Yhtä asiaa Suomen kansa on oppinut pelkäämään ja pakenemaan,
vapautta.
Suunnilleen jokainen ja hänen veljensä arvioivat, että
meneillään on murros. Ei ole työtä. Työllään ei elä. Koulutus ei johda
tuloksiin, joita lupailtiin.
Murroksen syistä on monta tulkintaa. Jotkut ovat helppoja,
käsitettäviä ja uskottavia. Maasta rahdataan rahaa vieraisiin valtioihin,
joiden vaikeudet eivät itse asiassa kuulu meille. Jotkut ovat vaikeita ja
sisältävät hankalia sanoja, kuten globalisaatio. Jotkut ovat hyvin vaikeita.
Yleensä ihmisiä on vaikea saada pitämään totena sellaista,
mitä he eivät halua uskoa. Usein ihmiset uskovat sellaista, minkä heidän omat
silmänsä osoittavat epäilyttäväksi. Joitakin aikoja sitten osa kansaa tiesi,
että omat vaikeutemme johtuvat kapitalistien sorrosta. Rajan takana sitä
vastoin avautuu työläisten paratiisi, jossa kaikki on paremmin.
Otaksuisin että tällaiset selitykset ovat riittämättömiä.
Otaksumani perustuu historian testipenkkiin. En tarkoita historiallista
totuutta, vaan sitä hyvin ilmeistä havaintoa, että murrosten syistä ja
seurauksista ei ankarankaan miettimisen ja tutkimisen jälkeen tahdo syntyä
yksimielisyyttä.
Esimerkiksi: miksi ja miten kansalaissota pääsi puhkeamaan
1918? Asiaan varmasti vaikuttaneita syitä on viisikymmentä tai kenties sata. Niiden
paino toisiinsa verrattuna on ainakin minulle arvoitus.
Toinen esimerkki: miten ja miksi Suomi vaurastui viime
vuosisadan lopulla? Jos siitä olisi vihiä, toimisimme varmaan kuten silloinkin.
Luultavasti oikea lääke vuonna 1975 ei ole oikea lääke vuonna 2015. Vanha
menestysresepti ei toimikaan.
Mielessäni on nykyinen kova käskytys. On syntynyt mielikuva,
että meillä on joukko harvinaisen huonoja poliitikkoja ja ehkä heitäkin
heikompia virkamiehiä. He suoltavat Helsingistä ja Brysselistä ohjeita, käskyjä,
määräyksiä, kieltoja ja komentoja, jotka kaikki tuntuvat erikseen
tarkasteltuina tarpeellisilta.
Viinan tuhoja olisi vähennettävä. Siis rajoitetaan viinan
myyntiä. Sääli. Olen kuullut että viina on hyvää. Se raikastaa hengityksen ja
matkaansaattaa hövelin käytöksen.
Eräitä tuomitaan vankeuteen ja toisia etsitään kissojen ja
koirien kanssa, koska he ovat järjestäneet ”vuotoja”. He ovat päästäneet
valloilleen papereita, joista käy ilmi, miten ihmisiä todellisuudessa ajetaan.
Mieleeni tulevat ”Red River” ja eräät muut lännenelokuvat.
Viisi tai kymmenen miestä paimentaa rautatien päähän pitkäsarvisia nautoja,
joista yksikin kykenisi kellistämään lehmäpaimenen ja kukaties tekemän hänestä
selvän. Rautatielinjan toisessa päässä odottaa teurastamo.
Olen kotoisin Suomesta, jossa piti kysyä lupa, jos halusi
sanoa kissalle päivää. Tämä takapajuinen elämisen tapa oli luullakseni tullut
takaisin sotien aiheuttaman ahdingon takia. Kovan kurin takana erottuu nälkä.
Ellet luovu vapaudestasi eli tee ja toimi niin kuin isäntä ja emäntä kulloinkin
kovistavat, edessäsi on maantie ja jo pari mutkan ja mäen takana odottaa nälkä.
Olen epätavallisen tyytyväinen elämääni, koska olen
onnistunut nirhaamaan vapauttani takaisin. Minulle se on tätä nykyä
mahdollisuus ajatella, kirjoittaa ja lukea käskemättä, kehottamatta,
kieltämättä.
