Tämä lyhyt kirjoitus käsittelee Nokiaa, Applea ja Ruotsin historiaa jääkaudesta alkaen. Asiat liittyvät toisiinsa.
Frans Herman Lindqvist keksi Primus-keittimen 1892. Se oli yksi Ruotsin teollisuuden suuria ja erittäin nopeita pioneerikeksintöjä. Muutaman vuoden kuluttua valmistuksen alkamisesta eli ennen vuosisadan vaihdetta Primuksia myytiin Argentiinassa ja Australiassa ja niitä löytyi valitettavasti Etelämantereelta asti.
Retkikeittimien historia on mielenkiintoinen. Trangia taitaa olla melkein geneerinen nimitys oleellisesti erilaiselle mutta niin ikään kannettavalle keittimelle.
Lindqvistin kilpakumppani oli kehittänyt puhalluslampun. Keksintö on olennaisesti sama, paitsi patenttiviraston mielestä. Samoihin aikoihin AGA toteutti ja kehitti automaattimajakan, joka mullisti merenkulun. Jo aikaisemmin Nobel oli tehnyt keksinnön, joka lienee kaikkien aikojen menestynein: dynamiitti. Ilman patenttisuojaa tai oikeastaan amerikkalaisia patentteja loukaten toimi Lars Magnus Ericsson, pöljänpuoleinen maalaispoika, joka osoittautui teolliseksi ja kaupalliseksi neroksi. Puhelinkonetta tärkeämpi oli puhelinvaihde – verkkoliiketoiminta. Kansainvälinen menestystuote oli myynnissä jo 1800-luvulla.
Akateemisten historiantutkijoiden (minua lukuun ottamatta) yksimielisesti vähättelemä lehtimies Herman Lindqvist kirjoitti kymmenosaisen Ruotsin historian. Suomeksi ilmestynyt nide on yhdistelmä ja lyhennelmä ja kukaties lukemisen arvoinen. Suosittelisin silti kymmenosaista ruotsinkielistä. Sen osa 8, ”Ånga och dynamit” eli höyry ja dynamiitti tulee kertoneeksi melkein kaiken asioista, joita nyt ihmettelemme. Kirjoittaja tuskin on pannut merkille tätä kummallista yhteensattumaa.
Carl Grimberg (Kansojen historia) oli historian tohtori, mutta ei hänenkään päätään silitetty. Hänen teossarjaansa myytiin niin paljon, ettei se voinut olla sisällöltään kelvollinen, kollegojen mielestä. Lindqvistin teoksesta taas osoitetaan tosiasiavirheitä ja vääriä painotuksia, mikä on selvää, koska kirjoittaja on tumpelo journalisti eikä mikään homeen syömä ammattilainen.
Muuan kommentoija esitti todella hyvän kysymyksen: miksi nuoret naiset ja keski-ikäiset kyyniset intellektuellit ovat nyt innostuneet samasta asiasta eli i-kokjeista. Tapaus näyttäisi olevan ensimmäinen länsimaiden historiassa. Mutta ei se ole. Primus-keitin oli samanlainen. Ei niitä ollut metsätyömiehillä, vaan tutkimusmatkailijoilla, eräretkeilijöillä ja partiotytöillä tai sanottaisiinko naispuolisillakin partionjohtajilla.
Myös polkupyörä liittyy tähän kysymykseen. – Ensin oli teollisuus, joka aiheutti vapaa-ajan. Tuota ennenkuulumatonta vapaa-aikaa alettiin käyttää muun muassa retkeilyyn (ja sen ohessa luonnonsuojeluun), muihin ns. harrasteisiin kuten esimerkiksi näppäilyyn (harrastelijavalokuvaus) ja aatteelliseen toimintaan (esimerkiksi raittiustyö).
Sitten tuli shokki. Parikymmentä vuotta sitten ihmisiä kiellettiin säästämästä, vaikka sen välttämättömän taidon osaavat oravatkin, ja kaikkia käskettiin kuluttumaan, vaikkei ihmisillä ole raateluhampaita. Vapaa-aika katosi ja sen sijaan tuli ammattimainen kuluttaminen, joka näyttäytyy mm. ”shoppaiuna”.
