Sivun näyttöjä yhteensä

7. syyskuuta 2010

Nekrut, jutkut ja ryssät


Ensinnäkin sanasta ”konstaapeli”, jonka juuret ovat Itä-Roomassa. ”Hovitallimestari” olisi aika lähellä oleva käännös. Kysymyksessä oli jo keskiajalla korkea hovi- tai sotilasarvo. Esimerkiksi Ranskassa se rinnastui kreiviin tai meni yli (”comte”). Ruotsin hovitallimestari on tällä hetkellä kenraaliluutnantti Mertil Melin.

Toiseksi otsikosta. Sanoilla, etenkin nimityksillä, on taipumus saada pejoratiivinen eli vähättelevä merkitys. Useissa tapauksissa, varsinkin politiikan piirissä, asianomaiseet alkavat kantaa haukkua eli köllinimeä ylpeästi ja muuttavat sen sävyn. Esimerkki on sana ”jenkki” (yankee), joka siis oli alun alkaen haukkumanimi. Alkuperästä kiistellään – kukaties väännelmä hollannin Jan-nimimuodosta.

Puhujasta riippuen ”nigger” oli 1800-luvulla jopa ainoa nimitys mustaihoiselle eli neekerille, ihmisille joita nimitettiin sekaverisiksi, mulateiksi jne. ja ajoittain myös intiaaneille. Näin sana saattoi olla aika neutraali. Kirjakielinen ”negro” vaihtui aikanaan sanaksi ”värillinen” (colored), jolloin ”nigger” alkoi olla yhä selvemmin haukkumasana. Ja nykyisin ”negro” on epäkorrekti samoin kuin suomen ”neekeri”.

En opeta hyviä tapoja, kun en itsekään niitä harrasta. Mutta miksi käyttää sanoja, joista joku voi pahastua? Itse hiukan nielaisen, kun sotaverenaani huutelee sairaalan sängystä kaikessa vilpittömyydessä Suomessa syntyneelle mustalla hoitajattarelle:”Hei sinä neekerityttö...!” Hoitajat ovat niin kokeneita ja koulutettuja, ettei näytä silmäluomi värähtävän.

En ole kuullut Suomessa sanaa ”jutku” moneen vuosikymmeneen. Käsitykseni mukaan se oli puhdas haukkumasana, ja olen kyllä ollult seuroissa, joissa sitä on viljelty. Amerikanenglanin ”yid” ja ”kike” ovat sanakirjojen ja kokemukseni mukaan tahallisia loukkauksia.

Suomennoksissa tsaari-isäsemme allekirjoitti 1800-luvulla julistuksia mainiten olevansa ”ryssänmaan keisari”. (Olen selvillä arvonimien keisari ja tsaari monimutkaisuudesta, joten älkää suotta lähtekö oikaisemaan tätä. Molempien sanojen taustalla on Gens Julian erään jäsenen, nimittäin C. Iulius Caesarin liikanimi.)

Ryssävihasta on kirjoitettu niin paljon, etten halua jatkaa aiheesta, eikä minuun tee sanottavaa vaikutusta tietoa sanan polveutuminen ruotsalaisesta viikingin nimestä. Venäläisten itse käyttämä ”tsuhna” suomalaisista lienee sisältää osuvasti vihjeen suomalaisten heikonlaisesta järjenjuoksusta.

Se taitaa olla yleismaailmallista, että omaa oikeaa kieltä taitamattomat tai murtaen puhuvan luetaan vähälahjaisiin. ”Me” olemme oikeita ihmisiä, muut ovat puhevikaisia hölmöläisiä.

Kiroaminen on kirouksen langettamista eli noitumista tai (etenkin pikkutytöillä) vaistomainen osoitus piittaamattomuudesta: en vedä päälleni kirousta, vaikka kiroilen.

Aiheesta on Ilja Repinin mainio kuva, jonka detalji on erään ystäväni seinällä. Siinä joukko karvapäitä sorvaa sulttaanille vastausta, joka varmasti tehoaa.