Aika usein luen, että ovelan toiminnan tarkoitus on rahan
hankkiminen, ja rahalla saa sitten lisää rahaa. Päättely katkeaa oudosti. Entä
sitten? Mitä jos työn tekeminen tarkoittaisi pyrkimystä tilaan, jossa saisi
olla välillä tekemättä työtä ja voisi tehdä mitä haluaa, kuten kuunnella, miten
ruoho kasvaa.
Miksi eduskunta määrää? Siksi että se edustaa kansaa.
Demokratia tarkoittaa, että kansa määrää. Totta että se edellyttää kaikenlaisia
sääntöjä. Suljetussa, määrättyihin tehtäviin tarkoitetussa ryhmässä näin ei
ole. Kenraalit eivät määrää siksi, että he edustaisivat everstejä, majureita
tai kapteeneja, saati raakoja sotamiehiä. He määräävät, koska heillä on valta
aiheuttaa ikävyyksiä niille, jotka niskuroivat.
Ehkä me elämme ankaroituvassa sotataloudessa, koska
elinkeinoelämä on sodan jatkamista toisin keinoin. Sodassa ei ole vapautta.
Sitä käydään – käytiin – vapauden saamiseksi tai vapauden saamiseksi takaisin.
Luin Risto Rytin muistiin merkitsemää. Hän oli erikoinen
talousmies ja poliitikko. Hänellä oli rinnallaan sotamarsalkka, joka ei tainnut
pahemmin välittää demokratiasta tai ainakaan kansan edustajista. Itse tämä
viisas mies viittaili monesti ajatukseen, että vapaa ihminen toimii paremmin
kuin orja. Hän pani uskonsa siihen, että vapaa ihminen levittää ympärilleen
vapautta niin kuin lyhty valoa. Onnen tavoittelu on sitten eri asia. Se saattaa
maistua paremmalta, kun se tulee tavoittelematta.
. . . sitting quietly, doing nothing, spring comes, and the grass grows by itself.
VastaaPoistaJokainen yhteiskuntajärjestelmä alkaa vapauden ja ihmisarvon kaipuusta ja päättyy sortoon. Tämänhetkisen sijaintimme yhteiskunnan elinkaarella jätän lukijan harkinnan vaaraan.
VastaaPoistaMitä Risto Rydin merkintöjä Setä lukee?
VastaaPoistaKuulemma paikallaolijoista harva huomasi tai tajusi 1928 pörssiromahduksen (tai ainakaan seuraukset), ellei itse sitten ollut sijoittanut ja menettänyt kauheasti.
VastaaPoistaMoniko huomasi Suomen paperikoneiden ja nokia-tehtaiden pysäytyksen jälkijärinän kun tuli 3 ii:tä (= internet, iPhone ja iPad) ?
M
"Hän pani uskonsa siihen, että vapaa ihminen levittää ympärilleen vapautta niin kuin lyhty valoa"
VastaaPoistakunnes pantiin sotasyyllisenä Natsien hirmuhallinnon jääräpäisestä komppaamisesta, syystä, linnaan. Mutta kyllähän se jonkinlaista lyhtymeininkiä sielläkin piti: teki vaikutuksen ainakin vartijoihin.
Rytin määräyksestä perustettiin 27.9.1943 toimikunta hakemaan ratkaisuja Saksasta irtautumiseen. Ribbentropp-sopimus takaportteineen hahmoteltiin jo tuolloin. Ryti sitoi itsensä väistyäkseen presidentin virasta, kuten tehtiin kesällä 1944. Mannerheim oli tietenkin hankkeessa mukana. Sopimusluonnoksen laativat Erik Castrén, ja R. Erich. Tavoitellut Ison Britannian ja Yhdysvaltojen turvatakuut jäivät saamatta. Katso ulkoministeriön päätös tuolta päivältä.
PoistaSotasyyllisyystuomio annettiin sodan aloittamisesta, ei natsien komppaamisesta.
Kauttakulkuluvan saksalaisille välirauhan aikana antoi Mannerheim, ei Ryti.
Lavastusta voi tarkistella monelta eri kantilta.
