Sivun näyttöjä yhteensä

27. huhtikuuta 2014

Koskelo



Yksi hyvin tärkeä asia on mainitsematta. Kaikki presidentti Koskelon kansanedustajille ja siis myös perustuslakivaliokunnan jäsenille lähettämistä sähköposteista jotain sanoneet ovat kummastelleet. Kunnioittavasti ilmoitan minäkin kummastelevani.

En halua liioitella enkä käyttää tunteeseen vetoavia sanoja. Kummasteluni tarkoittaa, että minusta presidentti Koskelon olisi heti erottava. Erottaa häntä ei voi, syistä jotka hän on omalla toiminnallaan vaarantanut.

Tämän mielipiteen tueksi ei tarvita oppia vallan kolmijaosta, jonka mukaan lainsäätäjä, lainkäyttäjä eli tuomioistuin ja toimeenpaneva valta eli esimerkiksi poliisi eivät saa mennä toistensa tonteille.

Syy on yksinkertainen. Tuomioistuimilla on tiukat rajat. Niiden on ratkaistava niille kuuluvat oikeusjutut ja ratkaisussaan perusteltava, miten tuohon ratkaisuun päädyttiin.

Tuomioistuin ei saa ilmoittaa, miten lakia on tulkittava. Sen on ilmoitettava, miten laki on tulkittava ratkaistavassa asiassa.

Tätä on eritelty ja tarkennettu jatkuvasti keskustelussa prejudikaateista eli ennakkotapauksista. Ylimpien oikeuksien ratkaisuilla on kaikkien tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä ohjaava vaikutus. On järkevää sanoa lain soveltamisohjetta tulkinnaksi ja perustella, että juuri se on tuomioistuimen tehtävä – lain soveltaminen kuissa samankaltaisissa asioissa. Ja mitkä ovat samankaltaisia asioita? Se keskustelu ei lopu, mutta sitä on käytävä. Meritaimenen alamittaisuus ei kuitenkaan ole tulkintakysymys. Siitä on määrättävä laissa tai hätätilassa asetuksessa, mutta siis eduskunnan äänellä; asetuksia voidaan antaa vain eduskuntalain sallimissa rajoissa.

Leväperäisesti sanoen käräjä- ja hovioikeudet ovat käytännössä sidottuja korkeimman oikeuden tulkintoihin. Pakkoa ei kuitenkaan ole. Tuomarille joka ratkaisee toisin ei seuraa mitään ikävää. Tämä on osa tuomarin riippumattomuutta. Tuomarilla ei ole esimiehiä, ei omassa tuomioistuimessa eikä korkeimmassa oikeudessakaan. Tuomarin on oltava oikeamielinen. Jos hänen edustamansa mielipide on jäänyt prejudikaatissa vähemmistöön, hänen on muutettava mielipidettään ja alettava äänestä jatkossa tuon prejudikaatin mukaisesti.
Ellei prejudikaattia ole tai näytä olevan, tukea haetaan käytännössä oikeusneuvoston lausumista. Tämä on aito syy siihen, että tuomarit eivät yleensä kirjoita oikeustieteellisiä artikkeleita eivätkä oppikirjoja. Tällä hetkellä on yksi poikkeus, Haarmannin ”Immateriaalioikeus”. Sitä luetaan alioikeuksissa ”korkeimman oikeuden kantana”, ja se on ongelmallista. Kirjoittaja, joka siis oli korkeimman oikeuden jäsen, on tehnyt parhaansa tuon erehdyksen torjumiseksi.

Kun minä olen sanonut monta kertaa, että mielestäni kuvan siteeraaminen verkkokirjoitukseen on sallittua lainaukselle määrätyin yleisin ehdoin, se on minun tulkintani. Jos presidentti Koskelo sanoo tuon saman, mitä sitten tehdään, kun sama kysymys tulee vastaan ratkaistavassa jutussa? Mielestäni presidentti on jäävi eli esteellinen. Hän on jo esittänyt ”tuomion” eikä voi enää osallistua saman kysymyksen ratkaisemiseen.

Jos presidentti on lähettänyt eduskuntaan ”taustamateriaalia” Ruotsissa yleisestä ja myös suomessa kannatetusta kuvasitaatin kieltävästä kannasta, ja Norjan laista, jossa sellainen kielletään selvästi, eikö tilanne ole sama?

Tämän takia tuomarit ja asianajajat eivät vapaamuotoisessa seurustelussa puhu lakiasioista eivätkä ainakaan oikeusjutuista. Käytännössä asia on vanhastaan ratkaistu niin, että tuomarit ja asianajajat eivät istu iltaa yhdessä eivätkä seurustele keskenään.

Tuosta perinteestä etenkin Olavi Heinonen halusi poiketa tuomalla asioita yleiseen keskusteluun. Tulos oli huono. Suuri osa lakimieskuntaa käsitti esimerkiksi ”Koiviston konklaavin” tasavallan presidentin yrityksenä vaikuttaa korkeimpaan oikeuteen. Oma käsitykseni on toinen, mutta viis siitä. Näin se menee.