Suomensin muinoin G. Apollinairen innoittuneen runon samasta aiheesta –

Zaporogi-kasakoiden vastaus Konstantinopolin sulttaanille:

” Olet suurempi roisto kuin Barrabas / senkin sarvipää saatana / mikä Belsebubi luulet olevasi / syöt sontaa ja rapaa. / pidä itse sapattisi me emme

Salonikin mätää kalaa / ketju hirveitä unia sinulle / keihään puhkomia silmiä / äidiltäsi pääsi karmea pieru / sinä synnyit muun saastan mukana

Podolian pyöveli sinä rakastat / vain haavoja arpia rupia / sikakärsä tammaperse pidä / aarteesi tarvitset niitä / lääkkeitten maksamiseen”

36 kommenttia:

  1. Jutkua (tai jutskua) ei kuule, koska ei ole kohdetta.

    Mutta oikeastaan ongelman ydin onkin mielestäni siinä, että koska "jutku" on väännös sanasta "juutalainen", niin missä vaiheessa sitten itse sana "juutalainen" muuttuu halventavaksi?

    Ymmärsit varmaan kysymykseni?

    VastaaPoista
  2. SAATANA, tuo himojen "herra" on meille kaikille yhteneväinen ja siitä ei pääse edes rukouksella eroon!

    VastaaPoista
  3. Minä kuulin lapsuudessani, kuinka kehitysvammaisia veljiäni rutisteltiin usein kutsumanimellä vajakki. Tästä juontuu suuri, kipeä lovi omassakin muistijäljessäni. Ehkä katkeruuttakin kaikkea vahvemman ihmisen esittämää "parempaa" kohtaan. Tämä tietyillä äänenpainoilla esitetty, muista poikkeava nimeäminen syyllisti koko suurperheen jonkin lapselle käsittämättömän seikan vuoksi.

    "Vae `niitä´ poekia Unj´mäestä!"

    Minä, joka olin kasvanut veljieni parissa, en huomannut heissä mitään erilaista tai outoa. Hehän olivat hauskoja! Heillä oli isot munapussit ja niin suuret korvat, että niillä olisi voinut vaikka lentää kuin se yksi elefantti sarjakuvassa.

    Myöhemmin toki kansakoulun suurin ja komein johtajaopettaja kaikessa auktoriteettiudessaan "selvitti" syynkin: "Kommunistin humalapäissään siittämiä olette kaikki!"

    Minä en tätä lakkaa toistamasta, sillä se on suurin loukkaus jonka olen koskaan elämässäni kuullut. Sitä ei voi koskaan unohtaa. Ehkä jotenkin antaa anteeksi jo maatuneelle, sukuaan itse jatkamaan kykenemättömälle sotaraakille, mutta minne sen mielestään panisi?

    Virallisista lääkärien tekemistä diagnoosipapereista saan lukea tuohon aikaan (1950-70-luvuilla) kehitysvammaisia kutsutun tylsämielisiksi. Lievemmissä tapauksissa vähä-, vajaa- tai heikkomielisiksi. Liekö sitten kehitysvammainenkaan hyvä ilmaus, mutta parempi kuitenkin.

    VastaaPoista
  4. -ri päätteisistä ilmaisuista on jäänyt mieleeni pollari ja portsari.
    Kaveri on taas toinen juttu.

    VastaaPoista
  5. Keskeisiä uuspoliittisia termejä Suomessa:

    -vaikuttaja, so. vaikkua korvaan

    -elinvoima, piispat ja kenraalit sekä päätoimittajat etsivät Suomen elinvoimaa, melkein sama kuin maabrändi

    -viedä kansalaiset laman läpi ehyenä, sanoi pääministeri Kiviniemi tavoitteekseen. Ehyenä mediasirkkelin läpi kuin edeltäjä Jäätteenmäki. Panee se varomaan tekemisiään.

    Ainoa järkeenkäypä selitys näille sanapökkelöille on halllinnon kaksikielisyys, ts. ne ovat tulleet ruotsinkielisten puheenkirjoittajien suusta.

    VastaaPoista
  6. Keskustelin Somalimiehen kanssa Hanasaaressa ja hänen mielestä oli samantekevää miten nuo sanat menevät kunhan pääsisivät mukaan yhteiskuntaan. Olivat siis välinpitämättömiä sille, oliko joku sanomassa häntä neekeriksi mutta hän koki milloin häntä kohdattiin kuin tasavertainen ja siihen ei liittynyt yksittäiset sanat, joita joskus lausutaan vahingossa kuten eilinen HY:n avajaisten mikrofoniin puhuva sanoi että vituttaa jotain (hu, särähti vähän noin kova-äänisen kautta kuultuna mutta c'mon, me siinä kuulemassa totesimme että sekin sana on menettämässä sen alkuperäismerkityksen ja on vain ns. sana.

