Sivun näyttöjä yhteensä

17. marraskuuta 2008

Menetelmäpatentti



Kerrankin saan aiheen kirjoittaa, että eduskunta teki yksimielisesti oikean päätöksen ja Helsingin Sanomat julkaisi osuvan uutisen ja täydensi sitä oivallisella pääkirjoituksella.

Kiinnostunut lukija haluaa kääntää sivua, koska aihe ei ole kiinnostava. Sellaista mielennousemaa vastaan ei ole väittämistä.

Toisaalta maailmassa tehdään paljon pahaa sen turvin, että asiat pidetään monimutkaisina ja käytetään kohtalokkaita sanoja, kuten ”menetelmäpatentti” tai ”analogiamenetelmäpatentti”.

Yhdysvallat lähimpinä aateveljineen on kunnostautunut kymmenisen vuotta pitämällä kiinni suuryritysten patenteista niin tiukasti, että erilaiset köyhien maiden ihmiset saavat rauhassa kuolla tauteihin, ellei ole, millä maksaa patenttilisensseistä.

Sveitsi ei ole tässä asiassa sekään millään muotoa puhdas.

Tilanne on kovin toinen kuin tekijänoikeudessa, jossa keskustelua käydään enimmäkseen nuorison riennoista ja tekijöiden tulotasosta. Nämä ovat tärkeitä asioita, mutta ei niitä voi verrata lääkepatenttien elämän ja kuoleman kysymyksiin.

Suomi keinotteli erittäin onnistuneesti lääkemarkkinoilla yli 50 vuotta. Meillä oli laki ja kuuluimme kaikkiin kansainvälisiin järjestöihin, mutta lääkeaineille me emme myöntäneet patentteja – valmistusmenetelmille vain.

Ilmoitetut syyt olivat humanitaarisia. Todellinen syy oli erittäin tuottoisa kauppa. Suomalaiset lääketehtaat kopioivat muualla patentoituja lääkeaineita ja veivät niitä junalasteittain Neuvostoliittoon.

Jos olette joskus miettineet, miksi meillä on ainakin yksi rikas lääketehdas, vastaus on tuossa.

Nyt eduskunta hyväksyi myös analogiamenetelmäpatentilla suojatut valmisteet lääkevaihdon piiriin. Apteekki siis ehdottaa vaihtamista halvempaan, korvaavaan tuotteeseen. Laissa oli patentin loukkaamisen vaaran takia tähän asti aukko. Uutisten mukaan jopa USA:n suurlähettiläs pani juoksuksi asiassa ”puhuakseen järkeä” eduskunnalle, joka ei kuitenkaan kuunnellut ”järjen sanaa”.

En yritä selittää, mistä asiassa on oikeudellisesti kysymys; asia on kiitettävän konstikas, ja siitä on kirjoitettu, ja lisäksi joukko tuttaviani on ollut mukana riita-asioissa niin että oma kannanottoni ei ole millään muotoa tarpeen.

Haluan vain valistaa lukijoitani sanomalla jälleen kerran, että patenttijärjestelmä on huono ja kallis, mutta minkäs teet. Ainakin lääkkeissä ja pian elektroniikassa näyttää olevan totta, että todella uuden laitteen tai tuotteen tai menetelmän kehittäminen maksaa kymmeniä miljoonia. Lääkkeiden ja eräiden elektroniikan tuotosten kopioiminen on kilpailijoille kovin helppoa. Siksi uusien keksintöjen kehittäjille on annettava yksinoikeus yrittää ansaita keksinnöllä.

Käsitykseni on, että asia on näin. Tiedän erittäin hyvin, että monetkaan uudet, hienot keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Esitteli aikoinani mm. nastarengaspatentin, joka meni kumoon, koska joku oli patentoinut Martiniquen saarella 60 vuotta aikaisemmin ajatuksen hakata rautanauloja kumirenkaisiin, jotta kärryt liikkuisivat sokeriruokopelloilla…

Kyyniset ja kallispalkkaiset patentti-ihmiset sanovat, että minkä tahansa keksinnön saa ajetuksi nurin, kun tarpeeksi yrittää. Aina löytyy uutuuden este tai puuttuu keksinnöllisyys (inventive step).

Toisaalta taas radioputki, transistori ja integroitu mikropiiri on kukin vuorollaan patentoitu, ja samoin salvarsan (kuppalääke), sulfa, aspirin ja penisilliini. ABC-jarruissa ja sutimisenestojärjestelmässä on kummassakin kymmenkunta keskeistä patenttia, joihin kaikki autotehtaat ovat ostaneet oikeudet.

