Kukaan ei oikein uskalla sanoa ääneen, että
kansalaisvapaudet (perusoikeudet) eivät aina riitä ratkaisemaan oikeita
ongelmia. En suin surmin sekaantuisi puheisiin naispappeudesta enkä liioin
lääkärille vaadittuun oikeuteen pidättäytyä omantunnon syistä joistakin
toimenpiteistä.
Hieman yleisemmällä tasolla muistelen vain tähän aihepiiriin
kuuluvaa tapahtumasarjaa, joka ei kuulu kenenkään yleissivistykseen. Ajattelen 1920-luvun
kenraali Wilkaman juttua ja niin sanottua upseerikapinaa.
Tutkimuskirjallisuudessa kerrotaan enemmän tai vähemmän
Wilkaman vaikeasta luonteesta ja hänen aiheuttamistaan rettelöistä. Kerrankin
presidentti Relander, oikeuskansleri Charpentrier ja pääministeri Kallio suunnilleen
itku kurkussa selittivät puolustusvoimien komentaja Wilkamalle perustuslakia ja
nimitysoikeutta, joka kuuluu ylipäällikölle eli tasavallan presidentille. Ja
Wilkama kieltäytyi esittelemästä ylennettävien luetteloa ja varmentamasta presidentin
nimityspäätöstä, koska joukossa oli joku luutnantti, jota hän piti syystä tai
toisesta kunnottomana. Syy saattoi olla kieltolain rikkominen eli viinan
juonti. Itse Wilkama oli ehdottoman raitis.
Seuraavassa esittelyssä Wilkama esitti vakaumuksellisesti,
että lehdistöä olisi kiellettävä kirjoittamasta yhtään mitään armeijasta, koska
sotilaiden asiat eivät lehdille kuulu. Ja taas huudettiin oikeuskansleri ja
korkeimman oikeuden presidentti selittämään kenraalille painovapauslakia.
Wilkama ilmoitti noudattavansa näiden sijasta omantuntonsa käskyjä ja marssi
paikalta kannukset helisten.
Jääkärien johtama upseerikapina oli oikeastaan everstijuntan
toteuttama sotilasvallankaappaus, mutta vaikka mukana oli raivokkaita
henkilöitä, kuten Paavo Talvela (Wallenius oli sotaopisssa ulkomailla), tilanne
rauhoittui viimein. Kaikki olivat lopulta samaa mieltä, että armeija ja
suojeluskunta ovat Isänmaan pyhien arvojen ylläpitäjiä. Niin. Kaikki eivät ehkä
olleet samaa mieltä, mutta demareilta ja kommunisteiksi epäillyiltä ei kysytty.
Muutkin kuin Wilkama olivat sitä mieltä, etteivät sellaiset ihmiset olleet
oikeastaan kansalasiakaan eikä heille varsinkaan kuulunut mitään oikeuksia.
(Toisin kuitenkin K.J. Ståhlberg ja asiaa harkittuaan myös Relander, joka ennen
pitkää nimitti uhkarohkeasti Väinö Tannerin demarihallituksen).
Dosentti Lasse Laaksonen (”Mistä sotakenraalit tulivat”,
2011) on virallisten asiakirjoien lisäksi syventynyt laajaan kirjeenvaihtoon ja
muuhun ensisijaisaineistoon selvitellessään ansiokkaasti Mannerheimin hovia.
Hän on julkaissut aikaisemmin kaksi tutkimusta, jotka ovat ikävää ja siis
terveellistä luettavaa. Eräät kenraalit keskittyivät riitelemään
kunniamerkeistä ja muutama pörräsi juovuksissa, kun maa oli hengenhädässä
maaliskuussa 1940.
Myös Mannerheimista Laaksonen löytää paljonkin asioita,
jotka tekevät suurmieskuvasta kolmiulotteisen ja siten siis uskottavan.
Mannerheimin käsittelemistä historiallisena henkilönä ei ole maassa suuremmin
harrastettu, ja muualla taas ei oltu kiinnostuneita.