    Minä sanoin miehelle, että minäkin olen yleensä ämmä, v*n bitch tai jotain muuta kaunista enkä siitä haasta myöskään oikeuteen.
    Meistä jokaisesta sanotaan hirveitä, erityisesti opettajista koulussa joilla on tuhat mieletöntä nimeä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä sanovat.

    Joten. Jos pikkusieluiset saisisvat päättää elämä ei enää onnistuisi keneltäkään: olisimme liimautuneita johonkin joka meni jo ja uusi olisi viety esim. afrikkalaisten Gadaffikundien kautta. Kenen vika?

    VastaaPoista
  7. Kun maaseutu-, elinkeino- ja työvoimapiireistä muodostettiin työvoima- ja elinkeinokeskuksia, eli TE-keskuksia, pidettiin nimikilpailu.

    Ehdotin elinvoimakeskusta (Life Bower Center). Siinä vanhoista nimistä keino -sana olisi jätetty pois epäilyttävänä ja työ -sana rasittavana. Maaseutua ei tarvinnut mainita, koska elinvoima sisälsi mielleyhtymän hevosenlannasta ruusupuskan juurella.

    No, nyt on sitten elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ELY.

    Oliko evakko jossain vaiheessa leimaava sana?

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi: - joku oikaisseet mutta luulen, että "evakko" oli talvisodan lopussa syntynyt uudissana "evakoidusta". Samana vuonna "Tuntemattoman" kanssa ilmestynyt Unto Seppäset romaani "Evakot" ei näytä sisältävän mitään kannanottoa.

    Evakoita kiusattiin nimittelemällä heitä ryssiksi.

    "Evakuointi" tunnettiin toisaalta jo kansalaissodan aikana saksalaisten sotarosvouksesta käyttämänä nimityksenä (myös "besorgen").

    VastaaPoista
  9. Ad Omnia: - asiaa ennenkin mietittyäni olen päättänyt jättää HG:n (Homo Garrulus) kommentit julkaisematta. Haluan pitää kommenttiosaston luettavana. HG kirjoittaa kovin pitkiä juttuja ja usein asioista, joita sopisi käsitellä omassa blogissa.

    Muutoin olen tietysti hyvilläni "asiasta toiseen" -tyyppisestä kommentoinnista. Myös "tikusta asiaa" sopii.

    Ilmoitan asiasta erikseen, koska yleensä julkaisen kaikki kommentit sellaisinaan.

    VastaaPoista
  10. Suomen kielessä on paljon väärin lainattuja sanoja. Yleensä ne on lainattu jo aikoja sitten, mutta vääryys on edelleen voimassa. Tällainen sana on esimerkiksi dokumentti, joka sivistyskielissä on aina asiakirja. Suomessahan se tarkoittaa tosipohjaista elokuvaa. Aika tyhmää. Toinen virhe on käyttää sanaa evakuointi jonkun maa-alueen yhteydessä. Ei Karjalaa evakuoitu vaan sen asukkaat. "Karjalan evakuointi" on siis ihan perseestä oleva ilmaisu.

    Tekisi mieli tehdä lista vääristä sanoista, mutta kun nykyään kaikki on sallittua niin jätän väliin.

    VastaaPoista
  11. Niin se ryssittely haisee hiukan Suomessa. Ei se niin hirvean pahalta tunnu jos sodan kaynyt mies kertoo: "Yksi ryssa tuli kiven takaa". Mutta jos Kekkosen kasvatit ryssittelevat, se on sopimatonta.

    Mitenkas Ruotsissa? Minulle "ryska soldater' on
    100% ok, eika "ryssarna"kaan oikein hairitse.
    Onko svenskeilla joku kekkoslaisempi termi myos?

