Sivun näyttöjä yhteensä

4. heinäkuuta 2014

Hyttysten luonnonhistoriasta



Napoleonin armeijan murskaavat tappiot johtuivat enemmän vaateitäin levittämästä pilkkukuumeesta kuin pakkasesta ja venäläisistä. Moskovaa kohti marssi 600 000 miestä; paluumatkalla menehtyi 400 000. Erään laskelman mukaan Ranskaan asti palasi hengissä vain 10 000. Lienee sotilaita ajatellen historian pahin katastrofi. Ja Ranskassa riitti sen jälkeenkin Napoleonin ihailijoita!

Syystä ylistetty Minardin grafiikka on osoitteessa


Itsensä Tuften mukaan se on ehkä kautta aikojen paras historiallinen graafinen esitys, vuodelta 1869. Katsoja huomannee, että pakkaslukemat ovat Réamur-asteita, eivät Celsiuksia. Ja pakkanen oli kova.

Suomessa on varovasti julkaistu tutkimustietoa täällä toisen maailmansodan aikana kohdatuista epidemioista. Saa sanoa, että Suomen armeijan täisauna-käytäntö pelasti tuhansien hengen. Sotilaista kovin monet olivat kyllä tottuneet kirppuihin ja lutikoihin. Vaatetäin tautiriskiä ei tiedetty yleisesti.

Pekka Nuorteva julkaisi aikoinaan lyhyen kirjoituksen, jossa hän sivuaa hyönteisten vaikutusta maailmanmenoon:


Kirjoitus saattaa olla nyt hiukan vanhentunut. Eliökunnassa vähä vähältä selväksi käynyt mikrobien ja arkkien (arkkieliöiden) vaikutus maailmanmenoon lienee vielä suurempi, ja hyönteisillä ja pieneliöillä on ikävää yhteistoimintaa.

Tunnetuin ja mutkikkain esimerkki hyönteisten roolista historiassa on tietenkin rutto – paiserutto ja keuhkorutto. Kaiken muun ohella Euroopan taloudelliset ja kaupunkirakenteet menivät silloin Mustan surman iskettyä 1300-luvulla aivan uusiksi, kun eräin paikoin puolet, lähes kaikkialla noin kolmannes väestöstä menehtyi lyhyessä ajassa, kesken kaiken. Amerikan intiaaneja taas tappoivat etenkin isorokko ja tuhkarokko. On mainittu jopa 90 prosentin kuolleisuus.

On varovasti arveltu sellaistakin, että juuri rutto oli ”insentiivi” kaupan rakenteiden ja jopa luonnontieteen nousuun. Se on julma ajatus, mutta ainakin elinkeinoissa varmaan tosi. Mitäpä tehdä, kun puolet pelloista on autioina eikä ole ottajaa?

Olen jatkanut niitten Lappia ja Pohjoista koskevien tekstien metsästämistä täydentääkseni reppuromantiikan kuvaa. Voi että niitä löytyy! Ja millaisia tekstejä!

Viime vuosisadan alussa pohjoisessa kulki jo monia sellaisia ihmisiä, joiden kirjoitukset on syytä ottaa vakavasti. Jokseenkin yksimielisesti niissä mainitaan ihmisasumusten suuri saastaisuus ja syöpäläisten määrä ja toisaalta räkän hirmuinen voima. Koskaan ei mainita saamelaisten paimentolaisuuden yhteydessä hyviä tietoja hyönteisistä – porojen yhteydestä – eikä kovan talven ja ahkeran paikan vaihdon edullisuutta hengissä säilymisen kannalta.

Hyttynen, pääheimosta ”sääsket”, on vähäpätöinen tekijä, vaikka se tätä nykyä parhaiten harmittaa ihmisiä. Oman kokemukseni piirissä mäkärä on paljon pirullisempi, ja polttiainen samoin. Paarmat ovat aina pelottavia, mutta suurimpia vaikeuksia aiheuttavat pienet kärpäset, joilta ei tahdo voida hengittää heinäkuisilla soilla. Niitä on niin paljon, että joskus ei näe metriä eteensä.

Kalle Päätalo on ainutlaatuinen siinäkin, että Koillismaa-sarjassa on kuvaus, millaista oli kaatuneiden kantaminen ja hautaaminen Suomussalmella alkukesästä 1940. Tästä sotamuistelmat yleensä vaikenevat. Ruumiskärpänen, joka muniin kuolleeseen kudokseen, on tulijoista ensimmäinen.

