Sivun näyttöjä yhteensä

9. huhtikuuta 2014

Ruusun väri



Aikamatkailijoista värien mestarit, ehkä El Greco, varmasti Michelangelo, joutuisivat istahtamaan ja miettimään, jos työntäisin käteen isoisäni valokuvan. Ammattimiehinä he oivaltaisivat pian, että tässä on jonkin merkillisen periaatteen mukaisesti muutettu värit harmaan sävyiksi. Ajatus olisi varmaan heidän mielestään aivan epäonnistunut ja mielenkiinnoton.

Kukaan ei ollut koskaan nähnyt mitään sellaista kuin mustavalkoisen valokuvan väritys, kun valokuva tuli. Olisiko oikein selvitettävä, nähtiinkö daguerrorypiat eräänlaisina varjokuvan (silhuetin) muunnelmina? On tätäkin tutkittu.

Jos pidän luennon modernismista kirjallisuudessa ja taiteessa, otan powerpointin Charles Baudelairesta. Ei tule mieleen, että hänestä olisikaan muita kuin mustavalkoisia kuvia. Tuon kuvan nimi olisi ”modernismi”. Kuulijat saisivat miettiä, että modernismin ensimmäinen suuri nimi ja profeetta Baudelaire ei olisikaan siinä pääasia, vaan mustavalkoisuus.

Samaa keinoa voisi käyttää teollistumisen eli industrialismin selvittämiseen. Varmaan ensimmäiset junat oli maalattu niin kirjaviksi, ettei niitä luultaisi myöhemmin mustavalkoisiksi. Anteeksi aiheeton vitsailuni. Harva se ilta rautatieasemalla junaa ihmetelleenä pikkupoikana muistan ne näyt kovin mustavalkoisina, vaikka oli höyryvetureissa ainakin Lokomon punainen kilpi. Ja postivaunu oli jossain määrin keltainen ja sitten oli maitovaunu, valkoinen.

Esimerkkihenkilöni, ammattimiehet, saattaisivat myös huomauttaa eräinä vuodenaikoina juuri täällä pohjoisempana näkyvistä illan hetkistä, jolloin värit hetkeksi ikään kuin katoavat maisemasta ja sitten laskeutuu todellinen hämärä. Kohteliaisuussyistä en mainitsisi heille ”värilämpötilaa”. Mitä syytä on käyttää termejä, joita ei ole vielä keksitty.

Kun puheeksi tulevat usein asuntojen vauriot ja terveyshaitat, saatan kehaista ylpeänä, että meillä ei ole. Kun mainitaan, miten kelvottomia ja ahneita rakentajista on tullut, en rupea väittelemään. Jos joudun teeskentelemään syvähenkistä elämää viettävää ihmistä, mutisen ehkä arvoituksellisesti, että syitä voi olla hyvin monia ja ettei niistä taida olla toistaiseksi oikein riittävästi tietoa.

Minusta on vaikea pitää totena tosiasiaa, että Talvisodan aikana oli hyvin vähän vilustumisperäisiä sairauksia, keuhkokuumeeseen ei juurikaan kuoltu ja infektiot olivat aika vähissä.

Toiset aikamatkailijat, tällä kertaa käytännössä kuka tahansa, eivät olohuoneeseeni tai komeaan keittiööni tultuaan ihmettelisi ensi töikseen tekniikkaa, jota siellä pursuaa. Kahvikuppi olisi esineenä heille tuttu ja turvallinen, mutta pikkulusikka voisi herättää hämmästystä. Ruostumaton teräs tunnettiin, mutta se oli harvinaista. Joku matkailija voisi vaivihkaa sujauttaa lusikan (Hackman, Savonia) liivinsä taskuun.

