Penkkiurheilu voisi olla hauska harraste. Toisaalta
televisio on pannut mielettömästi rahaa urheiluohjelmiin ja menetellyt siinä
nähdäkseni järkevästi.
Voi olla, että urheilu sijoittuu nyt maailmaamme aivan
toisin kuin taannoin. Eikö kuulostakin oudolta, että Mauno Koivisto sanoi kai
pääministeriaikoinaan, että kansalliset tunnukset voisi jättää kisoista pois.
Ajatus oli sinänsä järkevä, mutta juuri tämä on se muutos.
Urheilu oli kansallisen itsetehostuksen väline eikä se ehkä
ollut vailla poliittista merkitystä. Nyt näissä ehkä liian ahneesti pidetyissä
kansainvälisissä suurtapahtumissa liiketoimintamalli ei toimisi ilman lippuja
ja kirjavia kuteita. Lisäksi urheilu vetoaa johonkin, joka on syvemmällä kuin
pintatajuntamme. Tuntuu varmaan ikävältä lukea lehdestä, että meidän kaupunginosassa
ollaan tilastollisesti arvioiden köyhiä, työttömiä ja huonosti koulutettuja ja
lisäksi kuollaan nuorempana kuin muualla. Erotan tuon tunteen itsestäni.
Välillä vilpittömästi hehkuttamani Kirkkonummen nyt aivan kiistaton
sijoittuminen ”parempien ihmisten” asuinseuduksi hävettää. Ehkä muutan –
puheissani – ”Helsinkiin”.
Sanokoot kaupunginjohto, kieli-ihmiset ja loogisen ajattelun
ystävät mitä sanovat, ”Helsinki” on nykyisin laajempi käsite kuin Helsinki,
puhumattakaan Hesasta ja mainitsemattakaan Stadia. Vai olisiko parasta sanoa
asuvansa ”Helsingin seudulla”, jos joku sitä tiukkaa?
Häpeän tunnetta selitän sillä, että jos kuvittelen jonkin
käsittämättömän kohtalon oikun, joka lennättäisi minut Kauniaisiin, yrittäisin
vaieta asiasta. Se ei käsitykseni mukaan ole koskaan ollutkaan muuta kuin
varakkaiden ihmisten suojelualue. Kirkkonummesta voi ainakin väykyttää, että on
tämä varhain keskiajalla perustettu seurakunta ja pitäjä, joka mainitaan
asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1340 eli Espoo ja Helsinki ovat viime aikojen
tulokkaita tähän verrattuna. Tosiasiat ovat näin, mutta väitteen esiin tuominen
on tietysti valheellista. Itse ainakin olin muuttamassa tänne siksi että
tonttimaa halpeni 1970-luvulla samaa tahtia kuin välimatka Helsingistä kasvoi.
Jos joku kirkkonummelainen osoittautuu maailman parhaaksi
tuossa tai tässä asiassa, se ei minua liikuta. Sitä vastoin muistan, että
vuosikymmeniä sitten olin revetä liitoksistani, kun koulumme poika ja
aitokauhavalainen Orrenmaan Juhani juoksi maaottelussa aitoja. Se oli jotain
se! Kuulin usein, että pesäpallo ja paini ovat ihan tyhmiä lajeja. Ensin
mainitussa Vimpeli ja Nurmo olivat huippua, painissa Lapua, Nurmo ja Lappajärvi.
Outoa porukkaa nuo nurmolaiset! Onneksi heidän kuntansa
hävitettiin. Ennen lapualaiset, jotka nyt koko maa tuntee ruokottomasta
korkohenkisyydestään, vaativat nyrkillä uhaten, että nurmolaisten oli
ilmoitettava kotipaikkansa soveliain sanankääntein, esimerkiksi: ”Nurmoosta,
Herra varjelkoon – oikeen siältä periltä, Jumala nähköön.”
Tämä keihäänheittäjä, joka minustakin on todella onnistuneen
oloinen ihminen, kuuluu olevan Ilmajoelta. Eikä se nyt ole mikään ihmeellinen
asia. On siellä kaikenlaisia keppejä paiskottu iät ajat. Pauli Nevala oli
kirjaimellisesti Teuvan rivakka. Ja taitaa olla edelleen.
Suomi ja Tsekinmaa keihäänheitossa tuo heti mieleen
Tsekinmaan ja Suomen jääkiekossa. Molemmissa on ilmastoa ulkoradoilla, ja
Böömin ja Määrin joukkue taisi kunnostautua jääkiekossa jo yli sata vuotta
sitten. Meillähän oli tämä jääpallo ja kiekko tuli siten vähän jälkijunassa.
