(Olen posttraumaattisessa tilassa - kova kuume ja ankara räkätauti. Kuinkas muuten.)
Nyt tiistaina selostan eräässä esitelmässä näköaloja ja
varmaan näköalattomuuttakin.
Erityisesti sydämeeni käyvät vaaliteemat – peruspalvelut. Ne
voisi ilmaista näin: koulutus, terveydenhoito ja sosiaalituki eivät ole pelkkiä
rahanreikiä. Niissä epäonnistuminen poistaa pitkäksi ajaksi tai pysyvästi
joukosta ihmisiä, vaikka heidänkin tuotoksellaan tätä maata pitäisi pyörittää.
Palvelujen tuottamista on vaikea ”teollistaa”. Liukuhihna ei
oikein toimi terveydenhoidossa eikä opetuksessa. Olemme tutkineet ahkerasti
tekniikan mahdollisuuksia. Tulos on ollut heikko.
Yli kymmenen vuotta sitten eräät ilmoittivat ratkaisseensa
oppimateriaalin ongelman. Pannaan kirjat verkkoon, ja siinä on uusi media.
Luultavasti he olivat vakavissaan. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana
ongelma vaikeus on paljastunut monille. Vaikka esimerkiksi Skype on hyvä, ei
sitä käyttäen voi pitää soittotunteja. On kuulemma kokeiltu.
Kielistudioita on ollut ainakin 30 vuotta. Niiden teho ja
merkitys on edelleen hiukan epäselvä.
Esimerkki, joka on toivottavasti yhtä vieras lukijoille kuin
kirjoittajalle. Grayn ”Anatomia” on verkossa (bartleby.com) ja tuntuu ajavan asiansa
pois tiehensä, ainakin maallikolle. Verkon versio on vuodelta 1911. Kirjan
ensimmäinen painos on paljon vanhempi. Nykyinen mahtaa olla tolkuttoman laaja.
Lapsista kuuluu puhua kauniisti, vaikka he eivät saa
äänestää, toisin kuin vanhukset, joista on siksi välttämättä puhuttava
kauniisti. Silti pelkkä numerotyö osoittaa, että terveet ja koulutetut lapset
ovat paras voimavaramme. Mainen mammona saattaa lipsahtaa väärille teille.
Ihmistyövoimaa on Suomessa harvennettu kauhealla tavalla. Amerikkaan meni 180 000,
Pietarin seudulla 60 000, 1968-1970 siirtyi Ruotsiin 200 000. Näin
pienestä maasta! Ja siinä välissä sodat veivät sata tuhatta.
Nyt olisi mahdollisuus nähdä avarasti. Kukaties valintamme
on uusipaimentolaisuus. Vanhukset kärsivät yksinäisyydestä ja heitä on vaikea
huoltaa kotiin. Maksetaan heille hiukan, että ottavat kaverin, toisen
samanlaisen. Ainakin tällä hetkellä monilla on ylisuuret asunnot.
Sossun, sairauden ja koulun yhteydessä mietitään jatkuvasti
laitoksia ja rakennuksia, joissa on kosteusvaurioita.
Uusi digitaalinen teknologia ei ratkaise ongelmia, mutta se
voisi auttaa huomaaman, että laitokset olivat historian välivaihe. Ensin
tulivat vankila ja kasarmi, sisäoppilaitos ja hullujenhuone. Ovatko ne jo
alkaneet toimia hajautetusti?
Suuri kysymys ei ole kuntauudistus, vaan yksityisen ja
julkisen sektorin (ja kolmannen sektorin) työnjaon miettiminen alusta alkaen
uudelleen. Jos seudulla on tukkityömaa, miksi sinne tyhjinä ajavat rekat eivät
voisi yksin tein viedä mummuille postia?
Tekniikka ei ole tie paratiisiin eikä helvettiin. Nyt
ajattelemme enimmäkseen sähköistä viestintää, pilvilaskentaa ja pervasiivisia
järjstelmiä. Menneisyyden esimerkki on vaivaton muistaa ja helppo käsittää. Me
emme olisi ikinä saaneet riittävästi puuta metsistä ilman ruotsalaistan Sandviken
sahanterää, jonka ansioista pokasahan käyttö saattoi tulla mökinmiehille
mielekkääksi.