Internet oli välttämätön keksintö (siis www). Varsinainen paholaisen keksintö oli ollut televisio, joka kasvatti kulutuksen ammattilaisista tyhmiä, eristyneitä ja yksinäisiä. Yhdysvaltain, mutta myös Suomen, kumulatiiviset katsojaluvut ovat järkyttäviä.
Tämän takia nyt keksi-iässä olevissa ihmisissä on koko joukko aitoja intellektuelleja, jotka sanovat mielellään, että televisiota he eivät katso. Luultavasti suurin osa valehtelee, mutta muutos on julma. En oikein näe, että Ylellä ja BBC:llä olisi todellisia mahdollisuuksia pysyä perässä maailman muututtua näin pahoin.
Monessa mielessä vastenmielinen Apple on takonut monista tuotteistaan henkilökohtaisen vapauden symboleja. Apple ja nyt iPad toimivat myös televisiona…Ei enää valtalehden valmiiksi virittämiä uutisia ja artikkeleja mutta ei liioin netin viemäriverkostoa. Sieville tytöille ja lihaville miehille. Ja tämä on se Nokian dilemma: puhelin ei ole mikään jääkaappi, joka ostetaan jonkun valmiiksi suunnittelemana. Autoistakin on 100 muunnelmaa yhdestä mallista.
Mikähän on Kemppiksen käsitys Applen ja Nokian
VastaaPoistapatenttikiistasta ? Yksikään Applen puhelin ei toimisi ilman Nokian peruspatentteja, joista Jobs ei ole maksanut latin latia..
Nuori Jobs paljastaa "innovaatisuutensa" lähteen:
http://www.youtube.com/watch?v=CW0DUg63lqU&feature=player_embedded
Ad Hönö: - en voi vastata täsmällisesti, koska Nokian patenttiasiat eivät ole minulle työtehtävinä vieraita. Käytännössä "riitoja" Applen ja Qualcomin kanssa taitaa hoitaa nyt henkilö, joka väitteli minulle Lappeenrannassa. IPR-osastoa vetävä Rahnasto on vanha ja hyvä yhteistyökumppani. Ja siis lisäksi nytkin on meneillään projekteja, joissa olen vetäjänä salassapitosopimuksen (NDA) allekirjoittaneena.
VastaaPoistaOlet kuitenkin aivan väärässä. Nokialla ei ole mitään peruspatentteja eikä niitä ole älypuhelinmarkkinoilla yleensäkään.
Nokian viimeisessä Communicatorissa oli eri tavoin käytetty yli 10 000 patenttia, joista osa oli omia, osa lisenssillä hankittuja.
Suuryhtiöiden patenttiriidat ovat melkein aina osa lisenssineuvotteluja eli ne eivät ole riitoja oikeudesta vaan rahasta.
Kun otat huomioon standardit ja yhteentoimivuuden, uskot varmaan, että tärkeä kysymys on patenttipooli: kenen kaikkien patentit heitetään pataan.
Luennoilla olen sanonut, että matkapuhelinten tärkein patentti oli 1980-luvun järjettömän yksinkertainen "torkkumoodi" eli järjestely, jonka avulla puhelin "roamaa" ottamalla määrävälein yhteyden tukiasemaan. Ilman tätä mikään akku ei riittäisi.
Edellä on kyllä käytetty hieman tavanomaisesta poikkeavaa määritelmää käsitteelle "roamaaminen".
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Roaming
Ajastettu yhteydenpito verkkoon on yksi (teknisesti pienehkö) osa mekanismia, joka mahdollistaa roamauksen.
Maiju Lassilan Rakkautta-romaanin (jota suosittelen monesta syystä) perusteella polkupyörä oli nuorten älykköjen hullutuksia, ei keski-ikäisten. Otaksun, että primus-keittimistä innostuneilla tutkimusmatkailijoilla, eräretkeilijöillä ja partiotytöillä ei myöskään ollut kamalasti ikää.
VastaaPoistaJa miksikö käyttäjät ovat innostuneet iKoneista?
VastaaPoistaItse inhosin Applea ja sen tuotteita muutaman vuosikymmenen. Niitä ei päässyt samalla tavalla itse-kokoamaan ja modifoimaan kuin PC-laitteita.
