Sivun näyttöjä yhteensä

22. marraskuuta 2008

Kapea raha



Äidinisäni sanoi, että ensimmäisen maailmansodan aikana ja 20-luvulla elämä oli nykyiseen – puhuimme 80-luvulla – verrattuna karkeaa ja ihmiset raakoja.

Hämmennyin, koska olin kyllä mielessäni arvioinut hänetkin enemmän saha- kuin höylätavaran puolelle.

Puhuimme aika monista asioista, jollaisista ei ollut tapana puhua, ja tästä olen kiitollinen. Kukaties sain nostaa korkoa etuoikeutetusta asemastani sukupolveni vanhimpana lapsenlapsena.

Köyhyydestä hän tiesi paljon.

Luen viisasta kirjaa ja totean, että erilaisten taloustieteellisten ja poliittisten teorioiden mukaan perimmäinen käyttövoima on ihmisten pahuus, esimerkiksi ahneus, voitonhimo, omanvoitonpyyntö.

Katsellessani Yhdysvaltojen hajoamista enteileviä uutisia, etenkin tehdä miljoonia työttömiä päästämällä autotehtaat konkurssiin, kuulostelen järjen ääntä.

Miksi pankkeja ei saa päästää konkurssiin? – Koska ensimmäisinä kärsisivät ”kunnon ihmiset” eli keskiluokka. Talletukset katoaisivat savuna ilmaan ja asuntolainat menisivät korkoineen suoraan maksuun.

Silti tunnistan itsessäni General Motorsista ja Islannin asioista lukiessani taloustieteellisesti ja poliittisesti huomioon otettavan tunteen: vahingonilon eli kyvyn nauttia toiselle sattuneesta häverikistä.

Ranskassa kuuluu olevan yksi oikein ajatteleva ihminen. Olisi ehkä liityttävä hänen puolueeseensa, jonka nimi on vallankumouksellinen kommunistipuolue.

Ensimmäinen vaatimus on selkeä. Työntekijöiden ja virkamiesten irtisanominen on kiellettävä lailla.

Itse olisin kyllä sitä mieltä, että ulosottomiesten erottaminen olisi kuitenkin sallittava.

Espanjan valtio teki neljätoista peräkkäistä konkurssia 1557-1696. Ongelma oli hopea, jota saatiin nyt sata laivalastia kuukaudessa. Espanjalaiset luulivat, että hopea on rahaa.

Putin ja Medvejev käsittivät ilmeisesti eilen, että kulta ei ole rahaa, eikä liioin öljy eikä maakaasu. Sanovat, että tekeillä on devalvaatio.

Jalometalleilla ja fossiilisilla polttoaineilla ei ole arvoa, jos kukaan ei osta niitä, eikä niillä ole enempää arvoa kuin mitä niistä maksetaan.

Vuonna 2006 maailman taloudellinen tuotanto oli dollareissa 0,047 triljoonaa brutto. Liikkeelle laskettujen johdannaisten (derivatiivien) yhteenlaskettu arvo oli 0,4 triljoonaa eli lähes kymmenkertainen. Leikkirahan (funny money) rinnalle oli noussut varjoraha (shadow-money), jonka vakuuksien arvottomuus oli kätketty hajauttamalla niihin kytkeytyvät asiakirjat riittävän monimutkaisesti.

Tässä vaiheessa voimme olla varmoja vähintään siitä, että finanssi-innovaatiot eli keskeinen osa uutta verkostotaloutta kusi kouraan.

Samalla voimme huoleti lakata kunnioittamasta suurrikkaita, heidän pankkiirejaan ja neuvonantajiaan, sikäli kuin olemme kunnioittaneetkaan. Merkittävin osin heidän taitonsa ja lahjakkuutensa on täsmälleen sama kuin lottovoittajan.

Suosittelen Wikipedian artikkelia ”United States public debt”.

Lukeilla oleva kirjani on Niall Ferguson, The Ascent of Money. A Financial History of the World (2008) - (ISBN 978-2-846-14106-5).

