Sporalogian jatkokurssi

Saatujen tietojen mukaan vihreä puolue ehdottaa, että siirtyisimme kaikki höpsismiin (josta katso lähemmin Aku Ankka, 1950-luku). Muitakin ikäviä yhteiskunnallisia asioita kuin eräiden vaalien voittajat voitaisiin kuulemma ratkaista heittämällä kolikkoa. Siirry sinäkin höpsismiin! Jos tulee klaava, käännyt vasemmalla, jos tulee kruunu, loikkaat oikeistoon.

Pitkään on arveltu, että taivaankappaleiden keskinäinen asento syntymähetkellämme määrää kohtalomme. Vaikka horoskoopin ja allakantekijät keksivät geometrian ja pallogeometria sekä meillä että mayojen keskuudessa, tiedemiehet pitävät heidän toimintansa huuhaana eli pseudo- tai kvasitieteenä.

Horoskooppi on vanha ja kunniallinen asia. On arveltu (Veikko Litzen), että jopa ns. Kristus-monogrammi, jonka tunnemme virsikirjan kannesta, p ja x päällekkäin eli kreikan khi ja ro, kuten sanassa ”khristos” (voideltu), olisikin taikamerkki sanasta ”khronos”, aika. Roomalaiset olivat tarkkoja noista taivaan merkeistä, ja tuo monogrammi esiintyy kuulemma raaputuksissa (inscripta) jo ennen Jeesusta.

Päätoimisten epälijöiden kielikuva on ”sporalogia” – Helsingin raitiotievaunujen keskinäinen asento eli sijainti syntymähetkelläsi määräsi tulevaisuutesi. Skeptikot haluavat tällä vertauksella osoittaa, miten olemattomalla pohjalla erinäiset tieteisuskovaiset liikkuvat.

Pyrkiessäni tämän johdosta kehittämään sporalogian teoriaa olin melkoisissa vaikeuksissa, kunnes löysin vuosisadan alun raitiotiekartan (Helsinki, Historiallinen kaupunkikartasto, Helsingin kaupunki. Tietokeskus, 2009), josta kuva.

Alan harrastajien seuran verkkosivuilta www.raitio.org käy ilmi sekin, että ”oma” linajani kymppi, jossa opin matkustamaan kaupunkilaisten tavoin, molemmin käsin tangosta kiinni pitämättä., alkoi kulkea etenkin iltaisin mielenkiintoista Toista linjaa alkaen 1.7.1959. ”Linjat – Ruskeasuo.”

Muistan OTK:n pirteät pikkuviirit raitsikan katolla, muistan vaunumallin, jota ohjattiin kammella, vasemmalla kädellä, ja muistan rahastajat ja kupletin, jossa lauletaan totuudenmukaisetsi, että ”se akka se kelloa kalakutti ja ruotsiks mua haukkua nalakutti...” (Yksi yö on mulla muistossa – sen vietin Kaivopuistossa.)

Luultavasti sporat olisi liitettävä eläinrataan eli keskustan kortteleihin. Eikö olisi hyvä elämäkerran alku: ”Kun X syntyi, 3 T oli juuri ohittanut Kamelin merkin.” ”Kun sankarimme päästi ensimmäisen parkaisunsa, 1 A kirskahteli pelottavasti Leijonan korttelin kohdalla...”

Suosittu latteus, jonka kuulemisestä yleisö nauttii, on maininta etenkin tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta. Taloustieteilijät ja poliitikot – nuo taivaalliset kaksoset – suosivat sanontaa suuresti.

Menneisyyden ennustaminen on oikeasti työlästä. Tulevaisuuden ennustaminen onnistuu usein, ellei muuten niin tuurilla.

”Menneisyyden ennustaminen” voisi sopia nimeksi historiallisten liikuntasaumojen etsimiselle. Vanha iskulause (L. Ranke), jonka mukaan historia kertoo, miten kaikki todella tapahtui, on hylättävä. Virtuaalihistoria, miten kaikki olisi voinut tapahtua, on science fictionia eli useimmiten viatonta viihdettä ja joskus varteenotettavaa kirjallisuutta.

Tuollainen vaikea liikuntasauma on Suomen eduskuntavaalit 1945 – uusi SKDL ei saanutkaan kehuttavaa valtaa, eikä vasemmiston yhteistyötä syntynyt. Toinen esimerkki on 40-luvun ”vaaran vuodet”. Kolmas esimerkki on Prahan kevään vuosi 1968 ja sitä seurannut yhteiskunnallinen kuohunta. Miksi Suomen stalinistit eivät käyttäneet väkivaltaa vastustajiensa listimiseen 1970-luvulla, kun heillä oli todella vaikutusta?

Menneisyyden ennustaminen on vaikeaa, koska kuvio on kompleksinen - mielialat, toimeentulon ja perustarpeiden kytkeytyminen toisiinsa on niin oikullista. Ja kehitys on joskus kontrafaktuaalista. Miten paljon Suomen putoaminen halvan työvoiman maaksi 1991-1993, kun BKT laski reaalisesti 11,5 prosenttia, vaikutti Nokian ja elektroniikkainfran täysin odottamattomaan nousuun? Kas kun ohjelmistoteollisuutta ei oikeastaan syntynyt rinnalle mutta toinen suuri nousija oli rautaa ja softaa yhdistävä Kone Oyj.