    VastaaPoista
  12. Helsingin Sanomat julkaisee palstallaan "50 vuotta sitten" oikein mielenkiintoisia tarinoita: juuri nyt ovat esillä Rooman olympialaisten neekeriurheilijat ja Yhdysvaltain neekeriyliopistot. Sanan "neekeri" muuttuminen pejoratiiviseksi hämmästyttää varmasti ikäihmistä. Sen sijaan tsaarin aika lienee jättänyt kielenkäyttöömme venäjästä periytyvää nimittelyä. Sotaväen pennalismista (nuoremman ikäluokan simputtamisesta) Pekka Leimu teki ansiokkaan väitöskirjan. Arkadi Babtsenko kuvaa perinteen jatkumista Tsetseniassa rajussa kirjassaan "Sodan värit".
    Edelleen: kaukaaseja kutsutaan Venäjällä yleisesti nimellä "tsornije", mustat, ja juutalaisia kunnioitetaan seinäkirjoituksella "Bei shidov", lyö jutkuja. Sama termi esiintyi hyvässä TV-sarjassa "Strafbat", Rangaistuspataljoona. Arabien kohdalla viitataan kameleihin ja Patrice Lumumballe nimetyn, eri Afrikan maista tulevien yliopiston asuntolaa kutsutaan "apinataloksi". Tämä perinne on lievimmästä päästä, koska mustan tukan ja vinojen silmien takia voi hyvinkin joutua skinijoukon puukottamaksi. Rangaistuksia jaetaan perin harvoin.

    VastaaPoista
  13. Pomon HG paatos: vihdoinkin! Kiitos!

    VastaaPoista
  14. Tapsa: Sana "juutalainen" on jo nyt käytössä halventavana ilmaisuna - ei kuitenkaan juutalaisista itsestään, vaan sitä käytetään loukkaamaan sääste...kitsaita tai pihejä ihmisiä.

    Samalla kyllä tullaan kätevästi pilkanneeksi juutalaisia, ikään kuin kaupanpäällisiksi.

    VastaaPoista
  15. Sen verran sanoista keisari ja tsaari, että Pietari I:n otettua käyttöön termin keisari (Imperaattori, palattiinko jos myöhemmin 1800-luvulla virallisesti tsaari-sanan käyttöön, koska kirjallisuudessa näistä puhuttiin sillä nimellä?

    VastaaPoista
  16. Lainaus Kemppiseltä:

    "En opeta hyviä tapoja, kun en itsekään niitä harrasta. Mutta miksi käyttää sanoja, joista joku voi pahastua?"

    Niin. Harvoin nekrutellaan, ryssitellään tai jutkutellaan kohdetta suoraan. Ennemminkin näitä kuulee porukassa keskusteltaessa.

    Kysymyksen voisi myös laittaa: miksi piirrellä hävyttömiä Muhammedin kuvia, joista joku voi pahastua?

    Tai jopa: miksi joku nilkki levittää pedofiili-sivustoja, joista joku voi pahastua?

    Tai miksi homot saavat julkisesti marssia, vaikka se on hyviä tapojani vastaan?

    Kuinka liki menevätkään hyvät tavat ja sananvapaus ja kumman rajoja koetellaan ja onko niitä koeteltava.

    Tai jos valtiovalta unohtaa hyvät tavat, kuten jotkut Kelan päätökset, vanhusten ja lasten kohtelu osoittavat, onko kansalaistenkaan syytä noudattaa hyviä tapoja?

    Mutta ainahan voidaan säätää laki tai asetus hyvien, tai hyväksyttävien tapojen puolesta. Hmmmmm.

    VastaaPoista
  17. Kaikkia tuntemiani etnisiä ryhmiä käsitteleviä nimityksiä olen havainnut käytettävän myös pejoratiivisessa merkityksessä, myös niitä uudissanoja joilla vanhempia nimityksiä on yritetty säädyllistää. Poliittinen korrektius karisee hetkessä kaikista sanoista joilla erotellaan ihmisryhmiä.

    VastaaPoista
  18. Sotamies Honkajoen (A.A1) mukaan "neuvostojärjestelmä romahtaa, koska vetäytyessään saksalaiset evakuoivat kaiken piikkilangan".
    Tässä tapauksessa evakuointi oli kai alkuperäisessä merkityksessään...

    VastaaPoista
  19. Viikinki oli luultavasti alunperin ja joka tapauksessa keskiajalla pejoratiivinen nimitys Itä- ja Pohjanmerta vaivaaville merirosvoille, ryöstelijöille ja murhamiehille. Vasta kun skandinaavit keksivät kansallistunteen, ja että sille pitää hankkia historialliset juuret, viikinki muuttui myönteiseksi termiksi (eli abbrovatiiviksi). Niinkin voi käydä, että jälkipolvet luovat maineen pahiksille.