Eduskunta ei kallistanut korvaansa. Yksi nyt kriisiytyneen ”kapitalismin” remonttia vaativista epäkohdista on patenttijärjestelmä. Tiettävästi joukko amerikkalaisia korkeimman tason poliitikkoja on omine rahoineen mukana bisneksessä.

Remonttiin!

20 kommenttia:

  1. tuotepatentilla suojataan uusi lääkeaine. Suoja kattaa kaikki eri tavat, joilla uutta lääkeainetta voidaan käyttää. Menetelmäpatentti taas suojaa nimensä mukaisesti vain yhden tietyn menetelmän, jolla lääkeainetta valmistetaan.

    VastaaPoista
  2. I like the molecular diagram; best wishes from the UK

    VastaaPoista
  3. Jotain puuttuu ja jostain mättää..

    Kyyniset ja kallispalkkaiset patentti-ihmiset...

    erittäin tuottoisa kauppa...

    patenttijärjestelmä on huono ja kallis...

    joukko amerikkalaisia korkeimman tason poliitikkoja..

    Kyynisesti kirjoituksesta puuttuvat kallispalkkaiset lakimiehet, jotka nämä patenttiteoriat ovat saaneet aikaan kirjoihin ja kansiin, että myös muistan lukeneeni jonkun jenkkiläisen kuuluisan tuomarin kritisoineen juuri lakimiesten ahneutta patenttiasioiden monimutkaistamisessa.
    Missäs se lakimiesten moraali ja etiikka näissä asioissa luuraa?
    Missäs bisneksissä ne patenttilakimiehet taas olivatkaan mukana omine rahoineen sopivaan aikaan...?

    Nyt Suomessa tuntuu puuta taas riittävän, joten ajattelin patentoida homman, jossa sahaamme oksanreikiä vietäväksi amerikkalaisille puuhevosille persreiiksi.

    VastaaPoista
  4. Suurten lääkeyhtiöiden pörssiarvo määritellään mitä suurimmassa määrin niiden lääkepatenttien arvon (lukumäärän, voimassaolon, markkinoiden suuruuden jne.) perusteella. Patentin suojaamalla molekyylillä tekee rahaa moninkertaisesti kopioitavissa olevaan lääkemolekyyliin verrattuna.

    Maailman suurimmat lääkeyhtiöt ovatkin olleet pulassa viime vuosina, koska uusia lääkkeitä on kehitetty aiempaa vähemmän - ainakin todellisia uutuuksia. Rutiiniksi on muodostunut, että vanhan ja tuottoisan lääkepatentin vanhentuessa kehitetään uusi lääkemolekyyli, joka on vain vähäisessä määrin vanhasta poikkeava. Näennäisuutuuksilla aloitetaan uusi lypsykierros. Lääkärit ovat valitettavasti juonessa mukana, kun eivät aina muutakaan voi. Kenellä on kanttia sanoa, että saman vaikutuksen saa aikaan entisinkin rohdoin?

    Alan vanhojen suuryritysten heikkouteen iskivät 10-20 vuotta sitten joukolla ns. biotekniikkayritykset. Tarkoitus oli ja on kehittää suuryritysten kaipaamia uusia lääkkeitä tai menetelmiä, jotka voisi sitten myydä rahakkaasti vanhoille, mutta varakkaille tekijöille.

    Tuotekehitystä tarvitaan ja se maksaa, mutta käyttäjien etuna olisivat halvemmat hinnat lääkkeissä, joiden kehityskustannukset katettiin ajat sitten.

    Lääkkeitä ei pitäisi hyväksyä markkinoille vain siksi, että firman entiset patentit vanhenivat.


    T.

    VastaaPoista
  5. JK;
    "Aina löytyy uutuuden este tai puuttuu keksinnöllisyys (inventive step)."

    tai sitten patentti kierretään: se kopioidaan, versioidaan ja muutellaan -> testataan patentoitavien keksintöjen testaajia, kunnes patentoidaan oma "toisen polven tuote".

    VastaaPoista
  6. "Rutiiniksi on muodostunut, että vanhan ja tuottoisan lääkepatentin vanhentuessa kehitetään uusi lääkemolekyyli, joka on vain vähäisessä määrin vanhasta poikkeava. Näennäisuutuuksilla aloitetaan uusi lypsykierros."

    En näe oikein tuon pätkän logiikkaa. Jos ominaisuuden olennaisesti samat, niin vanhat kopiot myyvät. Toisaalta voihan olla mahdollista, että pienetkin molekyylimuutokset saavat aikaan merkittäviä uusia etuja. Jo kliiniset testit ovat uskomattoman kalliita. Ylipäätänsä uuden molekyylin markkinoille saattaminen maksaa satoja miljoonia.

