Suomi on nyt ollut sallittu virkakieli 150 vuotta. Onneksi
olkoon. Te, Kotimaisten kielten keskus eli perhepiirissä Kotus, otatte varmaan
vastaan sekä onnitteluja että onnentoivotuksia. Kai juuri teidän tehtäviinne
kuuluu kertoa kysyjille esimerkiksi, mitä eroa on onnittelulla ja
onnentoivotuksella? Häissä, jos jompikumpi puoliso on tarkkakorvainen,
onnittelun voi ymmärtää väärinkin, varsinkin jos se esitetään paljon pilkattuun
vähemmistöön kuuluvalla, kuten ns. ikäneidolle. Siitä voi lukea sävyn ”kas kun
sait miehen”. Tai jos joku aapo tunnetaan henkilönä, joka istuu seurassa kuin kaappikello,
morsion menettelyä voi näin kummastella.
Keräätte lomakkeella kokemuksia suomesta virkakielenä. Hieno
homma. Olen ollut muutaman kerran itse mukana ja ainakin kerran varottavana
esimerkkinä, mutta viis siitä.
Virkakieltä eli luullakseni viranomaisten (hyvin
mutkikkaasti määriteltävissä oleva sana), siihen verrattavien tahojen ja
kernaasti myös suurelle yleisölle sanansa osoittavien elinkeinonharjoittajien
kieltä kohennettaessa esittäisin omasta puolestani huomautuksen.
Toivon jokaisen muistavan, että selkeän, ymmärrettävän
lauseen kirjoittaminen on mahdotonta.
Äkkinäinen luulisi, että jokin ”pääsy kielletty” tai ”suljettu”
olisi selvää sanomaa. Teksti ”pääsy kielletty” sisältää itse asiassa erilaisia
ehtoja ja poikkeuksia. Pääsy voi olla kielletty muilta paitsi henkilökunnalta.
Pääsy on luultavasti sallittu poliisille ja palokunnalle. Tuo teksti lapsen
itse kirjoittamana nukkekodin ovessa on vaikutuksiltaan aika erilainen kuin
sotilaskohteen porttiin kiinnitetty kyltti.
”Suljettu” ovi-ikkunassa ei suoraan sano, onko kysymyksessä
tilapäinen sulkeminen, tänään tai ehkä viikonloppuna voimassa oleva tieto vai
onko oven takana oleva liike lopetettu. Keljuiluun eksyen voi myös sanoa, että
suljetun oven vastakohta on auki oleva ovi. Kun ”Suomi on suljettu heinäkuussa”,
puhe ei ole lukoista.
Näinkin voisi kirjoittaa:
”Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Ette saa ylimääräistä valtionapua, jota haitte 1.1.2013.
Opetusministeriö
Perustelut: (…)”
Tai näin:
Ette saa työmarkkinatukea. Uudestaan voitte hakea tukea
milloin haluatte. Hakemukset käsitellään kiireellisyysjärjestyksessä.
Käsittelyaika on tällä hetkellä noin kaksi kuukautta.
Perustelut:
Lait ja lainkohdat:
(…)
Lähes poikkeuksetta virkakielen uudistajat ovat olleet itse
huonoja kirjoittajia. He elävät harhan vallassa luullessaan, että tavoitteena
olisi täsmällisyys. Todellisuudessa pyrkimys täsmällisyyteen on yksi
ongelmista. Virkakieli on täynnä rajoituksia ja lisäehtoja, kuten ”paitsi jos”
tai ”ei kuitenkaan” tai ”sen lisäksi” tai ”sen vuoksi ja kun”.
Olen kirjoittanut erääseen kirjaani sata sivua selitystä
lainkohdasta, joka alkaa: ” Sillä, joka on luonut kirjallisen tai
taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, …”
Virkkeen alku (Tekijänoikeuslaki 1 : 1 § 1) panee selittämään, mitä tarkoittaa
tässä ”luonut”, mitä kaikkea kuuluu määreen ”kirjallinen tai taiteellinen”
alaan, mitä on tekijänoikeus, ja onko ensimmäinen sana ”sillä” vihje siitä,
että puhe on vain ihmisistä eikä lisäksi yrityksistä (näin se vihjaa). ”Kirjallinen
ja taiteellinen” tarkoittaa mm. tieteellistä tekstiä. ”Kirjallinen” ei viittaa
käsitteeseen ”kirjallisuus”, vaan pikemmin ”tekstimuotoinen, teknologiaan
katsomatta” ja niin edelleen.
