Valtionsyyttäjä astui vahingossa kielensä päälle ja
kompastui, Kanervan jutussa.
Uutisissa kerrottiin, että syyttäjä arvio hovioikeuden
perustelun epämääräiseksi ja hakee siksi valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Epämääräistä oli lainkohdan (rikoslaki 40 : 1 § 2) määreen ”on omiaan”
(vaikuttamaan hänen toimintaansa) selvittämättä jättäminen.
Lahjonnasta tuomitaan siis virkamies, joka ottaa vastaan lahjan
tai muun oikeudettoman edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan tai
joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa virkasuhteessa.
”On omiaan” esiintyy rikoslaissa ainakin kolmessa eri
merkityksessä, jotka kaikki opetetaan huolellisesti ensimmäisen vuosikurssi
aikana. Tai jaa – muistaakseni ne onkin osattava jo tiedekunnan
sisäänpääsykokeessa.
Nyt kysymyksessä oleva tapaus on ”yleensä kyllä vaikka tässä
yksittäistapauksessa ehkä ei”. Mitä se on? – Asianosainen tarjoaa tuomari J.
Kemppiselle pullollista konjakkia luodakseen myötämieltä. Lahjuksen tarjoamista
koskevassa oikeudenkäynnissä hän selittää, että kysymyksessä oli korkeintaan
tehoton yritys, koska Kemppiselle eivät alkoholijuomat kelpaa ja hän kuuluu olevan
niin kiukkuinen mies, ettei edes laittele pulloja eteenpäin lahjoina.
Tuomio tulee. Perustelu on, että konjakkipullon
lahjoittaminen on omiaan vaikuttamaan saajan ratkaisuun.
Puhuimme joitakin päiviä sitten lain tulkinnasta. Tässäkin
tapauksessa kirjaimellinen tulkinta (”vaikuttaa”) johtaisi katsomaan
lahjonnaksi senkin tilanteen, jossa äsken mainitulle tuomarille lähetetään pullollinen
myrkkyä. Tuossakin on epäilemättä tarkoitus vaikuttaa tuomariin, mutta tämä
lainkohta ei tule ajankohtaiseksi. Puhe on positiivisesta vaikuttamisesta.
Kun näin on, syyttäjä pyytää Kanervan asiassa valituslupaa
tahallisuusarviointiin vaikuttavaan todistelukysymykseen, joka on selkeästi
mahdoton peruste. Kun valituslupa myönnetään pääsäännön mukaan asioissa, joissa
ratkaisulla voi olla merkitystä muissa samankaltaisissa asioissa, todisteluun
liittyvän erikoistapauksen nostaminen lupahakemuksen perusteeksi säästää
esittelijältä paljon työtä. Kysymys lahjuksen lankeamisajasta on valitettavasti
höpöä.
Häneltä menee noin minuutti todeta ja kirjoittaa, ettei valituslupaperustetta
ole esitetty. Hitusen noloa valtionsyyttäjälle.
”On omiaan” viittaa joissakin tapauksissa kategoriseen
imperatiiviin, mutta rikosoikeudessa sellaista ei esiinny eikä voi esiintyä.
Tuo I. Kantiin liittyvä termi tarkoittaa esim. ”käyttäydy
tavalla, jonka soisit tulevan yleiseksi käyttäytymismalliksi”. Tämä kuulostaa
toisarvoiselta, mutta ei ole. Siinä ollaan lähellä luonnonoikeuden vaikeita
kysymyksiä. Egyptissä kuuluu tapahtuneen tänään sotilasvallankaappaus. Armeija
on siirtänyt syrjään presidentin, joka oli valittu laillisilla vaaleilla
normaalissa järjestyksessä.
Asiaan kantaa ottaneet luistelevat yleensä tämän kysymyksen
ympäri (paitsi Tuomioja). Menettely on demokratian sääntöjen vastaista. Mutta
taustalla on niin sanottu kysymys diktaattorin surmaamisesta. Roomalaiset jo
miettivät sitä, ja syystä. Jos ylimmän vallan käyttäjä tappaa ja tapattaa
ihmisiä mielivaltaisesti, jatkuvasti ja mitään laillisia muotoja noudattamatta –
saako hänet tappaa.