Vielä yksi esimerkki. Mitä ajateltaisiin, jos virassa oleva tuomari pitäisi tämän tyyppistä blogia? Minusta niin ei saisi tehdä. Jos blogi olisi hyvä, sitä luettaisiin kulloinkin haluttujen tulkintojen tukena. Silti se olisi vain yhden tuomarin viisautta. Tuollainen tuomari vaarantaisi tuomioistuimensa uskottavuuden, ja se on osa riippumattomuutta. Jos tuomari – ehkä presidentti Koskelo – ”sähköttää” eduskunnan suuntaan suosivansa tietyn tyyppistä menettelyä, hän vaarantaa uskon tuomarin puolueettomuuteen. Hänhän olisi jo valinnut puolensa!

Eikä tuomioistuimen uskottavuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaarantanut henkilö voi istua tuomarina, ei varsinkaan presidenttinä. Näissä asioissa presidentti ei voi sortua ”inhimilliseen virheisiin”. Peruskysymyksissä kaikki virheet ovat epäinhimillisiä.



66 kommenttia:

  1. Maallikko ei voi ymmärtää Koskelon toimintaa. Ei viestejä, eikä jälkikäteisselittelyä.

    En voi ymmärtää, että presidentti Koskelo ei ole ottanut huomioon sitä, että sen lisäksi, että toiminta on laillista, sen tulee myös näyttää siltä. Ei tarvitse paljoakaan muistella uutisia, kun eteen tulee KEVAn johtajan palkkaedut ja Finnairin johtajan asuntoetu. Molemmat tuomittiin yhteiskunnassa laajalti, ja molemmat joutuivat jättämään tehtävänsä, vaikka eivät mihinkään laittomuuteen syyllistyneet. Toiminta kummallakin oli täysin laillista, mutta kansan syvät rivit ja media olivat toista mieltä.

    Ministeri Koskinen sai nuhteet oikeuskanslerilta, kun hän antoi varovaisen lausunnon keskeneräisestä oikeustapauksesta. Presidentti Koskelo on antanut lausuntoja keskeneräiseen lakivalmisteluun. Lainlaatijaa moititaan puuttumisesta lain tulkintaan, mutta lain tulkitsija saisikin puuttua lain laadintaan.

    Minkähänlainen julkinen keskustelu käydään presidentti Koskelon toiminnasta, ja erityisesti siitä miltä se näyttää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiekkataipale, joka moitti Koskeloa, on tätä nykyä vielä OKa-viraston esittelijäneuvos, vasta 1.5. hän ryhtyy tuuraamaan virkavapauden saanutta apulaisoikeuskansleri Puumalaista.

      Minusta Hiekkataipaleen röyhistely tv-kameroiden edessä eilen oli naurettavuuden huippu! Se osoitti kertaheitolla, millaisen helppoheikin ja pellen saamme apukansleriksi kahdeksi vuodeksi.

      Kemppinen on usein ennenkin ollut erottamassa Pauliine Koskeloa, mutta huonolla menestyksellä. Ehkä JK pyrkii "jyrähdyksellään" samaan vain julkisuutta kohta ilmestyvällä blogikirjalleen! Kemmpinen on erottamisvaatimuksessaan kuitenkin niin väärässä kuin entinen KKO:n esittelijä vain voi olla.

      Poista
    2. Voisit, Virolainen, kirjoittaa ihan omalla nimellä, anonymiteetin käyttäminen se vasta todellinen naurettavuuden huippu onkin!!

      Poista
    3. Virolainen kirjoittaa omassa blogissaankin välillä anonyyminä, että olisi enemmän kommentteja!

      Poista

  2. Sinikka Salostakaan sen enempää tiedä enkä arvaa kiinnostuakaan. Yhden asian muistan.Hän puuskahti jossakin välissä Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä, ettei näistä asioista kukaan ole perillä. Että tällainen taitokeinoinen uusraha ja skolastis-fenomenologinen tulkinta tuottaa uutta hytkyvää lietekerrosta, joka on rahana otettavaa ja maailmassa tepsivää.

    Eikä mikään Enron skandaali menoa jarruttanut. Vasta sisäsyntyinen pelonvärina ja paniikiksi purskahtaminen 2007-09 seisautti vedet. Näissä ilmaisuissa voi olla omiani, mutta asian puolesta Sinikka Salo ymmärsi olevansa mahdottoman edessä. No, Salo ei saanut lisäkautta ja muutenkin nolattiin pikkumaisena muka kiusattuna. Oikeasti Pentti Hakkarainen -tosin jo Vanhalan aikana- oltiin otettu OKO:sta erotettuna sabatilta juuri koska hän oli sisältä nähnyt uusien instrumenttien lumoa (esim. että velka voidaan tulkita taseessa voitoksi ja jakaa omaisuuden tuottona omistajille -ja näyttää isoa ROE:ta loputtomiin, siis 2008 saakka.) SP:n johtokunta älysi tuolloin tunnustaa että valvottavat karkaavat käsistä ja hakea oman Hakkaraisensa saharasvan ja purun ryvettämän, josta hänestäkään en mitään tiedä.