Panen tähän henkilökohtaisen mielipiteen. Mielestäni on
suurmiehen halventamista valehdella, että hän olisi ollut tyystin vailla
heikkouksia. Uskon mieluummin ihmisen suuruuteen omien rajoitusten
tunnistamisena ja tunnustamisena.
Kansallisbiografiakin löytää Wilkamasta lähes yksinomaan
myönteisiä piirteitä ja jättää jo Relanderin päiväkirjoista tiedetyt vaikeat
konfliktit selvyyden vuoksi maininnatta. Wilkama oli niin sanottu ryssän
kenraali eli keisarikunnan armeijassa koulittu ja kokenut. Jääkärit olivat
puolestaan sillä kannalla, että nyt kun he olivat käytettävissä, ei ryssäläisiä
tarvittu, vaikka nämä olisivat miten vannoneet suomen kielen ja kansan nimeen,
kuten Wilkama. Poikkeus oli tietenkin Mannerheim, josta Heinrichsin väitetään
maininneen suppeassa seurassa, että tämä kenraalin syvästi ihailema marsalkka
oli mies vailla kotia, uskontoa ja isänmaata…
Wilkama ei ollut vain ”syvästi uskonnollinen”. Laaksosen
mainintojen mukaan hän viihtyi hyvin laestadiolaisten piireissä, vaikka oli itse
kotoisin etelästä. Näiden arvojen omaksumiseen voi liittyä myös Wilkaman
täysraittius, joka ei ollut joskus vuonna 1900 Venäjän eikä myöhemmin Suomen sotilaspiireissä
tavallista ja aiheutti mm. keisarin maljaa kohotettaessa todellisia ongelmia.
Kun marskin ryyppyjä otettiin, Wilkama ei ollut enää kehissä, vaikka eli
vuoteen 1947.
Sopisiko Suomessa terveydenhoidosta vastaavaksi ministeriksi
henkilö, joka omantunnon syistä vastustaisi verensiirtoa? Tietääkseni vain
Jehovan todistajat ajattelevat näin. Siis tiukka Jehovan todistaja lääkärinä?
Sanoisin että ei. Tiettävästi he eivät sellaisiin toimiin kyllä pyrikään.
Ihminen saa toki pitää sellaisenkin vakaumuksen, jota muut
pitävät omituisena. Mutta käyttäytymistä ohjaava vakaumus saattaa rajoittaa
vaihtoehtojen määrää. Suomessa on ollut kerran vakaumuksellinen pasifisti
puolustusministerinä (Yrjö Kallinen). Mikäpä siinä. Sehän on poliittinen
ratkaisu, ja on täysin järkevää, oikeastaan toivottavaa, että jossain maassa
suosittaisiin kaiken aseellisen toiminnan välttämistä.
Sitä vastoin en keksi syytä, miksi totaalikieltäytyjä
pitäisi hyväksyä kadettikouluun, vaikka hän täyttäisi pääsyvaatimukset (eli
olisi vaihtanut vakaumustaan asevelvollisuuden ja reserviupseerikoulun
käytyään).
Vedän Wilkaman esiin ja palaan asiaan. Jääkäreistä eräät,
esimerkiksi Wallenius, olivat sellaisen käsityksen vallassa, että jos isänmaan
etu vaati asianomaisen harkinnan mukaan toista kuin laki tai esimiehen käsky,
isänmaan etu oli asetettava etusijalle, mikä se sitten olikaan.
Nam! Nautittavaa luettavaa!!
VastaaPoistaTuo "isänmaa" on kokenut tahollani aikaa sitten inflaation ja miksikäs ei voitais jatkossa (tulevaisuudessa), heittää tyyliin "äidinmaan etu vaatii"..
Lisää tälläistä herkkua Jukka..
Kokoomuskin on sen unohtanut muun kahden ohella. Jäljelle on jäänyt vain raha ja nimenomaan se itselle kuuluva osuus.
PoistaMiksei, ovathan naapureinamme Äiti-Venäjä ja Svea-Mamma!
PoistaKartalla Kunnaksen Ilkka
Jeh. todistajilta on poliittinen toiminta kielletty joten ministeriksi heidän olisi tultava jotenkin "sivuovesta"?