22 kommenttia:

  1. Olo on kuin jyrkänteeltä hypänneellä. Uutisoivat, että pläjäys tulee olemaan murskaava. Kuka taitaa kauheimman talousskenaarion laatia saa 15 minuuttia valokeilaa. Neukkulassa jäi kommunismista monelle vain polkupyörä ja alimitoitettu eläke. Seuraako kapitalismi perässä. Kumpikaan malli ei äärellään toimi. Pärjääkö pian vain se, jolla velaton vilja nousee oraalle. Maatilojen arvojen tulisi nousta. Tai sitten ei.

    VastaaPoista
  2. Niin, ahneus, voitonhimo, omanvoitonpyyntö. Jalostuva mielensairaus joka viimeisessä vaiheessaan kulminoituu ilmihulluudeksi joten elämästä luopuminen on sikälikin kivutonta. Toisin kuin köyhän rupusakin.

    Nykyisen geenitutkimuksen ansiosta tiedetään, että sukuun-ja ristiinnaiminen surkastuttaa aivot ja saa aikaan tilanteen jota psykopaatitkin kadehtivat.

    Se on siniverisyyden korkein aste johon ulkopuolinen voi pyrkiä vain lottovoitolla tai sairastamalla ruskeakielitautia. Useinmiten kestää kuitenki jopa vuosikymmeniä ennen kuin Homo novuksen leima peittyy hämähäkinverkkojen alle.

    Tää otus on kovin iloinen että otit asian puheeksi.
    Eihän asiat miksikään muutu, aina on olemassa tuhat ihmistä jotka uskovat pörssikulassien hölyynpölyyn vaikka se siitäkin huolimatta on hölynpölyä.

    Kansantalouden lyhyt historia osoittaa, että yleensä varsinainen kansa voi hyvin kunnes joku tulee ja alkaa kohentaa olosuhteita.
    Hetken kuluttua kansa voi huonosti ja kohentajat oiwallisesti.
    Procul harum.

    Ihmemaassa majaileva cheyenne-veljeni sanoo:
    "Wasta kun alkaa ymmärtämään mâhta'sooma ma'kaata (varjoraha) tietää olleensa tyhmä."

    VastaaPoista
  3. Eräs ongelma on myös että nykyään raha on arvopaperi, koska sen arvo perustuu arvostukseen ja oletettuun sidokseen, mikäli valuutta on toiseen sidottu.

    Kommentoin samalla myös eilistä kirjoitusta: tuli sitä miettiessä mieleen Paavo Haavikon ajatus: perustuslain paras piirre on sen muunnettavuus, se voidaan taivuttaa mihin tahansa mihin se vain halutaan taivuttaa. Tämä on hyvä asia tietysti päättäjän kannalta.

    VastaaPoista
  4. Irtisanomiset voidaan toki kieltää, mutta uusien työntekijöiden palkkaamiseen eikä palkanmaksuun yleensäkään voi pakottaa. Paitsi jos valtio maksaa palkan painamallaan valuutalla kuten neusvostoruplilla.

    VastaaPoista
  5. Kunpa joku osaisi selittää suomalaisen ns. vastuunkantajan perihuolestuneen olemuksen?

    Miksi Lauri Ihalainen kyynelehtii luopumisesta ilmoittaessaan, kuten Paavo Lipponenkin teki aikanaan?

    Kokevatko he jättävänsä "luvatun maan", tuntevatko he sisimmissään kantavansa jotakin ihmistä suurempaa vastuuta, kerrassaan yli-ihmisyttä?

    VastaaPoista
  6. Onko tuo isbn-numero ihan oikein? Sillä ei löytynyt bookdepositorystä eikä amazonista, mutta teoksen nimellä löytyi, ja niissä on eri isbn. Kirjasta taitaa olla lisäksi eri painokset amerikkalaisille ja britti-markkinoille.

    Olen myös huomannut, että isbn 10 on luotettavampi kuin uusi isbn 13.

    Ei tarvitse julkaista.

    VastaaPoista
  7. http://www.svd.se/naringsliv/varlden/artikel_2080861.svd

    Musta tässä artikkelissa on hyvä kuva ja hyvä on sisältökin, varsinkin "Läsarnas kommentarer: Rymden ger oändliga möjligheter och resurser."