Kai Donner luonnehti muinoin Siperian oloja kertomalla pakkasista, joiden aikana samojeditkaan eivät kykene liikkumaan – juuri kukaan ei pysty hengittämään ainakaan kiivaammin, kun pakkasta on paljon alle -50 asteen. Sitten pakkaset katoavat ja tulee kevät, jota kestää kaksi päivää, ja kesä, ja sen mukana räkkä. Mitään Jenisein suiston kaltaista hyönteishelvettiä ei meillä osata edes kuvitella. Silloinkaan ulkona ei oikeastaan voi liikkua.

Kuulemani mukaan Kanadassa jopa valtateillä on paikkoja, joissa autoilijan ei alku- ja keskikesällä todellakaan kannata pysähtyä.

Pikiöljy on kauan tunnettu luonnontuote, jota saatiin tervanpoltossa. Nukkuminen ylämaissa edellytti kesäisin rankista eli harsoa makuupaikan tai ainakin kasvojen yllä.

Sitä ei aina tule ajatelleeksi, miksi varakkaan väen vuoteissa oli ennen verhot ja kangaskatos. Vastaus on kyllä yksikäsitteinen: syöpäläiset ja muut hyönteiset.

Ilmeisesti tämä näkökohta tulee vanhoissa kirjoituksissa esiin niin harvoin siksi että sitä pidettiin itsestään selvänä. Edes Rooman tasavallan historiassa ei useimmiten mainita, että malariaa löyhkäävät suot eli horkkasääsken asuinalueet olivat luultavasti kaupungin paras puolustus sen varhaisissa vaiheissa. Suot kuivatti vasta Mussolini; saksalaiset rikkoivat laitteet kostoksi, mutta ne on rakennettu uudelleen. Liittyikö antiikin Kreikan, Attikan ja nykyisen Vähän Aasian rannan korkeakulttuuri seisovan veden vähäiseen määrään ja siis hyönteisiin?

Toinen esimerkki on Pohjoinen Saksa. Se oli tuntematonta aluetta, eivätkä edes roomalaiset pyrkineet sinne. Syy ei ollut germaanien hurjuus, vaan rämeisen maaston mahdottomuus, etenkin hyönteisten takia. Koko Reinin – Tonavan taakse jäävä maanääri kuivatettiin valtavin ponnistuksin 1700-luivulta alkaen. Saksalaiset taisivat oppia silloin ikävän hyvin projektityöskentelyn.

Eräät tutkijat menevät niin pitkälle, että puhuvat luonnonvalinnasta ja pohtivat ihmisen karvattomuutta. Ajatus on suunnilleen se, että varhainen ihminen kuljeskeli Afrikasta epäystävälliseen Eurooppaan – hyönteisten takia. Nykyisinkin Afrikassa on seutuja, joilla ei tahdo kestää hengissä.

Kun siirryttiin turkisten eli vaatteiden käyttämiseen, riitti kun taisteltiin syöpäläisten kanssa. Ne voi periaatteessa tappaa yksin kappalein.


29 kommenttia:

  1. Aiheesta kiinnostuneille hyvä lähtökohta on Lena Huldénin populaariteos "Kuusijalkainen vihollinen. Niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin" (käännös ruotsinkielisestä alkuteoksesta "Den sexbente fienden"). Siitä käy ilmi mm. se, että ensimmäinen konflikti, jossa sotatoimet tappoivat enemmän miehiä kuin kulkutaudit, oli Venäjän-Japanin sota 1904-1905. Ensimmäisessä maailmansodassa kulkutaudit ottivat revanssin.

    Vasta antibiootit, halvat malarianestolääkkeet ja DDT muuttivat tilannetta ratkaisevasti.

    VastaaPoista
  2. Kun rutto oli tuhonnut kolmanneksen Euroopan väestöstä, ihmiset olivat sisäisesti järkkyneitä ja valmiita uskonnon, taiteen ja tieteen uudistumiseen. Syntyi renessanssi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon lisäksi vaikutti se raaka taloudellinen tosiasia, että työvoimasta oli huutava pula, mikä nosti palkkoja. Tämä kehitys saisi pysähtyä vasta 1500-luvun Etelä-amerikan kultatuonnin myötä, joka synnytti inflaation. Kohta syttyikin 30-vuotinen sota, johon lähes koko Eurooppa osallistui.