VastaaPoistaSisäministerimme puolison opinahjo kursittaa luomisoppia ja opettaa evoluutionkiistoa. Jos tämä ministeri määräisikin myös opetuksesta niin olisiko hänen käyttäyminen rajoitettu puolisin vakaumuksen toimesta?
Terveysministerille voisi harkita potkuja myös silloin jos vastustaa rokotuksia tai suosittaa voirasvaista karppausta tahikka kehuu homeopatiaa tai kieltää HI-viruksien olemassaolon (E-Afrikassa kielsi).
M
Ehkä ongelma noissa tapauksissa ei niinkään ole vakaumuksen mukaan toimiminen kuin vallitsevaa hyvinperusteltua tieteellistä käsitystä vastaan toimiminen eli siis ns. tahallinen inkompetenssi. Muita huomioitavia asioita on tietysti mm. perusoikeudet, tieteelliset periaatteet ja kriittinen ajattelu, turhuuden välttäminen sekä varovaisuusperiaate.
PoistaJos noiden jälkeen saa vakaumuksellisia asioita lävitse niin voikin jo sitten olla vaikea sanoa, mitä ongelmaa siinä on.
"Terveysministerille voisi harkita potkuja myös silloin jos vastustaa rokotuksia tai suosittaa voirasvaista karppausta tahikka kehuu homeopatiaa tai kieltää HI-viruksien olemassaolon"
PoistaMiksi terveysministeri, jolla on tuollainen vakaumus, ei saisi LAILLISIN keinoin pyrkiä noihin päämääriin semminkin jos hän on ministeri siksi, että kansalaiset ovat vaaleissa äänestäneet noin ajattelevan puolueen valtaan.
http://www.veli-pekkalehtola.fi/UserFiles/files/wallenius_nettikirja.pdf
VastaaPoistaWallenius on pompannut päivittäin esiin. Siispä ohessa miehestä kirjoitettua.
Blogisti on löytänyt hienon tulokulman tähän kysymykseen omantunnon seuraamisesta. Kiitos! Ja kehun myös hienoa sadevalokuvaa!
VastaaPoistaMutta erityisesti poimin esille kaksi viimeistä lausetta: "isänmaan etu oli asetettava etusijalle, mikä se sitten olikaan". Kansalliseen etuun viitataan perusteluna jatkuvasti, mutta kukaan ei koskaan sano mikä se oikein on, kuka se on määritellyt ja onko se ihan varmasti tarkalleen sama vaikkapa kaikille suomalaisille. Tässä on sivumennen EU:n pääongelmakin: jäsenmaat lähestyvät EU:ta oman kansallisen etunsa kannalta: kaikki mitä me voitamme on muilta pois ja kaikki mitä muut saavat on meiltä pois. Mutta EU:n ei pitäisi olla nollasummapeliä.
Ei pitäisi, niin. Mutta sitä se nyt vain tähänastisen kokemuksen mukaan on. Parhaimmillaankin vain sitä.
Poista"Missä EU, siellä ongelma"
Juuri tätä on olla isänmaallinen, korva maahan! Tyyten toista on korvaamahan.
VastaaPoistaMetkuttiketkutti kepulipeli on hullunmylly ja kun poliitikko kerran saa pään kiven silmään ei se siitä lähde, turvoksis on sen verran.
Jatketun tavaran myönti vastoin parempaa ymmärrystä, sanoi länsmanni kun pannun valtiolle ulosmittas! Maistoi ensin, ettei vain ollut ministeriviinaa.
Kuinkas siinä kävis jos ei viinasta tuliskaan helpottunu olo?
Vastuu on meidän!
"Kukaan ei oikein uskalla sanoa ääneen, että kansalaisvapaudet (perusoikeudet) eivät aina riitä ratkaisemaan oikeita ongelmia."
VastaaPoistaEi aina riitä, ei, mutta olisi kiva joskus päästä siihen asti, että näin voisi todeta. Usein nimittäin lähdetään siitä, että koska niistä ei ole suoraan mitään hyötyä, niitä saa surutta polkea. Sen vuoksi meillä poliisi saa rangaistuksetta tappaa ihmisiä selleihinsä.