Suurin hämmästymisen aihe olisi tasavalo ja tasalämpö. Tasa- eli yleisvalaistusta ei juuri ollut ennen kehittyneitä sähkövalaisimia. Mittatikkuna voisi käyttää varjojen vaalentamista. Ensimmäinen kehittynyt askel oli kristallikruunu, joka lienee ollut rouvien ja neitien mieleen. Sopivan valoisuuden lisäksi valo hajoaa sopivasti ja tappaa yllättävät, ehkä epäedulliset varjot. Kun muistamillani kesämökeillä valaistuksena oli tavallisten myrskylyhtyjen ja Petromaxin lisäksi seinään kiinnitettäviä, lasillisia öljylamppuja, peltinen heijastin oli aina mattapintainen ja epätasainen. Valo piti hajottaa, ei heijastaa suoraan.

Yleisvalaisemisen korkea laulu oli ritilällä silattu loisteputki, työpaikkojen ja kauppaliikkeiden valaisin. Ei ole enää muodissa kodeissa.

Tasalämpö vuorokauden ympäri on tässä huoneessa ollut voimassa alle vuoden – lämpöpumppu. Tavallinen keskuslämmitys pientalossa salli noin kahden asteen heittoja, esimerkiksi tähän vuoden aikaan sen mukaan, olko huoneessa ollut ketään. (Ihminen on melkoinen lämmityslaite.)

Arvaan että keskuslämmitys aiheutti lopulta ilmastoinnin, joka on Suomessa hyvin uusi asia, ja energiansäästäminen eli tiivistäminen aiheutti välillisesti hengitysteiden ongelmat ja muita sairauksia. Ainakin pohjoisessa Euroopassa ihminen oli rakentunut voimaan hyvin taloissa, jotka toimivat saunan periaatteella – lämmitettiin kuin kiuas – aikaisemmin heitettiin huoneissa löylyäkin – ja sitten noin puolen vuorokauden kuluttua noustiin aika kylmiin tiloihin, jotka päivän aikana lämpenivät tai ei. Mutta keskuslämmitystä ja energiatehokkaita taloja keuhkot eivät kestä?



13 kommenttia:

  1. Joo löytyy konstia. Makkarin seinä, yksi, mielellään pääpuolen, paneloidaan kokonaan, kattoon saakka, käsittelemättömällä leppäpaneelilla. Se varastoi uloshengityksen kosteuden ja talven kuiva ilma voidaan kosteuttaa hillitysti. Maun mukaan harmaaleppä tai tervaleppä mutta mikäli harmaalepän tahdotaan punertuvan se tulee kaataa huhtikuun kahdella alkuviikolla, tämä hiukan vaihtelee mutta ei paljon. Anteeksi runsaspilkkuisuuteni mutta Mikael Agricolan päivän kunniaksi en välitä vähääkään oikeakielisyydestä.

    I. H.

    VastaaPoista
  2. Vierastan ja epäilen ilmalämpöpumppuja:

    http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/04/13/hs-ilmalampopumppu-voi-uhata-terveytta/20115248/310

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni oudoksuu pumpun huminaa mutta tuo Kailan kirjoitus mikrobeista pätee vain huonosti hoidettuun pumppuun jäähdytyskäytössä.

      Itse olen ilmalämppöpumppu-uskovainen jo vuodesta 2007

      http://holjander.blogspot.fi/2007/10/ilmalmppumppu.html

      Poista
  3. Tuon tyyppisen lampun valoon palasin pienenä poikana paimenesta

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/12/Dfr_px826.jpg

    VastaaPoista
  4. Mun ymmärtääkseni jokaisen maalarin, aikakaudesta riippumatta, perustekniikka on osata grisaille. Leonardo teki suurten maalaustensa sommitelmatutkielmat yksivärisenä, kuten moni muukin heebo. Ja luonnosten teko hopeakynällä on vanhempi juttu kuin lyijykynä, karandash. Hiilipiirros on myös iänkaikkisen vanha jutskanderi ja varmaan tuhrittu jo Lascauxin seiniin.