Molemmat lajit ovat ovelia myyntiartikkeleita, joista voisi
ottaa mallia, jos joku miettii pienenlaisen maan menestymismahdollisuuksia.
Molemmat edellyttävät suurta taitoa ja lisäksi erinomaista, enimmäkseen
ilmaista tukiverkostoa.
Amerikassa asuessani olin aluksi vähän yllättynyt siitä,
että Los Angelesin suurista seuroista toisessa pelattiin koripalloa ja toisessa
baseballia. Ehkä oli kolmaskin, jalkapallossa, mutta en ole ottanut asiasta
selvää. Baseballia kävin katsomassa ja ymmärsin, että urheiluyleisön edustajan
suuri ongelma on, ainakin Yhdysvalloissa, miten pääsee hengissä pois
stadionilta. Siis kun se liikenne on muutenkin vähän sellaista.
Keihäänheitosta tuttu asiantuntija selvitti minulle kerran,
että suoritus on niin vaikea ja luonnonvastainen, etteivät ihmisen paikat kestä
sitä hajoamatta. Perustelu tuntui uskottavalta, ja sama taitaa koskea
jääkiekkoa. Tosin nykyisin jatkuvat vammautumiset ja toistuvat leikkaukset
taitavat kuulua kaikkiin lajeihin.
Sitäkin innovaatioiden tutkijat voisivat miettiä, mistä
voisi löytää yhtä hienoja sivujuonteita alan ylläpitämiseen kuin doping
urheuilussa. Media tunnetusti rakastaa henkilöitä, jotka voi ensin nostaa
pilviin ja sitten paiskata maahan ja hyppiä päällä.
Ennen sain lievää ihottumaa sanasta ”kohu” ja nauroin ”Pahkasian”
konstruoimalle iltapäivälehden lööpille ”Somaliskinit potkivat Kata Kärkkäisen
televisiostakin tuttua kohukoiraa.” Vasta nyt ymmärrän, että kohu on juuri se
asia. Onko kohun takana mitään, se on sivuasia. Jos kohu osoittautuu aiheettomaksi,
siitä voi nostaa uuden kohun.
Siinä tilanteessa, missä joku toinen heittää huurteiset,
luen lehdestä urheilu-uutisia. Aivoja on mielestäni hyvä ulkoiluttaa. Niissä
merkeissä on oikein mieluisaa selvittää, onko Pif hävinnyt Pöfille vai onko
jotenkin katalasti käynyt juuri toisin päin. Moniaalla maailmassa urheilutapahtumat
on hyväntapaisuutta osoittava neutraali puheenaihe. – Kunhan ei rupea
vaahtoamaan taksikuskille Hifkistä tai Jokereista tai Bluesista. Olen kuullut
väitettävän, että jos huonosti sattuu, taksimatka voi katketa siihen.
"Siinä tilanteessa, missä joku toinen heittää huurteiset, luen lehdestä urheilu-uutisia. Aivoja on mielestäni hyvä ulkoiluttaa. Niissä merkeissä on oikein mieluisaa selvittää, onko Pif hävinnyt Pöfille vai onko jotenkin katalasti käynyt juuri toisin päin."
VastaaPoistaTämä on tarkka huomio ja metafora nykyisen Kataisen- Urpilaisen rosvokoplan toiminnasta, kun säkkikaupalla tervettä suomalaista rahaa kaadetaan etelän rosvojen loputtomaan säkkiin. Hieno huomio blogistilta!
Koivisto oli kyllä jo presidentti kun ehdotti että kansallislaulut ja lipunnostot pitäisi lopettaa urheilukilpailuista. Muistaakseni joskus -90 luvun alussa hän heitti tämän ehdotuksen joka tyrmättiin heti tuoreeltaan.
VastaaPoistaTämän jälkeenkin mm. Sepp Blatter on vihjaillut samaan suuntaan mutta eipä sekään ehdotus saanut tuulta alleen. Lujassa on nationalismi yhä edelleen urheilukentillä. Kukoistaa ehkäpä vieläkin voimakkaammin kuin Koiviston aikana joten tuskinpa tilanteeseen tulee mitään muutoksia lähiaikoina.