    Idäntietä matkanneita, lähinnä kauppaa käyneitä skandinaaveja ei kuulu kutsua viikingeiksi vaan varjageiksi, jos haluaa olla oikeudenmukainen toista tuhatta vuotta sitten kuolleille.

    Ehkä heitä voisi kutsu myös rodsmanneiksi. On esitetty teoria, että "ryssä" onkin alunperin "suomea" ja väännös tuosta rods-sanasta. Viron "rootsi" on myös aika lähellä tätä venemiestä, veneläistä.

    Rus-nimitys tunnetaan venäjällä 800-luvuta. Silloin vielä "Ryssänmaan" pohjoiset keskusalueet olivat pitkälti itämerensuomalaisten asuttamia ... ehkä on parempi, että luette Wikipediasta, jos sattuu kiinnostamaan. Meni sen verran monimutkaiseksi.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rus'_people

    VastaaPoista
  20. Unto Seppäsen Evakko on nimenomaan kannanotto evakko-sanan puolesta. Vaihtoehto on pakolainen.

    VastaaPoista
  21. Juu, besorgenista tuli Suomessa pesorkkausta , eli sellaisten asioiden ja esineiden käpälöintiä jotka eivät itselle kuulu .

    Toinen mielenkiintoinen saksalaislaina on hunsvotti.
    Alunperin eläimellinen voimasana , jonka korkeasti kunnioitettu blogisti ja ne kaksi muuta saksankielentaitoista suomalaista hyvin ymmärtävät.

    VastaaPoista
  22. Jaahas... siksikö HG olikin vaihtanut nimimerkikseen HR?

    (Apollinairen äiti on muuten syntynyt maailman parhaassa maassa.)

    Maailman sivu ihmisiä on nimitelty miten milloinkin. Se kuuluu ihmisluontoon, eikä sitä siksi saa ikinä meistä kitkettyä. Mutta onhan meillä sananlasku: ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.

    Teen nyt omastakin mielestäni äärettömän epäkorrektin ja provosoivan kysymyksen (ihan vaan huvikseni): miksi sana "neekeri" muuttui meillä halventavaksi vasta sitten, kun meille alkoi tulla "neekereitä"?

    Sitä ennen se oli lähes samaa korrektiustasoa kuin eskimo. Mutta jos meille tulisi eskimoita, niin ensimmäiseksikö he kiljaisisivat, että me ei muuten sitten olla mitään eskimoita, perkele!

    VastaaPoista
  23. Aformismi: - yleensä mielenkiintoinen etymologinen selitys on väärä. (Suurin osa on ei-mielenkiintoisia.) Hyvin usein kiinnostava alueen nimi tarkoittaa "maata", kansan nimi "ihmisiä" ja kaupungin nimi "joen rantaa" (Åbo) tai "kauppapaikkaa" (Turku).

    VastaaPoista
  24. Andekdootti: - "Yksi eskimo" oli muistini aikana vielä jäätelötikun tilaus. Ensimmäisellä kotimaisella (Helsingissä) "Eskimo bricks".

    Kun olimme ostaneet myöhemmän professori H.K.:n ja myöhemmän professori P.S.:n kanssa tämän paikan, jossa siis edelleen asun, juhlistimme kauppaa nauttimalla Yrjönkadun Eskimo-baaraissa" linjakkaasti limonadit (yksi pullo ja kolme lasia). Esanssilla ja sakariinilla jatkettu vesi alkoi olla 1972 jo saanta saannissa.

    VastaaPoista
  25. En jotenkin jaksa ottaa näitä nimittelyjä niin vakavasti. Ongelmallista on tietysti, jos paikalla on joku, joka kuuluu viiteryhmään ja vetää herneen nenäänsä. Kaikella on aikansa ja paikansa, mutta ylenmääräinen poliittinen korrektius vie mehut elämästä.