Poista**Tämän erottamisen on kerrottu jossain määrin harmittaneen Ukkoa, kuten äitini isää kutsuimme ja hänen viimeisessä yhteistyökuviossaan Mannerheimin kanssa on saattanut olla revanssin makua: Vilkuna preppasi Mannerheimia sotasyyllisyysoikeudenkäyntejä varten. Samalla hän vei oppiaalleen viestiä presidentin virasta eroamisen mukana tulevista mahdollisuuksista.**
Kunnon spintohtori osaa taputtaa ihmiseen oikeita ajatuksia eläkeratkaisuista. Kun Paasikivestä tulee presidentti, niin kenestä tulee pääministeri?
http://www.lansi-savo.fi/uutiset/lähellä/lue-tästä-antti-herlinin-mannerheim-luento-61209
Ja miksihän ne tavoitellut "tavoitellut Ison Britannian ja Yhdysvaltojen turvatakuut jäivät saamatta"?
PoistaAivan, ne mokattiin.
Ryti saattoi toimia joskus 27.9.1943. Mutta elokuussa v. 1941 olisi vielä palkintojakin tarjolla natseista irtautumisesta - ei enää siinä vaiheessa kun Suomi heräsi näkemään, minkä muut olivat nähneen jo aika päiviä: akselivallat, Suomi niiden lakeijana, tulivat epäonnistumaan maailmanvaltapyrkimyksessään.
" Katso ulkoministeriön päätös tuolta päivältä."
Sellaista astianmakuista detaljien tuijotteluhan tämä on ollut - ne hämärtävät vain kokonaiskuvaa tapahtumien kulusta, mutta ehkä se saattaa tarkoituskin.
Nimimerkki "ltshthi" - kas, sehän on melkein kuin Iljitsh - on raikas tuulahdus terveiltä taistolaisajoilta!
PoistaOlihan se kauheaa, kun verenhimoinen Suomi hyökkäsi rauhantahtoisen Neuvostoliiton kimppuun 1939. Ryti ansaitsi tuomion sotaan syyllisenä, sillä hänhän rynni Suomen pankista pääministeriksi heti seuraavana päivänä!
Mitähän ne sodasta irtautumisen palkinnot elokuussa 1941 olivat? Niitä samojako, joista Viro nautti 50 vuotta? Kylläpä nyt harmittaakin, kun menivät sivu suun.
VastaaPoistaUskon varassa ja Kaitselmuksen. Tai silkan uskomuksen ja käytännöllisyyden kuten kai nykyisin on laita, maailmaa eletään. Mario Monti Italiassa ja Kreikassa George Papaconstantiou valmistelivat territorioitaan pankkiirien tulla ja organisoida kylä/kotikaupunki-, ammattiryhmä- ja kansakuntapohjaiset tuotantomuodot uuteen kuosiin ja manageroimiinsa rahastoihin.
Etelä-Euroopassa raha oikeasti myllersi mannut ja vaihdatti huivit ja verat unisex-farkkuiksi. Pohjois-Euroopassa rahakirjaus jäi pankkien siiloihin Saksassa ja Ranskassa. Kun Kreikan valtio maksoi palkkoja ja tienrakennusurakoita pohjoisen tuputtamalla lainanannolla, niin euro lähti EKP/Saksasta, numeroarvo pelastettiin kirjoittamalla Commerzbankiin euroreijän kohdalle velka kreetalaiselle pankille. Nyt Commerzbankin tase veikeili. Omaisuutena oli Ateenan valtiokonttorin velka sille ja tätä vastaten velkaa kreetalaiselle pankille ! Jossa ne eurot olivat urakoitsijan tilillä ja opettajan.
Vaikeata ? No joo. Luca Pacioli saikin ensimmäisiä henkisen omaisuuden tuotebrändäyksiä tälle kaksinkertaiselle kirjanpidolleen Venetsian lainkäden kurotuspiirissä (Åbon raatia myöten). Copyright aika oli 10 vuotta. Ja toiset 20 lisää identtisen työn myymistä vastaan. Vuosi oli 1494.
Sittemmin tämän double entryn iskevyys todistetiin Instrumentariumin anestesiassa. GE pani jakoon commercial paperiä eli omia seteleitä ja osti firman kuleksimasta. Kohta kirjoitutti nämä setelit Instrun velaksi ja eli myyjän toimihenkilöiden murheeksi. Onneksi näitä vakuuuksina käyttäen sai Ilmarisesta rahaa. Vaihteeksi oikeata eli palkoista, tuotannosta pidätettyä tel-maksua. Katuluotettava tarina jatkuu siten että GE irrotti sairaalatekniikapuolen kehitettäväkseen ja jätti Instrun kyltit alansa rompemyymälänä kuluttajakutkutuksen osaajille,kuin Kokoomusryhmälle poseerata pitkin -Lappeenrantaako eilen, synnyttämässä työpaikkoja, arvaan.