Juokseminen on palannut juurilleen, kun Itä-Afrikka vei leijonan (sic!) osan Marathonin juoksussa ja Nr. Yego oli viedä mitalin maahan, jonka lipussa on keihään kuva. espc Reijo
VastaaPoistaMuistelen kaukaisuudesta, kun radion urheiluselostajat puhuivat vähän naureskellen "Nandi-heimon ja ylätasankojen pojista".
PoistaMiksi "varakkaiden ihmisten suojelualueela" asuu Työväen Akademia? :)
VastaaPoistaVaikka tiedän itsekin, että työväellä pitää löytyä pino Brysselin ruplia, että saisi opiskella siellä. Mulla nimittäin oli (on?) pakkomielle opiskella kirjalisuustiedettä Helsingin yliopistossa ja mä luin, että tuolla "akademiassa" olisi jokin ovi tai polku sinne. Tietysti sitten mä laskesin mun rahat ja löysin, että työväki oli Suomessa vähän liian rikas minuun verrattuna.
Nyt ajattelen, että en etsisikään tuota reikää Kauniaisista, vaan ottaisin napista kiinni HY-n professorilta ja tekisin ehdotuksen ottaa keskiikäinen (tai oliko see keskinkertainen) virolainen tohtoriopiskelijaksi. Ja lisäisin: "noin vaan"
Vielä 300 vuotta sitten Helsinkiä käytettiin voimasanana: Mene Helsinkiin! merkitsi suunnilleen samaa kuin Mene hiiteen!
VastaaPoistaVoisikohan tuon fraasin jälleentuoda suomeen?
Olen istunut kotiottelussa Vimpelin saarikentällä joskus 5-vuotiaana. Siihen se loppui. Isä sinne vei, vanhimman lapsensa.
VastaaPoistaEn voinut käsittää sitä melua, karjumista ja huitomista, johon ihan tavalliset raitilla kävelleet ja nuorisoseuran iltamissa istuneet ihmiset puhkesivat.
Sitä ennen isä oli vienyt ihmettelemään molskielämää Nurmon nuorisoseuralle ja joku sukulaanen sitten voitti olympialaasissa. Jaskari se oli, mutta oliko se mahdollisesti Yli- tai Ali-, en enää muista. Nuorisoseura oli viimeksi käydessäni traktorimuseo.
Nurmoolaiset ovat aika säyseitä. Nykyväkeä en tunne koska seinäjokiset ovat muuttaneet asumaan meillekin asti. Nyt on hieno urheilutalo siinä kun tullaan Kyrönmaalta päin. Ja lipputangoissa liehuu Nurmon isännänviiri. Liitettiin Seinäjokeen yhden äänen enemmistöllä ja mutinaa on kuulunut. Ehkä kyse on kuntauudistuskokeilusta, joka antaa osviittaa byrokraateille, jotka tarvitsevat töitä.
Sarajevon talviolympialaiset keväällä 1984 kuuluivat suurin suomalaisiin menestystarinoihin. Silloin Mauno Koivisto fundeerasi ohimennen jossain lumimaiseman haastattelussa, että kyllähän nuo kansallislaulut nyt mukavilta kuulostavat, mutta piankin voi nationalismi taas tuntua näissä ympyröissä ihan toiselta.
VastaaPoistaKesällä sitten järjestettiinkin kolmannet peräkkäiset boikottiolympialaiset Los Angelesissa. Ja kuinka kävi Sarajevon.
vuorela, tampere
Pieni sisukas Suomihan kulkee etujoukoissa tässä nationalismista luopumisessakin. Eihän meillä ollut MM-kisoissakaan kuin muutama harrasteluokan urheilija (ja yksi maailmanluokan), mutta sen sijaan muiden menestyksestä oli kertomassa moninkertainen määrä tiedonvälittäjiä.
VastaaPoistaEntäpä maailman suosituin urheilulaji, potkupallo, joka muualla maailmassa herättää valtavia intohimoja. Me olemme täysin vapautuneet tästäkin riesasta. Täkäläisillä kentillä hytisee kourallinen katsojia, kun taas alan harrastajat ministereitä myöten kannustavat ihaillen ulkomaalaisia joukkueita.
Tässä olisi venäläisilläkin meiltä oppimista. (Viittaan vain katsomon käytökseen MM-kisoissa.)
Perä pukamissa...
VastaaPoistaMato Valtonen ja Sakke Järvenpää 90-luvulla Radio Cityn ohjelmassa Pullakuskit:
VastaaPoista"Seuraavaksi urheilutuloksia: 3-0, 6-2, 1-3, 1-0 ja 2-0."