    Joten kyllä he mustavalkean tiesivät, jopa paremmin kuin moni nykypäivän kamera-artisti, joka painaa rikitaalissaan vain nappia B&W. Sitä ei kannattaisi tehdä -- värien arvot eivät noin vain käänny kauniiksi harmaasävyasteikoksi. Itse teen muunnoksen Photoshopissa erityisen työkalun avulla, jolla voi osaväri kerrallaan säätää harmaaskaalaantumista. Kuvaa katsova silmä kun on se kaikkein paras instrumentti, ja kuvan kokonaissävyala, gamma ja kontrastit ratkaisevat näyttävätkö henkilöt neekereiltä vai pankromaattisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Grafiikassa on myös hienoja vanhoja harmaasävymenetelmiä kuten mezzotinto ja akvatinta, ja sävykkyyteen pyrkivät tietysti myös kaivertajat ja viivasyövyttäjät.

      AW

      Poista
  5. Edesmennyt isäni, sotainvalidi ja rintamalla pitkään ollut, vannoi sodanaikaisten sarkavaatteiden nimeen. Vahva villavaate toimi hyvin pakkasissa ja niitä Talvisodassa riitti. Nykyaikaisia sotilaspukuja hän ei arvostanut nimenomaan siksi, että villa on pakkasella paras vaate.

    Infektiosairauksia saattoi oikeasti olla vähän siksi, ettei joukko kauheasti vaihtunut. Itse vältä flunssa-aikaan ruuhkajunia, koska niissä ei pääse tartuntalähteitä pakoon millään. Elälkeläiseltä onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isäsi puhe sarasta on tosi: itselläni on sellainen metsästyspuku. Hyvin pelittää!

      Poista
  6. El Gregon Mustissa maalauksissa tullaan osassa lähelle.

    VastaaPoista
  7. Kuningas, yksin salissa, pohtii: "Se vastarannan piispa on käymässä valtakunnan ongelmaksi. Pitää paholaisen lailla kirkon puolia meitä vastaan eikä mikään järkipuhe uppoa hänen kalloonsa. Kaiken päälle hän on alkamut opettaa kansaa lukemaan tuota alkeiskieltä. Uusi Testamentti suomeksi!
    Miten käy verovoutien? Rupeavat vielä kapinoimaan. Miehestä on päästävä!
    Onhan siellä toinen, joka on kärttänyt päästä piisoaksi piispan paikalle. Lähetän miehet yhdessä rauhanneuvotteluun ja paluumatkalla iskee piispaan sellainen tauti, josta ei selviä hengissä. Hoviapteekkarini tietää oikeat rohdot, hän saa toimittaa ne heti matkakumppanille.
    Hautaus järjestetään Viipurissa, ettei Turussa kukaan medisiinari ryhdy ihmettelemään, miten terve mies menehtyi tuosta vain.
    Uusi piispa pysyy hyvin talutusnuorassani, kun on itse pujottanut silmukan kaulaansa. Kukaan ei saa koskaan tietää.
    Apteekkari!"
    Kuningas poistuu ripein askelin.

    Maalauksen signeeraa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  8. Tärkein tekijä huoneilman terveellisyydessä on vaihtuvuus. Sen oikea määrä takaa riittävän happipitoisuuden, sopivan pölyisyyden ja pienpartikkeleiden määrän. Tähän päästään matkimalla vanhan hirsitalon rakennetta. Korvausilman pitää kulkea ikkunoista, nurkista, ovista, seinän raoista ja käytetyn ilman poistua tulipesän kautta piipusta. Yhden pisteen tai ehkä kahden korvausilmaventtiilin avulla tähän ei päästä. Pientaloissa koneellinen ilmanvaihto on teknistä pelleilyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä tarkoittaa kun ihminen "vilustuu"? Tuleeko influenssa jos on kylmä? Tämmöisestä ei liene lääketieteellistä näyttöä.

      Poista