Aivan
vahingossa ilmeni ylimääräistä aikaa ja eksyin kenkäkauppaan Simonkadulla.
Muistelin hankkineeni hyvät kumisaappaat kustannuksia kaihtamatta, mutta ne
olivatkin Biltemasta, maksoivat pari kymppiä ja olivat juuri sen arvoiset.
Tarkoitus
on lähinnä pysyä pystyssä. En ole pilkkimiehiä, ainakaan sanan kirjaimellisessa
merkityksessä, joten hyväntahtoiset neuvot kelvokkaista talvijalkineista eivät
johda tuloksiin.
Ostin
eräänlaiset kumisaappaat ja kävin äsken koeajamassa ne. Lunta on, talvi. Pupu
siellä metsässä näkee nälkää.
Kiihkossani
ostin myös lipposet. Kuljeskelin niillä eilen. Vot, hyvät. Eivät lipsu edes
kiihdytyksissä. Pitää olla kenkunkengät. Nousuviikollakin on kravattipäivä.
Ennen oli kannatettava
kotimaista. Joillekin hyödykkeille myönnettiin oikeus käyttää avainlippua.
Siitä tuli sitten erilaisia riitoja. Tätä nykyä alkuperä ja omistajuus ovat
liian vaikeita asioita tyhmän ostajan ymmärtää.
Missä ovat
ne ajat, jolloin piti vainota esimerkiksi israelilaisia appelsiineja ja kaikkea
etelä-afrikkalaista? Ne ovat takanapäin. Saavatko naiset tänä vuonna käyttää
julkisesti turkiksia? En tiedä. Luin jostain, että poroja ja kenguruja ei saa
syödä, koska ne ovat söpöjä.
Lähiaikoina
olen menossa ostamaan puolta lammasta. Kaverille tulee se toinen puoli. Mitä
tehdä, koska lammas on varsinkin pienenä erikoisen söpö? Ja tarkemmin ajatellen
sika samoin. Arvelen että syömme sen suihimme.
Tämä Sievin
Jalkine saattaa todella olla kotimainen firma. Ainakin erilaisina päällikköinä
on kiitettävä määrä lahtisia ja järvisiä Sievissä ja Oulaisissa. Ellen muista
väärin, eivätkö nämä kaksi jäljellä olevaa suomalaista kenkätehdasta tapelleet
oikein rumasti armeijan maiharien valmistuksesta ja kävikö siinä sitten niin,
ettei tilausta tullut kummallekaan?
EU:n
kehittämä ja pakottama hankintojen kilpailuttamismenettely sisältää ainakin
yhden pahan käsitevirheen. Toisin kuin ajatellaan suoritukset eivät ole aina oikeasti
toisiinsa verrattavissa, varsinkaan jos seassa on palveluja. Virhe on se
klassinen. Lampaita voi verrata kenguruihin mielin määrin, mutta onko tulos
minkään arvoinen?
Isäni
kiihkoili aikoinaan muovisaappaitten puolesta retkijalkineinen. Luulisin että
kauppanimi oli Sateenkaari-saapas. Ajatus saattoi olla kumisaapasta helpompi
kuivaaminen. Muistissa oli vielä se aika, jolloin kaikkien retkeilykirjojen
mukaan ainoa järkevä vaellusjalkine oli mono, tervattuna. Ja nyt tarjotaan
korkean teknologian vaellusjalkineita, joista mieleni tulevat takavuosien
invalidien tukikengät.
Nämä
saappaat ovat aitoa muovia, ja kotimaista panee suosimaan myös lestin malli.
Sepä tuloutuu kauppareissulla. Varsinaisilla kumisaappailla ja romuluisilla
jalkineilla auton ajaminen on vähän ikävää. Voi se olla vaarallistakin. Näillä
ei sitä ongelmaa ole.
Suomalaisilta
karisi ylimääräinen isänmaallisuus sotavuosina. Huopatossuja ja toppatakkia oli
pidetty halveksittavina, ryssäläisinä vermeinä. Mieli muuttui. Tissilakki ei
kuitenkaan tullut käyttöön. Sen omituinen muoto, siis piippalakin, saattaisi olla
teollisen valmistamisen helppoutta, ja luultavasti yksi koko riitti kaikille,
kunhan veti syvemmälle.