      Poista
  3. Tuo Minardin kaavio on todella erinomainen. Kaksiulotteiseen kuvaan hän on mahduttanut seuraavat muuttujat ilman että kaaviosta tuli sekava, päinvastoin se on erittäin havainnollinen:
    - armeijan koko
    - paikka
    - armeijan liikesuunta, (+hajaantumiset ja kokoontumiset)
    - päivämäärä (ja paikka)
    - lämpötila

    VastaaPoista
  4. Kuten kommunismin myös muiden kulkutautien aika tuntuu tavattoman kaukaiselta sivumerkinnältä historian loputtomien tarinoiden joukossa. Tiede on tehnyt tehtävänsä.

    Silti Lapissa on kokemani mukaan jopa valtateillä paikkoja, joissa autoilijan ei alku- ja keskikesällä todellakaan kannata pysähtyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapissa on montakin paikkaa mihin ei kannata pysähtyä pahimpaan räkkä-aikaan, mm. Karesuvannon ja Kilpisjärven välinen tieosuus on melkein koko matkan suo-aluetta ja itikoita aivan älyttömästi. Jos autolla pysähtyy levähdyspaikalle, niin ikkunoita ei kannata avata, saatika mennä ulos.

      Poista
  5. Liekö Lena Huldenin kirja Kuusijalkainen vihollinen, niveljalkaisten vaikutus länsimaiseen sodankäyntiin, Schildt, 2008 (Alkuteos: Den sexbente fienden : leddjurens inverkan på västerländsk krigföring, 2006) tuttu?

    VastaaPoista

  6. Hyttysten kulttuurihistoriaksihan blogisti aiheensa jalosti.Antti Rinne selaili eilen uutisissa Financial Timesiä jakarandatyöpöydällään.Olikohan 3.7.numero?Siinä kirjoitettiin bakteerien kulttuuridarwinismista laajassa pääkirjoituksessa.

    Antibioottisille lääkkeille resistenssit bakteeerit kai uhkaavat, ja tuomiopäivää julistetaan.Itse Cameron puhuu lääketieteen vajoamisesta keskiajan tasolle kykenemättömyydessään tappaa taudinaiheuttajia.Tarvitaan uusia penisilliinejä parantuneen puolustuskyvn nujertamisksi.

    Yli-ruumillisen puolen taitajiakin jo huudetan hätiin kuten ex-Goldman Sachs Jim O´Neilliä.Pitäisi näet saada potkua lääkeyhtiöihin. Ja koska ne -kuten pankit- tietyn heritagen kautta ovat eliittien omistuksessa, niin valtionrahaa pantaisiin tutkimushankkeiin yhä suruttomammin.Kivasti myös liikevaihtoa/osinkoa pitäsi repiä myymällä vähempi eikä enempi antibiootteja.Tässä goverments kelpaisi hankkimaan lääkkeet.Siksi FT on jänskä paikka lobata asiaa ja O`Neill oikea asiamies.Yksi ehdotus on laajentaa patenttioikeuksia ja supistaa koesarjoja ja -aikoja ennen patentoineja ja myynti- eli käyttölupia.

    Tuohon sanaan yliruumiilinen (tarve) osuin Emil Lassisen kertomuksessa (raportissa) Kansan mies,WSOY, 1906 siis ennen valistusitsenäisyytemme ajatuspuhdistusta. Lassinen kuvaa kyläpiirin nuorten puuhia Seurassaan "puhtauden,totuuden ja rakkauden" merkeissä ja itseylennyksessä.Kuinkahan outoja mielteitä julkaistiin Petroskoissa?Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Tuosta mustan surman vaikutuksista luin että englantilaisten kansanvaltainen hallitusmuto (erotuksena täydellisestä despotismista) on osittain peruja 1300-luvulta: työväestä oli puute ja nämä vähät sitten käyttivät sitä neuvotteluaseena saaden parempaa palkkaa ja jonkun verran poliittista liikkumavapautta (= ei maaorjuutta). Aatelistohan oli jo oikeutensa kiristänyt Juhanalta. -Mainittu kirjassa Acemoglu & Robinson: "Why Nations Fail". Mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu vaikka ei ehkä kestäkään tarkempaa tieteellistä syyniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen parhaillaan suomenkielistä käännöstä yllämainitusta kirjasta. "Miksi maat kaatuvat" Terra cognita 2013 koostuu lukuisista analyyseista eri maiden kehityksen murroskohdista.

