Outi Lauhakankaan ”Svengaa
kuin hirvi. Sanontojen kootut selitykset” (SKS 2015) taitaa olla hyvä kirja,
koska se herättää lukijassa sekä jatkuvaa uteliaisuutta että halun inttää.
Sananlaskuja meistä
useimmat ovat oppineet inhoamaan. Isö, äiti tai täti ovat toistelleet jotain,
tavallisesti väärässä paikassa sopimattomaan aikaan ja hyvin usein
loukkaamistarkoituksessa.
Jotkut harvat, kuten
Lauhakangas ja hänen isävainajansa akateemikko Matti Kuusi tutkivat silti
sananlaskuja. Se on kansanrunouden tutkimusta eli folkloristiikkaa. On
sellaisiakin ihmisiä, jotka tutkivat puolilahoja seipäitä ja palikoita ja
vaativat kotiseutumuseoon katsomaan niitä. Järkevä ihminen viettää tietenkin
mieluummin sen ajan kuohuvan oluttuopin ääressä.
Sananlaskuja tunnetaan
käytännössä kaikista kulttuureista. Erikoisen pahamaineinen on Vanhan Testamentin
tuon niminen kirja.
Edellä oleva on
tarkoitettu piruiluksi. Sillä houkutellaan lukijaa jatkamaan. Nimittäin
sananparsi ja varsinkin sanonta (”svengaa kuin hirvi”) herättää jatkuvasti
kaikissa yhteiskuntaluokissa ja maan jokaisella jäljellä olevalla
huoltoasemalla loputtomia keskusteluja ja syviä intohimoja. Niitä käsitellään
jatkuvasti mediassa.
Kuulun niihin, jotka
saavat näppylöitä, kun joku esittää ajatuksen ”pitkässä juoksussa” ja ”päivän päättyessä”.
”Saada näppylöitä” muuten on tyypillinen lentoilmaus.
Huonot ja hyvät sanonnat
eivät ole kielen suola, vaan kielen proteiineja. Idiomit eli kuvailmaisut muun
muassa osoittavat äidinkielen. Suomen kielessä alkusointuiset uhkaukset
esimerkiksi ovat suosittuja sujuvuuden merkkejä. Poliitikko N. pitäisi työntää ”pää
edellä pärehöylään” tai hänelle sietäisi ”antaa tunti turpaan”.
Sanonnat ovat peräisin
jostain tuntemattomasta lähteestä tai ne liitetään oikein tai väärin
tunnettuihin teoksiin. Lähde voi olla Uuno Turhapuro tai Pekka Puupää tai
Lauhakankaan usein Väinö Linnaa vanhemman armeijan kielenkäyttöön sisältyvien
sanontojen (”ei saa jäädä tuleen makaamaan”) ”Tuntematon sotilas”.
Wellerismi on yksi
sanonnan muoto (”Töihin töihin, mutta ei kaikkiin töihin, sanoi Lapatossu”). Termi
on peräisin Dickensin romaanihenkilöstä. Ilmari Turjan ”Särkelä itte”
-näytelmässä ja elokuvass Aku Korhosen esittämä hahmo tuntuu osaavan puhua vain
wellerismeillä (”sano Siirakki” jne.)
Vähäpätöisten ja voimille
käyvien hokemien rinnalla on kielellisiä päähänpistoja, jotka ovat johtaneet
miljoonia ihmisiä, jopa varmaan kuolemaan. ”Meillä ei ole muuta pelättävää kuin
pelko itse.” ”Verta, hikeä ja kyyneleitä.”
Jo ennen ensimmäisen
maailmansodan aselepoa 1918 myöhempinä vuosikymmeninä äärimmäisen
turmiolliseksi osoittautunut ”tikarinpisto” oli Saksassa laajassa käytössä.
Sitten Hitler aseenkantajineen otti sen ahkeraan käyttöön.
Se on muuten aseenkantaja.
Aisankannatta on mies, jota esimerkiksi vaimo pettää vieraan kanssa ja joka on
niin hölmö ettei huomaa sitä, vaikka kaikki muut huomaavat.
