Liitossa

Saksan parlamentissa käsiteltiin kaksi kuukautta sitten syvästi yhdentekevältä vaikuttava asia (17/13086).

Kysymys ei ollut sen ihmeemmästä kuin tietokoneohjelmien patentoimista koskevan sopimuksen ja sen seurauksena lakien uudelleen muotoilusta.

Vain harva tietää, että kun laissa lukee, ettei tietokoneohjelmia voi patentoida ”sellaisinaan” (as such), tämä ei tarkoita alkuunkaan sitä mitä luulisi. Tietokoneohjelmia patentoidaan vimmatusti, ja myös Euroopassa. Tuo sellaisenaan luetaan ”muun tekniikan yhteydessä”, ja ajoittain tuota yhteyttä on vaikea ja joskus mahdoton havaita. Toisin sanoen softaa patentoidaan paljon. Teknisiä aloja ajatellen se lienee toiseksi tärkein. Mikrobiologia (molekyylibiologia – käytännössä useimmiten lääkkeet ja terapeuttiset valmisteet) on tärkein.

Juristina tuntee kiusausta ilahtua, että nyt on tuo harvinainen tavara, nimittäin järki, taas vaihteeksi vallassa.

Näinkin voi olla. Lakialoitteen takana ovat kaikki Saksan valtapuolueet. Se herättää tiettyjä epäilyjä.

Mainitsin jo, että meneillään olevassa urkinta- ja vakoiluskandaalissa ei ole kuultu mitään Ranskasta, Israelista eikä Venäjästä, jotka on pidetty tapana aina mainita kovan luokan vakoilusta puhuttaessa.

Patenteilla ei pitäisi olla tekemistä laittomaan toimintaan soveltuvien laitteiden kanssa. Vaikka ei pitäisi, tietysti on. Tässä blogissa on usein tähdennetty, joskus jopa oikein yksityiskohtaisesti, että Yhdysvaltain elektroniikkateollisuuden ylivoimaisesti suurin rahoittaja ja oletettavasti merkittävin käyttäjä on armeija (jolla tässä viitataan myös merivoimiin ja ilmavoimiin).

Sotilaallisen rahoituksen luentoesimerkki on Internet, alkujaan puhtaasti militaarien muutamille yliopistoille antama tehtävä, joka jäi hiukan kuin vahingossa yliopistojen hoteisiin, kun armeijan mielenkiinto hupeni.

Menneiltä vuosikymmeniltä ihan mielenkiintoisia sotilasalan rahoittamia keksintöjä olivat tietenkin ydinase ja tietokone.

Mieleen tulee, että amerikkalaisten patentointivimma ja patenttioikeudenkäyntien suo, jotka Saksan parlamentin paperi varmaan osaltaan oikoisi, ei ehkä ole aivan vailla yhteyttä nyt puheeksi tulleisiin tietoliikenteen väärinkäytöksiä. Väitetty kiinni jääminen samanmielisten valtioiden ja valtioryhmien toimien peilaamista on tietysti kiusallista. Tietenkin USA on harrastanut sitä siitä alkaen kun J. Edgar Hoover näki ensi kerran mikrofonin. Sitäkin on väitetty, että eräässä vaiheessa Washingtonissa oli enemmän mikrofoneja ja piuhaa betonikuutiometrissä kuin Moskovassa. Mutta kiinni jääminen ei ole kivaa.

Esittäisin tässä lukijoitteni huvitukseksi kysymyksen, olisiko Saksan yllättävän järkevän aloitteen takana perusteltukin huoli softan uusista sukupolvista.

Vaikka USA ja EU ovat kuinka hyviä veljiä keskenään, kaupallisesti ne kilpailevat toistensa kanssa ja ovat jo 20 vuotta sitten tuuppineet kolmannet vallat syrjään. Teollisten yksinoikeuksien alueella tämä on hyvin suuri suru, kun tehoavat lääkkeet erittäin vakaviin sairauksiin hinnoitellaan teollisuusmaissa. Toistaiseksi lähinnä Intia on rimpuillut vastaan ja jopa eri tavoin edistänyt ”pirattivalmisteiden” tuottamista markkinoille. Tekijänoikeudessa tämä muuten on vanha perinne. Sopimusjärjestelyin Intia on saanut Briteistä etenkin oppimateriaalia erittäin halvalla. Maisterin arvon edellyttämät matematiikan tai fysiikan oppikirjat taitaa edelleen saada sieltä sadalla eurolla brutto. Tämä tietoni voi kyllä olla vanhentunut.

Ajatuksenkulkuni on yksinkertainen, joskaan ei kaunis. CIA:n vakoiluskandaali on tuonut julkisuuteen asian, joka on varmasti tiedetty aika monta vuotta. Amerikkalaisilla on ratkaisevasti parempaa softaa, jonka he ovat onnistuneet paketoimaan muun muassa patenteilla niin, etteivät Euroopassa muut kuin britit saa vastaavia systeemejä käyntiin. Toisin sanoen Euroopan eri valtiot ovat jääneet jälkeen Yhdysvalloista vakoilun teknisessä arkipäivässä.

Asetelma on enemmän kuin tuttu kulutuselektroniikassa. On erittäin edullista istua muutaman strategisesti ratkaisevan tärkeän patentin päällä. Nokia lienee onnistunut tässä hyvin. Applelta on kopsattu kaikki minkä voi, mutta Samsungilla ja kiinalaisilla on vielä kirimistä. Kiinan en osaa nähdä kärsivän kaupallisista kiemuroista.