Sivun näyttöjä yhteensä

14. heinäkuuta 2014

Taka-ajatuksia





Ammattimaiset ja tapalukijat muistanevat, että myöskään jalkapallosta en ymmärrä mitään. Siksi on oikea hetki esittää jyrkkiä mielipiteitä ilmiöstä. EU voitti. Hyvä. Kunpa Bryssel / Strassbourg siirtyisi nyt annetun esimerkin mukaan rangaistuslaukauskilpailuun, jota käyttäen eräät nykyisin liikaa aikaa ja voimia vievät tilanteet ratkaisisi avoimesti onni.

Jalkapallourheilusta valistumaton käsitykseni on, että syystä tai toisesta onni ja taito tasapainottuvat lähes ihanteellisesti, siis kuten pokerissa, jota en liioin pelaa.

Viime kuukausina tässä verkkojulkaisussa on jupistu, että koko maailman mitassa uusin, pitkään riutuneen Japanin sijalle noussut suurvalta on Saksa. Sen arveltiin olevan Intia tai Brasilia, mutta se on Saksa. Luulen että Merkelin tarkoitus oli näyttää katsomossa samassa penkissä istuneelle Putinille, miten rajallinen talviolympialaisten merkitys on jalkapalloon merkittynä ja miten Euroopassa osataan sälyttää kiinteät kustannukset sivullisen (Brasilian) niskoille ja edistää silti omaa kasvuteollisuutta (televisio / Internet).

Ei tällä ole mitään tekemistä jalkapallon kanssa – vai onko?

Tietääkseni Saksassa ei ollut ainakaan korostunutta korkeakoulujen ja armeijan jalkapalloperinnettä. Laji levisi rautatien ja rautatietyöläisten rikkinäisten vaatteiden mukana. Suomessa vastaavaa ei ole nähty, koska meillä on vain venäjän rautatiet, lyhenne VR. Alkuperämaa Englanti tuli yhdistäneeksi poikakoulujen sinänsä sairaalloisen väkivaltaviihteen perinteiseen huligaanien potkimiskilpailuun, jossa pallo oli sivuroolissa, niin että tuloksena olivat järjestelmät, cup ja liiga.

Runkoverkko ja sitä reunustava viestintäjärjestelmä eli lennätin on puhtaasti Venäjän keisarikunnan sotilaallinen viritys. Muistona siitä on venäläinen raideväli.

USA:n omituinen rooli maailmanpalloilussa johtuu öljyteollisuudesta. Siellä muutamien palloilulajien kaupallinen merkitys kotimarkkinateollisuutena oivallettiin varhain. En ole varma, mutta luulen, että öljyteollisuudessa (Rockefeller) kannettiin huolta teräs- ja etenkin autoteollisuuden työntekijöille sopivasta viihteestä ja että stadioneiden ja joukkueiden suurrahoittajat olisivat siis tiedossa.


Kuulemme Argentiinassa jalkapallo ei oikein ollut parempien ihmisten suosiossa. Katsomossa on yleensä vaikea välttää hinkkaamasta hartioita huonompiensa kanssa. Brasiliassa jalkapallouskonto lienee samanlainen kuin uskonnot yleensä, valtion ja muiden vallankäyttäjien oman asemansa tukemiseksi ylläpitämä valhe. Erään lehtitiedon mukaan 90 prosenttia kansasta on pelkillä lipun hinnoilla suljettu katsomoista ja luultavasti hyvin suuri osa köyhyyden vuoksi myös televisioiden äärestä. Jos joku haluaa omille lapsilleen parempaa elämää, heidät voisi olla parempi opettaa taskuvarkaiksi kuin palloilijoiksi. Menestymisen mahdollisuudet ovat paljon paremmat.

Myös Jumala oli nyt kovilla. Varmaan nykyinen paavi ja hänen edeltäjänsä rukoilivat kilpaa, kumpikin kirkon väitetyn katolisuuden haittaamatta oman syntymämaansa puolesta, kun nämä ottivat nyt yhteen, siis Saksan ja Argentiinan.