Täytyy olla ikää ja
maalaistaustaa, että ymmärtää. Tosimies valjastaa eli laittaa hevosen aisoihin,
ja hanttimies menee hevosen toiselle puolelle pitelemään siksi ajaksi toista
aisaa. Joissakin tapauksissa hän leimautuu samalla henkilöksi, joka ei osaa
muuta. Hän on ikään kuin kävelevä naulakko, joka saa tehtäväkseen pidellä kaverin
takkia siksi hetkeksi kun tämä vetää poliisia turpaan.
Tikarinisku oli selitys,
täysin valheellinen, että Saksan armeija oli voittamaton ja olisi voittanut
koko sodan, elleivät kommunistit ja sosialistit olisi kotirintamalta käsin
puukottanet heitä selkään aloittamalla levottomuudet, jotka johtivat aselepoon
ja Versaillesin ”häpeärauhaan”.
Selitys sivuuttaa
kevyesti (suotta) suuresti kunnioitettujen Ludendorffin ja Hindenburgin
paniikin ja hätäiset ilmoitukset, että taisteluissa on kärsitty tappio, sota on
hävitty ja rauha tehtävä. Asianomaiset itsekin unohtivat nämä viestinsä tuota
pikaa, ja Saksa oli ”voittamaton” taas toukokuuhun 1945,
Sanonnat ovat siis hyvin
lähellä poliittisia iskulauseita (”kyllä kansa tietää”), (”missä EU siellä
ongelma”), jotka ovat sitä tehokkaampia, mitä epämärääisempiä ne ovat. Lapuan
Liikkeen ”pyykki on pantu ja pysyy” oli jo omana aikanaan myös toistelijoilleen
merkitykseltään epäselvä. Pyykki ei viitannut puhtaisiin vaatteisiin vaan
rajamerkkiin, mutta miten tämä niveltyi poliittiseen tilanteeseen, se jäi
arvailujen varaan.
Lauhakankaan kirjassa
ovat hyvin esillä kieliopilliset muotirakenteet. Tänä päivänä hyönteisen piston
aiheuttamaa allergista reaktiota ei hoideta aloittamalla jollain valmisteella,
vaan ”mennään antihistamiini edellä”.
Olisiko taustalla
television speksiohjelmista tunnettu ”näillä mennään”, joka on korvannut muodon
”lähdetään tästä” tai ”sovitaan näin”?
Sanontojen sosiaalinen
arvo näkyy uudistumisesta. Sellainen ihminen on tyytyväinen itseensä, joka
käyttää kuulijoille outoja kielikuvia ja osaa välttää vanhentuneita.
Lauhakangas listaa
vertauksia aloitta Kaurismäen repliikistä ”aika rientää kuin hirvi”, joka
muuten lienee sukua Marx-veljesten ”Time flies like banana” -kehitelmällä, joka
ei suomennu. Siinä mennään eteenpäin banaanikärpäsestä (banana-fly). ”Tarkkaa
kuin rusinoiden rypistely”, ”kiinni kuin Alko jouluna”, ”ulkona kuin
tupakkapaikka”, ”silmät kuin Skodan jarrupalat”, ”huutaa kuin mummo uunissa”.
Huvittavaa. Kirjan nimi ”Svengaa
kuin hirvi” saattaa olla peräisin Juice Leskiseltä 1981 – ”Svengaa kuin hirviö”.
Minusta "Svengaa kuin hirviö" on Juicen väännelmä svengaavasta hirvestä. Muistelen nimittäin, että jo 70-luvun puolella joku kansantaiteilija lauloi televisiossa, miten "hirvi niitulla svengaa".
VastaaPoistaKunpa ihmiset muistaisivat edes, että myrskyn silmässä on tyyntä ja että metsäsuomalaiset asu(i)vat Ruotsissa.
VastaaPoistaAluksi taisi svengata kuin tauti.
VastaaPoistaÄire-vainaa, joka muuten oli lähes säällinen ihminen, sano joutavanpäivästä nysväämistä nähäressänsä: ”Ninkö tekis kirpulle kahta persettä!”
VastaaPoista"Svengaa kuin hirvi" oli jonkin telefirman käytössä Pori Jazzilla parikymmentä vuotta sitten. Keltaisia hirvenkuvia oli aseteltu Helsingin ja Porin välille, mikä sai tavallisen jatsikävijänkin ihmettelemään mikä juttu tämä on. No, VIP-teltat sitten paljastivat kupletin juonen.
VastaaPoistaKatso miten hirvi liikkuu, niin ymmärrät mistä sanonta tulee. Näin perehdytti minua joku muusikko ja muistaakseni jo ennen Juicen kappaletta.
