Vapauttava tunne. Välittäjänä oli kommentoija, joka näytti
oivaltaneen jotain lähiympäristönsä muinaisista asioista. Minulle tuli
sellainen mieli, että kun isäni viimeisen kerran luki näitä verkkokirjoituksia,
hänellä sattui olemaan kuumetta ja siksi ajatukset epäjärjestyksessä. Muuten
hän pysyi kirkkaana loppuun asti. Tuon yhden kerran hän ilmaisi vaivalloisesti
närkästyksensä että oli varmaan häntä loukatakseni kirjoittanut hänen
sukunimensä muotoon ”Kempinen”. Yritin selittää, että kysymyksessä on
tavanomainen lyöntivirhe ja mitä loukkaamiseen tulee, onhan se minunkin
sukunimeni. Sillä kertaa selitys ei mennyt jakeluun.
Nyt voin siis kirjoitella kaikenlaista, eikä hän pääse
oikomaan virheellisiä väittämiäni. Mahtavaa. Toisaalta surullista, ettei
myöskään voi enää kysyä mitään.
Suomalaisten kohtaloita ei sovi verrata Viroon, jossa asiat
olivat niin monin verroin kauheammat. Silti meilläkin on rakkaiden
kanssamatkustajien salaliitto, jota Virossa Jan Kross ja Suomessa Sofi Oksanen
ovat käsitelleet etevästi.
Suomessa talvisota aiheutti sellaisen seurauksen, että
äärioikeiston eli Lapuan liikkeen ja sitä lähellä olevien ryhmien
väkivaltaisuuksista eivät enää koskaan halunneet puhua tekijät eivätkä uhrit.
Neuvostoliiton maahankarkauksen jälkeen asetelmat ja
asenteet muuttuivat täydellisesti, ja 30-luvun alkuvuosia ei oltu muistavinaan.
Antti Tuuri otti nuo asiat esiin romaanissaan ”Ikitie”.
Oikeistoradikaalia kauan tutkineena ilmoitan pitäväni Tuurin kuvausta, joka on
sinänsä kuvitteellinen, kaikin olennaisin osin todenmukaisena. Romaanissa
vilahtelee ohimennen ihmisiä ja tapauksia. Se pappi, joka puhui saarnastuolista
IKL:n mustassa paidassa ja sinisessä kravatissa, oli Kauhavan kappalainen
Rantanen, kansanedustaja. Hän kuoli sydänkohtaukseen ennen sotia. Tunsin hänen
leskensä, joka oli töissä Kauhavan verotoimistossa silloin kun isäni oli verolautakunnan
puheenjohtajana. Itse en tiennyt ylioppilaana, että Kauhavalla oli ollut sen
niminen pappi, vaikka olin muuten pääpiirtein selvillä paikkakunnan historiasta
ja menneisyyden silmäntekevistä.
Kotonani pidettiin useinkin Kansallisseuran kerhoiltoja eli
Kokoomuksen kannattajien tapaamisia, koska isäni oli hyvin aktiivinen
puoluemies. Muistan hyvin opettaja Kivisen, joka oli arvovaltainen vanha mies.
Joskus ihmettelin, että noin ilmeisen kyvykäs ihminen oli syrjäkylällä
opettajana. Tietääkseni hän oli kohuvuosina paikkakunnan johtavia kyyditsijöitä
ja äärimmäisyyksien mies.
Kerhoilloissa ja muutenkin isoisäni luona tapasin usein
asessori Sarparannan, joka oli Kauhavan piirin nimismies ja erittäin tunnettu
hahmo paikkakunnalla. Hän taisi olla virassa yli 30 vuotta ja oli luullakseni
poliisimiehestä nimismieheksi noussut eli kouluja käymätön. Hänen pojistaan
tuli juristeja ja everstejä ja muuta, joka tapauksessa mallikelpoisia
kansalaisia.
Nimismies Sarparanta oli naulaamassa Kauhavan työväentalon
ovi ja ikkunoita umpeen, mikä oli tekohetkellä selvää laittomuutta. Asunnoista
ja eräistä yhteyksistä arvelen, että hän oli hyvinkin tietoinen
väkivallanteoista, ellei sitten itse mukana.
Suomessahan päästiin vähällä, koska varsinaisia murhia
tehtiin vain kaksi tai kolme, mutta vapaudenriistoja eli kuljetuksia rajalle
tai sen suuntaan satoja ja pahoinpitelyjä määrä, jota en uskalla arvioida.