    Sen sanoisin Koiviston konklaavista että EMU vaati pankkien vakavaraisuusprosentteja ylös. Aleksanterinkatu oli varautunut asiaan hyvissä ajoin. Lisää omaa pääomaa kertyisi jos velallallisten korkoa nostettaisiin. Lisää marginaalia siis. Riitoja oli jo siellä Korkeimmassa Oikeudessa joka sitten hylkäsi yksipuolistet koronnostot 3.4.1992. Koiviston konklaavi kokoontui 6.5.1992 ja puheli siihen suuntaan että pankkien tukalaa tilaa pitäisi ymmärtää velallisten kustannuksella. Näin jotta ETA-alueen Suomelle vaatima 8 % soliditeetti saavutettaisiin (edes pankkien tasetta supistamalla, nykyisillä omilla silloisilla omilla pääomilla). Se meni sitten överiksi enkä oikein usko juuri kenenkään edes snajunneen mistä kummasta kyse olisi -paitsi luvasta asettua vahvemman puolelle kuten aina.

    Asiat eivät uudestaan 2014 repeäisi käsistämme jos edellistä hukkumista tolkun miehet olisivat käsitteellistäneet edes vääärin. Vaikkapa tietokonepeleinä, joissa dominot kaatuvat tai joissa WinCapitalit niitä pystyttävät. Joissa taselonkerot imaisevat vettä ja transformoivat sen viiniksi -ja mitä näitä asiantuntijamaailman PwCihmeitä ja pyhimyksiksiKPGM julistamisia nyt onkaan.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Asiat eivät uudestaan 2014 repeäisi käsistämme jos edellistä hukkumista tolkun miehet olisivat käsitteellistäneet edes vääärin. Vaikkapa tietokonepeleinä, joissa dominot kaatuvat tai joissa WinCapitalit niitä pystyttävät. Joissa taselonkerot imaisevat vettä ja transformoivat sen viiniksi -ja mitä näitä asiantuntijamaailman PwCihmeitä ja pyhimyksiksiKPGM julistamisia nyt onkaan.Jukka Sjöstedt"

      Siinäpä loistava ajatus: nämä sjöstedtin aivoitukset pitää aina katsoa lukutikun kanssa että pysyisi ajatuksessa kiinni eikä aina silloinkaan. Jospa joku ystävällinen sielu tekisi näistä kuvioista ihan oikean tietokonepelin tai paremman puutteessa excel-taulukon niin voisi katsoa tämän liikepankki-keskuspankki-vakavaraisuus-kusetettu lainansaaja-akselin ihan konkreettisin numeroin ja logiikan ymmärryksestä vakuuttautuakseen.

      Jos vaikka app tulisi (windows-alustalle, ihan vaan applelle keskisormenostona) niin voisin jevron tai pari jopa sellaisesta maksaa.

      Poista
  3. Pauliine Koskelo on säilyttänyt ex-miehensä Jyrki Koskelolta avioliiton kautta saamansa sukunimen, vaikka on nykyisin naimisissa vapaaherra Gerhard af Schulténin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. leoantero miettii blogin aloituskuvaa; on kaunis otos. Kumpi koskeloista on af ja kumpi ilman aatelisetuliitettä? Mietityttää kuitenkin blogistin ajatus erilaisista koskeloista.

      Poista
    2. af Ursinin rekka korkeushypyssä oli jotain 191 cm.

      Poista
  4. Edellisen kerran maaliskuussa 2011 Jukka Kemppisrn blogi ylitty uutiskynnyksen, kun hän vaati, että KKO:n Pauliine Koskelon tulee erota.

    Koskelo kuitenkin kieltäyti tuolloinkin eroamasta virastaan. Hän puolusti Ylen uutisille - tämä tiedotusväline ajoi tuolloinkin Koskelon eroa - oikeuttaan käydä asiasta keskustelua yksityisistä "parkkisakoista". Koskelo sanoi haluavansa, että laki sallisi yksityisten pysäköinninvalvontayritysten periä parkkisakkoja.

    Jotkut oikeusoppineista kummastelivat Koskelon puuttumista asiaan. Emeritusprofessori Jukka Kemppinen vaati, että Koskelo eroasi.

    On selvää, että eduskunta säätää lait, mutta kyllä niistä saavat muutkin keskustella, Koskelo sanoi Ylelle. Koskelo antoi pakit Kemppisen esittämälle erovaatimukselle.

    VastaaPoista
  5. Jos takana on ne bis in idem, mitään selkeää juridista "totuutta" ei ole missään, ei Strasbourgissa, ei KKO:saa, ei eduskunnassa, ei naapurimaiden keskenäänkin ristiriitaisissa oikeuksissa, ei missään. Ei silloin kai mitään voi "opettaakaan".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnollisesti ne bis in idem eli res judicata on asianosaisen näkökulma. Tuomarin näkökulmasta voisi sanoa "bis in idem" eli oikeusvarmuus - on tuomittava samalla tavalla samanlaisissa asioissa.