Shakespeare tai joku väitti Brutuksen tai kukaties Cascan
kakaisseen ”sic semper tyrannis” eli näin käy aina tyranneille, pistettyään
Caesaria puukolla kylkeen tai selkään. Tai ehkä se oli John Wilkes Bootes, joka
hyppeli oopperassa presidentin paikalla ollessa.
Perusteleminen on vaikeaa, mutta esimerkiksi itse olen sitä
mieltä, että Pol Pot olisi täytynyt toimittaa päiviltä varhaisessa vaiheessa.
Jo talvisodan aikana Suomen korsuissa kuulemma keskusteltiin, eikö kukaan voisi
toimittaa tarkka-ampujaa Punaiselle torille sellaiseen aikaan, kun Stalin on
tulossa aamukuselta. Mielestäni kysymys oli kiinnostava ja hyödyllinen.
Tämä tyranninmurha ei sovi oikeudellisiin perinteisiin eikä
moraalifilosofiaan.
Muuten: sanomalehdessä moitittiin S. Niinistöä, joka oli
rähissyt ministeri Hautalalle.
Kun Hesarin kirjoittaja ei sitä tiennyt, sanottakoon
selvästi – valtioneuvoston jäsenellä ei ole juurikaan sananvapautta, varsinkaan
ulkopoliittisissa asioissa. Eikä pidä olla. Onneksi vihreiden ministerit ovat
uusiutuvia luonnonvaroja.
Yksi toisensa jälkeen... Kiitos juridiikan opetuksista (ilman rahatta ja hinnatta!).
VastaaPoista
VastaaPoistaSäädyillä oli etuoikeutensa. Irtorahvas pantiin talollisen leipiin. Rahvas myös pääsi jalkapuuhun katumaan ja suoristautumiseen kirkkoherran armonosoituksena. Orvot saivat sijan työtuvissa karstata pellavaa. Vangit muotoilivat kivilouhoksilla kivenmurikoita palatsien nostattamiseen. Hyvä kuri murtui kun valtiopäivillä päätettiin heti naisten äänioikeuden jälkeen, että jätkätkin saa laulaa. Ruustinna Rose-Marie Preht ja Johanna Järnefelt asian katkerasti kohtasivat kun nynny seurakuntapaimen Salpakari lauhkeasti tyynnytteli ankaria rouviaan, ettei hänellä enää ole valtuuksia nuhteenalaisen elämänjärjestyksen ylläpitoon.
Kyllä minä maksan sen nikkelimarkan ja ainahan on maksettava mitä velkaa jää.-Myös kiitollisuuden velkaa. Oliko Matti Jurva vaiko myöhempi Vexi tai eilinen Kalske, joka huomion teki. Asiassa ei olisi hoksaamista. Santeri Alkio kertoi kuinka häijysorttiset kytömaiden kuokkijat nousivat vallesmannia vastaan, kun tämä yllytti isojaon fuusiotilallisia perimään saatavansa rahanalaisilta.
Vertaisoikeutta sai sentään väkipuukkojutuissa ja lapsiruokkojutuissa lautamiehiltä ja kostonhimossa eli kunniajutuissa. Mutta muuten asiat kohotettiin parempisäätyisen tuomarin asiaksi. Oikeudeton tila jos parempien/kauniimpien vastuuvaltaa sellaiseksi kutsuisi, on vallinnut läpi suojeluskuntakulttuurin,aluksi väkivoimalla, nyt asiantuntijalumouksen alla.
Outoa onkin kun eurooppalaista kristillisperäistä heikompien huomioimista tuodaan hallan maan. Kanervakaan ei älynnyt asiansa yhteyksiä -ei ainakaan kansalle virka- vaan mukautui "hänen juridisen näkemyksen edessä" -ja mykistyi kuten mahdin edessä mykistyä kuuluu.
Pariisissa joku suomisivistynyt kauhistui kun vuokralaistakin laki suojeli.