Emmekä olisi koskaa selvinneet alvi- ja jatkosodista ilman
maailman lukutaitoisinta väestöä eli siis kansakouluja. Esimerkki tuntuu
haetulta mutta ei ole sitä. Kansakoulu (peruskoulu eli oppivelvollisuuskoulu),
joka voi olla nyt liipaisimella, on kansalaisyhteiskunnan ja siis selviytymisen
ehto.
Hyvin koulutetttuja pakenee maasta. Ei tänne junttilaan kannata loppuelämäksi jäädä...kuulemma. Rahako ratkaisee, vai mikä täällä mättää ?
VastaaPoistaNyt koulutamme kaikenvärisiä ihmisiä sairaaloihin ja vanhainkoteihin. Starttirahaa annetaan pizzerian pyörittämiseen ja etenkin kreikkalaisia ravintoloita nousee kuin sieniä sateella.
"Näemme siis avarasti ".
Vihreä oli laaksoni.
VastaaPoista"Ihmistyövoimaa on Suomessa harvennettu kauhealla tavalla. Amerikkaan meni 180 000, Pietarin seudulla 60 000, 1968-1970 siirtyi Ruotsiin 200 000. Näin pienestä maasta! Ja siinä välissä sodat veivät sata tuhatta."
Ameriikka on ollut loistava vaihtoehto Suomen ja koko Euroopan liikaväestölle. Luulen, että Raamatun kertomus Paratiisista ja syntiinlankeemuksesta olisi voinut syntyä vaikka kotikylässäni. On rajallinen alue, josta voi saada toimeentulonsa vai rajallinen määrä ihmisiä. Väestö kasvaa nopeammin kuin Paratiisin peltoala. Puhutaan veronmaksajista ja työvoimasta, mutta jokainen veronmaksaja on myös veronkuluttaja? Jokainen työntekijä on myös työn tulosten kuluttaja.
Koulutuksesta olen täysin samaa mieltä. Jorma Lillbackalla oli maailman paras toimintaympäristö ja maailman parhaat työntelijät. Hänhän teki jotain tuhat vanhaa miljoonaa noin 30-40 vuodessa.
Onkohan Esko Aho viimeinen, joka on uskaltanut lausua sanan liikaväestö.
Oli se rohkia mies, tämä Asko Eho!
PoistaJukka, kun lähes 20 vuotta sitten rakensimme uutta koulua (ns. kielikoulu), niin sinne ei enään tullut kielistudiota. Se todettiin epäkäytännölliseksi ja se ei edistänyt oppimista toivotulla ja halutulla tavalla. Palattiin ihan elävään opettajaan ja hänen puhumiseensä. Teksiikka ei aina ole ratkaisu.
VastaaPoistaMuuten olen lopputoteamuksestasi samaa mieltä, peruskoulutus on kaiken A ja O, sitä ei saa milloinkaan alasajaa, se on kansakunnan suurin luonnonvara.
Valitettavasti elävä opettaja ei kykene aina ääntämään ilman aksenttia eikä varsinkaan eri aksenteilla, millä on kuullun ymmärtämisessä suuri merkitys.
