Sivun näyttöjä yhteensä

27. heinäkuuta 2014

Painovapaus





Te sanoitte, ettei maalle saisi ottaa mukaan virtajohtoja eikä USB-kaapeleita. Ne ovat vaaraksi pesivälle luonnolle. Ajatus mahtaa olla oikea. Itse en ole niitä miehiä, jotka jättävät toisesta jalasta kengän kotiin, jottei käveleminen olisi liian vaivatonta.

Tuo taipumus ei ole minulle vieras. Olen itsekin kerännyt kiviä reppuuni, sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti.  Nyt en ole varma, missä rinkkani on. Olenko antanut sen Ilmari-enolle vai olisiko joku hyväntahtoinen henkilö sitä lainannut ja pitänyt hyvänään?

Ennen käytin kauluspaitaa, solmiota ja pikkutakkia. Niin kuului. Kun Stockmannille tuli uusi erä klubitakkeja, viikon kuluttua puolet hovioikeuden herroista käveli sellaisissa. Edelleen tuomarit ja asianajajat saavat mielestäni pukeutua kummallisesti. Kun on toisen asialla, ei pidä olla persoonallinen.

Kirjoittavat luonteet suosivat joskus muistikirjoja. Vaikka ne olisivat mitä Moleskineja, tarvittaisiin muistikirja, johon on ajantasaisesti merkitty, missä muut muistikirjat ovat. Pikkutakkiaikakaudella muistilaput kulkivat kauppalistoista runonsäkeisiin ja diaarinumeroihin vasemmassa sivutaskussa. Ehkä sen parempaa organisointia ei ole.  Nyt tilanne on sellainen, että ellen kirjoita blogia eli tähän tulevia kirjoituksia, jäytää tunne, että olen unohtanut jotain.

Niinpä Haanpäätä ja Sinnemäen jo mainitsemaani kirjaa en unohda. Se sisältää hurjaa materiaalia, jonka esittelen vielä. Muistiinpano: asevelvollisten luonnottoman suuri kuolleisuus 20-luvun Suomessa.

Mutta tämän unohtaisin – painovapaus ja uuden perustuslain yhteydessä kumottu painovapauslaki ymmärretään melkein aina väärin, myös Sinnemäki.

Suomessa ei näet ollut perusoikeuksia eikä ihmisoikeuksia ennen 1990-lukua. Tämä ei tarkoita, että kanaslaiset olisivat olleet tältä osin lain suojaa vailla. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä oli toinen. Painovapaus oli ”taattu”, ja esimerkiksi kansalaiset olivat lain edessä yhdenvertaisia. Oli kuitenkin erittäin huono ajatus yrittää nostaa kanne tai syyte sillä perusteella, että portieri tai konttoripäällikkö rikkoi yhdenvertaisuusperiaatetta. Liioitellen ja hiukan vääristellen voi sanoa, että painovapauskin oli kirjapainon vapautta, ei kirjoittajan. Laissa oli myös määräyksiä kirjapaino- ja kirjakauppaliikkeen harjoittamisesta.

Kekkonen, suomettuminen ja rähmällään olo eivät olleet, ne eivät olleet sotien jälkeisen ajan poikkeusilmiöitä. Se olivat samaa sääntörakennetta ja samaa kulttuuria kuin nyt viitattu vuoden 1928 novellikokoelma ”Kenttä ja kasarmi” kirjasotineen.

Lukija voi minun osaltani vapaasti hakea perusteita kulttuurievoluutioista tai luokkataistelusta. Sekä kirjallisuudentutkimuksesta että Suomen historiasta kroonisesti puuttuvat kytkentä lainsäädännön ja lainkäytön vuorovaikutuksesta kulttuuriin, talouteen ja mielenmaisemiin aiheuttaa näköharhat.

En siis tiedä, miten toimii oikeus kulttuuri-ilmiönä. Mikä on syy ja mikä seuraus, se jää epäselväksi. Kansalaissodan jälkeen 1919 säädetty perustuslaki lisineen oli saksalaisten, Weimarin tasavallassa viljeltyjen sääntörakenteiden kuva. K.J. Ståhlberg oli saksalaisaatteiden mies, mitäpä muutakaan.  Toisin kuin natsit väittivät, heidän kaatamansa tasavalta ei ollut holtittomuuden valtakunta, mutta ei se kyllä vasiten edistänyt kansalaisvapauksia eikä julkista keskustelua.

Saksa, Venäjä ja tietysti Italia ja Espanja olivat valtio-valtioita. Puhuttiin ”lujasta hallituvallasta”. Suomessa nyt virassa olevat valtiosäännön tuntijat erehtyvät usein luulemaan, että perusoikeudet ja ihmisoikeudet olisivat jotain muuta kuin englantilas-amerikkalainen sanoitus.