Kiitollisuudenvelasta ja järki-tunnetajusta kai koko rahanihme on insinöörituunattu hovioppineitten ja kauppamiesälykköjen toimesta läpi historian. Nyt Draghi ja kumpp. ovat kiertäneet kiertokouluakatemioiden eli sivistyneistömme tasolle. Raha onkin valtion rahaa kuten Suomessa on aina tiedetty. Wall Street paniikin jälkeen Keskuspankkipaniikki toi heidät spekulaatiopöytien kattajiksi swappaamalla eli vaihtamalla yksityiset rahapaperit valtiolliseen, molemmat sähköä, vaihtovirtaa. On raha paljoa muutakin.
Nyt kun rikkaiden suojaverkko kannattelee heitä -eikä murujakaan varise meikätasolle kuten edellinen filosofi Greenspan lupasi ja täyttikin, niin koitaa uusi aikakausi, Soininvaara siintää näköpiirissä. Rahaa pannaan jakoon verottamatta keltään, lainaamatta mistään, vain virtaa kunkin tilille ja se sitten kiertoon. Älytään että Keskuspankin haltuun ostettu bondi on saaminen omalta omistajalta Valtiolta. Tehdään konsernitase ja kuitataan Keskuspankin saaminen Valtion velkaa vastaan. -Jo Tanner osasi sotarahaministerinä. Tai jos Valtio maksaa korkoa velastaan Keskuspankilleen, se palauttaa rahan voittonaan omistajalle, joka maksaa koron seuraavan erän jne.
Vuonna 1957 Fieandtin devalvaation jälkeen metsäfeodaalit pantiin maksamaan valtiolle, jotta valtio pääsi näillä rahoilla maksamaan juuri otetun velan (lapsilisiin ja kansaneläkkeisiin) Suomen Pankista. Kassakriisi taas oli seurausta kun viejäpiirit venyttelivät puntien palautusta eli spekuloivat Suomea devalvaatioon. Näistä on sopimatonta puhua, mutta tätä se sosiaalinen media teettää. Lisää kiukkulöylyä kihahtaa jos mainitsee että tätä radikaalia -rahaa köyhillekin- programmia vilauttelevat johtavat rahan auktoriteetit kuten De Grauwe ja Adair Turner. Ehkä outoja nimiä, mutta salonkien miehiä, nyt ja jo pitkään. Puheet "jospa puhkaistaisiin tämäkin tabu" ovat reaktiota uudistuneen todellisuuden silmäkkäin kohtaamisesta. Länsimaista kulttuurinotkeutta. -Olisipa sosiaalinenkin maailma fysiikaa tai edes lakikirja -ja kirjat kiinni.Jukka Sjöstedt
Konjakkipullo on aika ontuva vertaus. Jos Sukari, Kakkonen ja Ylimäki olisivat antaneet Kanervalle synttärilahjaksi konjakkipullon niin olisivatko he saaneet syytteen lahjonnasta? Eivät olisi.
VastaaPoistaMiksi ylipäätään pitää antaa hyvin toimeentulevalle, rikkaalle ihmisille vielä lisää rahaa? Miksi nämä liikemiehet, jotka rakentelevat kauppakeskuksia, eivät tunkeneet rahojaan jollekin aloittelevalle, vaikkapa juuri eduskuntaan nousseelle kokoomuspoliitikolle? Hän todennäköisesti tarvitsisi sitä rahaa paljon enemmän kuin upporikas Kanerva.
Kalske teki ihan oikein kun hakee valituslupaa korkeimmasta. Ihmettelisin kovasti jos sitä ei myönnettäisi. Hovin päätös oli suoranainen farssi, joka antaa jatkossakin liikemiehille luvan voidella poliitikkoja mielin määrin, omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Tarvitaan ehdottomasti KKO:n kanta asiaan. Joka myös saataneen.
Paljon suurempi juttu on AY-liikkeen harjoittama lahjonta, jolla se yrittää vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Puhumattakaan (ruotsinkielisten) säätiöiden sinänsä sääntöjensä mukaisesta lahjonnasta samassa tarkoituksessa.