Poista"Työnjaon miettiminen alusta alkaen uudelleen." Juuri niin. Hyviä, toimivia esimerkkejä löytyy aivan läheltä. Nuorena miehenä, melkein poikasena, olin Lapin rajavartioston palveluksessa Kareseuvannon rajavartioasemalla. Hoidimme työmme ohella huomattavan määrän kyläläisten asioita. Milloin he apua tarvitsivat pyrimme aina auttamaan, vaikka se ei liittynyt työhömme välttämättä ollenkaan. Annoimme ensiapua, huolehdimme yleisestä järjestyksestä (lähin poliisi Muoniossa, 100 km), hinasimme autoja penkasta, kerroimme tulvavatilanteen, muut maastoasiat ja myös sen missäpäin porotokka oli liikkunut. Kyläläiset kävivät vartiolla kuin kaupassa tai postissa. Vartio kuului luontevasti kylän elämään. Toimitimme myös postia Raittijärven saamelaisten kesäkylään milloin vain partion reitti sattui suuntautumaan sinne päin. Raittijärveltä on lähimmälle (Kilpisjärven)tielle kolmisenkymmentä kilometriä. Asia ei kuulunut meille virallisesti, se oli vain sovittu saamelaisten kanssa. Vartion seinällä oli lappu, jossa luki, että älä unohda Raittijärven postia. Ja postissa oli raittijärveläisten lokero, josta lehdet, kirjeet ja muun postiliikenteen saattoi hakea. Jos siellä oli jotain, partio otti postin mukaansa ja toimitti perille. Joskus kesäkylän asukkaat saivat postia myös rajan helikopterilla. Tämä on yksi esimerkki. Karesuvannon vartio on lopetettu, vartioita on lopetettu ylipäätään aivan sumeilematta.
VastaaPoistaToinen esimerkki. Ennen Martoilla oli mehuasemia, mihin sai toimittaa omenoita ja he tekivät niistä pientä korvausta vastaan omenamehua. Nykyisin sitä ei enää sallita tiukentuneiden elintarvikemääräysten vuoksi. Monilla on omenoita, he kuivattavat niitä tai tekevät sosetta, mutta huomattava osa omenoista päätyy kompostiin,koska heillä ei ole välineitä omenamehun tekoon. Marttojen luoma hieno systeemi yhteiseksi hyväksi on romutettu.
No, aika korjaa typeryydet. Tosin sen hinta saattaa olla turhan korkea.
Vielä yksi asia, pieni tarkennus. Edellisessä postauksessa sanottiin, että Haltilla Naton raja menee läheltä. Ei se mene läheltä, vaan juuri siitä. Suomen korkeimmalla kohdalla on Suomen ja Norjan välinen rajapyykki, keltaiseksi maalattu kivikasa. Sivumennen sanoen minulla on tuossa ikkunalaudalla pieni keltaiseksi maalattu kivi, se on juuri tuosta samaisesta kivikasasta rajavartioston ajasta muistoksi otettu.
Tunnistan tilanteen. Kun äitini kuoli ja sain hautajaiset pidetyksi, sairastuin kovaan kuumeeseen ja särkytautiin. Soitin Paasimäen Jussille myöhään yöllä ja sain rohtoja. Makasin viikon verran voimattomana. Mieleni työsti näin läheiseni kuolemaa.
VastaaPoistaParanemisiin! T: LN
Juurihan meillä laitettiin asiat tärkeysjärjestykseen. YLE-tukivero nousi tärkeämmäksi kuin koulutus, terveydenhoito tai sosiaalituki.
VastaaPoistaKai te nyt ymmärrätte, että se on YLEN hauskaa.
Poista"Suuri kysymys ei ole kuntauudistus, vaan yksityisen ja julkisen sektorin (ja kolmannen sektorin) työnjaon miettiminen alusta alkaen uudelleen. Kansakoulu (peruskoulu eli oppivelvollisuuskoulu), joka voi olla nyt liipaisimella, on kansalaisyhteiskunnan ja siis selviytymisen ehto."
VastaaPoistaNäkisin kysymyksen pikemminkin niin, että onko meillä finanssikapistalismin kiihkossa malttia verottaa yksityissektoria riittävästi ja niillä verovaroilla ylläpitää riittäviä julkisia palveluja: yövartijajavaltion ydintoimintojen (puolustus, poliisi, oikeuslaitos) lisäksi hyvinvointipalveluja lapsilla ja vanhuksille (koulua, terveyden- ja sosiaalihuoltoa). Kyse on siitä, että yrityksiltä edellytetään riittävää veronmaksukykyä- ja -halua, jos ei vapaaehtoisesti niin sitten kovemman kautta.
Toiseksi tarvitaan solidaarisuutta eli rikkaimilla kykyä nähdä vähävarainen ja/tai syrjäytynyt kansalaistoverinsa ihmisenä ja veljenä eikä kulueränä tai resurssina, mikä on ensiksi mainitun edellytys.
