Sivun näyttöjä yhteensä

3. huhtikuuta 2014

Pienhiukkaset



Sokeritauti, diabetes, leviää nopeammin kuin mikään muu tauti maailmassa. Suomen osuus näyttää olevan seuraavien 20 vuoden aikana sellainen, ettei hoitoon ole taloudellisia mahdollisuuksia.

Eräs arvio diabeetikkojen tulevasta määrästä on puoli miljoonaa – lähes miljoona. Tilastollisesti tuohon sairauteen kuolleiden mediaani-ikä on 49 vuotta.

Taustalla on perimän ja ympäristön yhteisvaikutus, etenkin mikrobiota.

Mikrobiomi on uusi termi. Biomi (eloyhteisö) on ekologinen termi, jolla tarkoitetaan laaja-alaisia ekosysteemeistä muodostuvia kokonaisuuksia. Ne ovat muodostuneet eliöiden ja niiden fysikaalisen ympäristön (maaperä ja ilmasto) yhteisvaikutuksesta. Eliöstö ja ympäristötekijät ovat samankaltaisia koko biomin alueella. Erityisesti kasvillisuudella on suuri merkitys.

Mikrobiomi on hengitysteissä, suolistossa ja iholla vaikuttavien mikrobien kokonaisuus. Sen suuria vihollisia ovat kaupunkilaisuus ja kaupunkilainen elintapa.

Yritän perustella, miksi juuri minä kirjoitan juuri tässä tällaisesta aiheesta tässä.

Terveyden ja hyvinvoinnin asioista on vaikea saada tietoa. Vakiintunutta reittiä tuleva tieto tutkimustuloksista pääsee kerran otsikkoihin ja sekoittuu saman tien. Tässä kirjoituksessani taustalla on Suomen Akatemian uusi tutkimus, jonka tiedote on verkko-osoitteessa


On vaikea tietää, mitä ajatella mediassa jatkuvasti vierailevista ravinto- ja ympäristöuskovaisista, jotka puhuvat yksitoikkoisella äänellä kuin outoa vierasta kieltä: ”Itse panee levitettä leivän alapuolelle eikä itse pane leivän päälle sitä niinku totnoi.”

Pyydän anteeksi. En osaa taivutella itseäni uskomaan ihmisiä, joiden sanottava tuntuu olevan niin hajanaista, ettei tarkatenkaan tiedä, myyvätkö he vappukukkia vai kysyvät, missä on vessa.

Varsinainen tausta on professori Tari Haahtela, joka kirjoittaa nyt ilmestyneessä Lauttasaari-lehdessä asiasta. Hän jäi eläkkeelle astma- ja allergiasairaalan ylilääkärin virasta ja on ollut näkyvästi mukana monissa tutkimusprojekteissa. Meillä on edelleen tapana istua keskustelemassa. Puheenaihe liikkuu joskus kirjaimellisesti maan ja taivaan välillä, nimittäin perhosissa. Hän on enemmän kuin innostunut harrastaja ja valokuvaaja. Ainakin ohimennen hän kerrankin mainitsi, että perhosista ja perhostiedoista voi jokseenkin suoraan lukea biomin tilan.

Jo harmillisen vanha (2007) perusteos ”Allergia” on hänen. Yritän painostaa häntä saamaan aikaan käyttökelpoisen esityksen pienhiukkasista, biomista, mikrobiomista ja ennen kaikkea ympäristön vakavista vaikutuksista.

En osaa omasta puolestani sanoa enempää kuin epäilyni. Pelkään että tieto ympäristöstämme ja elinoloistamme on johdonmukaisesti väärää tai vääristynyttä. Silloin toimet ovat myös vääriä, osin vahingollisia. Tuo paikallislehden juttu arvostelee kipakasti Helsingin kaavoittamista ja rakentamista umpeen. Perinteinen tapahan on säätää lakeja, määrätä kieltoja ja ennen kaikkea syyllistää ihmisiä. Toinen vakiintunut muoto, jota taitaa edelleen esiintyä vihreän puolueen piirissä, on hakea fantasiapitoisia ympäristöongelmia tai keskittää huomio esimerkiksi ydinjätteen puoliintumisaikaan peruskalliossa samaan aikaan kun ympärillä olevat kärsivät ja sairastuvat syistä, joihin voisi vaikuttaa nopeasti.