Väitetään, että kymmenen
käskyä olisivat esimerkillisen selviä. ”Älä tapa.” Ketä tai mitä - koskeeko tämä myös pihvikarjaa tai hyttysiä.
Tapa – entä pyövelit ja sotilaat. Tapa – entä todellinen ja aito hätävarjelu.
Tapa – vihjataanko tässä tahallisuuteen niin että huolimattomuudella aiheutettu
kuolema tai tapaturma ei kuuluisi asiaan. Joku kysyy, miten Jumala vaatii
tällaista ja silti itse lähettää tappavia tauteja viattomien ihmisten, jopa
pienten lasten surmaksi. Ja niin edelleen.
Jokainen lause muuttuu
koko ajan. Se mikä on kymmenen vuotta sitten selvää ja käsitettävää, ei ole
sitä tänään. Sekä merkitykset että kielelliset rakenteet liikkuvat. Vanhan
lakikielen, esimerkiksi vuoden 1734 lain ihasteleminen on söpöä, mutta
monimielistä sekin kieli oli jo ilmestyessään. Kielen tehtävä on olla
monimielinen. Yksimielisyys on mahdotonta. Gödel romautti taannoin matematiikan
perustan lauseellaan ”voidaan todistaa, että matematiikassa on tosia lauseita,
joita ei voi todistaa”. Aina on tosia lauseita, joita ei voida todistaa järjestelmän
sisäisillä menetelmillä.
Aina on selkeitä lauseita,
jotka voidaan todistaa kielijärjestelmän menetelmin epäselviksi. Usein on
epäselviä lauseita, joiden selkeyttä voi todistella uskottavasti. Ehkä tuo
virke käy esimerkistä?
Teillä on minusta hieno sana "kapulakieli". Meillä se sana on "kantseliit", siis kieli jota puhutaan kantseleissa, toimistossa. Kafkan teokset on minusta kaikki kapularomaanit. Ja koska vihaan tälläistä kielenkäyttöä, minun on mahdotonta pitää hänen teoksistaan. Viime vuosien kehitys Virossa on sellainen, että yhä enemmän ihmisiä puhuu osittain kapulaviroa jopa kotona. Kumma juttu. Hienoin kielenkäyttö minkä elämässäni muistan oli mun pomoni aviomiehen kieli. Hän oli Siperiassa yntynyt 4 vuotta koulua käynyt virolainen, 100% suomalaisen kasvot ja lumivalkoiset hiukset, koko elämänsä ollut autokuski. Hän puhui sellaista kieltä, että kun olimme pomomme mökillä, me aina aloitimme Juhanin kanssa keskustelun mistä vaan, että vain voisimme kuulla hänen kielta - värikästä ja lumoavaa virolaista puhetta. Jokainen hänen sana ja ilmaus olivat kultaa. Nyt hän on jo vuosia poissa.
VastaaPoista1990-luvulla totuteltiin EU-systeemiin ja sen vivahteisiin. Kielenhuollon hampaisiin pääsi heti, jos käytti rumaa sanaa ylikansallinen, parempin sana oli kuulemma kansainvälinen. Asia siinä tosin vaihtuu, eli rakentavaa kritiikkiä olisi tunnustaa lokeroiden määrä ja kehittää tyylikkäämmät nimilaput, jos siltä tuntuu.
VastaaPoistaJuha Siron blogista http://juhasiro.fi/blogi/ löysin juttua Stanislaw Jerzy Lecistä. Häneltä seuraavanlainen aforismi: Kymmenen käskyn ”älä tapa” kuulostaa kehotukselta, mutta on oivallus.
VastaaPoistaNiin,
VastaaPoistaTuleekohan koskaan 10-käskyn uudistuspainoksia, kuten katekismukseen on tullut?
