Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
23. syyskuuta 2010
Poliittiset paikannimet
Mikä on Lahden kaupungin virallinen ruotsinkielinen nimi? Lahtis. Mikä Suomen kunta on ruotsiksi Gustaf Adolfs? Hartola. Missä sijaitsi Jaakimvaara? Se oli Laatokan rannan Jaakkima. Entä Idensalmi? Selvää ruotsia, suomeksi Iisalmi.
Wikipediassa joku – ehkäpä ruotsalainen kansanpuolue – on kunnostautunut, koska ruotsin kielellä löytyvät mm. hakusanat Lahtis ja Idensalmi. Valtion rautateiden aikatauluissa ja ruotsinkielisillä verkkosivuilla esiintyvät St. Michels (Mikkeli), Villmanstrand (Lappeenranta), Kajana (Kajaani) ja Nyslott (Savonlinna).
Kun jotkut ennustelevat kielitaistelua, tässäpä oiva lyömäase. Stängelåsens tävlingar vid Lahtis – Salpausselän kisat Lahdessa... (Katso kuvaa kisoista nuoruuteni aikana.)
Väittäisin kansakoulun maantiedossa opetetun, että Ruotsin suuria järviä olivat Venneri, Vetteri, Jelmari ja Meelari.
Hyvin yleisesti sekä kansojen että paikkojen nimet ovat naapureiden antamia eivätkä välttämättä mairittelevia. Yhtä yleisesti jonkin pienemmän seutukunnan nimi yleistyy tarkoittamaan suurta aluetta. ”Englanti” (Anglia) on myös osa-alue, ja nimitys oli erään pahansisuisen, tukevasti mantereella asuneen joukkion nimi (anglit). Se muuten tarkoittaa lahtelaisia, vaikka tiettävästi anglit eivät osallistuneet Salpausselän kisoihin ainakaan varhaiskeskiajalla. ”Skotit” taas tarkoitti, kuten järkevä lukija ymmärtää, irlantilaisia.
Suomi, Saame ja Häme saattavat olla sama sana ja alkuperä joko yleisindoeurooppalainen tai balttilainen. ”Suomu”-teorian henkiin herättäminen ei ole nostattanut suurempaa innostusta.
Suomen kielen sanojen syntyä koskevan mielenkiinnon tappaa tehokkaasti usein mainostamani Tapani Lehtisen ”Kielen vuosituhannet”. Joka tietoa lisää, se murhetta lisää. Siitä nyt viimeistään oppii, ettei sanojen nykyinen asu merkitse kovin paljon, ja voi oppia senkin, että kielihistoriasta tiedetään yhtä ja toista. Esimerkiksi kirjallisuuden maallikkoselitys suomalaisten muinaisesta suurvallasta, jota todistaa Venetsian nimi (Veneen sija), ei vakuuta. Kuten ei liioin Himalaja, ”Hiton matala ajaa”.
Mutta mutta mutta, kuten T. Anhavalla oli tapana sanoa. Tapa kääntää henkilöiden ja paikannimiä vaihtelee ja on kohdin poliittisesti arka. Sekä bolshevikit että natsit kiirehtivät vaihtamaan mahdollisimman paljon paikannimiä oikean kielisiksi ja sävyisiksi. Ja sitten niitä on muutettu takaisin. On minulla kartta, jossa on Syvärinniska ja Pellonlinna…
Eräistä paikoista pitäisi käyttää vakiintuneita nimiä. Minua hiukan harmittaa suomenkielisessä tekstissä ”Öresund” (Juutinrauma) tai ”Jutlandin meritaistelu” (Skagerakin meritaistelu). Myös Elsinoren kaunis kaupunki on harmillinen (Helsingör) suomea kirjoitettaessa.
Se on selvä, että riitamailla on kahdet nimet. Suomeksi sanotaan kai Elsass ja Lothringen, mutta ranskaksi Alsace ja Lorraine. Saksanpaimenkoira on englanniksi ”alsatian”, tai oli, koska käsitys koiran nimeen liittyvän ”Saksa” –sanan häpeällisyydestä on muuttunut. Nyt se on German Shephard Dog.