Hyvämäestä Siltalaan tutkijat ovat käyneet niitä läpi. ”Lapualaisten”
väkivaltaisuuksissa oli sekin ikävä piirre, että ne kohdistuivat myös naisiin.
Tältä osin Arvo Salon ”Lapualaisooppera” on totta ja tapahtunutta, vaikka
näytelmässä, josta muistan nauttineeni suuresti, oli tietenkin myös tietoista
irvistelyä ja liioittelua.
Jussi Muilun, jonka sukunimestä tuli termi ”muilutus”,
tunsin ulkonäöltä. Hän kuoli vasta 70-luvun alussa. Kosolassa olen käynyt
usein, mutta Niilo Kosolan talo – muistoesinesineineen – on nyt alempana jokivarressa,
kun taas Lapuan liikkeen aikana isä-Vihtorin talo oli vastapäätä kirkkoa
sillankorvassa, ja sen tiloissa toimi nuoruudessani – muistaakseni toimii edelleen
– uskonnollinen Herättäjä-yhdistys.
Vihtori kuoli ennen sotia ja Herttua samoin. Pentti Kosola,
joka pitkän vääntämisen jälkeen oikein tuomittiin suutari Mätön murhasta
Karjalan kannaksella erittäin lievään rangaistukseen – isänmaalliset näkökohdat
huomioon ottaen – kaatui talvisodassa. Hän oli lentäjä ja putosi siinä suuressa
Ruokolahden lentotaistelussa.
Lähinnä yhteensattumien kautta tiedän useitakin
kyyditysmiesten etappipaikkoja myös Pohjanmaan ulkopuolella. Vaikuttaa joskus
siltä, että kunnanlääkärit olivat erikoiset aktiivisia ja kiihkeitä, ja
eläinlääkärit. Ja toden totta papit.
Koska tämä on yhteisestä sopimuksesta unohdettu
asiakokonaisuus, täytyy vain kautta rantain sanoa, etteivät kaikkia lapualaiset
olleet ”lapualaisia”. Suhteellisen perustellun mielipiteen mukaan Jalo
Lahdensuo, lapualainen ja puolustusministeri, oli todellinen pilliinviheltäjä,
jonka ansioksi liikkeen rapautumisen voi osaksi lukea. Kurikkalainen Juho
Koivisto oli kansanedustaja yli 30 vuotta. Hän kuului aluksi liikkeeseen ja oli
yksi niistä joka erosi varhain ja veti muita perässään; hänen veljensä Iivari
oli liikkeen johtohenkilöitä. Sama Koivisto oli 50-luvulla maalaisliitossa
Viljami Kalliokosk ea kelvottoman Kekkosen sijaan ajaneen suuren ryhmän
keulamiehiä.
Jospa kirjoittaisi novellin ja panisi samaan poteroon
Taipaleenjoelle kauhavalaisen muilutetun ja hänen muiluttajansa. Tilanne olisi
aito, vaikka Taipaleella oli ehkä vielä enemmän kauhavalaisia ja härmäläisiä,
ja voi Herra että niitä jäi sinne paljon.
Kekkonen kirjoitti pamflettia "Demokratian itsepuolustus" alkuvuodesta 1934.
VastaaPoistaVirossa Päts toteutti tämän itsepuolustuksen 12.3.1934, lakkauttamalla Viron IKL:n.
Pätsin puolue oli? Hupsista
Agrraarparteina asutati 1917. aastal Eesti Maarahva Liit, eli Viron Maalisliitto.
Maaliskuu 1934
4 S Lepäilin koko päivän. Hesassa [Helsingin Sanomat] "Eero" [Lassi Hiekkala] suositteli kirjoitustani. = Pamfletti
Nyt on Kauhava kovasti laajentunu, samoon Seinäjoki. Lapualaaset rupiaa olemhan ahtahas raos.
VastaaPoistaViron ja Suomen kulttuurien (historian, kielien, ihmisten) vertailu on kiinostava teema minulle. On selvä, että historiamme ovat hyvin erilaiset, myös geneettinen koodi. Silti kielemme ovat hyvin samanlaiset ja se ei ole ollenkaan pieni tekijä. Kieli, minusta erityisesti sen rakenne, eikä niin paljon sanasto (mikä ajan kuluessa muuttuu), määrää paljon MITEN me ajatelemme mistä vaan. Siis vaikka historiamme ovat kaukaana ja vaikka meidän, virolaisten, veri saattaa olla suomalaisten sijasta venäläisten veren kaltainen, päättää lopulta se tapa miten me Virossa ja te Suomessa muodostatte lauseitanne sen, että välitämme toinen toisesta. Latvialaisten historia on sama kuin meillä, veri on sama, jopa iso pino sanoja ovat samoja. Ilman koulutusta ymmärtäisin latvian kieltä yhtä vähän kuin suomeakin. Silti aina kutsuisin suomalaista veljeksi eikä latvialaista - koska latvialaisella on verbi väärässä paikassa.