Kännykästä haluan käyttää vain puhelin- ja tekstiviestitoimintoja, muun käytön ollessa minulle näpräämistä ja vierasta.
Kannettava on ollut aina matkoilla mukana. Lentokentällä sillä työskentelen, luen, kirjoitan ja katselen elokuvia. Samoin mökillä, junassa. Tai liitän HDMI:n kautta telkkariin ja katselen elokuvia.
Ja juuri tähän kaipaamaani rakoon iPad osasi iskeä pienuudellaan, nopeudellaan ja helppoudellaan. Raskaan kannettavan käyttö on tipahtanut minimiinsä. Tosin usb:tä tai vastaavaa tiedonsiirtoa iPadiin kaipaan, mutta varmaankin pian tulossa.
Kummasti tässä tietotekniikan maailmassa tulee kulutettua enemmän, kuin mitä vuosikymmen reilu sitten ajatteli.
Kuukausimaksuja ja kertamaksuja menee muutamasta nettiliittymästä, Spotifystä, ladatuista ohjelmista, nettimediasta, Skypestä, nettipeleistä ja vastaavista aivan tajuton määrä vuodessa. Eipä 90-luvulla olisi tätä arvannut. Netin rikkaus tätä kuitenkin korreloi.
Vertaisin iPadin välivaihetta ennemmin hetekaan, kuin retkikeittimeen.
Onko "keksi-ikä" silloin, kun hampaat ei enää kovempaan pysty? :)
VastaaPoistaToinen vaihto-ehto voisi olla pikkulapset, eikös ne tykkää kekseistä?
No pun (into writer's bad eyes) intended!
Täysin asiaa tuntematon arvaukseni on, että Applella oli hinta multitouchille, jota Nokia ei halunnut maksaa. Väännettiin keskenään katkeamispisteeseen asti, sitten julkisesti raastupaan.
VastaaPoistaLienen saanut jo applefanaatikon kaavun tai ainakin käännytetyn, mutta N900 moniruudussa liikkuminen vain on tönkköä ja tuntumattomuus liikkeen nopeudelle kovin ikävää. Applea voi nykiä herkästi kuin siimaa mökkijärvellä, Nokia toimii kuin uimahallin kääntöportti.
En rakasta tätä kontrollihakuisuudessaan kuvottavaa firmaa, mutta Applella vain nyt on tällä hetkellä miellyttävin teknologia hyvin hyvin hallussa. Ja Apple on aina ollut niche... Huolimatta alati kasvavasta mac-tietokoneiden myynnistä, osaako Apple oikeasti olla jättiläinen? Jää nähtäväksi, epäilyttää kyllä.
Se että olimme täällä jo ennen www:tä, merkkas ainakin sitä että kaikkea ei tarvinnut newsseissä vääntää rautalangasta myös hengen jättiläisten ymmärrettäväksi.
VastaaPoistaVehon Hoffmeisterin mukaan vuonna 1998 valmistui kaksi aivan samanlaista E-mersua. Sellaista ei ole muina vuosina ennen eikä jälkeen tapahtunut.
VastaaPoistaStephen Fry, taas tuttu tuoreen sarjan myötä televisiosta ja uuden kirjan ansiosta nettikirjakaupoista (kirjasta on myös kirjoittajan lukema äänikirja sekä mainio iPhonelle optimoitu myfry-app) tuuletti ensimmäisen iPhonen aikaan, miten ihmiset nyt pääsevät kustomoimaan puhelimensa. AppStorea ei silloin vielä ollut, Nokia Market oli silloin jo vanha juttu, joten irvistin. Mutta oikeassahan hän sitten olikin. Guardianin tekniikka-artikkeleissa ja blogeissaan ("blesseys") hän on kommentoinut Nokiaakin kunnes N97:n osalta parahti, että vaikka halusi pitää siitä, ei voinut.