    Aikoinaan ihmettelin naisten tarvetta ängetä eduskunnan miesten saunaan kuuntelemaan kaksimielisiä juttuja, joita eivät halunneet kuulla. Paitsi huonosta käytöksestä ja ahdasmielisyydestä se kertoi rajoittajien huonosta tapojentuntemuksesta sekä puutteellisesta kyvystä ymmärtää ja suvaita erilaisia kulttuureja (kyseessä ei ole pelkästään ero miesten ja naisten kulttuureissa, jotka eivät tässä suhteessa välttämättä poikkea toisistaan niin paljoa kuin päältä katsoen luulisi).

    Sain kymmenkunta vuotta sitten tilaisuuden osallistua kanadalaisen upseerin järjestämille herrapäivällisille (Gentleman's Dinner), jonka eräs oleellinen osa oli after dinner jokes: kukin illallisvieras kertoi vuorollaan jonkin tarinan, esimerkiksi tähän tapaan:

    The Squire and his wife decided to spend Christmas away from the old manor, and Baines the butler was entrusted with its safekeeping. But the Squire left his daughter Celia at home so that she could go to Christmas parties with friends.
    On Christmas Eve young Celia stayed out to the small hours and returned home somewhat the worse for wear only to discover she had left her key indoors. This left her with no choice but to bang on the door and awaken the trusty Baines.
    When he opened the door Celia staggered in and fell on Baines.
    – I’m afraid I’m a little tipsy. You’ll have to cawwy me up to bed.
    – Yes my lady, replied Baines.
    On Christmas morning Celia awoke and when Baines had placed a cup of black coffee at her bedside table she asked of him somewhat sheepishly:
    – Did you have to carry me up to bed last night?
    – You needed little assistance, my lady.
    – And did you have to take my clothes off and help me in to my nightdress?
    – I managed as best I could, my lady.
    – Oh, was I terribly tight Baines?
    – Only the first time, my lady.

    Upseerin nimi ja arvo ovat jo unohtuneet, mutta muutaman muunkin tarinan muistan vielä...

    VastaaPoista
  26. Luin Huckleberry Finnin ensin aika nuorena, sitten koulupoikana kaksi kertaa, sitten laskuni sekosi, kun ostin oman. Minusta ”neekeri”-sana kuului tarinaan niin kuin mustikka metsään.

    Eräässä bloggeri JK:n tietämässä kaupungissa kaksi vähän vanhempaa rouvaa iskivät tuikeat silmänsä kolmikkoon, jonka muodostivat musta mies, valkoinen nainen ja uusi auto. ”Mikä ei kuulu kuvaan”, rouvat kysyivät ääneti toisiltaan. Sitten he alkoivat kuuluttaa omaa vapaata käsitystään ”mulateista” parkkipaikoilla. Kutittaa sanoa muutakin, mutta blogi on toisen.

    .

    VastaaPoista
  27. Yhtä kaikki on vänkää, että venäläisistä venäläisimpien nimien Olga ja Oleg takana ovat skandinaaviset Helga ja Helge. Nimet ne tietysti kristityillä hereästi lainautuvat.

    Olen pari kertaa ollut tuollaisilla herrapäivällisillä vitsiringissä. Kerran joukossa oli henkilöitä, joiden edessä oli tarpeen säilyttää kasvonsa vastaista käyttöä varten. Niinpä sain vaivalla kaivettua muistista vain siveitä vitsejä, kuten hekin. Jälkeenpäin muut valittivat, miten törkeä käytösvirhe oli ollut välttää rivouksia.

    Amerikkalaiset seurueet ovat erityisen ongelmallisia, koska joukossa voi olla vaikka millaisia arkajalkoja ja -nahkoja. Näin jossain kokoelman Billy Grahamin herätyskiertueilla käyttämiä, olisi pitänyt ostaa, niin pumpulinpehmeitä ne olivat. Vitseissähän on se ongelma, että huonoja ei jaksa muistaa eikä hyviä pysty muistamaan (Freudin mukaan torjunnan vuoksi).

    VastaaPoista
  28. Muuan kiintoisa seikka Ryssä-sanan takana on, että Vanhan testamenti Hesekielin kirjan 38. luvun ensimmäinen ja toinen jae kuuluvat näin sanoen:

    "1 Minulle tuli tämä Herran sana:

    2 "Ihminen, käännä katseesi kohti Magogin maata, kohti Gogia, Mesekin ja Tubalin ylintä ruhtinasta, ja julista hänelle tuomio."