      Poista
  8. J.K. kirjoitti:

    - suurimpia vaikeuksia aiheuttavat pienet kärpäset, joilta ei tahdo voida hengittää heinäkuisilla soilla. Niitä on niin paljon, että joskus ei näe metriä eteensä.

    Nämä pienet kärpäset ovat todellakin kaikkein ärsyttävimpiä. Ne käy eniten hermoille. Jopa pyöräillessä niitä lentelee jatkuvasti sankka parvi pään ympärillä. Ei muuten pärjää kärpäsille nopeudessa vaikka pyöräilisit kuinka lujaa, sen olen huomannut. Samaten paarma lentää helpostikin vierelläsi vielä 40-50km/h vauhdissakin. Mikähän lieneekään noiden huippunopeus? Eräs paarma seurasi minua kerran 40km pyörämatkan ajan, ihan kotipihaani asti. Yksi ja sama paarma. Siihen päättyi sen vihulaisen matka, lopullisesti.

    Talvella sitä aina odottaa kuumeisesti kesää, että pääsisi retkeilemään luontoon, ja sitten jun kesä ja hyttyset tulevat, muistaa että miksi sinne luontoon ei huvitakaan enää lähteä. Eilen kävin tekaisemassa saunavihdan lähimetsässä ja hyvä kun pääsin hengissä takaisin. Eipä tuonne metsään ole menemistä, tänäkään kesänä.

    VastaaPoista
  9. Hyönteiskarkoitteiden mahdolliset neurologiset sivuvaikutukset jäävät usein huomiotta. DEETin avulla saattaa selkosissa ryskätä raivuuhommissa räkästä välittämättä mutta tuntemukset voivat olla eri tavoin outoja. Tämä monien karkoitteiden tehoaine toimii ihmisissä asetyylikoliiniesteraasin inhibiittorina. Se voi aiheuttaa suurina pitoisuuksina iholle levitettynä tuntohäiriöitä tai jopa psykologisia oireita.

    http://www.atsdr.cdc.gov/consultations/deet/health-effects.html

    Omakohtainen, vähän säikäyttänyt, kokemus on vuosien takaa sääskiseltä rantteelta. Yleisintä karkotetta runsaasti iholleni levitettyäni ja päivän halkojen parissa hikoiltuani huomasin, että kasvoissani on tunnottomia alueita. Lisäksi oloni oli kiihtynyt ja mieleni ärtynyt. Muutamassa tunnissa oireet hävisivät. Koetta en ole halunnut toistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos levitän hyttyskarkotetta pään alueelle, parin minuutin kuluttua tulee päänsärky.

      Poista
  10. Tiettävästi 100-vuotinen sota johtui osaksi latinaa taitavan kansanosan (pappien) kuolemasta. Englantilaiset ja ranskalaiset lakkasivat ymmärtämästä toisiaan ja näin ollen luottamasta toisiinsa.

    VastaaPoista
  11. Tacitus kertoo kuinka vaikea belgialaisia oli kukistaa, kun he vetäytyivät rämeidensä suojiin ja hyökkäilivät sieltä.

    VastaaPoista
  12. Niin,

    Horkkahyttysten aiheuttamat malariatapaukset hävisivät suomesta 1900 luvulla kutistuen yksittäistapauksiksi. Kuitenkin vuosina 1944–1945 Suomessa esiintyi uudestaan vielä parintuhannen tapauksen epidemia, mm isäni sairasti sodassa sen. Mistähän se tuli ja minne se sitten katosi kun kaikki nykyiset tapaukset ovat ulkomaiden tuliaisia?

    Liittyisiköhän se johokin karanneeseen kantaan vaikkapa sieltä sairaalasta jossa Päätaloakin horkan avulla hoidettiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain laajemmassa mantsan kirjassa mainittiin malariatapauksista Geneven lentokentän ympäristössä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Olivat sääskenjuuttaat tulleet lentokoneiden matkustamoissa, kuka bisnesmielessä, kuka turistina...

      Poista
    2. Kannaksella esiintyi malariaa viime sotien aikana ja sen hoidosta löytyy mainintoja sotilaslääkärien muistelmista.