VastaaPoistaVirolaiset ovat monien tietämieni geneettisten tutkimusten mukaan suomalaisia lähinnä oleva kansa. Suomalaisten yhteydet Eurooppaan ovat olleet lännestä päin Ruotsin kautta ja idästä päin Viron kautta. Niistä suunnista suomalaisten pääasiallinen geeniperimä olisi siis peräisin.
PoistaOn myös väitetty, että suomalaisten lähimpiä sukulaisia Euroopassa olisivat hollantilaiset ja Moskovan itäpuolella asuvat muromalaiset. Näissä asioissa kai vielä paljon selviteltävää.
Itse asiassa me olemme kieli, emme genetiikka tai "veri". Kieli rakentaa maailmankuvamme ja ajattelumme perusteet ja sitä myötä pikkuhiljaa meistä kommunikoivan ihmisen. Tämän kesän vaikuttavimpia tapaamisia oli suomalaisnainen, nyt hyvinkin vanha ja naimisissa sveitsiläisen arkkitehdin kanssa. En ole koskaan kuullut niin täsmällisiä, tarkoituksellisia ja rakennettuja lauseita kuin vanharouvan suusta. Lisäksi hänellä oli olemus ja katse, joka olematta epäystävällinen tuntui siltä, että tulit kyllä kunnolla havaituksi ja katsotuksi; saksalaisuuden apoteoosi suomeksi.
PoistaMitä itse asiaan eli kielen merkitykseen ihmisyydelle, elokuvallinen esimerkki -- Werner Herzog:"Jeder für sich und Gott gegen alle"/Kaspar Hauser
http://www.youtube.com/watch?v=C9uqPeIYMik
Kiitos vinkistä
PoistaEi Jalmari vaan Jalo Lahdensuo.
VastaaPoistahttp://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=403&bClass
Kiitos - korjasin tekstiin. Jalo oli siis poliitikko, Jalmari Kansallisteatterin pääjohtaja, Oskari maanviljelysneuvos ja loput 6 muuten merkittäviä henkilöitä. Jo heidän isänsä oli valtiopäivämies.
PoistaKorjataan nyt lisää nimiä, vaikka olisikin vain lyöntivirhe: ei Jan, vaan Jaan Kross. Itse jutusta: kiitos jälleen kerran.
PoistaMitä oikeastaan tarkoittaa kuvittteellisen (romaanin tms.) todenmukaisuus?
VastaaPoista
PoistaUskomusten varassahan tässä taaperrellaan. Jotkut ihan rientävätkin. En asiasta enempää, mutta luulot ja käsitykset tuskin koskaan todellisuudesta tavoittavat kuin häivähdyksiä vain, ei edes se E=Mx(CxC) Einstein, sainko tätäkään oikein? No, juuri kun äsken kävelin kotia, niin melkein nobelmies Bengt Holmström käveli vastaan ja puhui puhelimeen. Käännyin katsomaan etääntymistään ja kun blogissa juuri pamlattiin pukeutumisesta, niin pakko sanoa.
On kyllä miehenpuku näyttävä kun kalliilta räätäliltä ja huippukankaasta ! Samaa ihailin joskus kun ent.Wärtsilän pomo Ove Johansson asteli näköpiirissäni. Aika harvoin näkee Helsingissä todella hienostunutta siviiliunivormu pukeutumista. Äskeisestä Holmströmistä nyt oikein arvasin tarkata vaikka jo etäämmältä -ja olisiko mm. tuo takin räätälöinti kuin hartioiden muotiksi, sen istuvuuden vaikutelman herättäjä? Mikä siinä hienoudessa oikein on hienoa. Mutta oli se -Holmströmin puku.
Nobeljuhlaan hänen ei tarvitse pukeutua, koskapa se teoria markkinan kaikkitietävyydestä ja itsekorjaavuudesta, jolla hän meriittejä niitti, sai pahasti takkiinsa 2008. Mutta tosi on että holmströmiläiset mm. Gorton ja Mehring olivat nopeimpia tunnistamaan mistä kriisi tuli. He ehdottelivat valtioiden takeita arvopapereilleen talletusten malliin, kun sijoitusten pako varjopankeista oli vähän perinteisen talletuspaon kaltaista !