Leningradin sanominen Pietariksi johti poliittisiin nuhteisiin, kunnes kaupungin nimi vaihdettiin. Minä en uskalla käyttää viimeksi mainittua vieläkään. Entä tiedättekö, missä on erinäisisissä lauluissakin mainittu Rääveli? Se on Talllinna, ruotsiksi Reval. ”Tallinna” tarkoittaa viroksi ”tanskalaisten kaupunkia”. Se onkin osuvaa, koska juutit siellä jylläsivät 1219.
Mennäksemme tietokilpailujen puolelle, postimerkeissäkin esiintyi Nikolainkaupunki. – Vaasa. Kaupungilla on vaakunnassakin Vasa-suvun kuvio, joka lienee rynnäkössä valllihaudan täytteenä käytetty risukimppu. Esko Kivikosken kunniaksi – missä on Östermyra? – Seinäjoki. Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo, että tangomarkkinat kuitenkin pidetään kaikilla kielillä Seinäjoella.
Hyödyllinen kirjoitus: nyt tulin selvittäneeksi, että erään tuntemani kaupungin nimi onkin Brugge eikä Brygge (eikä Brügge). Samalla huomasin, että Wpediassa on mukana alasaksa, plattdeutsch – se jota ei puhuttuna yhtään ymmärrä. Kiitos, minulle mieluummin keskiyläsaksaa, tarjoilija.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Belgiassa on muistaakseni kaksi virallista kieltä. Toisella Brugge on Bruges.
VastaaPoistaSaksanpaimenkoira; onkohan se eka paimen ollut joku Schaefer, kun Schaefer (dog) on tunnetunpi nimi?
VastaaPoistaVielakohan armeija opettaa naita Schaefereita haistamaan miinat yms antamalla koiran turpaan kunnon sahkoiskuja sanotun hajun laheisyydessa. Oli muuten hirviaa katseltavaa.
Kas kummaa kun Karjalan kommunistis-sosialistis-realistiset paikannimet eivat tulleet enempää esille!? Lienee ihmisisa, joiden mielesta 'Merenääreinen' on parempi nimi kuin Koivisto. Vai onko? Olisipa mielenkiintoista kuulla/nähdä mielipiteitä, mitka ovat Karjalan hirveimpiä väännöksiä ja mitka parhaita käännöksiä.
VastaaPoistaTapani Lehtisen Kielen vuosituhannet on kaikin puolin suositeltava kirja, mutta sitä lukevan kannattaa olla varovainen. Teoksessa on paikoin kyseenalaisia painotuksia ja Lehtisen omia mielipiteitä, joita ei ole yleisesti hyväksytty, eikä Lehtinen välttämättä mainitse tätä.
VastaaPoistaKunhan tämän pitää mielessä, voi teosta kaikin mokomin lukea ja opetella äänteenmuutokset ja eri morfeemien taustat; niitä ei yhdellä lukemisella helposti mieleen paina, sillä teoksessa on huomattavan paljon asiaa.
Tervehdys!
VastaaPoistaTuosta Vaasan vaakunan risukimpusta tuli mieleen heraldiikkaan pesiytynyt symboli Fascis. Eli Rooman vallan aikainen symboli yhtenäisyyden voimasta. Triumfeissa kannetun risukimpun sisään sidottiin kirves symboloimaan voittoa ja yhtenäisyyden voimaa. Yksi risu katkeaa, sidottu ja yhtenäinen kimppu ei. Symbolista on kehittynyt sittemmin eri tyyppisiä versioita. Mulle uusi, mutta mielenkiintoinen on myö tuo arvelu "vallihautakimppusta".
juha s.
Porvoosta Löytyy sellainenkin kuin "Hinthaara". Mieleeni tulee, että ko. mestassa olisi aikoinaan ollut paljon "hinttejä tienhaarassa", josta paikannimi on saanut alkunsa?
VastaaPoistaEntäpä Bemböle..
Tervehrys!