      Tuomioistuin hyvin harvoin ottaa kantaa siihen, miten laki olisi laadittava eli mihin suuntaan muutettava. Tuo pohdinta, de lege ferenda, on omiaan tutkijoille. Korkeimmalla oikeudella on käytännössä täysistunnossa päätetyin tavoin oikeus esittää lainsäädännön muuttamista. Yksittäisellä tuomarilla ei tällaista oikeutta ole. Se oikeus - lansäädäntöaloite - on kansanedustajalla. Hallituksella on oikeus tehdä lakiesitys.

      Mutta nämä säännöt koskevat oikeudenkäyntejä.

      Puhe on toiminnasta muissa asioissa kuin oikeudenkäynneissä.

      Poista
    2. Oletan edellisen anonyymin tarkoittaneen tätä nimenomaista lakipakettia:

      Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 191/2012 vp, vahvistettu erinäisten vaiheiden jälkeen 08.11.2013, voimaan 01.12.2013, säädöskokoelmassa 781/2013 ym.

      Poista
    3. Kemppinen ei näytä tietävä, että KKO ja KHO voivat ennakkopäätöksillään ja lain tulkinnoilaan kehittää oikeutta. Laitsännökset ovat aika usein tulkinnanvaraisia ja lainsäätäjä jättää usein suorasanaisesti tiettyjen säännösten tulkinnan ja kehittämisen "oikeuskäytännön varaan". KKO ja KHO voivat myös muuttaa tietyssä järjstyksessä aiemmin ennakkopäätöksissään omaksumiaan kantoja. Ne bis in idem -sääntö taas estää tuomioistuinta ottamasta uudelleen tutkittavaksi asiaa, josta on jo annettu lainvoimainen tuomio.

      Poista
    4. Ne bis in idem on kyllä eri asia kuin res judicata, vaikka sukua kyllä.

      Poista
  6. Todella mielenkiintoista pitkän historian valossa: vanha vihulainen Jyrki V. KKO:n presidentin päällimmäisenä tukimiehenä!

    VastaaPoista
  7. Itkisikö vai nauraisiko näiden kahden tuomarin erilaisille mielipiteille samasta asiasta. Ne kun ovat perusteeltaankin niin erilaiset, että meneekö tässä usko oikeuslaitokseen? Ovatko tuomiot arpapeliä, via onko lainsäädäntö niin huonosti kirjoitettu, että sitä ei voi yksiselitteisesti tulkita?

    Kemppinne ja Virolainen kommentoivat tätä samaa asiaa yhteiskuntajärjestyksen ääripäistä. Kemppinen uskoo lujasti demokratiaan, ja vallan kolmijakoon. Eduskunta säätää, ja oikeuslaitos tulkitsee ja tuomitsee. Kumpikin pysyköön tontillaan ja pois toisen alueelta. Keskeneräisiin asioihin ei mennä omatoimisesti sorkkimaan, ja jos mielipidettä kysytään, niin se annetaan avoimesti ja perustellusti.

    Virolainen näkyy kannattavan oikeuslaitoksen diktatuuria. Tuomari on aina oikeassa ja erehtymätön. Tuomari saa tehdä mitä vain ja hänen sanansa on laki. Tuomari on yhteiskunnan arvoasteikossa kaikkein ylinnä, ja häntä on kaikkien, myös eduskunnan, kuunneltava ja toteltava. Korkeimman oikeuden tuomarit ovatkin jo sitten pois tästä maailmasta. He tuntuvat olevan Jumalasta seuraavia, ylöspäin...

    Säälittävintä asiassa on, että Virolainen noudattaa samaa käytäntöä myös "avoimessa" netissä. Hän ei pysty edes omien kirjoitustensa avoimeen käsittelyyn, vaan käyttää diktaattorin asemaansa moderaattorina, ja jättää julkistamatta omalle ajatusmaailmallensa vieraat kirjoitukset. Miten minulle tulee mieleen Venäjä ja venäläisten uutisointi Ukrainan tilanteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrämme kyllä sitä "toista tuomaria". Jos hänen palstalleen yritetään työntää todellakin tuollaista puppua mitä V12 tarjoilee täällä, niin ei ole mikään ihme, että sellaista typeryyttä ei julkaista.

      Poista
  8. Yksinkertaista, rakkaat watsonit, Virolaisella on nykyisin kaksi sydämen asiaa ylitse muiden, nimittäin samankaltainen oikeudellis-poliittinen kanta yksityiseen parkkivalvontaan kuin KKO:lla ja sama ceterum censeo kuin Koskelolla eli että hallintotuomioistuimet on lahdattava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jopas, tuo jälkimmäinenhän tarkoittaa perustuslain muuttamista!

      Poista
  9. Ad Omnia: - Perustuslaissa säädetään, miten tasavallan presidentti ja valtioneuvosto voivat pyytää lausunnon korkeimmalta oikeudelta.

    Näitä säännöksiä on käytetty harvoin.