PoistaKanervan synttärikahvit kalpenevat näiden suurimittaisten ja ikiaikaisen poliitikkojen ostamiskäytäntöjen rinnalla.
On siellä EK:kin mukana. Hyvin tuntuu pärjäävän.
PoistaOliko "AY-liikkeen harjoittamasta lahjonnasta" esimerkkejä?
Naulan kantaan, näin on!
VastaaPoistaLapin Yliopiston rikosoikeuden professori on täysin eri mieltä Kemppisen kanssa ja pitää Kalskeen ratkaisua oikeana. Tämä keissi suorastaan huutaa ennakkopäätöstä.
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/professori_valitusluvan_hakeminen_kanerva-tapauksessa_oikea_paatos/6718005
Kuinka monta konjakkipulloa saa 47.785€:lla?
VastaaPoistaKäräjäoikeus totesi Ilkka Kanervan rikoshyödyn olleen tätä konjakkitynnyritasoa...
NV Hennessy Timeless Cognacia saisi neljä pulloa, keskihinta ilman veroja Euroopassa tänä vuonna 11 003 €. Verojen kanssa varmaan ainakin pari pulloa saisi. Toinen jos menisi antajan kanssa töristellessä, jäisi se yksi konjakkipullo sitten varastoon, tosin melkoisen mukavaa laatua, arvelen.
PoistaKyllä timanttipäällysteisiä autojakin saa ostaa ja nekin ihan kivaan ylihintaan. En tosin tiedä miten tämäkään liittyy asiaan.
PoistaApulaisvaltakunnansyyttäjän päätös hakea valituslupaa Nova-juttukokonaisuudessa oli odotettu, sanoo Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen. Käräjäoikeus ja hovioikeus tulkitsivat lahjuspykälän soveltamista vaalirahoitukseen niin eri tavoin, että korkeimman oikeuden tulkinta asiasta on tarpeellinen.
VastaaPoistaKyllä näin maallikosta näyttää siltä, että Terttu on tässä asiassa vähemmän väärässä kuin Jukka
Poliitikot halusivat osan Salpa Oy:n saamien rakennusmaiden hyödystä. M sopi helsinkiläisten omistajiensa kanssa menettelystä; yksityisille poliitikoille tukensa antoi jokainen omistaja halujensa mukaan, puolueet hoiti Salpa Oy keskitetysti. M sopi välillisestä tuesta kokoomuksen Helsingin piirin puheenjohtajan Pertti Salolaisen kanssa.
VastaaPoistaM sai yleisten töiden lautakunnan paikan. Edellytyksenä oli, että M siirsi kokouspalkkiot kokoomuksen Helsingin piirille, verot M sai maksaa itse. Tuuri (1998)
Kanervalla kävi harvinaisen huono tuuri, jos Arto von Münhausenin-konserni ei olisi mennyt nurin, tai vaikka olisi mennyt nurin, mutta Timo Kalli ei olisi kertonut neljäsosan vaalituestaan tuleen Artsin kautta, ei tämä tapaus olisi koskaan Kanervan osalta päätynyt esitutkintaan. Media ei ollut kiinnostut Kallin muista rahoittajista, joiden panos taisi olla suurempi kuin Arsti Münhausenin. Hieno sormiohjaus....
P.S. Nalle antoi pörssiyhtiön varoja 50.000€:n arvosta Kokoomukselle, kiitos Häkämiehen puhelinsoiton.
Ilmeisesti kyseinen summa edisti osakeyhtiön liiketoimintaa, koska tapaus ei poikinut yhtiöoikeudellista tai rikosoikeudellista pohdintaa....
Kommentaattorikolleegat osoittavat tähän asti (pe klo 16.44) oikein poikkeuksellisen lahjakasta blogista luetun ymmärtämättömyyttä. Mikä oli konjakkipullovertauksen idea? Mitä Kemppinen arvioi valitusluvan perusteesta ja mikä ero sillä on napapiirin rouvan sanomaan?