      Poista
  13. Hesarissa oli juuri juttua pitkäkestoisesta tulehdustilasta, joka paranee liikkumalla ja syömällä. Samalla lailla kuin hyönteiset kantavat erilaisia eliöitä mukanaan, loisia ja ovat loisia, niin samalla tavoin mekin ihmiset olemme enemmän kuin perimäämme kantavien solujen summa. Meissä on jokaista omaa soluamme kohden 10 eri perimää kantavaa solua eli olemme käveleviä mikrokosmoksia. Oikea termi lienee mikrofauna.
    Mikrobiologiassa on huomattu että se mitä syömme vaikuttaa siihen mitä suolessa liikkuu ja se voi vaikuttaa siihen mitä mielessä liikkuu. Elämme symbioosissa eliöiden kanssa jotka voivat jopa vaikuttaa perimäämmekin. Siksi antibiootit ovat suorastaan älyttömiä, ne tappavat symbioosin toista osapuolta jakaen ne soluseinän rakenteen perusteella. Useimmiten varmuuden vuoksi. E. Coli esimerkiksi on täysin hyvä kumppani tai murhamies, riippuen siitä minkä roolin se ottaa eli mihin suolen sopukkaan se sattuu asettumaan. Uusia asuinpaikkoja vapautuu kun lääkärit häätävät vanhat asukkaat pois. Sama lienee pätee hyönteisiinkin.

    VastaaPoista
  14. Päätalon lisäksi ruumismadoista ja hautaamismenoista kertoo Paavolainen synkässä yksinpuhelussaan. Kävin omakätisen perskohtaisesti viime viikolla katsastelemassa kylämaisemia Vienassa. Mielenkiintoinen reissu. Karjalaiset puhdistivat ennen aikaan kylien alueen puista kokonaan ja luultavasti säästyivät näin myös hyttyspilviltä.

    VastaaPoista
  15. Pietari, Venetsia, Ljubljana jne perustettu suolle. Oliko se järkeä vai järjesttömyyttä?

    VastaaPoista
  16. Nappen sotajoukot joutuivat turmioon siitä yksinkertaisesta syystä, että joukoilla ei ollut enää suolavarastoja. Suolanpuute aiheuttaa kakkia asioita mm. elimistön nesteenpidätyskyvyssä. Hyvin ruokitulle ribuli ei ole kovin vaarallinen, mutta aliravitulle kohtalokas.

    VastaaPoista
  17. U. S. Army ei enää laske kenttäunivormuja ylijäämämarkkinoille mutta siihen on arvattavasti muut syyt kuin se permetriinikyllästys joka voi olla kissoille vaarallinen. Olisko tuotevastuutyyppinen juttu, pesukoneessa sottaisen sotavormun kans pesty katti saattaisi tulla pikkuisen kipeäksi kai. Muuten permetriini on oiva aine ja sitä herra WHO pitää tarpeellisten listalla.

    I. H.

    VastaaPoista
  18. Sellainen ihme tapahtui toissapäivänä, vaikka budjaan tavallaan "perseenreiässä" landella, että testasin ja hommasin 4 G yhteyden Saunalahden kautta. Ja homma pelittää pääasiassa nopeuksilla 12 - 18 Mbps. Huippu on ollut yli 22 megaa. Mukaan tuli sellainen noin 50 euron hintainen noin 15 cm korkuinen antenni vajaan parin metrin kaapelilla, joka menee tikun kylkeen adapterilla.

    Saunalahden kuuluvuuskartan mukaan meillä 4 G LTE -verkossa on vain yksi tähti, kun kolme on maksimi.

    Tietokonefirmassa sanoivat, että jos ostan sellaisen metallisen antennitötterön - noin 60 cm korkean ja noin 7 cm paksun hintaan 250 euroa ja joka tulee ulkoseinään sopivaan paikkaan, niin kuuluvuus paranee entisestään.

    Asiahan ei minulle kuulu, mutta epäkohteliaasti jatkan, että siellä Jorvaksen osoitteessa Saunalahden kuuluvuuskartta näyttää parempia 4 G yhteyksiä kuin meikäläisen kohdalla. Röyhkeästi esitän, että blogisti tutkailisi nettiyhteyksiään vielä kerran jos toisenkin siellä Jorvaksen kodissaan.

    VastaaPoista
  19. Kuumuus->pilkkukuume eikä kylmyys oli tämän TIEDE 5/2005:n mukaan pääsyy ranskalaisten tuhoon:

    "Kesä oli paahtavan kuuma ja kuiva. Vedestä ja muonasta tuli pian pula. Peseytymismahdollisuudet jäivät vähäisiksi, ja miehistön hygienia romahti. Vaatetäiden välityksellä levisi Rickettsia prowazekii -bakteeri, joka aiheutti epideemisen pilkkukuumeen.