VastaaPoistaMatti Kuusen paras teos oli se, jossa alatyyliset ilmaisut oli korvattu latinankielisillä vastikkeilla. Esimerkki: "Aika selkärangaton mulkku mieheksi tuo Matti" = "Aika selkärangaton verpa mieheksi tuo Matti".
VastaaPoistaSvengaa kuin palava kaatumatautinen.
VastaaPoistaMies se tulee räkänokastakin, muttei tyhjännaurajasta sanonta on ollut meitsin mielen kunnon kannalta sattuva ilmaus, kun on sattunut saamaan sellaisen räkänokan, että alta pois.
VastaaPoistaElämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, vaan se on myös samppanjan nauttimista, on toinen sopeva lausuma.
Olen kuullut kyllä sananparren "Svengaa kuin hirvi" huomattavasti aikaisemmin. Paikka on ollut Pori ja niihin aikoihin kun Pori jazzit olivat alkamassa eli 1966. Nyt siitä tulee joku vuosikymmenjuhla taas, mutta eivät ne jazzareita ole enää.
VastaaPoistaHirven svengi liittyy jollain lailla erityisesti hirviin. Sellaisen urbaanilegendan kuulin, että sen olisi ensimmäiseksi lausunut Johnny Walker, Ylioppilaslehden pakinoitsija, joka oli sivarina Porissa. Tuskin kuitenkaan Pori Jazz ry:n hommissa, en minä ainakaan nähnyt.
Juurikin näin.
VastaaPoistaMutta tuosta svengaavasta hirvestä väittäisin kyllä, asiaa tähän hätään tarkemmin tutkimatta, että täytyy sen olla vanhempaa perua kuin Juicen aikaista. Vähintäänkin Mäyränkolon ajalta, ellei peräti 30-luvun jatsipiireistä. Lainaus menee siis tietenkin päinvastoin eli Juice nappasi vanhan sanonnan.
Kyllä se loppupeleissä näin on nähtävä. Voipa olla, että kovin ettäälle ei asetu Pekka Kejosen verbaliikasta, kun pojat soitti biisejä "Watkinson kaluaa luuta" "Hyvää silliä" ja "Munat vermutissa".
PoistaItäsuomalainen lapsuuteni oli lukemattomien sanontojen ja sutkauksien aarreaitta. Monia muistan ja joskus käytänkin, mutta vain yksi on jäänyt pohdituttamaan. Leppävirtalaisessa mummolakylässä vanhimman enoni varastosta löytyi sota-aikana ja vähän jälkeenkin: "Kiitoksia, sanoi Hullu Laurikainen" (Kirjoitusasua en tietenkään ole nähnyt). Oliko kiittäminen sielläpäin ollut niin outoa, että ko Laurikainen sai siitä hullun nimityksen vai miten tulkita? jtapio
VastaaPoistaSavolaiseen lupsakkuuteen kuuluu kyky olla kohdistamatta pilkkaa ja naurua ihteensä. Muihen immeisten arvostelu kyllä onnistuu. Jos paikkakunnalla on useita samannimisiä, heidät on helpompi erotella ulkomuotoa tai luonteenpiirrettä kuvaavalla korkonimellä kuin ristimänimen mukaan, samalla kuulija saa jo vankan mielikuvan henkilöstä.
PoistaLeppävirralla kuten muuallakaan Savossa ei hulluus ole järin harvinainen immeisen ominaisuus.
Yksi "Don Quijoten" hauskuuksia on Sancho Panzan laskettelemat totuudet ja sananlaskujen kansanviisaudet. EG
VastaaPoistaHuonon muistini mukaan lienen lukenut "svengaa kuin hirvi" -fraasin about 70-luvun alussa jollen jo 60-luvulla. Enpä muista mistä. Jo silloin ajattelin sanontaa kovin vanhan aikuiseksi. Yhdistäisin sen jatsipiireihin.
VastaaPoistaVäittäisin kyllä, että sanonta "svengaa kuin hirvi" on paljon vanhempaa perua kuin Juicen em. kappale. Mielestäni se esiintyi jazzin yhteydessä jo 60-luvulla.
VastaaPoista"Poistuivat keskikäytävää kuin nuoret hirvet". Totesi Veijo Meri Pentti Saarikoskesta ja Jomppa Ojaharjusta.