Niillä vakuutuksilla naapurin tulipalon varalle rahakostruktioilla (CDS) ei Europpaa oltaisi kaadettu, kerätty vaan jokunen miljardi pikavoittoa jos sitäkään uhkapelissä, jonka mallin antoi subprime-kaatajat Amerikasta kuten John Paulsson. Jumiksi tämä jäi kun EU:n Lännen eli Siperian kehittämiskentät imivät kirjanpitokelpoista rahaa. Jälkeä syntyi pikaratikkoina superjunina koulutaloina. Mutta jälkiä jäi Saksan ja Ranskan pankkeihinkin. Pankkitoimiala on Euroopassa kolme kertaa isompi kuin Yhdysvalloissa ja puolta ohkaisemmilla osakepääomapuskureilla toimiva. Isoimman liikepankin Deutschen omistajilla on vain runsas yksi prosentti pantuna pääomaa pankkiinsa. Loput ovat talletusta eli velkaa kansalle ja interbanktäytettä eli Ilmariselta ja Danskelta saamista ja -samalla kolikon toispuolella- velkaa näille systeemikumppaneille.
Finanssiyhtiöt ovat päässeet keskenään rakentamaan itsekeskeisen systeemin. Koko komeuden kärkituote on ROE tuotto, joka perustelee bonukset. Oma pääoma näyttäisi tuottavan rutosti kun koko muukin eli velkaa oleva, lasketaan sen hyväksi tässä vesaputtos-matematiikassa. Kun sitten omistusten arvot pikkasen nytkähtävät alaspäin, 2 prosenttia riittää, niin koko komeus kaatuu konkurssiin, paitsi että valtiot kiiruhtavat hätiin. Ja kirjanpitosääntöja muutetaan, että ähäkuttia vaan koko tasesofistiikka. Pörssi näyttää väärin -laskussa. Ja kuplavaiheessa tuli nostettua paperiarvot omille tileille, omistajien ja johtoportaan. Näin tehtiin kirjapitopoikkeus Ilmarisessakin 2008. 17 vuotta myöhässä. Jukka Sjöstedt
Ehkä me elämme ankaroituvassa sotataloudessa, koska elinkeinoelämä on sodan jatkamista toisin keinoin. Sodassa ei ole vapautta. Sitä käydään – käytiin – vapauden saamiseksi tai vapauden saamiseksi takaisin.
VastaaPoistaNäin eletään rumien hallitsemassa vähemmistöjen paratiisissa, jossa jokaiselle poliitikon alulle näkymätön käsi asettaa ns. sielunpaimenen, ettei alkaisi flirttailla "muiden" kanssa, kansankielellä sanotaan pillupoliiseiksi.
Nimipäiväkalenteriin on katsottu hyväksi lisätä uusia nimiä, ensi vuonna Kalevalan päivänä nimipäivää voivat viettää Sisu, Svea, Aava ja Taika.
VastaaPoistaRudyard Kiplingilläkin on sisukas runo, If, mutta se on jotensakin sukupuolisidonnainen eikä sellainen ole enää muotia.
Siinä on varmaankin syy sille miksi sen saa niin edullisesti, viimeinen suositeltu käyttöpäivämäärä on ohitettu.
Anteeksi nyt kun on vain tällaista nahistunutta tarjolla mutta saako olla?
Suolainen ja sakia on köyhän makia.
ja
Joka keitetyn paistaa, se makian maistaa.
ja
Niin kauan kunhan riittää nälkää ja unta!
ja
Sen seitsemää sorttia, kuin Raumalla pitsiä.
..ai mutta, olin aivan unohtanut, herrajjestas!
"Älytön nälkä!"
koululainen toiselle ruokalan jonossa,
"Nii on, ihan tajuton!"
toinen vastaa.