    Siitä vaan!

    VastaaPoista
  8. Jos luvattu veroale koskisi köyhiä, oitis selitettäisiin, että että muuttunut maailmantilanne ym. että nyt menee harkinta uusiksi. Mutta Vanhanen (sentään uitetun näköisenä) pitää lupauksensa rikkaille ja järjestää köyhien jaettavaksi uutta valtion velkaa. Pitäisi ottaa eli rakentaa kuva ahneistä rahaleipäjonossa, että minkä pillin mukaan tanssitaan!
    Kenen etuja ajetaan, kun ei ajeta maan ja kansan etua.

    VastaaPoista
  9. "Ranskassa kuuluu olevan yksi oikein ajatteleva ihminen. Olisi ehkä liityttävä hänen puolueeseensa, jonka nimi on vallankumouksellinen kommunistipuolue.

    Ensimmäinen vaatimus on selkeä. Työntekijöiden ja virkamiesten irtisanominen on kiellettävä lailla.

    Itse olisin kyllä sitä mieltä, että ulosottomiesten erottaminen olisi kuitenkin sallittava."

    Niin - tuossa on järkeä. Vaikka kyllä se liikuttavaa oli, miten ulosottomies parinsa kanssa silitti nojatuolin läsinojaa, jonka juuri olin parsinut, ettei kovin pahasti repsottanut. Arvioinnin jälkeen eivät kelvanneet tuolit velan lyhennykseksi, eikä se velkakaan ollut minun, vaan sen pohjalaisen ja ongelmakin on taas ajankohtainen, koska alkoholiriippuvaisille nyt tarjotaan suurleiriä. Niille on kun on varman päälle testattu malli, että joutaa pienet ja kotoisammat asuntolat pyyhkiä pois Suomen kartalta.

    Haluaisin nähdä kaksi pylvästä nykymenosta: toisessa olisi kärsijät ja toisessa nettoajat ja hallitus joisi sen litkun, joka paljastaa kytkennät ettei tarvitsisi turhan jauhamista kuunnella.

    VastaaPoista
  10. Matkahuollon baarissa kuuntelin joku aika sitten syrjäkorvalla erästä suhdannepoliittista katsausta. Yksi ukko arveli, että häneltä kaikki viedään, heili, hevonen ja hellasta renkaat.

    VastaaPoista
  11. Pimeää on. Muutamasta oksasta arvaa, että tuolla pimeässä on puu.

    Taloustieteellinen virittyneisyyteni on jokseenkin sitä tasoa, että 19-vuotiaana luin yliopiston kahvilassa dialektista materialismia (Hiltusen divarista), jotta tekisin vaikutuksen yhteen poikaan, ja lapsena minusta oli järkyttävän surullista, jos Roope Ankka menetti vähänkin rahaa. Köyhyydestä en osaa kertoa lapsillenikaan. Pienempänä tyttäreni puhui rahan "ostamisesta", kun nostin sitä automaatista. Ilmaus viehätti minua.

    Nykyään en tiedä, millaista kirjaa pitäisi lukea ja kenen edessä, että tekisi vaikutuksen. Mainittu Ferguson lukee kyllä yhdellä joululahjatoivelistalla, jonka toteutumisesta olen päävastuussa, koska olen näillä main rikkain. Rahan, öljyn ja kaiken muunkin arvon sopimuksenvaraisuuden ymmärrän karkeasti, enkä hienommin halua ymmärtääkään, koska muutoin joudutaan teorioihin, joista uskon kaikkiin tai en mihinkään. Mutta minulle kaikki raha on varjorahaa.

    VastaaPoista
  12. Hhmmm.. ...hyvä pohdinta,
    itsellänikin tuo kuppi meni nurin,
    ja merkitsin sen eilen.

    VastaaPoista
  13. Ruoka on energiaa ja maidossa on energiasuhde 1:1 eli se, minkä lehmä tarvitsee energian osalta tulee 1:1 ulos suhteessa maitoon. Lihan osuus on toisenlainen ja aivot tarvitsevat lihaa. Naudanliha on siis energiateoreettisesti kannattamatonta mutta aivoille se on tuiki tärkeä. Porsaanliha on kielletty monessa maassa mutta siinä on puolestaan terveydelle ja juuri ajattelulle tärkeitä ainesosia (lähde?).