Yksi syiden kimppu on pienhiukkasten vaikutus ihmisen autoimmuunijärjestelmään. Siedätyshoidon sisään ajamisessa kunnostautunut Haahtela väittää, että elimistö oikeastaan edellyttää erilaisia rasituksia, koska sillä on omat keinot niiden voittamiseen. Yksi teoreettinen esimerkki järjestelmän pettämisestä on elimistön, siis oman solukon vallankaappaus, eli syöpä. Toinen esimerkki on diabetes.

”Toleranssi eli sietokyky on aktiivisesti opittava. Harjoittelun puutteesta seuraa esimerkiksi allergiaa, kun taustalla on sopivasti perinnöllistä taipumusta.”


”Vihreys paitsi puhdistaa alentaa myös verenpainetta ja vähentää stressiä, kipua, ahdistuneisuutta sekä väsymystä. Lisäksi hyvät mikrobit ovat juuri vihreiden kasvien pinnoilla, niitä geenimme janoavat.” 

17 kommenttia:

  1. Erilaisten haittaa aiheuttavien (luonnottomien) kemikaalien ja pienhiukkasten määrä lisääntyy koko ajan, ihmisessä ja luonnossa, myös nanoteknologian lisääntyvän käytön seurauksena.

    En epäile, etteikö puutarhat puineen ja muine kasveineen, isommat ja pienemmät, silloin kun eivät tule hoidetuksi juuri viikatetta tai oksasahaa kummemmalla kapistuksella, edistäisivät ihmisenkin hyvinvointia. Epäilen silti, että ihmisen moninaisten, sinisilmäisesti hyvääkin tarkoittavien toimien vaikutuksesta biomit kasvien pinnoilla vähentyvät ja muuttuvat haitallisemmiksi.

    Toimeliaisuutta on kahdenlaista, luontoa kunnioittavaa ja luontoa sekä ihmistä tuhoavaa. Teknologisen edistyksen myötä jälkimmäisen eli tuhoava osuus on aina vain kasvanut. Esimerkiksi hyväksi mielletty autojen päästöjen vähennys on tainnut aiheuttaa aiheutuneiden päästöjen suurempaa haitallisuutta, polttoainepäästöjen hiukkaskokojen pienentyessä sanoisinko sietämättömälle tasolle.

    Mutta miten ne perhoset? Onko niiden määrä vähentynyt tai lajisto harventunut? Tai jotain muita merkkejä ympäristön kuormittumisesta? Ei ainakaan olisi yllätys. Sen sijaan perhoskannan vahvistuminen ja lajiston runsastuminen olisi pieni yllätys.

    - Fallen Feather -

    VastaaPoista
  2. Kakarana sain kunnon siedätyshoitoa. Maalaistalon elinympäristössä sai tutustua kaikenlaisiin
    pöpöihin. Naapurissa kävi kesälomilla kaupunkilaistyttöjä. Heistäkin oli hauskaa talloa paljoin jaloin
    lenhmänlantalämpäreitä..
    Eipä ole myöhemminkään ollut minkään sortin allergioita. Noista kaupunkilaistytöistä en tiedä..

    VastaaPoista
  3. Erinomainen kirjoitus. Kun olen itse maannut sängynpohjalla miettien kysymystä "Mikä on astma", tämä tuli juuri sopivasti tähän pohdintaan. Hengitysteiden lisäksi pelissä taitaa olla yleiskunto, paino, ruokavalio (verrannollinen mahan turvotukseen), allergiataipumukset, vastustuskyky, ärsykkeiden määrä (kemikaalit ja katupöly laukaisijoina). Tästä kokonaisuudesta on yllättävän vähän täsmällistä tietoa. Ja veikkaan että helposti mukana on joku piilevä muoto diabetesta.

    VastaaPoista
  4. Muutama päivä sitten lehdessä oli uutinen, kuinka pari äitiä oli hälyttänyt palokunnan, kun heidän "kouluikäiset" poikansa olivat kiivennyt kuuseen peräti 5 m korkeudelle. Palokunta tuli, asetti tikkaat puuta vasten ja pakkohan poikien oli luimistella sieltä alas.

    Miten tämä tarina liittyy päivän epistolaan? Siten, että suhtaudun suurella varauksella kaikkeen, mitä kyseisten äitien henkiseen biomiin kuuluvat esittävät. He näkevät kauhuja kaikkialla.