Oikeasti kriisireformit ovat hyvässä vauhdissa ja Suomessa naiivissa vastustuksessa Tobinverofantasiaa lukuunottamatta,vero kai ainut minkä meillä ymmärtävät.Ja tätä Tobiniahan ei tule. Silloin joku vuosi sitten kuulin Holmströmiä livenä. Hän harmitteli kun velkakirjojen luottokelpoisuutta oltiin ruvettu syynäämään sen sijaan että oltaisiin uskottu auktorisoitujen S&P ja Moody´s kirjaimiin AAA ja kyselemättä pidetty arvopaperi arvossaan -kuin raha siis.
Päiväkohtaisesta sanoisin, että pörssivaihdettavat rahastot ovat pankkiirien tapa kerätä rahaa ihan toisiin maailmoihin kuin näihin rahastoihin. EFT exchange-traded funds ostavat rahallasi vain derivaatan ja pitävät loput omissa peleissään. Riskinhallinta VaT value at risk hoitaa sitten sen, että saat omasi normaaliaikoina, mutta et 2008 olisi saanut.
Onhan tuolla kaupungilla menossa pöyristyttävämpääkin kuten Riku Aallon parhainpäin selittelyt Metso potkuista. Se oli Puoluetoimikunnan jäsenen puhetta ja eläkeyhtiömiehen puhetta uskottelevaa, Säätiön rahat varjopankkien tuottohavitteluihin kiinnittäneen miehen tyynnyttelyä, itsetyynnyttelyä. Kunpa pääsisi alta pois bonukset plakkarissa, eli korporatisvissamme (=uusien yrittäjien poissulkemis-elinkeinopolitiikkaa) mitalli rintapielessä. Tällä perällä se tuo feodalismi senkun pysyy -kuosia vain vaihtaa miespolvittain, tai saunastahan se on, "kansalaisen" nahasta. Jukka Sjöstedt
Eilen oli tv:ssä Viikon rikoksena Palmen murha. Siinä yhtenä tutkimuslinjana oli poliisin sisällä oleva ääarioikeistolainen "henki". Vähän aikaisemmin käsiteltiin sisäministeri Ritavuoren murhaa 20-luvulla, jossa niinikää jäljet johtivat sylttytehtaalle, eli oikeistoaktivisteihin. Tarinassa avaintodistajat olivat nopsasti mielisairaalassa ja oikeuskanslerin sanottiin lopettaneen jutun tutkimisen "Lapuan hengessä", koska sen jatkaminen olisi saattanut paljastaa valonarkoja kytkentöjä.
VastaaPoistaKun teit Turussa seitsemänkymmenluvulla rikosilmoituksen Saloran poliitikolle jakamista lahjuksista aamulla, huomasit illalla olevasi pakkohoidossa mielisairaalassa....
PoistaMyös Sauli Niinistön jääkiekkoseura sai "ilmaisia" televisioita arpajaispalkinnoksi.....
Virolaisille veriveljille tiedoksi, että suomalaisen älymystön aivoveli on ruotsalainen vaikka kielissä tuskin on montakaan yhteistä sanaa, mutta sitäkin nöyremmin veisataan pyhäpäivinä miten hyvä tuuri on käynytkään kun emme tuhoutuneet maailman myrskyissä virolaisten tavoin.
VastaaPoistaOlen vähän myöhässä nyt tämän kanssa.
VastaaPoistaMutta joskus 1950-luvulla, kun kävin keskikoulua Pohjois-Hämeessä, jouduin monta kertaa miettimään pohjalaisuutta, koska lomat kaikki oltiin Pohjanmaalla. Paljon keskusteluja isovanhempien kanssa.
Hämmästyttävin oli se väite jota kuulin kaikkialta, että ei kukaan ollut oikeata ja ihkaelävää iikollia ikinä nähnytkään. En tiennyt mitä ajatella siitä. Ehkä sen merkitys oli sitten peräti paikallinen?
Jukkis scripsit: ”Lapualaisten” väkivaltaisuuksissa oli sekin ikävä piirre, että ne kohdistuivat myös naisiin.
VastaaPoistaKerrotko meille vielä, että mikä tuossa on niin ikävä piirre? Eivätkö miehet ja naiset ole tasa-arvoisia joutuessaan kokemaan väkivaltaa? Väkivalta on aina väärin, kohdistuupa se naiseen tahi mieheeh. Jostain syystä esimerkiksi blogisti suosii sitä, että miehiä vastaan kohdistettu väkivalta ei olekaan ikävää. Vuoden 18 ajalta on olemassa tietoa, että isokin mies paskantaa housuun ja pillittää kun ampuminen uhkaa. Ei sukupuolien välillä oikeasti ole eroa tiukan paikan tullessa.