VastaaPoistaNämä olivat herättäneet pahennusta jossakin pohjoismaisessa kirjailijakokouksessa tekemällä kuppeja ja kekkuloimalla lievässä länsituulessa estradilla puhujakorokkeen vieressä.
Hirvi sopii moneen.
"Aisankannattajasta" tuli luontevasti mieleen sellainenkin perinteinen suomalainen sanonta kuin "Vuoroin vieraissa käydään".
VastaaPoista"Svengaa kuin hirvi" on minun muistini mukaan Suosikin päätoimittajalta Jyrki Hämäläiseltä lähes 50 vuoden takaa.
VastaaPoistaUudempi sanonta, jota yritän tässä vakiinnuttaa: "Älä hätäile. Mansikki lypsää taas."
Ensimmäinen tapaus, jossa "svengaa kuin hirvi" takuuvarmasti esiintyi, oli Disney-leffa "Viidakkokirjan" suomenkielinen tekstitys vuonna 1968. Olen kuitenkin muistavinani, että se oli jo silloin kotoisin muusikkojen arkikielestä.
VastaaPoistavuorela, tampere
"Svengaa kuin hirvi" on vuonna 1973 painetun musiikin oppikirjan yhden artikkelin nimenäkin (Helistö, Paavo & Pohjola, Erkki & Urho, Ellen: Musiikki eilen ja tänään I. Musica IV). Artikkelissa selitetään, että svengin salaisuus ei ole niinkään muusikon ihonvärissä kuin trioleissa.
VastaaPoistaNeuvostoliitto on lyöty eikä nouse.
VastaaPoistaLiittoneuvosto pitää vielä puoliaan.
Poista"Silmät kuin Skodan jarrupalat".
VastaaPoistaOlisikohan tässä palojen sijasta kyse valoista? Vapautetun A-oluen ja Lonkeron parissa vietettyä saunailtaa seuraavana aamuna henkilön silmämunien väritys saattaa muistuttaa ainakin väriltään enemmän valoja kuin paloja.
Sarjassa turhaakin turhempia kommentteja.
PoistaBanaanikärpänenhän on englanniksi fruit fly, ja vitsi kuuluukin näin:
VastaaPoistaTime flies like an arrow,
fruit flies like a banana.
John Maynard Keynes: "In the long run we are all dead."
VastaaPoistaNäistä kavioeläinten rahkeista: kuka keksisi - tai tietäisi onko jo olemassa - sattuvaa suomenkielistä vastinetta englanninkielisille termeille "camel toe" ja "moose knuckles"? Tuolla kun niitä vastaan askeltaa aina toisinaan... (Ja voi sitä onnetonta ulkoiluvaatefirmaa joka valitsi jälkimmmäisen helkäyksen tuotemerkikseen! Tahtoisinpa tietää tapahtuman taa kätkeytyvän tarinan...)
VastaaPoistaKansan sanat synnyttävät lukuisia kommentteja, hyvä Kemppi! Lisään yhden Luoman Heikin näytelmästä "Akka vaikka väkisin": "Se huuta, kumpa pelkkä, sanos Haakertti junal".
VastaaPoistaSanontoja siunaava pekka s-to.
Kovasti 70-lukulaiselta vaikuttaa muistikuvissani tämä "svengaa kuin hirvi". Silloin arkikieleen syntyi paljon vastaavia "moderneina" pidettyjä ilmaisuja.
VastaaPoistaPaunosen Slangin suursanakirjassa on svengaa-verbille merkitty lukuisten muiden ohella selitys 'liikehtiä keveästi, hieman keinumalla' (ajoitus 1920 - 1940-luvut): "Kyl stadilainen aika noin slungisti dallaa, svengaa vähäsen".
"Neuvostoliitto on lyöty eikä nouse"
VastaaPoistaJatkosodan kaukopartiomieheltä kuultu yleistävästi ja mahdottoman edessä rohkaisevasti: NeuvostoliittoKIN ...
Tyypillistä Kemppistä: vähän sinnepäin mutta itse asiassa päin peetä.
VastaaPoistaArabit kuulemma sanovat, että joka aasiksi alkaa saa kaikkien kuormat kantaa.
VastaaPoistaVarsinkin naisilla on tällaiseen ollut taipumusta, ainakin vanhan liiton aikaan.