    Presidentti Koskelon tapauksessa ei ole kysymys korkeimman oikeuden asemasta eikä tehtävistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KKO:n päällikkötuomarina presidentti voi käyttää tuomioistuimen puheoikeutta. Kyse on siis laajassa merkityksessä KKO:n tehtävistä". Tuskinpa Koskelon viestien sisältö olisi oikeusneuvoksille mikään yllätys, jos Koskelo on kertonut viesteissään lähinnä KKO:n ennakkopäätöksiin liittyviä näkökohtia, taustatietoja yms. seikkoja. Kukaan kansanedustaja ei ole edes väittänyt, että Koskelo olisi yrittänyt "ohjailla" heitä.

      Poista
    2. Tämän "puheoikeuden" tulisi olla julkista.

      Poista
  10. Näytti valehtelevan tv-haastattelussa ihan suoraan sanoessa kerran laittaneensa spostia ja heti perään tuli ilmi kuinka useat kansanedustajat kertoivat useinkin saaneensa spostia samaiselta taholta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhden ja saman sähköpostin voi lähettää lukemattomalle joukolle ihmisiä,joten valehtelusta ei välttämättä ole kysymys.

      Poista
    2. Kait huomasit, että edustajat sanoivat, että tullut useita postauksia ei siis sama postaus useille kansanedustajille. Korostan että useita postauksia samalla edustajalle. Eli valheella on hyvin lyhyet jäljet, vaikka sen suustaan päästäisi itse vapaaherratar.

      Poista
  11. Mistä lainsäädäntöhankkeista Koskelo oli sähköpostitellut?

    Kun tiedämme kohteen ja sen merkittävyyden, niin voimme arvioida postailun syyn?

    JV:n tavasta ylläpitää blogiaan yhdyn edelliseen postaajaan. Hän nyt vain on senverran narsissostyyppiä, et yleensä hetimiten ensimmäisenä kommentoi omaa kirjoitustakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, Virolaisen omat anonyymikommentit tunnistaa usein siitä, että niissä esiintyy hänelle tyypillinen, vähän murteellinen hiukka-sana hiukan-sanan paikalla.

      Poista
    2. Virolaisen myötäilyllä ja mielistelyllä on tietty tarkoitusperä. Hän haluaa päästä osalliseksi rahakkaisiin välimiestehtäviin (ks. blogi 679).

      "Emeritusprofessori toimisi toki mieluusti välimiehenä jatkossakin. "Mis sie tai siu firmais tarvii oikei hyyvvää välmiestä, nii täs siul on kuule sellane"!".

      Poista
    3. He is probably a little mad, sad and bad...

      Poista
  12. Jos presidentti pyytää lakia vahvistaessaan KKO:lta tai KHO:lta lausuntoa perustuslain 77 §:n mukaisesti, niin aiheuttaako se kaikkien lausunnon antamiseen osallistuneiden tuomareiden esteellisyyden, jonka vuoksi heidän tulisi ymmärtää erota?

    VastaaPoista
  13. Koskelon viestittely osoittaa mielestäni että hän on saavuttanut tehtäväänsä nähden liian korkean iän. Harkintakyky on kadonnut. Erotkoon.

    VastaaPoista
  14. Kyllä tämä fabu joutaisi jo panemaan kynän tuppeen, kun alkaa olla muste kuivahtanutta. Näin tolloilla tulkinnoilla ei tee kuin itsensä pelleksi, mutta siitä vaan.

    VastaaPoista
  15. Kyllä on heikkotasoista juridiikkaa, voi voi voi! Että oikeustieteellisessä tutkimuksessa esitetty tulkintasuositus tekisi tuomarin jääviksi ottamaan kantaa po. kysymykseen tuomarin tehtävässä? Vai mitä tuo puhe "tuomiosta" oikein oli olevinaan?

    Ei taida Kemppi-sedälle olla tuttu hallituksen esitys eduskunnalle tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp)? Oliko tuo laki edes voimassa, kun Kemppi oli vielä töissä hovioikeudessa? No, todettakoon nyt kuitenkin, että OK 13 luvun 7 §:n 2 momentissa säädetystä ennakkoasenne-esteellisyydestä todetaan mainitussa esityksessä tämänkin pläjäyksen kannalta huomionarvoisasti seuraavaa:

    "Esteellisyyden mahdollisesti synnyttävällä ennakkoasenteella ei luonnollisestikaan tarkoiteta tuomarin oikeustieteellisenä tutkimustyönä julkaisemien kannanottojen vaikutusta tai päätelmien tekemistä aikaisempien julkaistujen kannanottojen pohjalta. Säännöksellä on pyritty kuvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä, jonka mukaan tuomarilla ei saa olla ennakkokäsitystä tai etukäteiskantaa asiasta eikä halua edistää toisen asianosaisen etua."

    Niin, että väärin meni rytinällä. Vai oliko tämä sitä samaa vanhaa veikistelyä, että "älkää, hyvät lukijat uskoko minua, kun minä puhun höpöjä" - ja sitten kuitenkin seuraavassa lauseessa alkaa raivoisa sössötys oman kannan puolesta, niin raivoisa, että lukijankin pitää melkein pyyhkiä Kempin räkää naamaltaan.