Miehille siis epäikävästi turpaan vaan!
Itsehän olen kivenkova sadisti, rasisti ja fasisti. Siitä minä pidän kiinni.
Kyvykkyys ei ole hyvä asia, jos tekee vääriä asioita.
VastaaPoistaTaipaleessa oli myös Kortesjärveläisiä. Isoisänikin osallistui vapussotaan/veljessotaan muistaakseni Tampereella ja Viipurissa. Harmi että hän kuoli jo paljon ennen syntymääni, olisi ollut paljon kyseltävää. Eikä ole elossa enää ketään joka hänen vaiheistaan sodassa tietäisi. Melko varma olen siitä että "Lapualaishenkisyyttä" hänessä ei ollut. Hän luultavasti Päätaloa lainaten "veet vihelsi" koko liikkeelle. Mutta Taipaleessa olleita muistan nähneeni ja kuulleeni,näkymät sieltä olisivat varmaan suoraan sopineet Danten "helvettiin".
VastaaPoistaTotta.
PoistaLisäksi olisi yleisesti hyvä muistaa, että siellä kaksi rykmenttiä oli vuoroon, noin kahden viikon välein etulinjassa. Se toinen oli keskisuomalainen rykmentti, jossa oli paljon köyhien pitäjien köyhiä miehiä mm. Soinista, Lehtimäeltä jne. Tuossa viimeksi mainitussa yhtenä komppanian päälliköistä oli Yrjö Jylhä. Ehkä "Kiirastuli*" siis kuvaa Taipaleen tuntemuksia juuri heidän näkökulmastaan. Tuurin "Talvisota" on pohjalaisrykmentistä ja perustuu laajasti eräiden kauhavalaisten kertomuksiin ja muistiinpanoihin.
Tämä vaikuttaa asioihin vain siten, että kun Taipala oli niin paha paikka, "Taipaleen sankareita" alkoi ilmestyä yllättäviltä tahoilta talvisodan jälkeen. Tuurin romaanin kuvitteellinen päähenkilö sanoo junassa, kun "Taipaleen sankari" tarjoaa ryyppyä: Kaiki Taipaleen sankarit ovat kuolleet.
SODASSA; paha paikka...
PoistaKatselin tuon JR 23:n kaatuneita: koko Talvisota vei 157 kaatunutta.
Ehrnroth ja Siilasvuo tapattivat yhdessä päivässä enemmän miehiä Äyräpäässä (4.7.1944).
Me Mannerheimin kanssa arvioimme taistelujen kovuutta kaatuneitten määrällä, koska muuten asiat menee tällaisiksi "pohjalaisten jutuiksi".
Yksi tekijä on kirjailijoitten "läsnäolo". JP:t menettivät eniten kaatuneita eikä liene väärin sanoa, että olivat eniten pahoissa paikoissa (monikko!). Eipä taida olla kirjan kirjaa jääkäripataljoonien (JP) kovista kohtaloista?
Niin, väitetäänhän Stalininkin sanoneen: "Yhden ihmisen kuolema on tragedia, miljoonan kuolema tilastomerkintä".Eikä tässä nyt pohjalaisia mihinkään erityisasemaan haluta saada. Vaikka onhan joku viisas sanonut että:" onneksi meillä on pohjalaiset niinkuin paavilla munat,hätätilanteiden varalta".
PoistaMonin paikoin maailmaa,on n.s tavallisia ihmisiä jotka on saatu joukon jatkona osallistumaan etnisiin puhdistuksiin ja muihin terroritekoihin joita myöhemmässä elämässään muistelevat ja mahdollisesti tuntevat eriasteista syyllisyyttä.
VastaaPoistaSyyllisyys voidaan myös totaalisesti unohtaa. Esim. pohjoissuomen kyliin tehdyt partisaanihyökkäykset selitettiin hyökkäyksiksi suomalais-saksalaisia tukikohtia vastaan ja partisaanit näihin päiviin saakka esiintyneet mitaleineen suurina sankareina voitonpäivän paraateissa.
Novelli, vaikka yhden viikon postauskokonaisuutena on mielenkiintoinen ajatus...
VastaaPoistaVihollinen, verivihollinen, puoluetoveri samasta vaalipiiristä, Kosola tuskin oli mahdollisuutta syrjäyttää Lahdensuota kansanedustajan penkiltä, jos herrat olisivat olleet samalla vaalilistalla.