VastaaPoistaSiltikin olisi hyvä, että KKO ottaisi tutkittavakseen: HO:n ratkaisun ongelma on siinä, että se kytkee liian paljon aikaan virkatoimen ja antimen. Ts ratkaisu vahvistaa vanhan sanonnan, että "pitää tasaisesti maassuttaa, ettei tarvi hätäpäissä lahjoa." Ratkaisu on olla ylläpitämässä hyvin ikävää "maan tapaa".
VastaaPoista(Eri asia on, että poliitikkojen ja virkamiesten aseman tulisi olla erilainen, poliitikko kun aina on oman ryhmänsä edunajaja eikä puolueeton virkamies.)
Todistelukysymysko?
VastaaPoistaOnkohan Jukka ymmartanyt jotain vaarin?
Ad Omnia: Rienzin asiallisen kysymyksen johdosta: Utriaisen HS:n mukaana asiassa lausuma on järkevää puhetta - perustelut voisivat olla paremmatkin, mutta ne eivät perustu lakiin (OK 30 luku).
VastaaPoistaNähdäkseni Kanervan tapaus on hyvin erikoinen (virkamies vain pienin osin). Siksi en kykene näkemään prejudikaatin tarvetta. HO:n ratkaisu ei ole vielä verkossa. Toisen käden lähteistä ei ole sattunut sellaista ilmeistä väärää lain soveltamista, joka perustelisi valitusluvan.
Syyttäjä tuli vedonneeksi kysymykseen ajasta. Nähdäkseni HO vastasi siihen jo: vaalikausi. Tässä on siis kysymys "yleisestä" lahjonnasta. Luulen käsittäväni HO:n ajatuksen, että ellei vaaleja ole tulossa tilanne on toinen kuin vaalien alla.
Jos KKO hyväksyisi syyttäjän esittämät perusteet, se merkitsisi syytetyn oikeusturvan vuoksi suullista käsittelyä, joka olisi tällaisessa jutussa mielestäni kummallista.
Siis kaikille lukijoille: jos toinen osapuoli (syyttäjä) vetoaa valituslupahakemuksen yhteydessä vahvasti johonkin jutussa ilmenneistä useista perusteista, vastapuolella (syytetty) olisi oltava tilaisuus esittää perusteltu vastaus.
Älä Jukka viitti inttää olkiukojen kaatelujes kanssa; ne synttärilahjat, ne näille yrittäjille tuntemattomalle päättäjälle olivat okei kohtuuttomia, ehkä jopa tuhansien konjakkipullojen arvoinen transaktio.
PoistaSekin että se Sukari viittasi ministeri suorassa tv-pätkässä Vapaavuorelle hirmustuttuaan tahoihin joita heillä tarvittaessa on takanaan, joiden tuella he voivat nousta vaikka vastuuministeriä vastaan, puhuu omaa kieltään.
” Kysymys lahjuksen lankeamisajasta on valitettavasti höpöä.”
Kuinka, niin? koska se on varasuunnitelma, suunnitelma B, johon turvaudutaan jos tarvitaan pakon edessä, koska riski voi silloin realisoitua.
Kaikki lahjontaa tuntevat tietävät tämän.
En yhtään ihmettele, miksi Kemppisen ura ei edennyt oikeusasteissa, ei KKO:ssa eikä hovioikeudessa.
VastaaPoistaTänään taitavat olla hupsut liikkeellä. Urani eteni KKO:ssa ja HO:ssa 1976-1999 esittelijästä hovioikeudenneuvokseksi.
PoistaKorkeimman oikeuden jäseneksi en koskaan ilmoittautunut. Ei kyllä pyydettykään, mikä osoittaa mielestäni hyvää KKO:sta.
Valituslupahakemuksia esittelin KKO:ssa satoja.
Olemme lukeneet kyllä tästä blogistakin useita kertoja, miten JK:n ura HO:ssa ei edennyt, vaan tyssäsi hovin kielteiseen arviointiin.
PoistaTässä taitaa olla jokin väärinkäsitys. Katso lakimiesmatrikkeli tai mikä tahansa hakuteos.