Minusta tuntuu, että suomalaisten vaurastumisen takana oli Talvisota. Kansa löysi yhteisen Suomen, näki ensimmäistä kertaa yli luokkarajojen ja päätti yhdessä, että nämä metsät ja järvet ovat MEIDÄN, siis meidän kaikkien, SUOMALAISTEN. Se pari kuukautta rajatonta urheutta loi ennennäkemättömän perustan suomalaisuudelle, mikä toteutui vuosisadan loppupuolella, sitten kun venäläisten vaatimat kauppajunat olivat kaikki lähetetty. Minusta suomalaisten on pyrittävä hoitamaan tätä henkeä ja te pysytte aina vauraina.
VastaaPoistaOnko tietoo, Kemppi? Mitkä olivat saksankieliset sanonnat, joita Rytin kirjeessä Saksan johdolle käytettiin? Näin jälkeenpäin retkutus tuntuu ilmiselvältä ja miksi saksalaiset eivät sitä havainneet? Oliko jo kesällä -44 vallalla käsitys suomalaisista umpirehellisinä juntteina?
VastaaPoistaTerv. pitkästä aikaa pekka s-to.
P.S. Sinänsä Ryti/Mannerheim konkelo oli mitä mainioin. Tunnetaanko neuvonnan suorittaneet lakimiehet?
JK: "Esimerkiksi: miksi ja miten kansalaissota pääsi puhkeamaan 1918? Asiaan varmasti vaikuttaneita syitä on viisikymmentä tai kenties sata. Niiden paino toisiinsa verrattuna on ainakin minulle arvoitus."
VastaaPoistaMinulle ei:
Syy nro 1: bolshevikkien vallankumous Venäjällä.
Syy nro 2: venäläiskommunistien yllytys.
Syy nro 3: suomalaiskommunistien hinku päästä valtaan.
...
Syy nro 100: köyhien surkeat olot.
Syyluettelosi on ongelmallinen sanan "kommunisti" vuoksi. Työväentalossa majaillut puolue oli pahasti hajallaan ja äänesti, tehdäänkö vallankumous. Sellaista rakennelmaa kuin Neuvosto-Venäjän kommunistinen puolue tai Suomen Kommunistinen Puolue vuodesta 1922 ei vuonna 1918 ollut.
PoistaNostaisin korkealle syiden luettelossa järjestysvallan (poliisi) puuttumisen ja armeijan puuttumisen. Nähdäkseni tämä vaikutti molemmilla puolilla, siis myös valkoisella puolella, väkivaltaisten ratkaisujen suosioon.
Kohtan 1 sanoisin, että maaliskuun vallankumous oli kyllä tärkeämpi. Bolshevikkivallankumousta pidettiin 1918 pelkkänä episodina. Leninin joukko oli aika pieni ja sangen tuntematon.
Lokakuun vallankumous osoittautui aikanaan maailmanhistorialliseksi käänteeksi. Taåpahtuma-aikanaan ja vielä Suomen itsenäisyyttä vuodenvaihteessa 1917-1918 tunnustettaessa sitä ei pahemmin noteerattu. Ja oli sotakin meneillään Saksaa vastaan.
"Kommunistinen vallankumous" oli toteutunut Tallinnassa syksyllä 1917. Tämän vallankumouksen lopetti Saksan asevoimien pikamarssi Saarenmaalta Tallinnaan, joka alkoi maihinnousulla mantereelle 20.2.1918, päättyen Narvaan 4.3.1918.
PoistaLakimiehen vastaus. Lenin, Stalin, Kuusinen ja kumppanit eivät siis olleet kommunisteja ennen kuin puolueet oli perustettu.
PoistaVäitteeni ydin on se, että ilman Venäjän vallankumousta ei olisi ollut kapinaa meilläkään. Ihan riippumatta siitä, millaiset yhteiskunnalliset olot täällä oli.
70 luvulla ja sen jälkeen oli vakaa käsitys että työnteko oli välttämättömyys ja uhrautuvan kova työnteko vasta sellaista että voi jotakin palkintoa odottaa. Raha oli tiukassa eikä siinä uineet isot pomotkaan puhumattakaan urheilijoista. Karhu murisi naapurissa. Nyt velttoillaan ja mällätään lainarahalla niin kauan kuin aurinko paistaa. Mutta kun sade alkaa niin se voi jatkua tuskaisen pitkään. Who'll stop the rain voi tulla uudelleen muotiin
VastaaPoistaKäsi poimi yhden tyhmän, villitsemän luderyhmän. Surullinen tapaus, sellaista on VAPAUS...
VastaaPoista