Huopatossut
olivat vuosikymmeniä parhaita lasten talvijalkineita. Itse muistan kyllä senkin
ajan, jolloin niissä ei ollut kumisia anturoita. Että osaisivat olla liukkaat
ja hankalat vesikelillä. Verkosta löytää Lahtisen pitkävartisen huopikkaat,
hinta 139,-. Ei oikein iske näin kaupunkioloissa. Töysän kenkä näyttää
keksineen muotoilla huovasta kippurakärkiset lapikkaat. Mikä ettei, kun oikeat
keltaiset riukuvarsisaappaat taisivat mennä myös Malmilla muodista joitakin
vuosikymmeniä sitten.
Minun
silmissäni sellaiset jalkineet liittyvät metsätöihin eli lumessa kahlaamiseen.
Kippurakärki oli tietenkin hiihtämistä varten; kiintositeitä käytettiin toki
sotien välisenä aikana, mutta itse sota käytiin mäystimien turvin, ja sellaisia
käytti köyhä kansa ennen, kun hiihtoa ei ajateltu urheiluna, vaan
epämiellyttävänä tapana liikkua paikasta toiseen.
Sotavuosilta
muuten tiedetään niistä komeista lapikkeista, että vihollisen tarkka-ampujat
rakastivat niitä. Heillä oli se osittain virheellinen käsitys, että kengät olisivat
osoittaneet upseerin. Joskus niin olikin. Muistan lukeneeni, että
elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaaran kohtaloksi muodostuivat Talvisodassa
nimenomaan saappaat.
Eilen YlePuheessa, Leikola ja Lähde
VastaaPoistahttp://areena.yle.fi/radio/2128925
Luetaanko lakia niin kuin sitä kirjoitetaan, vai päinvastoin? Uhkaako politiikan heikkous oikeusjärjestelmää? Entä onko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta tullut jo neljäs suomalainen oikeusaste? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ja konkarilainsäätäjä, kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok).
Tulin juuri lumitöistä. Jalassa on Lahtisen pitkävartiset huopikkaat, mustat. Sain ne 60-vuotispäivälahjaksi runsaat 5 vuotta sitten. Kumipohjalliset ovat ja oivalliset. Sukkia ei välttämättä tarvitse.
VastaaPoistaOmistan myös vanhemmat kumipohjattomat huopikkaat. Pohjat ovat kuluneet, mutta en muista niitä erityisen liukkaiksi. Vesikelillähän huopatöppönen iskee tulta, kuten kansansanonta kuuluu.
Muutama vuosi sitten vuodenvaihteen tienoilla asioidessani paikallisessa osuustoiminnallisessa elintarvike-ja siirtomaatavaraliikkeessä jalkineisiini kiinnitti huomiota turkiksiin pukeutunut venäläisrouva. Koska venäjänkielentaitoni on rajoittunut - tosin ehkä muutama sana enemmän kuin ne käsien kohottamiseen kehoittavat, jotka sotaoloissa olivat tarpeelliset - en tullut tiedustelleeksi, mitä muistoja jalkineisiini hänen isovanhemmilleen mahdollisesti liittyi.
Kun toppatakit tulivat Suomessa laajemmalti markkinoille, eräs sukulaismies, sodan käynyt, kieltäytyi niitä käyttämästä ja perheelleenkään hankkimasta.
Minulla on ollut aikoinaan satakunta lammasta OTO:na. Olen sotapakolaisena perehtynyt perusteellisesti lihan tuotantoon pientilalla, jossa keskenkasvuisten tehtäviin kuului mm. sian teurastuksessa sian veren vispaaminen myöhempiä tarkoituksia varten.Se tuntui aivan luonnolliselta eikä se herättänyt mitään erikoisia reaktioita.
VastaaPoistaNyt reaktioita herättää HK:n mainos missä rypsiporsasta mainostaa komeasti käsivarsiltaan tatuoitu henkilö. Allekirjoittaneelta jää se rypsiporsas syömättä.
En minäkään asioi sellaisen henkilön kanssa, jonka tatuointi tai lävistykset ovat näkösällä. Ihmisoikeusjuristit eivät liene vielä löytäneet nimitystä tällaiselle syrjinnälle.