    Energiaa annamme ja otamme. Käytämme ja jalostamme ja jalostuksen lopputulos tuo arvoa rahassa? Toisaalta sehän on myös osaksi liitettynä siihen, että se mitä tuotetaan juuri niin kuin sanot, menee kaupan. Että joku tai huomattavasti suuret ryhmät käyttävät rahojaan siihen. Olisi innovaatiolle hyväksi, että teettäisi pienempiä hermeneuttisia malleja, joissa suhde energiaan olisi lähempänä alusta alkaen. Näin informaatio ei olisi sidottu muiden tuottamaan ja hinnoittelemaan energiaan.

    Olisi siis pieniä myllyjä, pieniä komposteja ja pieniä sähkölaitoksia pyörittämässä sen, minkä informaation osalta olisi tärkeää: lehmät ja possut kotipihalla?

    ...

    Innovaatiot voisi siis keskittyä tähän pitkien ja turhien prosessien rikkomiseen, ettei muutamat itsekkäät laske muiden elämää omaksi. Ilmankos maailma kallistuu ja kansa rupeaa voimaan huonosti. Torni on vinossa koska koko maa onkin jonkun toisen energiavipuna suhteessa informaation omistukseen. Pitää tehdä tajuamatta miksi. Ei näe työnsä lopputuloksia tai merkityksiä ihmisille. On vaaraksi kansanterveydelle. Luovuus on osaksi sitä itseajattelua minkä pitää sallia. Ilman vapaata ajattelua ja kokonaisuuksien hallitsemisen taitoa, kuka tahansa ahdistuu (voin olettaa).

    VastaaPoista
  14. Ei isännälle mutta kommentoijille: Raha on aina ollut arvopaperi. Joka sitä ei ymmärrä, luulee nytkin suhdannevaihtelua merkiksi kapitalismin syvällisestä toimimattomuudesta. Kuten jotkut luulevat Neuvostoliiton romahduksen olleen osoitus kommunismin mahdottomuudesta, siellä mitään aitoa kommunismia ollut (mikä seikka sinänsä saattaa olla osoitus kommunismin mahdottomuudesta). Tai luulevat tsunamin paljastaman teodikean olevan osoitus Jumalan ineksistenssistä, mitä sekaannusta dogmaattisesti oppinut mutta viestinnällisesti naiivi piispa ruokki; mutta kuten Kemppinenkin sen on usein hyvin sanonut, (nyt kuitenkin siteeraan vain itseäni:) ei Jumala ole Jobin jälkeenkään mitään kontrahtia miellyttävästä elämän täysihoidosta kenenkään kanssa tehnyt, pelastuksen onneksi on luvannut, mutta sehän on eri asia se.

    VastaaPoista
  15. Monta kertaa ennemminkin on ollut kyse seuraavasta ja on nytkin osittain kysymys seuraavasta:

    Tuotantotapa on muuttumassa, työlle haetaan suurempaa tuottavuutta ja osittain tähän pohjaa tietotyöhön siirtyminen.

    Tekniikka on muuttumassa, siirrytään hitaasti mutta varmasti uuteen tekniikkaan, josta saadaan enemmän voittoa kun sitä myydään.

    Energian merkitys on muuttumassa, nyt energiasta tulee kaiken pohja siinä mielessä mitä se ei ole aiemmin ollut. Muutos on suurempi kuin aikoinaan tapahtunut siirtyminen laivojen ja vetureiden kyseessä olessa hiilestä öljyyn. Näin siitä voidaan nyhtää enemmän hintaa.

    Yhteisöllisyys on muuttumassa hatarammaksi, esim. ihmiset alkavat pelätä tai alkavat pelätä enemmän toisiaan, pelkäävät tulevansa huijatuiksi pankkien tai vastaavien toimesta. Perheen merkitys rapautuu lisää.

    Luonnonvaroiltaan rajoitetulta maapallolta ei enää saada yritettyä irti rajoittamatonta voittoa.