Riemastuin otsikosta "Vainotkaamme vähemmistöjä". Vähemmistöjen paapominen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Erioikeudet loukkaavat normisuomalaisen oikeustajua. Ärsyttävintä on, jos "vähemmistöläiset" antavat ymmärtää olevansa muita parempia.
VastaaPoistaKertoisitko, mitä ovat ne "normisuomalaiset"?
PoistaÄäliö.
Poista"Ja Wilkama kieltäytyi esittelemästä ylennettävien luetteloa ja varmentamasta presidentin nimityspäätöstä"
VastaaPoistaKovastin mietin lukiessani tuon tapauksen uudesta Relanderin elämänkerrasta, miksei Relanlander kääntynyt oikeuskanslerin puoleen virkasyytteen nostamiseksi, tuohon aikaan kun legalismi oli kunniassa ja virkavastuun käsite miellettiin.
Oliko legalismi todella tuolloin kunniassa? Samassa Relanderin elämänkerrassa Relander toteaa Wilkaman käytöksen olleen ongelma, jonka "suuren laillisuustaistelijan" K. J. Ståhlbergin olisi pitänyt hoitaa.
PoistaK. J. Ståhlbergin laillisuusimago olisi myös tarkemman pohdinnan paikka. Varsinkin kun Rysselin Bobrikov, Olli Rehn, vannoo tiukasti Ståhlbergin perinnön nimiin.
Tekopyhyys kunniaan!!1!!
"jos isänmaan etu vaati asianomaisen harkinnan mukaan toista kuin laki tai esimiehen käsky, isänmaan etu oli asetettava etusijalle."
VastaaPoistaKysymys kannataa jatkokehittelyssä laajentaa myös suuntaan, mitä jos laajempi oikeudenmukaisuus/oikeusjärjestelmä on ristiriidassa säädetyn lain kanssa. Vastaus riippuu paljon kysymyksenasettelusta ja esimerkistä:
- saako lääkäri kieltäytyä abortista/verensiirrosta
- saako upseeri kieltäytyä ammuttamasta (juutalaisia) komissaareja, jos tuollainen sitova oikeusnormi olisi
Tämä on kiintoisa ja monikulmainen asia. Nykäisen yhtä nurkkaa.
PoistaVarsinkin nykyisessä perusoikeusasetelmassa upseerin täytyy kieltäytyä esimerkissä mainitusta perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesta toimenpiteestä. Tuollaista normia ei voitaisi noudattaa, koska se olisi perustuslain vastainen.
Tarkoittanet kuitenkin teoreettista asetelmaa, jossa perus- ja ihmisoikeudet eivät rajoittaisi lainsäätäjää eikä virkakuntaa. Tuossa asetelmassa olisi ehken vallalla anarkia. Upseeri tuskin voisi kieltäytyä laillisella perusteella. Tai monttu häämöttäisi hänellekin.
Ups. ei herrasmies.
Hallittu nousujohteinen laskeutumiskiito, sanoi Jyrkiboy itselleeen ja toisti kuulemansa: Hallittu nousujohteinen laskeutumiskiito, kas siinäpä taloudelliseen tilanteeseemme sopiva puppusanahokema, josta jää positiivinen mielikuva kuulijan mieleen, hän ajatteli, katsoi ympärilleen ja todettuaan tilan tyhjäksi, kuiskasi f a n t a s t i s t a ...
VastaaPoista... jatkuu ...
(Blogivaeltaja)
" .. että jossain maassa suosittaisiin kaiken aseellisen toiminnan välttämistä."
VastaaPoistaKyllä, mutta .. (esim. jossain väli-Amerikassa), meidän itänaapuri ei ymmärrä aseettomuutta; sen itsensä takia se puolustuskyky on oltava meillä, vaikkei näillä asevelvollisuusarmeijoilla tietysti enää mitään teekään. Kallis ilmavalvonta joka kattaa maataistelukyvyn + erikoisjoukot, olisi yksi kattava ja toimiva tapa mutta rahoituksen haalimiseksi siihen pitäisi kai muu jo vahentunut kama ajaa alas.