    Tämä samainen kohta käännettiin vuonna 1933 tähän tapaan: "Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagogin maassa, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan."

    Kiintoisaa on, että esimerkiksi Rooman kirkon virallinen käännös (Vulgata) puhuu samantyylisesti kuin vuoden 1992 käännös vain "ylimmästä prinssistä" (principem capitis).

    Näistä poiketen joissain King James -versioissa sanotaan selvästi Rosh. Ja amerikkalaisessa fundamentalismissa yleisesti juuri tämä Rosh (Roos) on Russia. Mesek puolestaan on Moskova.

    Suomessa esimerkiksi Leo Meller on pitänyt esillä tätä tulkintaa jo 1970-luvulta lähtien. Siten ryssä-sanaan on saatu kirjaimellisesti perkeleellinen kaiku. Seikka sinänsä ei ole uusi, fundamentalismissa ultimaattina pahana Venäjä ja islam tuuraavat usein toisiaan.

    Wikipedian mukaan sanaan Rus liittyy sekoilua, jonka perusteella se varsinainen, vihonviimeinen saatana olisikin Ruotsi...

    VastaaPoista
  29. Blogi-isännän ilmaus "saanta saannissa" pari kommenttia ylempänä kajahti mukavasti tutulle - vanhaa isäni kieltä. Itse olen sen kuitenkin tottunut kuulemaan muodossa "saanta saalissa". Mikähän tämän ilmaisun etymologia mahtaisi olla ... ?

    Oheisen linkin takaa löytyy näköispainos, jonka sivulla 29 metsämies lähtee "saaliin saantaan" (muutenkin hauska runo runoilijan asemasta maailmassa):

    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/59042/p162-08_3_f403433.pdf?sequence=3

    VastaaPoista
  30. On nimittelyssa huumoriakin. Moskovassa oli kahdenkesken sanottu Kataiselle: "Te vaha-alyiset tsuhnat, ette nayta tajuavan, etta Venaja on suurvalta". Suosittelisin tsuhna nimittelyn laajentamista Suomessa, vaikka ensin kokoomuslaisiin!

    VastaaPoista
  31. Näinpä asiasta toiseen sitten.

    Jokaiselle 1960-luvulla kansakoulun käyneelle kansalaiselle tulee neekeri-sanasta mieleen Aale Tynnin tehtailema aapinen. Sanoisinko klassikko sellainen suorastaan.

    N N N n n n

    "Neekeri pesee kasvojaan, mutta ei valkene ollenkaan."

    Samoin kyläkoulussa liikuntatunnilla leikittiin viattomasti Mustaa miestä ja syötiin kyläkaupan neekeripusuja tietämättä ollenkaan, että on kyse melkein pyhäin häväistyksestä ja äärimmäisestä rasismista.

    Niin se maailma muuttuu.

    VastaaPoista
  32. "Lähtekäämme Afrikkaan
    neekereitä nussimaan,
    pensaikosta kuuluu rapinaa
    kuka panee apinaa."

    Voidaanko tällainen runo luokitella rasistiseksi vaiko lasten harmittomaksi loruksi?

    VastaaPoista
  33. "Toinen virhe on käyttää sanaa evakuointi jonkun maa-alueen yhteydessä."

    Miksi?
    Verbiähän aivan yleisesti käytetään paikoista tyhjentämismerkityksessä muissakin kielissä?

    VastaaPoista
  34. Tänään osa kommenteista on niin kummallisia, ettei niitä tajuu Erkkikään. Onneksi osa on niin simppeleitä, et ne hiffaa Erkkikin.

    VastaaPoista
  35. Lastenlorun "mustalla miehellä" ei kuitenkaan ole mitään tekemistä neekerien kanssa. Enemmänkin pelsepuupin. Sijaiseksi on käytännön syistä otettu nokikolari tai ns. nattman (eli yövartija, joka kerää raatoja, roskia ja valvoo tulipaloja yms.)

    Suomessa on viime vuosina tullut erilaisten ammattiloukkaantujien esiinvyöry. Se on tyhmää ja valitettavaa. Ammattiloukkaantujat osoittavat vain tyhmyytensä.

    VastaaPoista
  36. on se hurjaa kun vähemmistöt syrjivät toisiaan :)

    VastaaPoista