Rooman kirkko on maailmanhistorian menestynein oikeudellinen järjestelmä ja siis rahan ansaitsemiskone. Tämä unohtuu niiltä, jotka sekoittavat uskonnon kirkon toimintaan. Se on erehdys; kirkko itsekään ei ole suurissa murroksissa, kuten 1107, 1347, 1521, 1789, 1915 ja 1945, uskonnosta pahemmin perustanut. Vahinko ettei Rooma kuunnellut Lapuaa – valittu kansa kun ei ollutkaan Israelin lapset – juutalaiset siis – vaan yllättäen suomalaiset. Saksan molemmat kirkot sopeuttivat opetuksensa sen tosiasian peittämiseen, että Jeesus oli puoli- tai kokojuutalainen, riippuen siitä, mikä merkitys neitseen siittämiselle annettiin.

Argentiinalla ja Saksalla oli merkittävä erikoissuhde. Argentiinassa asui Adolf Eichmannin rinnalla monia muitakin saman alan ihmisiä. Väitetään, että he saivat elää siellä – paradoksaalista kyllä – rauhassa.

Siis se ei ole pelkkä latteus, että myös näiden maiden nouseminen koko maailman huomion kohteiksi ainakin ulkoisesti tarkastellen päivänvalon kestävässä yhteydessä on mainio asia.

Edistääkö jalkapallo demokratiaa? Kysymys on niin sotkuisesti asetettu että siihen voi huoleti vastata: epäilemättä edistää. Otteluissa hyvin keskeinen merkitys on sääntöjärjestelmällä tuomareineen. Oikeudenmukaisuudesta tulee uskottava päämäärä. Siihen pyritään ja on pyrittävä, mutta siihen ei aina päästä.

Viulun soitossa säännöt merkitsevät peräti paljon vähemmän kuin palloilussa. Yksilöurheilu ja ryhmäurheilu ovat niin eri asioita.


17 kommenttia:

  1. Käsittääkseni Amerikassa valikoitui sikäläinen jalkapallo ja baseball tärkeimmiksi lajeiksi siksi, että niillä oli kaksi tärkeätä ominaisuutta, jotka puuttuvat jalkapallolta. Ensinnäkin peleissä tapahtui vain yksi asia kerrallaan, joten niitä voitiin selostaa luontevasti radiossa, jolloin ne saavuttivat suuremmat yleisöt. Toiseksi niissä peliä katkottiin, joten mainostauot saatiin sekaan.

    VastaaPoista
  2. Jalkapallo osoitti jälleen voimansa. Eipä ole juurikaan tullut luettua Kemppisen blogia kisojen aikana. Jotenkin se vain on tuntunut niin merkityksettömältä. Edessä on taas 4v pakkopullaa, melkoisen tyhjä on taas kisojen jälkeen. Noh, eiköhän tässä jotenkin kitkutella eteenpäin.

    Ärsyttävää tosiaan kuinka Jumala vedetään aina mukaan näihin karkeloihin. Silloin kun pärjätään, niin kiitetään Jumalaa, ja silloin kun ei pärjätä, ei kiitetä. Vaikka sekin on Jumalan tahto. Jumala vaan sattui nyt olemaan Saksan puolella. Just joo..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän tämä Kemppinen näköjään ymmärrä jalkapallostakaan mitään! No, mikään yllätys tämä ei toki ollut.

      Poista
  3. Iso-Britannian tuotteliaisuus intohimoisesti harrastettujen urheilulajien synnyttäjänä (jalkapallo, golf, rugby, kriketti, vesipallo) tai kehittäjänä (lawn tennis) on vaikuttava. Yhdysvalloissa tosiaan on
    osansa (koripallo, amerikkalainen jalkapallo, baseball) mutta hämmästyttää tosiaan jenkkien vähäverisyys toisaalla (jalkapallo, Formula 1).

    VastaaPoista
  4. Venäjälle lopputurnauksen antaminen oli vika. Olen aika varma että joukko Putinin aivoja on jo keksinyt miten suurin piirtein käyttää sitä Venäjän sotilaallisten ja shovinististen päämäärien yhteydessä. Kysymys ei ole jos vaan miten ja missä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko se jotenkin paheksuttavampaa Venäjän kohdalla kuin muiden, esim. Brasilian?

      Poista
    2. Kuulitõukaja, olen samaa mieltä kanssasi ja ihmettelen suunnattomasti että Krimin miehityksen jälkeen kukaan jalkapallovaikuttaja ei ole ottanut asiaan näkyvästi kantaa. Anonyymi hei, Brasilia ei ole viime aikoina miehittänyt toiselle valtiolle kuuluvia alueita eikä tiettävästi aseistanut toisen valtion alueella taistelevaa terroristijoukkoa. Kiihkoisänmaallisia joku osa Brasseista tosin saattaa olla. TMi, Lappeenranta

      Poista
  5. Jos suomalaiset ovat valittu kansa, niin valituista valituimpia heistä ovat ne jotka kutsuvat muita inisijöiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhumattakaan niistä jotka vertaavat itseään Jeesukseen.