    VastaaPoista
  5. Ostin eläintieteilijä-tyttärelleni joululahjaksi Haahtelan et al. uuden perhosoppaan - erinomainen kirja. Hänen isänsä oli isäni arvostettu äidinkielenopettaja joskus 30-luvulla. Olin aikoinaan saman sukunimen omaavan yliopistonopettajan hyönteiskurssilla. Ehkä veljensä?

    VastaaPoista
  6. Kärsin kovasta siitepölyallergiasta murrosikäisestä lähtien, vaikka liikuin jo lapsena paljon luonnossa. Keväät olivat koulussa raskasta aikaa jatkuvine räänvalumisineen ja pärskimisineen. Nyt vanhuuden kynnyksellä olen päässyt allergiastani kuin taikaiskusta. Tuntuu ihmeelliseltä, kun voi nauttia kevääntulosta ja kesästä ilman kiusallista vaivaa.

    VastaaPoista
  7. Taisin olla täällä ensimmäisten joukossa, jotka tekivät opinnäytteitä vihreyden ja yleensä ympäristön merkityksestä ihmiselle. Tutustuin 70-luvulla perusteellisesti alaa koskevaan tieteelliseen kirjallisuuteen.
    Tutkimuskirjallisuutta tilasin yliopiston kirjaston kautta jopa M.I.T.:stä Bostonista, mistä sain kirjaston tätiltä moitteita, tuli nimittäin vähän kalliiksi...

    VastaaPoista
  8. Eräs eläkkeelle jäänyt nobelisti löysi suurista C-vitamiiniannoksista ratkaisun flunssaan ja tieteelliset perustelut olivat tietysti vakuuttavat. Seleeni oli sitten ratkaisu joka vaivaan, oli lehmät kaatuneet laitumella ja seleenipiikin jälkeen taas pystyssä, Suomen maaperä osoittautui seleeniköyhäksi. Eräs tohtori Keski-Pohjanmaalla sai syöpäsairaat ostamaan kasoittain vitamiinejaan ja uutti teurasjätteistä syövän immunologiaa tehostavia rohtoja. Venäjällä on pitkään siedätetty syöpää vastaan pistoksilla. Kalliin allergialääkkeen patenttisuojan loputtua on molekyyli käännetty peilikuvaksi ja saatu lääkärit uskomaan tätä uutta kallista lääkettä aiempaa paremmaksi jne...

    VastaaPoista
  9. Kun blogin otsikkoon viittaa ainoastaan yksi lause koko tekstissä "...Yksi syiden kimppu on pienhiukkasten vaikutus ihmisen autoimmuunijärjestelmään....", niin olisikohan pitänyt vähän paremmin miettiä...

    VastaaPoista
  10. Tämäpä hyvä aihe. Teollisesti tuotettu elintarvike ei ole Ylpön tarkoittama kalossi joka saa suoliston flooran ja nyt opimme että mikroskooppisen faunankin terhakkaaksi. Koirilta saa niitä oikein hyviä kielellisiä lahjoja kun alentaa itsensä ja antaa vähän pussata. En nyt menis makua kehumaan mutta jopa huussin alta naamiohajut käynyt koira on suustaan siisti, jopa senkin puhdas sylki on nirhamille parantavaa ja iloahan se on opetellut ensi kertaakin tavatessa käyttämään mielistelyyn tuollaiset 30 kilovuotta. Mä morjestelen varsinkin lujatekoiset staffit ja sellaiset tuhisevat bokserit kun niitä ei vahingossakaan voi satuttaa, ei vieraita koiria olekaan oikeastaan sillä juuri sitä se on nisäkkäänä erikoistunut tekemään, tiedustelun tapaista tunnustelua. Kun mun silmään kiva koira sitten huomaa kuinka mä sitä hyväksyn niin naamalle se yleensä pikkasen tahtoo lupsista tulla. Kaikki kuten tuleekin.
    Allergiat ja diabetes ovat harvemmassa perheissä näissä joissa sekä käydään ulkona että touhutaan kotielukoiden parissa. Sisäkissat puolestaan eivät oikein auta.
    Einekset ovat epäilyttävää edes koiranruuaksi.
    Tähteitähän ne oikeammin ovat. Hygenia liian korkealle säädetty säilyvyyden vaatimuksien vuoksi.
    Muuta tekemistä puuttunee vai ylihyvinvointiko se on outoon ruuan kanssa pelaamiseen syypää?
    Toinen yleinen kremppa on nivelrikko. Aivan liikaa sitäkin. Työmarkkinat vaikuttavat liiankin lupaavilta.
    I H

    VastaaPoista
  11. Suom tutkimusryhmä, johon kuuluvat Ilkka Hanski, Tari Haahtela, Leena von Hertzen, Harri Alenius, Petri Auvinen ja Jukka Corander, on saanut Erkon säätiöltä yli miljoona euroa apurahaa allergioiden ja luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen. Hankkeessa testataan ns. biodiversiteettihypoteesia (Tekniikka+Talous 2.1.2013).
    So jury is still out..