    Myös "tuomion" käsitettä Kemppi käyttää hyvin eriskummallisesti ja vapaasti siihen nähden, että Kempin tausta on kumminkin tuomioistuimissa. Ja nuo muutkin mielipiteet - mm. kielteinen suhtautuminen tuomareiden yhteiskunnalliseen keskusteluun - ovat kotikutoisia ja peräisin siitä "menneestä maailmasta", jonka perään tässä blogissa tavan takaa haikaillaan. Käännä, Kemppi, kello oikeaan aikaan ja lopeta tuollaisten höpöjuttujen julkaiseminen!

    Blogin pitäminen ei tietenkään ole tuomarille sopimatonta sellaisenaan: esim. laamanni Mikael Mellqvist piti Ruotsissa hyvin suosittua blogia, jossa otti kantaa ajankohtaisiin juridisiinkin asioihin. Ja jos blogin pitämisen sopivuudesta tuomarille ovat eri mieltä yhtäältä OTT (h.c.) Mellqvist, tuottelias ja taitava juristi, sekä meidän Kemppimme, niin ei ole kyllä epäilystäkään, ettenkö kääntyisi ensin mainitun kannalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpäs Jyrki-boy nyt on vauhdissa.
      Vaan ihmekös tuo, talven sairastelun jälkeen kiivas veri taas kiertää!

      Poista
    2. Miksi JK ei omassa blogissaan saisi olla vanhanaikainen ja vanhaa aikaa haikaileva. Se voi olla monelle syy niitä lukea. Se on sitten eri asia, onko niitä perusteltua käyttää oikeudellisena lähteenä, lukuunottamatta immateriaalioikeutta.

      Mutta kun lukee JK:n ja Virolaisen blogin kulloisestakin kysymyksestä ja muodostaa niiden perustelujen ja lähteiden perusteella OMAN mielipiteen pysyy hyvin kartalla.

      Poista
  16. Olen samaa mieltä, että presidentti Koskelon on erottava. Hän puolustaa jääräpäisesti omaa kantaansa yksityisten pysäköintiyritysten sakotusoikeudesta eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannan vastaisesti.
    Käsittämätön on myös hänen kantansa verorikollisten suhteen.
    Eräät meistä taitavat yksikertaisesti vain tietää parhaiten, kuinka täällä pitää elää. Ainakin omasta mielestään, eivätkä ujostele kertoa sitä muille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Käsittämätön on myös hänen [Koskelon] kantansa verorikollisten suhteen."

      Mitä verorikollisasiaa kommentoija tarkoittaa?

      Poista
    2. Viittaisikohan anonyymi taannoiseen KKO:n ratkaisuun 2013:59

      Poista
    3. Sitä aavistelen myös minä. Kannattaa katsoa tapaus todetakseen edustaako se Koskelon kummia vai aivan muita ihmeitä.

      Poista
  17. Jos lähettää viestin tai avaa suunsa = pyrkii vaikuttamaan. Se ei miksikään muutu vaikka kuinka seliseli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuomarit vaietkoon yhteiskunnassa! Kylä näin on!

      Poista
  18. Hola Jukka!
    On ollut mielenkiintoista seurata Espanjan oikeuselamaa. Kun prinsessa Cristina, kuninkaan tytar on ollut epailtyna kytkoksistaan miehensa syytteenalaisiin toimiin, presidentti Marion Rahoy antoi tv-haastattelun ja sanoi, etta han on vakuuttunut siita, etta prinsessa on syyton! Siis kesken prosessin! Ja nyt kun olen enemman seurannut Espanjan oikeuselamaa, olen tullut vakuuttuneeksi etta politiikka on taalla yksi hamahakinverkko. Silti nayttaa silta, etta loytyy tuomareita, jotka eivat ole verkossa. Olen ehdottomasti sita mielta, etta pitaa olla lainsaadantovalta, taytantoonpanovalta ja tuomiovalta. Ja ehdottomasti riippumaton media, valvomassa. Espanjassa mielestani media tayttaa - ainakin ulkopuolisesta - viimeksi manitun roolin. Suomessa toimttajat nukkuvat tai ovat kissmirreja, jotka syovat valtaapitavien kadesta.
    (A:n ja o:n paalta pisteet puuttuvat, kone on espanjalainen.)

    VastaaPoista
  19. En ota kantaa noin korkeisiin asioihin kun lakikirjaakin olen joskus pitänyt vain katkenneen pöydänjalan tukena ja siinäkin huonolla menestyksellä, mutta yksi kysymys heräsi:

    Kuinkas jos kyseisessä, lukemani perusteella aivan eriskummaisen korvaamattomassa asemassa (ei voi erottaa, tai pitää itse älytä erota) oleva henkilö alkaa sairastaa vaikkapa Alzheimerin tautia, mutta sitä ei ympäristö ja vielä vähemmän itse sairastunut huomaa ja hän tekee virkansa ylivoimaisuuden turvin kaikenlaista pölijää kansanedustajille sähköpostittelun lisäksi, niin hänkö saa sitten jatkaa pöljäilyjään kuin Kekkonen kalastusreissujaan kunnes tauti tappaa tai vie muuten jalat alta, eli halavaa eikä kielj ennee suussa kiänny?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei saa, on tuohon oma menettelynsä olemassa.