Hintellektuaalisuudestani en paljon tiedä, mutta televiisorin katselu on multa jäänyt tykkänään muutamia hetkiä lukuun ottamatta. Ja nekin tapahtuvat usein Eye TV:n Macille tallentamaa tavaraa katsellen; pääosin elokuvia. Koen nykyään netin ja kirjat paljon mielenkiintoisammaksi. Viime aamuna nauroin itseni tärviölle Terry Pratchettin Yövartioston kanssa; se on kuvaus siitä miten vallankumoukset oikeasti tapahtuvat. Isoäidit barrikaadeilla huutelemassa vastapuolen pojille, että hus heti kotiin sieltä, isäukko on jo paljon parempana, linjamentti auttoi. Luinpa myös kirjan joka koskettelee Kemppistäkin eikä Kemppinen nyt saa suuttua: en ota puolta tai kantaa mutta onhan meno huimaa.
VastaaPoistaMac Minille tehdyssä televisio/tallentimessa on sekin hyvä puoli että sillä voi selata nettiä ja vaikkapa YouTuben elokuvia tai pätkiä. Eilen löysin Pom Pokon, Ghiblin toisen perustajan varhaisen leffan. Siellä vilahteli tulikettuja -- kitsune-bi.
Vaisto sanoo, jos ja kun, ettei tv ole hyväksi. eikö ihminen silloin voisi ihan rehellisesti kunnioittaa oivallustaan (jopa ilman tieteellisiä todisteita asiasta)?
VastaaPoistaMeidän Espoon oravat osaavat kerätä tammenterhoja, jemmata niitä. Sen lisäksi ne osaavat kylvää, eli istuttaa, kaivaa niitä nurmikkoon. Olen seurannut tätä järjen toimintaa kuluneen kesän ja syksyn.
VastaaPoistaIhmellisintä istutuksessa on kaivamis kuvion symmetrisyys. Terhot muodostavat verkon, joka muodostuu tasasivuisista kolmioista. Sivujen pituus on kuusi normaalia hyppäystä.
Olen silmäillyt tavanomaisia tammilehtoja ja todennut niiden perustuvan myös tasasivuisiin kolmioihin. Olisikohan tämä maailman vanhin verkko?
mattip
JarMom:
VastaaPoista”Kuukausimaksuja ja kertamaksuja menee…aivan tajuton määrä vuodessa. Eipä 90-luvulla olisi tätä arvannut. Netin rikkaus tätä kuitenkin korreloi.”
Petteri Järvisen kolumnista TK 8/2010:
Apple haluaa itselleen tulevaisuuden lehtibisneksen…strategian kulmakiviä ovat iPad ja App Store…appsien kautta Applella säilyy kontrolli nettipalvelujen kehittämiseen…käytännössä Apple pyrkii sulkemaan avoimen internetin…Jobsia ympäröivä todellisuuden vääristymiskenttä on tähän asti riittänyt vaientamaan kritiikin…tuhoamassa www-tekniikan tärkeimmän periaatteen…maailmanlaajuinen sähköisten lehtien rahaliikenne alkaa kiertää yhtiön kautta…kun kustantajat lähtevät iPad maailmaan, ne eivät halua tukea erimerkkisiä laitteita ja jakelutekniikoita…Apple jos kuka pystyy mullistamaan viestinnän markkinat taas kerran.
Tämähän on hirmuista! Ne jyrää meitin?
The dry cleaner from Des Moines:
VastaaPoistaJoup. Eipä tuolle Applelle ole kovin paljoa mennyt rahnaa. iPadiin voi siirtää netistä "ilmaiset" uutuus elokuvat, romaanit ja musiikit ja päivän lehdet, jos sitä haluaisi.
Jailbreak toimii iPadisssa varmaan tulevaisuudessakin.
Tuo kirjallisuuden ja päivän lehtien jakaminen, lue: laiton nettijakaminen, pienestä maksusta halukkaille, tekee jakajasta nopeasti miljonäärin, eikä käryä käy. Saa nähdä kuka ensiksi ehtii...
Jos ei halua Nokialaista (huono) eikä Applea (kallis), voi hankkia vaikkapa tälläisen HTC Androidin, toimii ja kustomoituu yhtä hyvin ellei paremmin kuin omena, jollaisella tätäkin juuri seljälläni maaten naputtelen.