PoistaPalasin USA:sta virkavapaalta HO:n virkaani, edustin Suomea erilaisissa kansainvälisissä tapaamisissa, istuin komiteoissa jne. Kun kutsuttiin ma. professoriksi, anoin ja sain virkavapautta ja sitten vuonna 2000 vaihdoin alaa. Olisin minä istunut siellä 67-vuotiaaksi.
Se että olin mielestäni ja monien kollegojen mielestä tuomarina keskinkertainen, on eri asia. Ei siitä virka mene eikä ura tyssää. Asiasta on runsaasti ennakkotapauksia.
Lisäksi muutamat kollegat olivat sitä mieltä, että olen huono ja epäonnistunut ihminen, ja siinäkin arvio osuu naulan kantaan.
Kerran hain ohi virkaikäjärjestyksen yp. neuvokseksi enkä päässyt - HO pani hanttiin, KKO:ssa oli kannatusta. Mutta tämä on ikuinen ongelma.
Silloin 1990-luvun alussa moni lähti kiertoon KKO:n esittelijän virasta, samoihin aikoihin kuin minä mm. Takkunen (käräjäoikeuden laamanni) ja esim. Wiklund, Minua virkaiässä vanhempia vaihdokkaita olivat mm. Malvirta, Kiviharju ja Tarma.
No, kyllä ap. hovioikeudenneuvoksen virka oli JK:lle jo ihan huippusaavutus!
PoistaTässä on selvä yritys harhauttaa lukijoita. Ap. (alemman palkkausluokan) hovioikeudenneuvoksista tulee aina yp. neuvoksia. Virka ei liioin ollut huippusaavutus, koska tulin siihen KKO:n esittelijän virasta, jossa palkkaluokka oli sama.
PoistaHuippusaavutus minulle oli se, että pääsin oppikouluun 1955.
Anonyymi kommentoija on kaikesta päättäen kansakoulupuolen miehiä, mutta ei pidä masentua! Moni muukin rakki on pärjännyt hyvin haukkumalla kaikkea vastaantulevaa kirkkoherrasta kaniiniin.
Kemppisen olisi kannattanut perehtyä edes pintapuolisesti hovioikeuden ratkaisuun po. osalta ennen kommentoimista. Kysymys siitä, milloin lahjus on omiaan vaikuttamaan virkatoimeen on laintulkintakysymys, jolla on ennakkopäätösarvoa. Asian tutkiminen KKO:ssa on perusteltua, koska aikaisemmasta oikeuskäytännöstä ei löydy ratkaisuita vastaaviin tilanteisiin. Myös yhteiskunnallinen intressi painaa valitusluvan myöntämisen suuntaan sekä se, että alempien tuomioistuimien ratkaisut menevät ristiin. Vaalikaudella tai vaalitukiin liittyvillä näkökohdilla ei ole merkitystä asiassa, koska kysymys oli Kanervan toimista maakuntahallituksen luottamustehtävässä.
VastaaPoistaTodella huvittava tämä Kemppisen blogikirjoitus. Hän arvioi prejudikaatin tarpeen ja syyttäjän valituslupaperusteet näkemättä ollenkaan hovioikeuden tuomiota. Vielä Kemppinen esittää kannanotot pääkäsittelyn tarpeesta Korkissa ja käsityksen siitä, mihin kysymyksiin hovioikeus on vastannut tuomiossaan. Sitten kun joku kommentoija esittää vasta-argumentin siihen vastataan kommentoimalla, että kyse on toisen käden lähteistä, koska Kemppinen ei ole lukenut ollenkaan hovioikeuden tuomiota.
VastaaPoistaTässä on koko joukko virheitä. Jos ystävällisesti luette kirjoitukseni ensimmäisen kappaleen, siitä käy ilmi, että kommentoin, mitä uutisissa kerrottiin syyttäjän esittämistä perusteluista.
PoistaEn arvioi keskeneräisiä asioita. Tämä on täytäntöönpanokelpoinen mutta ei lainvoimainen.
Lievästi ihmettelen edeltä ilmeneviä moitteita. Kai valituslupaperusteen arvioiminen edellyttäisi myös perehtymistä valituslupahakemukseen, ei ainoastaan hovioikeuden ratkaisuun?