      Poista
  20. Elämme omituisia aikoja, ystävä hyvä. Kemppinen bloggaa - Yleisradio uutisoi.

    VastaaPoista
  21. "Käytännössä asia on vanhastaan ratkaistu niin, että tuomarit ja asianajajat eivät istu iltaa yhdessä eivätkä seurustele keskenään...Tuosta perinteestä etenkin Olavi Heinonen halusi poiketa tuomalla asioita yleiseen keskusteluun. Tulos oli huono."

    Tämä ehkä on menneestä maailmasta. Kyllä oikeusjärjestelmän toiminnalle on hyödyllistä, että tuomarit ja asianajajat joskus istuvat samaan pöytään ja keskustelevat menettelytavoista. Tuomarin pitää vain olla noissa keskusteluissa asemastaan tietoinen: mitään hypoteettista kysymystä ei voi etukäteen naulata kiinni ja keskustelun on hyvä muutoinkin painottelua prosessuaalisiin seikkoihin. Missään tapauksessa tuleviin aineellisoikeudellisiin kysymyksiin ei saa ottaa kantaa.

    Ymmärrän Koskelon julkitulon siten, että se liittyi siihen, että viestin saaneet kansanedustajat olivat paheksuneet KKO:n ne bis in idem -kantaa ja esittäneet sen muuttamista lainsäädäntötoimin. Jos Koskelon on vain tuonut esiin sen, että eduskuntakaan ei voine säätää ihmisoikeussopimuksen kanssa ristiriidassa olevaa lakia - toisin kuin kansallisen lainsäädännön osalta voi - hän teki vain yhteiskunnalle palveluksen: sen sijasta, että tuollainen laki olisi säädetty ja KKO:n toimesta torpattu viiden vuoden päästä. Toki kyse on myös esiintymistavasta ja siinä Koskelolla ehkä olisi kehittämisen varaa.

    VastaaPoista
  22. Jyrki-boyn tunnistaa kyllä. Hänen tylytyksen kohteeksi olen joutunut minäkin ja lopetin kommentoinnin palstalleen. Jyrki käyttää huvittavasti minun (myös turkulainen!) termiäni "Kemppi", jonka lanseerasin isännästämme silkasta kunnioituksesta. Vaan Jyggehän ei ketään kunnioita, paitsi Itseään ja Pauliinaa!
    riuskin terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Pekka s-to eli "Pekka Suolisto" on aina oikeessa, on nähkääs Turusta.

      Poista
    2. Älä huoli, moni muukin on lopettanut JV:n blogin lukemisen. Ei ehkä siksi, että on joutunut hänen tylytyksen kohteeksi vaan siksi, että sen taso on laskenut. Antina ei ole enää harkittua ja punnittua juridiikkaa & oikeuspolitiikkaa, vaan ihan jotain muuta (urheilu, politiikka jne.). Hyvä kuitenkin, että kynä pysyy kädessä ja bloggaaminen tuo sisältöä vanhuudenpäivillä.

      Poista
    3. Niinpä! Pahasta hajusta Jyrkinkin tunnistaa edelleen. Minut sentään tuntee rehellisestä nimimerkistä. "Kuim pahatem pääs sää oikke loukkasitka siin tyrkkimises, Jyrki? Verä sällit käräjil ja palkka Kemppi atvokaatiks, heh!"
      Paranemis terveisin pekka s-to.

      Poista
    4. Kyllä nyt pekka s:to ja monetkin muutkin tämän palstan "huippukommentattorit" ovat erehtyneet tuon edellä olevan Kemppistä mollaavan anonyymin henkilöstä pahemman kerran. Ei se ollut Jyrki-boy. Mutta nämä riekkujaiset muutonkin JK:n saitilla osoittavat, että heikoilla on herrojen tyyli- ja oikeustaju. Hiekkataipaleen moitteen sana olisi myös heille varmaan paikallaan tyylitajun täydellisestä puuttumisesta. Samoin tohtori Kemppiselle, joka sallii moisen käyttäytymisen.

      Poista
    5. On tää kummaa lukea, kun täällä aikuiset ihmiset vinkuu, kun JV joskus tylyttää kommentoijiaan; ovatpa jotkut poloiset itsekin joutuneet tylytyksen kohteeksi. Tottakai, ei ketään kohti tarvitse olla epäkohtelias, päinvastoin! Mutta aikamoista ruikutusta on. Ei niistä tylytyksistä tarvitse mieltänsä pahoittaa (JV voi olla myös väärässä nimittäin), jättää omaan arvoonsa; suo Virolaiselle tyylinsä ja keskittyy tekstin asiasisältöön (sitä on!). Toisaalta eihän JV:tä tarvitse lukea, mutta ei silloin itketä muillakaan palstoilla, kun paha J sanoi joskus ilkeästi.