PoistaPentti Linkolan mukaan kumisaappaat ovat länsimaisen sivilisaation ainoa hyödyllinen keksintö.
VastaaPoistaYhteen aikaan oli myynnissä paljon huono materiaalisia halpatuontisaappaita jotka repeytyivät käytössä.
Itse käytän talvisin pelkästään työnantajan kumiteräturvasaappaita, joissa on kumiterän alla metallisuojus.Ilmaiset jalkineet joilla voi kätevästi potkaista mahdollista hyökkääjää.
Eikos maihari ole maastotakin nimen kansanpainos,
VastaaPoistajota nimea ei kaiketi saa sotkea maihinnousukenkiin.
Jotain mätää on naissa armeijan kehityshommissa ja hankinnoissa.
VastaaPoistaAlokkaille jaetaa lehtitiedon mukaan lenkkitossut alkuunsa, jottei
jalalle epaystavalliset maihinnousukengat pilaa untuvikon jalkaa.
Tuleeko niista maihinnouskengista kunnon jalkineet talla menetelmalla?
Parempi olis ottaa jotain kunnollista tasta Kemppisen valikoimasta.
Eipa naista armeijamme ostokriteereista tieda! Kerrotaan kaiken
VastaaPoistamailman teknisia testeja tehdyn, jotta haluttu toimittaja voittais.
Testipapereista ei kuulemma ennettu kopiota eika suotuttu
vertaileviin testeihin. Osto-organisaatio ei kuulemma ymmartanyt
mita testattiin. Eikos siina Sievionn ja jalaksenkin kiistassa
ollut kysymys jonkin pykalan venytyksesta?
Asiaan ei kuitenkaan liittynyt lahjontaa tai korruptiota.
Eiko ole tosi tyhmaa touhua!
Minulla on ollut Sievin kengät jo useamman vuoden. Pohja pitää talvella ja eristää hyvin kylmällä. EU väsää direktiivejä jos mistä. Saisi tehdä myös talvikenkien pohjamateriaalista. Suomikin säästäisi liukastuneiden sairaalakuluissa miljoonia.
VastaaPoistaUlkomailla asuessani vannoin suosivani suomalaisia kenkiä. Siellä sopiva lesti oli vain lenkkitossuissa.
1990-luvun alkupuolella oli tilanne päällä kun minulla oli krimipuoliturkki (jakku oikeastaan).
VastaaPoistaKerroin, että olen kasvissyöjä ja tämän lampaan ovat muut ahmineet jo nälkäänsä.
Miksei se saisi minua lämmittää ?
Keskustelu loppui, silloin ei vielä töhritty.
Menen vintille.
Onneksi yöllä saimme talven ensimmäiset lumet täälä Espoossa. Kesät talvet saapastelen Nokian kumisaappailla. Nyt lumen myötä voin ottaa uudet Nokiat käyttöön. Niiden pohjien kuviointi on terässä, purevat hyvin lumeen, eivät lipsu. Saappaisiin on helppo hypätä, ei oo kinokset esteenä. Riittäviä villasukkia voi viritellä aina säiden mukaan.
VastaaPoistaSyksyn puutarhatyöt venyivät yli joulun. Jouduin saapastelemaan vanhoilla multasilla Nokioilla, joiden pojakuviointi oli jo kulunut, panttasin uusia.
Minun Saabin renkaatkin ovat Nokian Hakkapeliitat, samaa pitävää kumia. Saabini alkaa olla jo ehtoolla, joutaisi naulatehtaale. Ei nyt vielä kuitenkaan, täytyy odottaa mitä Uudenakaupungin autotehtaalta saataisiin, uusia Suomalaisia Mersuja.
Huomaan ilokeni lukeneeni samaa saksan alkeiskirjaa blogistin kanssa: "Es ist Winter. Es ist kallt. Dann leidet der Hase im Walde not."
VastaaPoistaMinua miellyttää tällainen ekonominen kieli. Ei mitään turhia höpinöitä, suoraan asiaan vaan. Lopun hoitaa lukijan mielikuvitus.
Sievin jalkine sijaitsee Sievissä ja firma lienee edelleen sieviläinen. Tekevät tosi laatukenkiä myös niille, joiden lattajalkaisuus lähestyy Aku Ankan tasoa.