    Jossain Hanskia haatateltiin ja muistelen esiin otetun ihmetyksen miksi Venäjän Karjalassa on vähän diabetes I:stä mutta Suomessa paljon. Ja syynä arveltiin Karjalan luonnon monimuotoisuutta vs. Suomen luonto. (Jo 80-luvun satelliittikartasta näkyi että Suomi on parturoitu viljelymaaksi, valtionraja näkyy avaruudesta asti). Monoliittiset viljelyspellot on yksipuolisia kasvistoltaan. Kaupungeissa vielä yksipuolisempaa. Monimuotoisempi villi luonto Karjalassa pommittaa ihmisen immuunisysteemiä monipuolisemmin eikä puolustussotilaat jää työn puutteessa iskemään elimistön omia haiman insuliinia muodostavia soluja vastaan. Tämä on hypoteesi, vielä.

    M

    VastaaPoista
  12. Allergioiden hypoteeseissahan tapahtui paradigman muutoksia viime vuosina ja vuosikymmeninä.
    Aluksi syytettiin teknokemikaaleja ja koiria ja kissoja. Nykyään katsotaan että lapset pitääkin kasvataa koirien ja kissojen kanssa vaikka vähän allergiaa olisikin. Ja kemiallisen saastutuksen syyttelyn sijaan on alettu puhua luonnon monimuotoisuuden puutoksesta jotka ovat siis ihan eri asioita. (Onhan uraanit ja elohopeat ja SOx-nanohiukkast (tulivuoret) olleet tietyssä määrin keskuudessamme pallollamme sen 4.5 miljardia vuotta..).

    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudet allergiateoriat juontuvat tutkimuksesta, joka tehtiin Itä- ja Länsi-Saksan asukkailla. Odotusten vastaisesti idän puolella olikin vähemmän allergiaa. Saksojen yhdistymisen jälkeen ero tasoittui. Myöhemmin samantyyppisiä eroja on todettu muuallakin, mm. Karjalassa kun verrattiin Suomen ja Venäjän puolen asukkaita. Läpimurtoa ilmiön selittämisessä odotellaan vielä, mutta hypoteeseja riittää. Samoin ilmiötä on houkuttelevaa yleistää allergiaimmunologiasta autoimmuunitauteihin ja tuumori-immunologiaan. Mutta umpikujaan johtavia oikoteitä riittää tieteessä ja roskakorit pullistelevat hylättyjä hypoteeseja.

      Poista
    2. Toinen näkökulma on tuntematon suolisto ja sen liiankin monimuotoinen bakteerikanta. Paljon tuntematonta tutkittavaa.

      Sen monimuotoisuus vähenee liharuualla ja karppauksella ja semmosella. Jospa me syömme liian hyvin. Liha tullut halvaksi sitten 50-luvun (jolloin pihviin saattoi kulua työmiehen viikon palkka)..

      M

      Poista
  13. Sokeritaudista en tiedä, mutta syöpää on ollut jo muinaisissa faaraoissa ja aikalaisissaan. Uskoisin sen aikaisen elämän olleen luonnon ympäristöltään ja kemiallisilta torjunta-aineiltaan puhtaampi kuin nykyinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen 5000 v vanhan jäämies-Ötzin kaulasuonetkin oli rasvasta tukossa, ateroskleroosia sairasti.

      M

      Poista
  14. Nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia säädettäessä poistettiin "liian kaavamaisena" pykälä siitä, ettei puistopinta-alaa saa pienentää ilman erityisiä syitä. Hallintotuomioistuimet viimeistään kontrolloivat tätä. No sitten kun siirryttiin "joustavaan normiin" siirryttiin samalla toiseen äärimmäisyyteen, eikä puistoilla tai niiden riittävyydellä ole enää mitään suojaa. Samaa kehitystä on edistänyt meillä äärimmäisen kaavamaisesti omaksuttu oppi taajamien tiivistämisestä. Monissa muissa maissa kyllä yhä ymmärretään kaupunkien keuhkojen päälle.

    VastaaPoista