      Poista
    6. Jos "s-to" olisi "rehellinen nimimerkki" niin hän ei esiintyisi tässäkään epärehellisenä anonyyminä vaan valitsisi kommentointivalikosta kohdan "Nimi/URL-osoite" ja kirjoittaisi nimensä sille varattuun paikkaan. Oletan hänen vetoavan toiminnassaan hyviin tapoihin, mutta hyvät tavat ovat enisnnäkin kontekstiriippuvaisia ja toisekseen valehteluhan on ihan yleisesti väärin.

      Poista
  23. Miksi Koskelo ei saisi lähetellä sähköposteja ihmisille? Kehitys kehittyy, varsinkin tekninen. Jos ja kun ihmisellä on sanottavaa, niin sanokoon.

    Vierasta ajatusta jossa tuomarien pitäisi olla tuppisuina julkisuudessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Uskon avoimuuteen, ajatusten vaihtoon, dialogiin.

    Kehitys kehittyy, myös oikeuselämä. Toivottavasti tunkkainen kolmijako-aikakausi olisi loppu ja yhteiskuntaa voitaisiin kehittää reaaliajassa ja -yhteydessä eikä vuosien ja vuosikymmenien päätös- ja tuomiolauselmien kautta.

    Koskelon avaus on hyvä oikeuslaitoksen lähtölaukaus avoimeen vuoropuheluun.

    Valtaan ja "tontteihin" perustuva reviiriajattelu on vanhentunutta ja oikeastaan aika puistattavaa. Elämme aikaa jolloin monille ei niinkään merkitse valta ja auktoriteetit vaan uskottavuus, rehellisyys, hyvät perustelut ja helppo yhteydenpito.

    Meneillään olevaa koko yhteiskunnan väkisin läpäisevää murrosta on toisaalta monien kaavoihin kangistuneiden ymmärrettävästi yhtä vaikea hyväksyä kuin tietyssä vaiheessa tietokoneita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ettet unohtaisi, että myös reaaliaikaisuus perustuu sääntöjärjestelmään. Unohdit nimittäin tavoitteistasi (uskottavuus, rehellisyys...) toimivan yhteydenpidon. Tyypillinen sääntöryhmä on algoritmi. Kun lentokone nousee reitille, on hyvä tietää, mihin se saa laskeutua. Tuttu sääntöryhmä on liikennesäännöt - punainen ei, vihfeä kyllä. Suunnittelepa aluksi uskottavat ja rehelliset liikennevalot.

      Tuomioistuimen ja eduskunnan asiassa on puhe toimivaltasäännöistä.

      Tunkkaiseksi kuvailemasi kolmijako-aikakausi on toistaiseksi kestänyt 25 000 vuotta. Ehkä sinä sitten muutat sen. Sekin näet on sääntö, oikeudellinen tyypiltään, kuka syö ensin tapettua mammuttia, keihäsmies, lapsi, vanhus vai nainen.

      Poista
    2. Jos lopputulos on hyvä en välitä onko sammutus suoritettu jonkun mielestä väärin. Säännöt ovat renki, eivät isäntä.

      Tuomiovalta on yliprosessoitunutta ja muotojen ehdoilla elävää. Hyviä ja oikeita tuomioita saataisiin vähemmälläkin prosessisääntelyllä.

      Tuomarin uskottavuus ja toimivalta ei minun silmissäni kärsi jos hän osallistuu keskusteluun. Asennekysymys. Jos etsii vikoja, löytää. Jos haluaa eteenpäin, pääsee. Jos haluaa keskustella, keskustelee.

      Mitä halutaan? Kankea, muodollinen, tiukasti vartioitu järjestelmä vai kehittyvä, joustava, elävä ja osallistuva yhteisö?

      Eivät perusroolit (säädäntö, täytäntö, tuomio) minun silmissäni mihinkään katoa vaikka niiden edustajat ottaisivatkin aktiivisesti osaa keskusteluun toistensa tehtävistä ja hoitamista asioista. Päinvastoin.

      Mooseksen laista lienee aika reilusti alle 25000 vuotta, onko nelisen tuhatta? Miten kolmijako-oppi ilmeni silloin tai sitä ennen? Tunnen heikosti historiaa joten blogisti valaissee.

      Poista
    3. Tuollaista vallanjaon kannalta "rajatonta" mallia ei meidän suomalaisten toki tarvitse kaukaa hakea.

      Poista
    4. Kemppinen on kehitellyt näitä "omia sääntöjään" vähän joka alalle. Aina ne on enemmän tai vähemmän pielessä. Säälittävää.

      Poista
    5. Koskelo lähetelköön virallisesti ja julkisesti kansanedustajille vaikka runoja kunhan ei piilovaikuta. Koskelon viestit tuskin kuitenkaan löytyvät mistään virallisista pöytäkirjoista.
      Jos julkinen vaikuttaminen ei kelpaa, astukoon alas palliltaan.

      Poista
  24. Mahtavatko tuollaiset viestit olla julkisia asiakirjoja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eettisesti niiden pitäisi olla, mutta moraali ei nyt aina niin kovassa kurssissa ole poliitikoilla ja tuomareilla. Valitettavasti.

      Poista
    2. Mistäköhän ne saisi lukea? Ei siis pelkästään nämä vaan jatkossakin lähetetyt viestit.

      Poista