Itse suosin perinteistä nokialaista kumisaapasta, vai olisiko se kumi jo villimuovia? Ne ovat jalassa niin mukavat, että kerran olin vähällä lähteä hautajaisiinkin ne jalassa.
Näin se meni osapuilleen: "Es ist Herbst, im Walde leidet Lampe, der Hase, Not, Er hat keine Nahrung."
PoistaKertomuksessa esiintyy myös tekijöitä: jotka vaarantavat jäniksen ravinnonhankintamatkan kaalimaalle: "Da kommt Herr Knaller, der Jäger, mit seinem Hund Stumpf. Pass auf Lampe!"
Kengänpohjamateriaaleista paras kokemusperäinen pito on lateksilla. Esim. Ecco valmistuttaa oivia jalkineita, joissa on tämä pohja. Öljylähteissä ei niillä sitten kannata tepastella. Jos ei pito vieläkään riitä, erilaisista liukuesteistä pitävimmäksi on osoittautunut Michelinin kanssa yhteistyössä oleva Easygrip. Mallimerkintä on EzyShoes.
VastaaPoistaKun ikää on 40 ja risat niin on huomannut että kumisaappaat eivät enää pelitä. Jos eräreissuilla joutuu vähänkin kävelemään epätasaisessa maastossa niin polvi tai polvet kipeytyvät varmasti. Vaelluskengissä tätä ei tapahdu. Rankametsässäkin suosin vaelluskenkää. Metsurin saappaatkin menettelevät mutta painavat liikaa eikä niitä kaarisahan ja vesurin kanssa tarvitakaan.
VastaaPoistaTaas kultaisten sitaattien kirjaan, sopivasti väärin kuultuna:
VastaaPoista"hiihtoa ei ajateltu urheiluna, vaan muutoin epämiellyttävänä tapana liikkua paikasta toiseen.
Olin lapsena hoidossa Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa huopatehtaan maisemissa. 70-luvulla meillä oli monella huopatossut. En muista millaiset pohjat muuten olivat, mutta ainakin hyvin liukkaat Lerkanmäessä.
VastaaPoistaRadiossa soi Taljankan Huopikkaat. Siitä ei kuulunut pitää, silti pidin. Jotain poliittista siihen liittyi, oliko Tyrväinen kovin eripuolella ekonomistiteologiaa silloin kun nyt, epäilen tällaista.
Kaakkoissuomalainen
"[Pe 31.1] YlePuheessa, Leikola ja Lähde http://areena.yle.fi/radio/2128925"
VastaaPoistaTämä syksyllä alkanut ohjelma jäänyt huomaamatta, oikein kiinnostava. Jaksokin oli onnistunut, vieraat pärjäsivät hyvin. Isännillä pieni liikaviisauden vaiva, mutta parempi niin kuin toisinpäin.
"Ostin eräänlaiset kumisaappaat ja kävin äsken koeajamassa ne. Lunta on, talvi."
VastaaPoistaMikä se semmoinen mies on, joka talvella pitää kumisaappaita! Eikö kotona - tai koulusa ole opetettu - että talvella pidetään nahkasaappaita - tai enintään huovikkaita. Kumisaapaita pidetään syksyllä , ennen pakkasten tuloa.
Huopikkaita saa nykyään myös ihan oikealla pohjalla
VastaaPoistahttp://www.saapasjalkasorsa.fi/category/2/huopikkaat
Eikös Sievin jalkine ole Suomen sievin jalkine :)
VastaaPoistaBoikoteista puheen ollen tuli mieleen että kai niitä israelilaisia tuotteita on edelleen syytä boikotoida. Nehän ovat rakentaneet (kylläkin "kansainvälisen yhteisön" tuella) Palestiinaan erittäin tiukan apartheid-järjestelmän. Jää ihmettelemään miksi vieläkin laajasti kannatetaan tätä ajasta jälkeen jäänyttä vahingollista Palestiinan jakamista, kun pitäisi hyväksyä alueen kuuluminen kaikille siellä asuville tasapuolisesti.
Huvittavaa oli katsella myös Etelä-Afrikan apartheidin kaatajan Nelson Mandelan hautajaisia. Kunniavieraina siellä olivat enimmäkseen ne jotka olivat kaikkein viimeisimpinä halunneet boikotoineet Etelä-Afrikan appelsiineja.