Kuten: "kunnioita isääsi ja äitiäsi"
Entäs nykyisin kun voi olla kaksikin äitiä muttei isää. Eikös parempi olisi käyttäydy kunnioittavasti perhettäsi kohtaan, sisarusten riitely on sielullekin turmiollista.
Entäs jos isä on juoppo ja murhamies joka on hylännyt jälkiksvunsa. Eikös hänet vain pitäisi tunnustaa mutta ei välttämättä kunnioittaa? ...jne
Itse sain koulusta päästötodistuksen mutta lapsilleni jaettiin päättötodistukset.
PoistaSana päästö on merkitykseltään valmistua, toimittaa vrt. vanha termi "lapsenpäästö". Aikaisemmin lukioilla oli oikeus päästää ylioppilaita yliopistoon ja kansakouluilla muihin oppilaitoksiin. Se miksi peruskouluissa on otettu tuo "päättö", on jäänyt epäselväksi. Epäselvää on myös sanan päästö sisältö nuoremmalle polvelle. Luulevat, että kyseessä on joku pieru tai CO2-päästö. No vihreät ovatkin vain pinnallisesti sivistyneitä ja vihreät insinöörit sivistymättömiä. Asiasta on käyty kiivas keskustelu 1970-luvulla, tosin silloin puhuttiin yleensä insinööreistä.
PoistaKOTUS vastaa (no ei, mutta minulla on alan koulutus, ja olen ollut KOTUKSEssa töissä).
VastaaPoista> Toivon jokaisen muistavan, että selkeän, ymmärrettävän lauseen kirjoittaminen on mahdotonta.
Kuten kirjoitat. Tämä asia kuuluu lingvistiikan peruskurssille. Periaatteessa KOTUKSEn kielitieteen asiantuntijat tämän tietävät. Joissain lautakunnissa yms. on maallikkojäseniä. Tällöin asian ymmärtäminen on vaikeaa, mikä on nähtävissä näiden jäsenten lausunnoista vuosikymmenten ajalta, valitettavasti.
> Jokainen lause muuttuu koko ajan. Se mikä on kymmenen vuotta sitten selvää ja käsitettävää, ei ole sitä tänään.
Kieli ylipäätään muuttuu koko ajan, mutta kaikki kielessä ei muutu koko ajan. Kyllä vaikkapa noin satavuotiaat lait ja asetukset ovat tänäänkin suhteellisen selviä. Jokainen voi kuunnella joitain KOTUKSEn vanhoja nauhoituksia ja Ylen arkistoja. Kyllä ne ovat ymmärrettäviä suurelta osin.
> Sekä merkitykset että kielelliset rakenteet liikkuvat.
Mitä tähän nyt sanoisi... Merkitykset ovat, teoriasta riippuen, kielellisiä rakenteita.
"Äkkinäinen luulisi, että jokin ”pääsy kielletty” tai ”suljettu” olisi selvää sanomaa. Teksti ”pääsy kielletty” sisältää itse asiassa erilaisia ehtoja ja poikkeuksia. Pääsy voi olla kielletty muilta paitsi henkilökunnalta. Pääsy on luultavasti sallittu poliisille ja palokunnalle. Tuo teksti lapsen itse kirjoittamana nukkekodin ovessa on vaikutuksiltaan aika erilainen kuin sotilaskohteen porttiin kiinnitetty kyltti."
VastaaPoistaAivan, kerran pohdittiin paukuissa sitäkin, kelle "Asiaton oleskelu kielletty" -kyltti on kohdennettu.
Murtomiehet esim. nyt ainakin menevät sisään vissillä asialla, turhia paikalla oleskelematta.
Sanoi vanha Väinämöinen
VastaaPoista"Lapsen tieto, naisen muisti, ei ole partasuun urohon eikä miehen naisekkahan.
Sano syntyjä syviä, asioita ainoisia."
Esimerkinomaisesti.
Kiitoksen kera *
Y.
Kalevalan suomen kieli on minulle kuin kiinaa :)
PoistaPilkutuskin on tärkeää.