"Kyse on siitä, että yrityksiltä edellytetään riittävää veronmaksukykyä- ja -halua, jos ei vapaaehtoisesti niin sitten kovemman kautta."
PoistaErittäin kovaa puhetta. Yrittäjät pistinten edessä yrittämään ??? Suurteollisuus on muuttamassa Suomesta pois, PK-sektorilla yrittäjät miettivät, onko koko hommassa enää mitään mieltä.
Suomessa nyt vain on niin, että julkinen sektori on liian suuri ja tehoton suhteessa kaiken rahoittavaan ja nykynäkymin pienenevään yksityiseen sektoriin.
Mutta siis pakolla - jonkinmoinen uusi gulag ?
Ei yrittämään vaan antamaan kohtuullinen (!) siivu tuloksestaan käytettäväksi heikoimpien veljiensä hyväksi. Suurteollisuuden osalta kyse on siitä, että tehdään siirtyminen EU-alueella verosyistä kannnattamattomaksi (vero-harmonisointi riittävällä, mutta kohtuullisella veroasteella) sekä nostetaan EU-rajoille riittävän korkeat tullimuurit muita (esim. Kiinan tuontia) vastaan.
PoistaPitäisikö kunnallinen harkintavero palauttaa? Kunta saattoi periä veroa yritykseltä, vaikka se ei näyttänyt voittoa lainkaan.
PoistaTaisi aika jo ajaa tämän ketjun ohi, mutta pari kommenttia sille varalle, että joku harhailija vielä lukee:
PoistaUPM:n pitäminen pakolla EU:n alueella on helposti UPM:n loppu. Markkinat, kasvu ja kustannusjohtajuus ovat idässä. EU/ demari/ sosialismi voi kyllä tappaa yrityksen ja yrittäjyyden, mutta ei väkisin luoda sitä. NL oli suljettu systeemi ja lopputulos tiedetään.
Suomessa PK-sektori työllistää suurimman osan työllisistä. PK-yrityksiä on suuruusluokka 200 000 (muistinvarainen tieto) ja suurin osa niistä on todella pieniä. Jos omistajayrittäjät joutuvat liian ahtaalle, he siirtyvät valtion lypsylehmistä edunsaajien huolettomaan vaikkakin pienituloiseen joukkoon. Kenen veroilla heidät elätetään ?
Pakko sanoa arvoisa anonyymi, noin se homma ei toimi. Ei riitä maksajia. Julkinen sektori on pakko sopeuttaa yksityisen kantokykyyn.
"The problem with socialism is that eventually you run out of other people's money"
"The problem with capitalism is that eventually other people run out of money"
Poista"Jos seudulla on tukkityömaa, miksi sinne tyhjinä ajavat rekat eivät voisi yksin tein viedä mummuille postia?"
VastaaPoistaRekkoja nähneenä voi tietenkin sanoa, että on kannattavampaa ajaa tyhjä, polttoainesyöppö rekka tyhjänä mahdollisimman lyhyttä reittiä seuraavaan työpisteeseen ja kuljettaja posti pienemmillä, vähäruokaisemmilla ajoneuvoilla. Säästyypä siinä mummon pihapelarguutkin.
Itämeren tällä puolen on Suomella vielä pieni ihmisten varasto, noin miljoona ihmistä, me virolaiset siis. Täällä on lapsien ja työnteijoiden hinta vielä niin halpaa, että Suomeen on tulossa vielä monta, monta virolaista. Meillä on ollut onni, että naapuri- ja sukulaiskansamme on ollut just viisaat ja urheat suomalaiset. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että hyvin moni nuori ja osaaja tekee yhden suunnan matkan Suomeen ja viimeistään 10 vuoden kuluttua hän on 99% suomalainen. Veljeni ja hänen vaimo ovat lääkäreitä Suomessa, tunnen vielä monta ihmistä - ahkeria työntekijöitä kaikki - jotka nyt asuvat Suomessa. Monet niistä puhuvat suomea jo paremmin kui viroa. Arvioni mukaan se ottaa vain noin 5 vuotta, että virolainen ylittäisi see rajan, että kumpi kieli sujuu paremmin. Jotenkin se suomen kieli on niin voimakas virolaiselle, että oma unohtuu yllättävän nopeasti. Tuntuu, että sen takana on se, että suomen kieli on kuin unohdettu viro, se on kuin isoiseimme kieli, sen sanasto on kuin unohdetut virolaiset murteet, mutta siinä on sitä vuosisatojen paueria ja näin se tulee nopeasti "takaisin" jäädäkseen. Ei siksi ole ihme että itsekin osaan suomea, vaikka en ole varsinaisesti asunut siellä.