Noin vuoteen 1995 Suomen tasavallan piiloviesti kansalaisilleen ja maassa majaileville oli: turpa kiinni. Aika hyvin tätä viestiä kuunneltiin. Kirjasodat, myös Linnan, Rintalan ja Salaman ympärillä käydyt, eivät olleet häiriöitä vaan säännönmukaisuuksia. Kun Haanpään taiteellisen suurenmoisuuden ja kroonisesti heikon myynnin selvä lähtökohta on syvä ja mietitty vapauden korostus, on ihan selvä, että hänen turpansa tukittiin entisessä Suomessa.

Painovapauden tekevät vaikeaselkoiseksi vuoden 1930 lainmuutokset ja sen jälkeen muuttuneet tulkinnat. Itse asiassa olin asianajajana, kun julkisen viranomaisen julkisesta halventamisesta (rikoslaki 16 : 24) käytiin viimeisen kerran oikeutta. Syytteessä oli, kukapa muukaan kuin Hannu Taanila, joka oli väittänyt poliisin pieksevän päihtyneitä.

Tuossa yhteydessä kuokin ylös painovapauden ja lainmuutokset, joita tunnetusti käytettiin kannattajiaan vastaan – kiihotuslainsäädäntöä ja esimerkiksi ”puserolakia” sovellettiin myös äärioikeistoon.

Voitimme jutun. Oikeuskanslerilla ei ollut syyteoikeutta korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan. K.J. Ståhlbergin lausunnossa 1929, jonka löysin eduskunta-asiakirjoista, käy suoraan ilmi, että painovapaus kytkeytyi poliittiseen toimintaan ja siksi syyteoikeuskin oli täysin poikkeuksellisesti uskottu poliittisesti vastuulliselle taholle, oikeusministerille.

Nykyisin ajatellaan nähdäkseni oikein, että sananvapaus (eri termi) antaa kenelle tahansa suojaa myös viranomaisen aiheettomalta sekaantumiselta ihmisen yksityisyyden piirin asioihin. Se o siis aivan eri asia. Ja tämä yksityisyys, ja tämä yksityisyys ja vapaus on jatkuvasti uhattuna. Vanhoissa painovapausasioissa sivulliset ja viattomat virastot ja osakeyhtiöt menestyvät nykyisin nimenomaan sananvapautta kaventamalla. Uuden ajan airut on muuan Putin Venäjältä. Haanpään tuotannollaan henkilöimä vapaa ihminen voi huonosti ja kehityksen suunta on paha.




14 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta Jukka! Olisin utelias kuulemaan minkä verran aikaa sinulta kuluu yhden blogin kirjailemiseen keskimäärin? Muistan Paavo Haavikon joskus kehaisseen että kun kahvi kiehahtaa, on kolumni valmis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa aika on tekstin ja musiikin produktiossa sekä reproduktiossa tärkeä tekijä, kuten kokkaamisessa. Etuoikeutenani on ollut olla varsin kovien bändien kipparina, niitä ei periaatteessa tarvitsisi edes johtaa.Kirjoitan myös välilä musiikkia ja aika ratkaisee molemmissa. PS: Hauskuutan itseäni tällä blogilla usein myös ulkomailla. Miten ihmeessä edellinen kommentti on voitu julkaista jo 27.7.. Aikaero?

      Poista
  2. Jälleen yksi syy vihata, inhota ja kammota valtiota niin pitkälle kuin voi. Valtio ei ole mitään muuta kuin sietämätön sortaja ja roisto, ja jokainen valtio on pohjimmiltaan pelkkä iso mafia. Jokainen valtio on syntynyt niin, että yksi iso roisto ottaa väkivallan monopolin omalla alueellaan ja kukistaa kaikki kilpailijansa. Järjestäytyneen rikollisuuden ja valtion välinen ainoa ero on se, että valtio ylläpitää lakeja ja oikeuslaitosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän maailmassa on melkoisesti maita, missä valtio ei juuri toimi. Mutta eipä esim. Afganistanissa, Somaliassa tai Malissa valtion olemattomuuden tai toimimattomuuden takia olla vapautettuja sorrosta, roistoista tai mafioista. - Yksi meikäläismallisen valtion eduista on sen kansalaisilleen antama väljä vapaus vihata, inhota ja kammota valtiota.

      Lukija Laihialta

      Poista
    2. Melko rajua puhetta ihmiseltä, joka on aiemmin muotoillut sanansa näin: "Ja jokainen, joka on selvinnyt peruskoulusta hengissä, ..."

      Kauhea rähinä päällä, ja vieläpä hameväen edustajalla.

      terv. poju vuosimallia 1989

      Poista

    3. Suurenmoista kirjoitusta.Jylhää tekstiä.Totta ikuisesti ja manuaali arkeen tänäänkin 29.7. Pois pois valheen alta,karkuun."Taloudellinen" niukkuus on voitettu materiaalisen maailman nykytasoisellakin osaamisella, siis ongenkoukun parantumisesta kaikuluotaintrooliksi vai miksi kalageeniviljelyksi, ja täksi yhteydenottonäppäimistöksi,joka uskomattomasti isontaa ja ylentää maailmaa.