    Maatalous muuttuu vielä enemmän illuusioden varassa toimivaksi kuin nyt - jonkin hinta laskee, jonkin nousee, onko laatu kohdallaan. Kaikkialle ei kannata kuljettaa kaikenlaisia tuotteita, joten niitä maita jotka ovat nyt ahtaalla tuotantonsa kanssa painetaan alas yhä lisää.

    Ilmeisesti sotien tai sellaisten tapahtumien määrä jota voidaan sanoa sodaksi tulee lisääntymään. Sotateollisuus tarvitsee markkinoita. Nyt alkaa olla tilanne, että tiettyjen maiden tärkeimpiin vientituotteisiin kuuluvat rauhanturvaamispalvelut. Toiset myyvät näille varsuteita ja samalla myyvät aseita niilekin joilta aseita yritetään riisua.

    Luodaan uutta tekniikkaa ja formaatteja joilla voidaan pitää ihmisiä tyytyväisenä.

    Mahdollisesti muutetaan lakeja ja käytäntöjä sellaisiksi jota nyt ovat selvästi lain vastaisia tai jotka rikkovat pykälien henkeä ja tarkoitusta vaikka ehkä eivät lakia suoraan riko.

    VastaaPoista
  16. Friedrich Hayekin mukaan rahan arvoon liittyvät ongelmat ratkeaisivat luopumalla valtiollisesta rahanpainamismonopolista. Minkäköhän lainen mylläkkä saataisiin aikaan, jos johdannaismarkkinoiden lisäksi rahoituslaitokset saisivat painaa kilpailevia rahoja?

    VastaaPoista
  17. Ihan ensin viittaan omaani, mikä on sosiaalitoimen tehtävä?

    Sitten viittaan omaan luentooni, joka ei ole verkossa.

    Se yksi ruotsalainen, nimeä en muista, sanoi että yhteiskunnan monimutkaistuessa, yksi prosentti työllisistä tipahtaa vuosittain rattailta.

    Se ei tarkoita että nämä välittömästi tipahtaisivat työelämästä, mutta joiden käytettävyys työelämässä vähenee merkittävästi ja nopeasti.
    Tiedän että mm. sairaanhoitajat jättävät tehtäviään sen vuoksi että kokevat ne liian monimutkaisiksi ja vaativiksi.

    Se on osa alteraatiostressiä.
    Osa siitä voidaan hoitaa koulutuksella ja kuntouttamisella, mutta ei kaikkea, ja sekin maksaa.

    Mutta jos mitään ei tehdä, niin samaan aikaan kun työvoiman tarve kasvaa, seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana tulee puolimiljoonaa ihmistä, jotka eivät selviä niistä vaatimuksista, mitä työelämällä heille on.

    Mitä me silloin teemme?

    VastaaPoista
  18. Ei taida tavallinen persuuksien kuluttaja huomata mitä maailman taloudessa tapahtuu. Tärkeintä on, että persuukset kestää kulutuksen. Sanovat tekkarit mitä sanovat.

    VastaaPoista
  19. CDS-johdannaisella suojaudutaan velan liikkeellelaskijan konkurssia vastaan. Esimerkiksi Lehman Brothersin konkurssi

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Lehman_Brothers


    jossa CDS:n liikkeellelaskijat maksavat Lehman Brothersin ja kolmannen osapuolen välisen velan kokonaan pois ja tämän jälkeenne myyvät lainan jälkimarkkinoilla. Se myyty laina on siis joku osuus sen konkurssipesän varoista.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Credit_default_swap

    Noh...

    USA:N BKT on 13 000 000 000 000 dollaria
    (Suomen on 230 000 000 000 dollaria)

    CDS-johdannaisia on joidenkin arvioiden mukaan 62 000 000 000 000 dollarin edestä....
    Joka päivä maailman markkinoilla vaihdetaan valuuttoja 5 000 000 000 000 dollarin arvosta.
    Tavarakauppaan siitä menee päivittäin noin 40 miljardia, eli valuuttakaupan arvo on 125-kertainen siihen verraten.