Muuten: siinä ministeripostissaan Y. Kallinen oli tietoisesti kusi sukassa, kuten hän sen yhden kerran itse kertoi, ja se löytyy edelleen Ylen "arkistojen aarteista".
Erikoisjoukot eivät riitä edes rajaa valvomaan puhumattakaan maan pitäimisestä hallussa, mikäli idästä päätetään tulla.
PoistaMiksi totaalikieltäytyjää ei voitaisi päästää Kadettikouluun?
VastaaPoistaTotaalikieltäytyjä oletusarvoisesti vastustaa asevelvollisuutta instituutiona, ei maanpuolustusta sinänsä. Voihan olla, että hän hyvinkin saattaisi värväytyä armeijaan mikäli Suomen maanpuolustus olisi järjestetty muiden länsimaisten demokratioiden tavaan vapaaehtoiselta palkka-armeijapohjalta asevelvollisuuden sijaan. Asevelvollisuushan on eräänlainen sosialismin jäänne.
Totaalithan eivät ole yhdellä muotilla valettuja (vert. ihmisyydentunnustaja-kristosofit ym.), mutta kyllä tuo on yksi kulkija siellä, institutionaalinen anarkisti, joka muuten voisikin posautella.
Poistaja en tiedä, että sosialistinen, ... kapitalistinen aseteollisuushan se on joka elää sodista (ja vasvaavasti lääketeollisuus uusien sairauksien keksimsestä).
Palkka-armeijaan perustuva puolustus toimii hyvin, kunnes joku hyökkää maahan ja sotilaat irtisanoutuvat, taistelevat siis vain irtisanoutumisajan kun taas asevelvollisia voi uhata teloituksella mikäli taistelutyö lakkaa kiinostamasta.
PoistaKii Vai Lee
No montako kertaa vaikkapa Royal Navy on tehnyt niin? Vastaus on, ettei yhtään kertaa. Ammattisotilasta motivoi vapaaehtoisuus ja isänmaallisuus, kun taas asevelvollinen taistelee ainoastaan teloitusryhmän pelosta. Britannian armeija, ilmavoimat ja laivasto ovat kautta aikojen perustuneet vapaaehtoiselle palkkapohjalle, ja ne tunnetaan parhaina koko maailmassa.
PoistaJokaisessa sosialistimaassa on aina asevelvollisuus. Tämä siksi, että asevelvollisuus on tapa nujertaa nuoret miehet ja estää heitä kritisoimasta järjestelmää tai protestoimasta sitä vastaan. Suomi on Euroopassa viimeinen sosialismin jäänne tältäosin.
Jos Epätietoinen palkkaa meille Britannian asevoimien veroisen puolustuksen omalla rahallaan loputtomiin ja kykenee todistamaan sen lojaliteetin, niin siinä tapauksessa asevelvollisuudesta voidaan ehkä luopua. Toisaalta siinä menee kyllä mukana viimeisetkin rippeet kansakunnan yhtenäisyydestä.
PoistaLuulenpa, että kadettikoulun sisäänpääsyvaatimuksiin kuuluu suoritettu asevelvollisuus. Ensin sitten pitäisi totaalikieltäytyjän käydä intti jo ihan käytännön syistä.
PoistaTotaalikieltäytyminen voidaan kuitenkin nähdä henkilökohtaisena päätöksenä olla suostumatta maanpuolustukseen sekä todisteena valmiudesta pistämään henkilökohtaisen rangaistuksen uhallakin kapuloita rattaisiin. Kannattaako tällaista ihmistä a) laittaa maanpuolustuksellisesti tärkeään asemaan ja b) laittaa osaltaan vastaamaan asevelvollisuusjärjestelmän toiminnasta?
Vastaus kysymykseen lienee, että periaatteellista syytä ei ole, mutta koska henkilö tuskin toteuttaa pääsyvaatimuksia eikä häntä käytännön syistä voida katsoa luotettavaksi, henkilö ei kadetiksi pääse.
Asevelvollisuus ei ole sama asia kuin armeija. Kaikissa muissa länsimaisissa demokratioissa asevelvollisuus on lakkautettu, mutta niissä on varsin voimakkaat armeijat, jotka on järjestetty ammattipohjalta. Toiselle anonyymille tiedoksi, että Suomella olisi muiden länsimaisten demokratioiden tavoin varaa ammattiarmeijaan mutta ei poliittista tahtoa.