      Poista
    2. Niistä vain, puhumatta.

      I. H.

      Poista
  6. Sunnuntaina tuli tv:stä dokumentti Etelä-Afrikan kisoista. Ohjelman viesti kuului suurinpiirtein että FIFA on Nobel-komitea ja jalkapallon maailmanmestaruus on rauhanpalkinto. Törkeässä mainosohjelmassa oli kuviin valikoitu vuorotellen ihmishengen suuruuksia, eli Martin Luther King, Nelson Mandela, ja - Sepp Blatter. Kun yöllä tuli palkintojenjaon aika, niin Blatteria jouduttiin herättelemään henkiin stadionin katakombin uumenissa tolkuttoman pitkään, kunnes muumio lopulta virkosi ja saapui ottamaan vastaan yleisöltä Kalervo Kummolaakin suuremmat buuaukset. Brasilian presidentti sai pitää pystiä hallussaan 0,3 sekuntia.

    Parhaan pelaajan palkinto, sponsorina Adidas, annettiin Lionel Messille, joka oli tunnustuksesta äärimmäisen innoissaan ja näytti pitävän sitä suurinpiirtein vattuiluna. Urheilufoorumeilla valinnan urheilullisia perusteita ei ymmärretty ollenkaan, mutta asia alkoi kirkastua, kun kerrottiin että Messi on sattumoisin Adidaksen mainosmannekiini.

    Itse peli oli jännittävä ja katsomisen arvoinen.

    VastaaPoista
  7. Tuli vain mieleen tuosta Saksan ja Argentiinan vanhasta erityissuhteesta, että tuossa aika likellä heinää kasvava jääkäri Talvela lähti yllättäin Argentiinaan -46 teollisuuspiirien rahoittamana "myymään selluloosaa" niinkuin asia on esitetty. Takana lienee ollut sekä työntöä että vetoa määrätyistä piireistä. Matka kesti kolme vuotta ja selluloosaa ei myyty. Göteborgissa oli oikein suomalaisvetoinen organisaatio, joka välitti - hyvää maksua vastaan luonnollisesti - niin kutsuttuja suomalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia isänmaan ystäviä Espanjaan ja Argentiinaan, jotka olivat kutakuinkin ainoat maat jotka siihen aikaan myivät eurooppalaisille halukkaille maahantulolupia.

    Jalkapallon kanssa tälläkään kommentilla ei ole mitään tekemistä. Muutenkin seuraan mieluummin pyöräilyä. Siinä vaihtuu maisemat paremmin.

    VastaaPoista
  8. Jalkapallotarjonnassa yle veti överiksi. Sen kyllä vielä kesti, mutta radio tuputti tangomarkkinoita kuukausitolkulla.
    Julkista palvelua voisi 500:lla miljoonalla hyödullisemminkin hoitaa.

    VastaaPoista
  9. Jokainen ihminen on laulun arvoinen

    https://www.youtube.com/watch?v=F4gz8Rq1DX0&feature=kp

    VastaaPoista
  10. Kyllä Kemppinen taitaa jalkapalloakin ymmärtää. Brittiläinen jalkapallokirja Numeropeli väittää vakuuttavasti tilastoihin nojaten, että tuurin ja taidon osuus jalkapallossa on aika tarkkaan fifty-fifty. Lähellä tätä on kirjan toinen hämmentävä havainto: ennakkosuosikki voittaa vain puolet peleistä. (Toisella puolella ovat tasapelit ja altavastaajan voitot.) Vähämaalisuuden tuoma yllätyksen mahdollisuus on suuri osa futiksen viehätystä.

    VastaaPoista
  11. Suomalaisetkin ovat kunnostautuneet Argentiinassa varsinkin tutkimusmatkailijoina. Tunnettuja Patagonian ja Tulimaan tutkijoita olivat esimerkiksi professorit Väinö Auer ja Martti Salmi, jälkimmäinen myöhemmin Suomen valtiongeologina soiden käyttöä turvetuotantoon edistänyt maaperägeologi.

    VastaaPoista