VastaaPoista- pulu -
Kemmpiselle:
VastaaPoistaNokialla on iso läjä antenniteknologiaan liittyviä patentteja. Uusi iFööni4 vaatii kääreekseen jonkun kumisen härpäkkeen (iCondom ?) antenniongelmaa piilottelemaan.
Apple ei halunnutkaan enää "lainata" Nokian antennipatentteja tulevien korvausten pelossa ?
Ei ole olemassa mitään peruspatentteja ?
Ad Hönö: - tiettäääkseni tältä osin keskeinen antenniteknologia on patentoitu autoihin - sis kun puhumme pienlaitteista.
VastaaPoistaSinä tai joku muu voisi kertoa minulle asian, jota sureksin omassa elämässäni. Miksi hemmetissä kännyköihin ei ole toimivaa jatko- tai lisäantennia? Olisin valmis heittämään antennin kuuseen niin kuin kaukopartiomiehet. Täällä sisällä näet ei juuri ole kenttää.
Viisas veljeni, joka oli Ylen lähetyspuolella ja on kiihkeä radioamtööri, jupisee kysymykseeni jotain, mitä en ymmärrä. Luulen hänen tarkoittavan, että kun ei kuulu, ei kuulu.
En tiedä, onko sekään totta, mitä kaupassa väitettiin - että kännykän kuumeneminen puhelimen aikana johtuisi jatkuvasta tukiaseman vaihtamisesta.
Nyt kun "monessa mielessä vastenmielistä" Nokiaa ryöpytetään oikein olan takaa, jopa niin että kansakunta tuntuu jakautuvan kahtia Nokia-mielisiin ja muunmielisiin, lienee syytä muistaa että tekniikka on vain tekniikkaa.
VastaaPoistaApplea en ole koskaan kokenut erityisen vastenmieliseksi, kun vain työkalu hommat hoitaa niin sehän riittää.
Mutta se on varma että monta häviäjää löytyy murroksesta kohti täysin elektronista viestintää. Käsittääkseni Ylellä on ihan hyviä ajatuksia siitä mitä nettipohjaisessa maailmassa tarttis tehdä - toinen asia sitten on voiko Yle näihin mahdollisuuksiin tarttua yhteiskunnallisesta tilanteesta ja asemastaan johtuen.
Tästäkös te nyt puhutte? VerkkoAamulehti tänään klo 10-11.
VastaaPoista"... Suomen Kuvalehti alkaa ilmestyä ensimmäisenä suomalaisena aikakauslehtenä viikoittaisena iPad versiona tulevana perjantaina. Tulevan perjantain jälkeen lehti on ladattavissa joka perjantai iPadissa ..."
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/lehtia-ruvetaan-julkaisemaan-ipad-versiona-laitetta-ei-saa-suomesta/191832
"kiihkeä radioamtööri" Vieläkö noita on? Eivät vielä ole radioamatööriliitossa vittuilleet toisiaan hengiltä? Ja maksaneet järjettömiä oikeudenkäyntikuluja järjettömistä oikeudenkäynneistä. Ei taida tuolla harrastuksella olla tulevaisuutta ennen kuin kaikkein kiihkeimmät radioamtöörit saadaan lähetettyä pitkille aalloille lopullisesti. Tiedän monta tapausta, jossa innokas radioharrastajan alku on saanut vähemmän mairittelevan vastaanoton staruchekeilta. Ei se sähkötys välttämätöntä ole vaikka ihan kiva osata. Ei tule nuoria enää samaan tahtiin kuin silloin ennen. MIKSIKÖHÄN?
VastaaPoistaYnnärtääkseni suurissa metroasemilla, kauppakeskuksissa jne. on käytössä jokin ulkoantennia vastaava systeemi, jolla kännykät saadaan kuulumaan koko laitoksen joka sopukassa ja uumenissa esim. monta kerrosta maan alla.
VastaaPoistaKemppikselle
VastaaPoistaNokialla on mm. patentti tuommoiselle:
http://www.patentstorm.us/patents/6904296/claims.html
Lienee suht keskeinen jutska kännykässä ?
"Ja tämä on se Nokian dilemma: puhelin ei ole mikään jääkaappi, joka ostetaan jonkun valmiiksi suunnittelemana."
VastaaPoistaNimeomaan Applehan ei paljon anna laitteitaan säätää.