VastaaPoistaTua Bruggehän on siälä hollanninkiälises - jokku sanoo flaaminkiälises - Pelekias, ja hollannis uu sanothan yyksi - vrt Utrecht. - Muuten lujin jostakin hauskan jutun: Flaamilaaset on torennäköösesti purjehreskellu Suamen rannikoolla ja vaikka Vuaksiakin ylähäppäin, johona se rookas Väinämöösen. Kalevalan Lemminkääsen nimi vois tulla flaamingista. Lemminkäänen oli niin muaroon flaamilaasen sotajoukon johtaja, joka tuli kyähkylöömhän tänne. Sitä paitti Pohojanmaallon Flaaminki-sukunimisiä ihimisiä. On ne flaamit vishin käyny jättämäs verenperintyä näillenkin rannoollen.
Lissu
Kukahan se keksi ruveta puhumaan natseista fasisteina? Risukimppupuoluehan oli Mussolinin eikä Aatun keksintöä. Yhteisiä intressejähän heillä tietysti oli.
VastaaPoistaMutta mitäpä tapahtui Gomtechtissa v. 1848?
Eihän siitä ole juurikaan yli miehen iän, kun Kivenavan ja lähipitäjien miehet ajoivat lampaita ja joskus kovasti kiipeileviä lehmiä teuraaksi pietariin, ja joskus myös terijoen huviloille. Lampaannahkan tai muun suojissa oli naula tai mikä lienee dritteli voita. Retusaari näkyi aivan lähellä.
VastaaPoistaRahtiraitoja tuli Lappeen/Lappaveden pitäjästä, sekä Gevalian (ks sitä!) kummikaupungista Wilmanstrandista ja kauempaa. Cristinestad-nimi oli ehkä onneksi varattu, mutta lähistölle pykättiin suurvallan pääkaupunkia turvaamaan Davidstadtin linnoitus.
Jos en osaa kirjoittaa näitä nimiä oikein, katson sen lähes ansioksi, ja toivon, että esi-isät salpausselän harjuhiekassa hymysuin katsovat meitä poikiaan, hymyn malli: ymmärtävä ja ystävällinen!
.
Proustin pakinat paikkakuntien nimistä ovat minusta yhtä perusteettomia ja tylsiä kuin hänen suurteoksensa muutoin on oivaltavan kiinnostava.
VastaaPoistaNimet ja kohtalot ovat harvoin yhtä sekavia kuin Gergijevin johtamalla laitoksella (seurueilla) Pietarissa: venäjäksi Aleksanteri II:n vaimon mukaan Мариинский, amerikaksi kommunistijohtajan mukaan Kirov (onneksi ei kai sentään Kiroff!)
Fascis (monikko fasces, englanniksi lausuttuna tunnistamaton) oli kai juhla"lipun" lisäksi lictorien tunnus.
VastaaPoistaAd Omnia: - nauhalla kiedottu risukimppu, fasces, esiintyy rahoissa ja ties missä, ja kuului siis vanhan Rooman seremonioihin. Kun Rienzi sanoi, kasksi virkamiestä eli lictoria kantoi niitä korkeamman merkkihenkilön edellä kulkueessa. Tuossa tapauksessa kysymys lienee ollut vertauskuvallisesti raipoista eli rangaistusvallasta.
VastaaPoistaAd Anonyymi - Kivennavasta - olen aika hyvin selvillä mainitsemastasi asiasta, koska isänaäitini oli Kivennavan Joutselän Veijalaisia ja mm. liikkuvassa poliisissa ja Interpolissa toimineiden Veijalaisen poikien isä Väiski kertoi mielellään laajasti, miten ryssää petetään kaupoissa. Mainitsemasi voi, jota siis kuljetettiin Pietariin, oli mielellään härskiintynyttä, ja motti priima koivuhalkoja oli erittäin vajaa motti märkiä sekahalkoja.
VastaaPoistaIsänpuoleinen sukuni on kokonaan tuota porukkaa, koska isoisäni Kemppisen Jussi asui onnettomuudekseen väärällä puolella rajaa. Rajajoelta Pietariin asui lähes 100 000 suomalaista (ei siis inkeriläistä), joilla oli mm. omat seurakunnat ja piispa. Jussi K. kävi Pietarin suomalaista yhteiskoulua, mutta päättikin lähteä ensimmäiseen maailmansotaan.
Mitä sitten tapahtui, siis vuoden 1918 jälkeen, on synkkää tarinaa. Kemppisten kotitalo oli Haapakankaan Jukissa (rautatieasema Pargala).