VastaaPoistaLähes 150 vuotta vanha tuomio kuului: "Armoa ei Siperiaan"
Oliko se siis "Armoa, ei Siperiaan" vai "Armoa ei, Siperiaan"?
Joo, myönnetään, vanha juttu.
"Mut kasku, ennen mua syntynyt,
myös jälkeheni jää."
Ne ressukat, jotka joutuivat jenkkien lennoille, joita Suomikin on osaltaan tutkivinaan, kuulivat komennon: to the plane.
Poistaikään kuin Siperiaan.
Lähetettiinköhän sinnekin myös syyttömiä?
Ei mitään anteeksipyytelyä, saivarteluahan se on tämä blogi muutenkin!
PoistaAnonyymi-trollaaja kaivautuu esiin kolostaan yhtä varmasti kuin aurinko nousee..
PoistaNyt on kyllä Hönö ainoa trollaaja tässä joukossa.
PoistaHönö on kylä helevetinmoinen riitapukari...varmaan pohojalaasia...
PoistaMeillä oikein vanha kieli pätee, Mooseksen aikainen.
VastaaPoistaKun Suomen Kuvalehden päätoimittaja kirjoittaa teologin asenteilla kesäkuumalla hyvästejä Kataiselle, niin on uskominen että Himasgatelle löydetään syksyllä syntipukki.
"Toivon jokaisen muistavan, että selkeän, ymmärrettävän lauseen kirjoittaminen on mahdotonta."
VastaaPoistaOli(si)ko tuo lause selkeä ja ymmärrettävä?
Mielestäni on. Sisältö on tietenkin tarkoitettu herättämään lukijan eli johtaa eteenpäin.
PoistaJos olet eri mieltä, kerro ihmeessä. Onko sivulause päälauseen keskellä outoa? Jos on, täytyy muuttaa tältä osin tyyliä.
Opettajien aikoinaan kieltelemä kahden että-lausee ketjuttaminen on huono kielto. Se on tavallinen ja esiintyy mm. jouluevankeliumissa. Sivulauseiden karttaminen taas johtaa monen oudoksumaan "hyryismiin" ("Mies meni tien yli. Mies meni pellon yli.")
En ole millään muotoa eri mieltä, pikemminkin päinvastoin. Halusin vain kiinnittää huomiota paradoksiin, joka sisältyy siihen, että sanotaan selkeällä, ymmärrettävällä lauseella, ettei sellaista voi kirjoittaa.
Poista"hyryismiin"
PoistaToinen hyvä nimi on astmatyyli. Se on kiusallinen tuomioistuinkielessä, kun sidosteet muuhun tekstiin puuttuvat. Lisäksi tahtoo tulla tylyntyyliseksi.
Laurie 'Lou Reedin Laurie' Anderson on tästä säveltänyt jyrkästi, "Language is a Virus."
VastaaPoista(Yee!)
Taide, kaiken artsyfartsyn keskellä on kuitenkin kaikitenkin ollut aina toden edellä.
"Toen perrään!"
Toden totta, mieltäkiinnittävää pujontatyötä on ilo kutsua splaissaukseksi l. pleissaamiseksi l. (s)plisaamiseksi. Virkan näin.
Käsittääkseni on kauneimpia ruotsinkielen sanoja sysselsättning, maetoaato kuulemma taas savonkielen.
Jukupliut!
Y.
Eikö "suljetun" vastakohta ole "avattu"? Sanan "auki" vastakohta on "kiinni". Onko siis liike, joka on suljettu heinäkuussa, avattu - esimerkiksi - elokuussa.
VastaaPoistaKiinaa :)
VastaaPoistaKynsi kyisen pellon.
Peltokyy
Kyntömies
Mies
Pelto
Kyy on rauhoitettu
Kalevala on kirjoitettu
Riita, meteli X 3
Juoru x 2
Nainen x 1
Kiinaa :)
VastaaPoistaKynsi kyisen pellon.
Peltokyy
Kyntömies
Mies
Pelto
Kyy on rauhoitettu
Kalevala on kirjoitettu
Riita, meteli X 3
Juoru x 2
Nainen x 1