    Ensimmäiset sairastumiset todettiin heti kesäkuussa, kun joukot ylittivät Preussin ja Puolan välisen rajajoen. Moniin sotilaisiin iski korkea kuume ja raju ihottuma, joka muutti kasvot sinertävänharmaiksi. Kuolema seurasi parissa päivässä.

    Ennen pitkää viidennes Grande Arméen vahvuudesta oli poissa pelistä - joko sairaina tai kuolleina. Itää kohti marssivan armeijan miehiä sortui enemmän pilkkukuumeeseen ja muihin tauteihin kuin taisteluiden tuiskeeseen. Syksyllä Borodinon taisteluiden aattona Napoleo-nilla oli heittää tuleen enää 130 000 asekuntoista miestä. Suurarmeija oli sulanut käsiin."
    - http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mikrobit_peukaloivat_historiaa

    M

    VastaaPoista
  20. Kehottaisin kaikkia Napoleonin retkestä kiinnostuneita lukemaan Harri Tapperin kirjan Loimu ja lumi, siis elleivät ole vielä lukeneet. Onhan tuo grafiikka upea, mutta taiteilijan näkemys porautuu syvemmälle. Eiköhän Napoleonin retken surkea lopputulos johdu kuitenkin pääasiassa siitä, että venäläisillä oli kotikenttäetu. Reissussa rähjääntyy. Miten joku voisi vallata Venäjän, puhumattakaan siitä, että pitää sitä pysyvästi hallinnassaan. Hube

    VastaaPoista
  21. Sota ja rauha on lukemisen arvoinen myös, varsinkin täydellisenä laitoksena.

    VastaaPoista
  22. Tali - Ihantala -seudun taisteluiden lopputulokseen vaikutti - meidän suomalaisten mielestä - kaksi tekijää: rautaiset miehet ja teräksiset putket. Siis suomalaiset.

    Aktiivisesti haluamme unohtaa, tai emme yksinkertaisesti tiedä, että kesäkuun viimeisellä viikolla suomalaisten joukoissa alkoi levitä punatauti, tuo luukuntasodan ikiaikaisiin vitsauksiin kuuluva ikävä sairaus. Tässä suhteessa olemme tasapuolisia; emme juurikaan kirjoita punataudin suomalaisten joukoissa tekemistä tuhoista, mutta emme myöskään - emmekä varsinkaan - kirjoita puna-armeijan ratkaisevien päivien punatautitilanteesta. Se oli nimittäin hälyttävä.

    Voimme päätyä tähän arvioon sekä suomalaisten veteraanihaastattelujen että tiettyjen sairaanhoidollisten tilastojen (ne eivät kerro kaikkea, "paskatautiset" eivät päässeet tai kyenneet aina virallisen avun piiriin, vaan muutaman päivän kestävä "huippu"kokemus kärsittiin likaisten housujen ja hätäisten pikatoimien hinnalla.

    Olen pyrkinyt selvittämään tätä ongelmaa venäläisten tahojen kanssa, mutta niukoin tuloksin; siellä tiedostetaan kysymys, mutta tarkempaa koottua kartoitusta ei tiettävästi ole, onhan kyseessä Suuren isänmaallisen sodan suuren kaaren kannalta perti triviaali satunnaistekijä ja muutenkin banaali aihe. Kaikenkaikkiaan on niin, että Tali - Ihantalasta ei kirjoiteta muualla kuin Suomessa, ja kun kansallinen tendenssi rajoittaa ja kohdentavasti ohjaa tutkimusongelmien asettamista ja muuta fokusointiin liittyvää perustaa, niin yhä tänään, 70 vuotta tapahtumien jälkeen, pitäydymme raudassa ja teräksessä, kun pitäisi kolmikantana liittää siihen vielä yksi, punatauti ja sen epideeminen esiintyminen hyökkäysjoukoissa.

    Veikko Huuska

    VastaaPoista
  23. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/malaria.html

    Jatkan vielä malariasta Suomessa.

    Tuossa linkin jutussa kerrotaan sitä esiintynee Ahneidenmaan veväläisjoukoissa 1800 -luvun loppupuolella, Porkkalassa viime sotien jälkeen ja sota-aikana mm. Karjalan Kannaksella.

    VastaaPoista