Saksa on mainio esimerkki maasta ja kansasta, jolle kaikki naapurit ja vähän kauemmatkin tuttavat ovat antaneet eri nimen sen mukaan, minkä kulman kanssa ovat olleet tekemisissä. Suomalaisille se on saksilaisten maa, ranskalaisille alemannien maa, venäläisille ja muille slaavinsukuisille saksalainen on kai usein vähättelevänsävyinen "nimetski" tai "nemecky", italialaisille roomalaisperäinen germaani. Ruotsalaisten "tysk" on samaa sukua kuin saksalaisten omakielinen "deutsch", joka tarkoittaa ihmisiä ja kansaa - ja aivan sama sana on tietysti käytössä alankomaalaisilla, joita sitten englanniksi kutsutaan nimellä Dutch.
VastaaPoistaVäiski kertoi mielellään laajasti, miten ryssää petetään kaupoissa. Mainitsemasi voi, jota siis kuljetettiin Pietariin, oli mielellään härskiintynyttä, ja motti priima koivuhalkoja oli erittäin vajaa motti märkiä sekahalkoja.
VastaaPoistaOnko tuollainen kusetuksella kerskailu oikeasti ihan järkevää? Tyhmää se on ja luulen että kyse on paljon enemmän kerskailua kuin totuutta. Luulisin kyllä, että tuollainen kaupantekijä on aika nopeasti entinen kauppias. Kummallisuuksia jatkettiin myös sodan jälkeen, jolloin sotakorvaustavaroiden venäläiset tarkastajat olivat hyvinkin tarkkoja. Korvaustuotteet oli myös valittu niin, että suomalaisella teollisuudella oli edes jotenkin mahdollista toimittaa niitä. Sloboja on pidetty tyhminä kautta aikojen ja varmasti ääliöitä on joukossa, koska normaalijakaumassa puolet on sillä kellokäyrän toisella puolella. Mutta universaaliahan tuo on. Naapureita kohdellaan naapureina missä tahansa maassa.
Ennen voi muuten oli lähes aina härskiintynyttä tai sitten julman suolaista, jolloin se oli myös syömiskelvotonta. Paistamiseen se kuitenkin käy oikein hyvin. Voin huonouden takia aiheutunut vientiongelma ratkaistiin vasta 1900-luvulla erityisen voisuolan keksimisellä.
Googlen karttapolitiikassa on kiintoisia aiheeseen liittyviä mutkia: http://www.washingtonmonthly.com/features/2010/1007.gravois.html
VastaaPoistaItaliassa tilanne vielä kimurantimpi, sillä kuten pjt mainitsi, maa on Germania, mutta kansa ja kieli tedesco.
VastaaPoistaJa yksi näteimpiä valtionnimiä on Kirjasalon tasavalta jossain nuilla seuduin Rajajoen ja Pietarin välillä.
VastaaPoistaRisukimppu "Tuossa tapauksessa kysymys lienee ollut vertauskuvallisesti raipoista eli rangaistusvallasta."
VastaaPoistaOnkohan se symboli alkuna opettajan vanhoissa kuvissa kädessään pitämälle vitsakimpulle? Esim Elisabet I:n elämää kuvaavassa TV-dokumenttisarjassa opettaja piti kädessään vitsakimppua kuin valtikkaa, vaikka oppilas oli kuuluisa viisaudestaan ja ahkeruudestaan.
Vaikuttaa siltä, että tämä symbolinen esine, kulkeutui vuosisatojen kuluessa myös suomalaisten kotien ovensuuseinälle ja lapsia pelottelemaan myös sellaisissa sanonnoissa kuten Joulupukki tuo "vitsanipun".
Kirjasalon vapaavaltio; Muistelen lukeneeni, että se oli Kirjasalon vapaavaltio, joka ei taida olla sama asia kuin tasavalta. Tama vapaavaltio hoiti mm. rajavalvontaa ja seikkailija Yrjö Elfvengren taisi olla jonkun aikaa siella pomo. Kartalla tama vapaavaltio taisi asettua Lappalaisenmäen taakse?