PoistaTotaalikieltäytyminen ei osoita haluttomuutta maanpuolustukseen vaan haluttomuutta alistua pakkoon ja asevelvollisuuteen, joka pohjimmiltaan on yksi palkattoman pakkotyön muoto (vrt. orjuus). Totaalikieltäytyminen osoittaa hyvin voimakasta persoonallisuutta ja sellaista mieltä, joka on valmis seisomaan loppuun saakka periaatteittensa takana. Mutta se osoittaa myös hyvin vaikeaa persoonallisuutta. On todennäköistä, että tällainen ihminen karsiutuisi psykologisissa testeissä.
Missä Euroopassa on sellaisia "voimakkaita" ammattiarmeijoita, jotka puolustaisivat ilman Natoa Suomen kokoista aluetta ja minkä kokoisella BKT:lla suhteessa Suomen lukuihin sellainen kustannettaisiin?
PoistaNoh, Saksan jääkärit halusivat syrjäyttää Haminan kadetit. Walleniuksen isä muuten oli näitä Haminan kadetteja..
VastaaPoistaNykypäivänä nämä seurat taitavat olla vapaamuurareita, rotareita sekä muita vastaavia ompeluseuroja....
Sitä vastoin en keksi syytä, miksi totaalikieltäytyjä pitäisi hyväksyä kadettikouluun, vaikka hän täyttäisi pääsyvaatimukset
VastaaPoistaTätä linjaa voi viedä eteenpäin.
- Saako teurastaja olla kasvissyöjä ?
- Kelpaako raivoraitis alkon myyjäksi ?
- Pitääkö papin uskoa jumalaan ?
- Saako pedofiili lukea itsensä lastenlääkäriksi ?
- Tarvitseeko tuomarin noudattaa lakia ?
- jne. jne.
Joskus vastaus on kyllä, joskus se on ei - johdonmukaista linjaa liekö kellään...
Ja saako vegetaristi syödä lihansyöjäkasvin?
PoistaSosialismin jäänne?? Kyllä.se vaan on paljon, paljon vanhempi keksintö kuin sosialismi. Myös meillä.
VastaaPoistaSuorastaan kuvottava blogi! Blogisti osoittaa tun tuostakin kaunaisuutensa ihmis- ja perusoikeuksia kohtaan! Häpeällistä!
VastaaPoista???
VastaaPoistaSuorastas? Va e' det på svenska? Jag skulle ha en bok av fåglar, men jag hittar int' suorastaan kuva. Hurudana sjungliga kvaliteter innehåller suorastaan laulu? Jag skulle ta upp det här for att identifiera det här magiska mamsellen. Kan ni vara så snäll och, usch, Bonniers Fåglar har jag ju. Int' e' det så nog med dom där desimaler. Jag ska ta' en så'n större bok, vänta lite, var så vänligt.
VastaaPoistaJag älskar att diskutera om fåglar! Kära lilla fåglar. Liksom vogelfängler bin ich ja! Ohei och hej o' hopsassaa! Nej för fan, jag måste vara försiktigt. Men järn och trä har jag och sen behöver man bara lite bly och krut och ingenuity....
"Kahvi on kuumaa, suutani polttaa, päätäni huumaa!"
VastaaPoista- tuntenette runon -
"Rauhoitu, rauhoitu rakas Lotta, eihän se ollut edes totta."
Huolestuneena sitä seuraa kuinka vähäinen onkaan tuo reservinkieltäytyjien joukko jolla on aatteena raihnainen ja vanhentunut rauha. Voi heikkoja ja voitettuja. Paijatkaamme heitä, paiskatkaamme tassua sellaisen otuksen kohdatessamme. Hekin ovat ylivoiman tarpeessa, he jos ketkä sillä heitä on niin vähän.
"Uskon mieluummin ihmisen suuruuteen omien rajoitusten tunnistamisena ja tunnustamisena." Kiitos taas oivallisesta kiteytyksestä!
VastaaPoista