    20-vuotta sitten rahaa oli liikkeellä vain 10 kertaa enemmän kuin sitä tarvittiin tavarakauppaan. 10-vuotta sitten 60 kertaa. Nyt siis 125-kertaa enemmän.

    Johdannaismarkkinoilla kierrätettiin 513 000 000 000  000 dollaria
    Hedge-rahastoissa oli sijoittajien rahaa 2 000 000 000 000 dollaria

    VastaaPoista
  20. Finanssi-insinöörien jännimpiä uutuuksia ovat epäilemättä johdannaissopimukset.

    Niinkuin lehdistä luetaan investointipankit, tavalliset pankit ja vakuutusyhtiöt ovat näiden instrumenttien suurkäyttäjiä. Kuitenkin kovin vähälle huomiolle on jäänyt se, että joukossa mukana on mitä suurimmassa määrin myös teollisuusyrityksiä ja valtioita.

    Tiedoksenne suomalaisten lukuja:

    nimi ja johdannaissopimusten nimellinen arvo (dollareina)

    Fortum 11,6 miljardia

    Stora-Enso 28,5 miljardia

    UPM 26,3 miljardia

    Nokia 9,5 miljardia

    Suomen valtio 3,7 miljardia

    Elisa 2,4 miljardia


    Avoimet vastuut johdannaissopimuksista ovat huomattavasti pienemmät kuin esitetyt nimelliset arvot. Avoimet vastuut voisi selittää vastuiksi, jotka viime kädessä - jonkun vaatiessa suoritusta sopimusehtojen mukaisesti - jäävät omaksi maksettavaksi. Avoimien vastuiden velvoitteita ei siis ole siirretty uusilla sopimuksilla eteenpäin muille.

    Yhteensä listan toimijoilla on avoimia johdannaisvastuita noin 8,2 miljardin dollarin verran.

    Jos johdannaispelureista jokin kaatuu, seurauksia voi vain arvailla, koska kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa asiasta.

    Johdannaisinstrumentit ovat täysin sääntelyn ulkopuolella, koska Yhdysvallat Alan Greenspanin ja Wall Streetin johdolla näin halusi.

    T.

    VastaaPoista
  21. @Jussi:

    "20-vuotta sitten rahaa oli liikkeellä vain 10 kertaa enemmän kuin sitä tarvittiin tavarakauppaan. 10-vuotta sitten 60 kertaa. Nyt siis 125-kertaa enemmän."

    Mitä väliä sillä on, kuinka monta kertaa tavarakauppaan tarvittava määrä on käytössä, kun suurin osa BKTsta ei nykyään tule tavaroista, vaan palveluista?

    VastaaPoista
  22. ad kylteri

    Hyvä kysymys...... jos siis haluat asiaa kysyä, etkä...

    mutta en aio mennä enempää Tilastokeskuksen sivuille tms, vaan minua asiassa oikeastaan kiinnostaa enemmän jokin muu, eli...

    jos viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana käytössä olevan rahan määrä on kasvanut 1400%, niin voi hyvin myös kysyä, että mikä on rahan hyötykäyttöä ja mikä ei. Siksi siis kyseinen vertaaminen.

    ja voi myös kysyä, että mikä osuus keinottelulla on asiassa.

    Esimerkiksi SEC:ssä oli 7 ihmistä töissä siinä toimistossa, joka valvoi 4 000 000 000 000 dollarin pääomakantaa, ja SEC:in puheenjohtaja Christopher Cox kielsi kaikki tarkastukset asiassa.

    ja vaikka USA:ssa on 18 miljoonaa tyhjää asuntoa, niin tänä syksynä on - joka päivä - 10 000 amerikkalaisen koti ulosmitattu. Asuntovarallisuuden arvo on pudonnut mahdollisesti jopa 30%.

    Kun Goldman Sachsin pörssikurssi laski 50% 2007, sai paikan pomo Lloyd Blankfein 68 miljoonan dollarin osakkeet palkkioksi - mistä?
    Paulson on jakanut nyt niille rahaa valtion kassasta ja ne ilmoittaa maksavansa "työläisilleen" 6 700 000 000 dollarin bonukset.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ostovoimapariteetti

    VastaaPoista