänyt, eikä samaa hajun, sen keston ja voiman yhdistelmää ole vastaan tullut kuin vain aina samanlaisista pulloista.
VastaaPoistaEi sodassa mitään "jarrua" tarvita. Stressi, puutostilat ja taudit pitävät huolen siitä, että paisuvainen ei välttämättä toimi vaikka haluaisi.
VastaaPoistaOllaan vähän sitä mieltä, että kiisselin lisäaineet lopetettiin 70-luvulle tultaessa. Sotilasaines oli silloin jo niin lällääntynyt, ettei paisuvaisen olemuksen syytä oikein tiedostettu. Äiti ei ollut neuvonut.
VastaaPoistaEikös konjakin leikkaaminen tarkoita, että siihen lisätään esim. kirkasta viinaa - näin muistelen Kainuussa kaivosmiehiltä kuulleeni.
VastaaPoistaOulusa minäkin Raukin kävin ja pöntöt oli rivissä, ikään kuin loosheissa puolimetrisen seinän suojaamina, ovettomina. Jos halusi olla omassa rauhassa, niin istui vain selkä suorana.
Konjakin leikkaaminen tarkoittaa eri ikäisten tisleiden sekoittamista. Vuosikertakonjakkejakin on, mutta niiden myyminen on kiellettyä. Jos konjakkipullossa on joku vuosiluku tai -määrä, niin se on yleensä nuorimman tisleen ikä. Konjakeissa on vakiintuneita laatumääreitä kuten V.S.O.P, joka ei tarkoita Vittu Sä Oot Puusilmä, vaan jotain ihan muuta.
VastaaPoistaTämä tieto (lukuunottamatta tuota VSOP:n epämääritelmää) löytyy jostain 1970-80 -luvun Valituista paloista. Paras lehti silloin kun kommarit kiusasivat tiedonvälitystä.