VastaaPoistaMiksi Lappeenranta on Villmanstrand? Vastaus on ilmeinen: lappalaisten rannasta on tullut villimiehen ranta. Voi tosin olla, että kyse on kansanetymologiasta ja Lappeenranta ei ole alunperin tarkoittanut lappalaisten rantaa tai Lapin rantaa. Lisää löytyy vuoden 2009 Museoviestistä (nettiversio on).
VastaaPoistaRuotsin kielen etymologisessa sanakirjassa "lappi" johdetaan lapuista eli kangaspalasista, joista lappalaiset muka tekivät vaatteensa (kalansuomujen sijaan ilmeisesti). Ruotsalaisten itseriittoisuus ei kai salli kysyä suomalaisilta, mistä sana oikeasti tulee.
Tai no, ei täkäläisetkään tutkijat tiedä varmasti kuin sen, että kangaspalaista se ei ainakaan tule. Juurena lienee joko vastakkainen puoli (vrt. puukon tai miekan lape) tai jonkinlainen umpiperä tai ääripiste, esimerkiksi vesistön pohjukka.
Ruotsalaiset ovat muuten pistäneet etymologisen sanakirjansa verkkoon. Suomessa näin ei voi tietenkään tehdä, koska silloin ei voitaisi kiskoa rahaa asiakkailta. KOTUSen sivut ovat muutenkin ala-arvoisen huonot juuri tuottovaatimusten takia. Ikään kuin valtiovallan ei kannattaisi sijoittaa suomen kielen ylläpitoon.
Lafkan ruotsinkieliset sivut ovat paljon paremmat. Ilmeisesti niille ei aseteta samanlaisia tuottovaatimuksia. Näin siitä huolimatta, että ruotsia sentään vaalii liki kymenmiljoonainen kansa tuossa naapurissa mutta suomen tulevaisuus on meidän omissa hentoisissa kätösissämme.
Ennustankin, että suomi on kuoleva kieli. Siitä huolimatta ... ja niin pois päin.
Tapana on vähätellä tuollaisia ennustuksia ja viitata historialliseen todistusaineistoon. Haloo, kielentutkijat, oletteko huomanneet, että maailma on aivan radikaalisti erilainen kuin koskaan aikaisemmin!
Kuinkahan moni (suomalainen) tietää missä on Yykeänperä,Pyssyjoki,Ryssämarkka,Uuniemi, Talvisvankka,Kallijoki jne....vaikka ovat ehkä vierailleetkin näissä paikoissa?
VastaaPoistaEntä Vuojonmaa? Väinö Voionmaan (osuuskauppamiehiä) isä vaihtoi suvun Wallin nimen Vuojonmaaksi siitä syystä,että suku on sieltä kotoisin. Olemme vaan unohtaneet itämerensuomalaisen perintömme. Vuojonmaa on Gotlanti.
Vuojo tai vuoja puolestaan tarkoittaa ankkaa. Sitä käytetään sukulaiskielessämme saamessa vieläkin. Aku Ankka on saameksi Vulle Vuojas. Minulla on kaikki saamenkieliset (pohjois-saame) Aku Ankat. Kivoja kuvia
Ad Omnia: - Lappeenrannan nimestä puhuttaessa kannattaa muistaa myös Lapin vaakuna.
VastaaPoistaSuomen maakuntien vaakunat esiintyvät Kustaa Vaasan sarkofagissa 1500-luvussa (Uppsalan tuomiokirkko).
Minun sappeni kiehuu aina tietyömaiden ohi ajaessa. Työmaille on tehty isot komeat taulut joissa lukee:
VastaaPoistaLiik
enne
vira
sto
Kukahan opettaisi valtion tavuttamaan?
Lappeenrannan nimen yhteydessä kannattaa katsoa myös ko. kaupungin vaakunaa..
VastaaPoistaAd Kaisa Kyläkoski ja muut. Tuo nimi on vielä monimutkaisempi kysymys sillä Belgiassa on kolme virallista kieltä. Joukossa on myös saksa, jota puhutaan lähellä Saksan rajaa olevilla alueilla. ELi kaupunki on saksaksi Brügge, flaamiksi Brugge ja ranskaksi Bruges.
VastaaPoistaMyöhäsyntyisesti vielä yksi: Kangasala voitaisiin kääntää ruotsiksi Tygbransch.
VastaaPoista