VastaaPoistaMutta meille ei tule mistään lisää nuoria kieltämme puhumaan ja omat puhuvat englannin ja viron seosta..
Kielistudiovastaisuus tulee yllätyksenä. Eihän sen tietenkään korvannut oikeaa elävää opettajaa vaan "monisti" hänet: jokainen sai muita oppilaita häpeilemättä lukea syntyperäisen puhujan perässä omilla taidoillaan ja vuorotellen opettaja kuunteli ja opasti; loput nauhalle. Ja mikä ihana rauha keskittyä kuullunymmärtämistehtäviin ja -kokeisiin!
VastaaPoistaLapset ovat vielä kaikki alakoulussa - hyvä alue, koulu ja opettajat. Mutta sellaista tankerolausumista joka toisella, vaikka on kielikylpypäiväkodit, perheen ulkomaankomennukset ja lomamatkat niin monilla takana. Ei ole kielistudiota!
Suomalaisen matkailijan on mukavaa käydä siellä suomenkielentaitonne vuoksi.
VastaaPoistaJa tallinnalaiset suomenkieltä taitavat taksikuskit..siinäpä huumorintajuiset ja ystävälliset ammatinharjoittajat. Olen pahoillani, jos teistä tuntuu siltä, että vironkielen taito häviää.
Voisin kirjoittaa pitkiä esseitä siitä, mitä kielellemme tapahtuu tänäpäivänä. Ja ne olisivat vihaista tekstiä. Englannin taito lisäntyy ja äidinkielen taito huonontuu niin nopeasti, että jos tämä vauhti jatkuu, niin 10-20 vuoden päästä tulee päättää millä kielellä jatkamme, englannin, suomen tai jollakin kolmannella. Liioittelen tiedenkin vähän, mutta totta on se, että jopa median ihmiset puhumattakaan esimerkiksi poliittisesta tai talouseliitistä sekä puheessa ja kirjoittaessa tekevät sellaisia vikoja, minkälaisia mä tein viimeksi peruskoulussa. Ainoastaan kirjailijat, opettajat ja harvat muut puhuvat vielä ilman vikoja. Eikä kukaan oikein näy näkevän sitä ongelmana. Virossa on asioiden tärkeysasteikko ihan päin takamusta
Poista"maksetaan heille hiukan, että ottavat kaverin, toisen samanlaisen".
VastaaPoistaIsoäitini purskahti hersyvään nauruun, kun luimme tuon. Ja mikähän on "hiukan",
ihmettelin mielessäni. Hän on vuokrannut ylimääräisen huoneensa opiskelijatytölle, joka on eloista ja iloista seuraa. Molemmat ovat tyytyväisiä.
VastaaPoista"... kova kuume ja ankara räkätauti..." Tuttu tilanne. Isän pariviikkoisen saattovuodevaiheen jälkeen sairastuin ankaraan flunssaan. Hautajaisjärjestelyjä ei tahtonut jaksaa. Hautajaisissa sain jotenkin raskaan olon työnnettyä sivuun. Sitten tauti yltyi, ei tahtonut jaksaa kävellä. Kahdesti lääkärissä. Toisella kertaa antibiootit, joilla mahdollinen mykoplasmakin tokenisi ja saataisiin potilas kuntoon, kun edessä oli yllättävä leikkauskin. Kahdeksan viikkoa tauti oli akuuttina. Raskas fyysinen olo ja psyykinen paine leikkauksen edellä ja sitten toipumissvaiheet työnsivät isän ensisuremisvaiheen sivuun. Isä ikäänkuin katosi läheltä liian äkkiä, mielen saattelematta.