      Olisi aika ruveta mystikoksi ja oman itsen vaalijaksi,ottaa täydestä jumalankuva itsessä.Mutta mitä vielä,hullut valtiot,helppoheikit markkinasuharit,rallattavat viihdyttäjät,eroottisesteettiset kuvat ja ruumiit kaappaavat mielenkiinnon,varastavat ajan ja syövät tarmon haluta Pelastua.

      Katselin noita itä-Suomen lyseotaloja.Niin joku ylioppilaansakin, perustajien pojanpojanpoikako vai vieläkö pidempi ketju?,viitsi tuota sormin laskeskella,alentunutta polvea kuitenkin.Miten tässä noin kävi,Thermopylain miehet sullottu huonovointisyhteiskunnan muka parantajiksi sirottamalla heidät mausteiksi paiseiden ja vismojen ylläpitoon lasarettikuolioihinsa.Klassisen miehekkyyden lakimiehet pantu käsirautoihin ja niplaamaan pyramidisesti kohoavan,luolatunnelistoksi kaivautuvan ja kaiken syliinsä kurottavan pykälistön pariin,jonka meiningin uhriksi "oikeus" tapetaan.Myös mielistä ja omistatunnoista.Mistä Paratiisiinne luikerteli käärme? Ei se ainakaan Eeva ollut,niin ihania tolkunihmisiä sisarissanne sentään oli -ennen tyttölyseoita ainakin.Kuopiostakin heti kun oli varaa, Raniselta toimitettiin tytöt kaunistumaan Euroopan hovieleganssiin,soitannon ja runoluonnin ihmiselle tarkoitetuun todellisuuteen.Sen jämiä,niin jämiä vaikkakin nykyvirtuoositoteutuksina kuulee ja näkee Suomen suviseuroissa.Ainakin niistä maallisissa vieraillessa tuntuu kuin piletinmaksajapuolella oltaisiin vain marketissa tai telkkarin äärellä.

      Mistäkö voisi oppia? Matkalukemisista tietysti.E.Phillips Oppenheim Kansan voitto,suomennos O.A.Joutsen,vuosi 1917 ja Gummerus (Jyväskylä tietysti) "Tahdon saada teidät tajuamaan vanhain aatteiden hulluuden,jotka nykyisissä nurinkurisissa olosuhteissa pakottavat parempata kasvatusta saaneen miehen,henkisesti ja ruumiillisesti toimeensa paremmin kypsyneen miehen haalimaan itselleen rikkauksia ja toiselta puolelta pakottaa teidät alistumaan hänen orjikseen."

      Poista
    4. "Jälleen yksi syy vihata, inhota ja kammota valtiota niin pitkälle kuin voi. Valtio ei ole mitään muuta kuin sietämätön sortaja ja roisto"

      Ei se ihan näin ole: kyse on siinä onko kyseessä (aidosti) DEMOKRAATINEN OIKEUSVALTIO. Sitä paitsi valtion vastakohta on anarkia ts tilanne, jossa väkivalta on voimaa. Tuollaisesta oli kokemuksia keskiajalta eikä se todellakaan ollut herkkua "pienelle ihmiselle".

      Poista
  3. Vertailu brittiläiseen Libeliin olisi kiinnostavaa.

    VastaaPoista
  4. Mitä vuonna 1995 tapahtui? EU-jäsenyys mursi korporaatio-kartellin?

    VastaaPoista
  5. En ymmärrä rautaan lovenneen valitusta ja vertausta. Voin valita valtion johdon äänestämällä turvallisesti mutta rikollispomolle ääntely johtaa pahimmoilleen sairaalaan tai eliminointiin.

    M

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: - kysyyksen johdosta - viittaukseni koskee vuoden 1995 perusoikeusuudistusta. Se siis tuli voimaan. Samalla suuri määrä ns. periaatteita muuttui todellisuudeksi ja esimerkiksi tuomioistuimet alkoivat soveltaa näitä normeja avomesti. Pelkkä sana "perusoikeus" tai "ihmisoikeus" oli hyvin harvinainen tuomioistuinten ratkaisuissa tuota ennen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäkin asia todistaa, miten tiukasti pykälä- ja lakisidonnaisisia suomalaiset tuomarit ja lakimiehet ovat! He lukevat vain "lakia", lakikirjoja, mutta eivät tunnusta tai ole edes tuntevinaan oikeusperiaatteita, ellei niistä ole ole otettu selvää säännöstä lakitekstiin. KKO:n ex-presidentti Olavi Heinonen muuten kieltäytyi tyystin koskaan mainitsemasta tai edes viittaamasta tuolloin voimassa olevaan perustuslakiin eli hallitusmuotoon ja sen pykäliin. Heinosen "teorian" mukaan perustuslaki kuului yksinomaan lainsäätäjälle, ei tuomioistuimille.

      Poista
    2. Muistampana itsekin olleeni 1970-80-luvulla valtiosääntöoikeudelle luennolla, jossa professori totesi, etttä eihän tämä teitä käytännön juristeja koske, koska perusoikeudet koskevatvain lainsäätäjää.

      Poista