    VastaaPoista
  7. Että olisi yksi lääkeyhtiö ja se rikas, ei vaadi selityksiä kansantaloustieteen perustet kahlanneellen, mutta että niitä tosiaan nyt on vain yksi, vaatisi tutkimista. Ei ole kauaa siitä, kun apteekkien kahvitauot tulivat täydellisesti serveerauiksi lääke-esittelijöiden jonosta, eikä kenenkään lääkärin tarvinnut maksaa musikaalilipuistaan. Innovaatioitahan meillä on, mutta taloudellista hyötyä ei tänne ole kertynyt.. Kymmeniä vaaditaan paitsi miljoonia, myös kvartaaleja, eli rahan on oltava kärsivällistä, eli aitoa varakkuutta, korolla lainattu raha ei näissä kuvioissa kärsi odottaa.

    Maininta lääkepatenttien itsekkyydestä tuo mieleen peilin kautta maamiinat ja rypäleaseet. Kun intressi on oma, itsekkyys on kunnioitettavaa rationaalisuutta. Mutta tietysti pitää olla vastapainona humaanisuutta, geneerisen sallimista oman liikevoiton kustannuksella (kuten apteekeissamme!) mutta ei sen asemesta. Emme me kylvä(isi) miinojakaan Lotinanpeltoon vaan vasta Karjalan korpiin.

    VastaaPoista
  8. "Rutiiniksi on muodostunut, että vanhan ja tuottoisan lääkepatentin vanhentuessa kehitetään uusi lääkemolekyyli, joka on vain vähäisessä määrin vanhasta poikkeava. Näennäisuutuuksilla aloitetaan uusi lypsykierros."

    Lauri Gröhn:

    "En näe oikein tuon pätkän logiikkaa. Jos ominaisuuden olennaisesti samat, niin vanhat kopiot myyvät. Toisaalta voihan olla mahdollista, että pienetkin molekyylimuutokset saavat aikaan merkittäviä uusia etuja. Jo kliiniset testit ovat uskomattoman kalliita. Ylipäätänsä uuden molekyylin markkinoille saattaminen maksaa satoja miljoonia."


    Johdonmukaisuus on siinä, että lääketehdas haluaa pitää aina voimassaolevat patentit ykköstuotteillaan, joilla tehdään käytännössä kaikki voitot. Tämä on keskeinen tavoite lääkebisneksessä.

    Markkinat eivät suinkaan ole niin tehokkaat kuin teoria väittää. Markkinoinnilla, lääkäreihin ja viranomaisiin vaikuttamalla saadaan vanha lääkemerkki korvattua uudella riittävässä mittakaavassa, jotta temppu kannattaa. Eiväthän lääkkeet ole vapaassa kaupankäynnissä vaan kauppa on säänneltyä. Lobbareiden eldorado.

    Olet siinä oikeassa, että rikkaiden teollisuusmaiden ulkopuolella vähät välitetään uusista ja hienoista patenttilääkkeistä. Länsimainen potilas vain saatetaan tuntemaan olevansa hoitovirheen uhri, jos lääkefirma ei saa osaansa. Sairaalta kysytään, haluatko parantua ja vastaus on myöntävä.

    Toki uutuuslääkkeen pitäisi olla parempi kuin vanha, mutta rajankäynti voi olla hankalaa ja edut vähäisiä. Imeytymisnopeus on varmaankin tärkeä juttu kroonisten sairauksien lääkinnässä...


    T.

    VastaaPoista
  9. Pakko palata elokuvalistaan, kun siihen vasta tänään törmäsin.
    Lisäisin kenen tahansa laatimaan listaan omavaltaisesti miltei minkä tahansa Viscontin elokuvan, jos sellainen sieltä tykkänään puuttuu.

    VastaaPoista
  10. Lääkkeiden hinnoittelusta omakohtainen kokemus. Sairaalassa annettavat tiputettavat sytostaattihoidot vaihdettiin kotona syötävään äksällä alkavaan lääkkeeseen. Reseptin kanssa menin apteekkiin, ja parinkymmenen pillerin paketti maksoi parikymppiä alle 500 euroa. KELA (ei se Anssi, vaan se toinen) maksoi sitten joskus kyllä sen eka paketin ja sitten ne loputkin.

    Tämä Amerikassa kehitetty, pari vuotta sitten käyttöön hyväksytty platinaa sisältävä rohto on tietysti ollut vähän maan perusteellisen kallis kehitettävä, tai sitten valmistaja tietää, että Anssin kaima maksaa, maksaapa mitä hyvänsä.

    Onneksi oli tilipäivä lähellä.

    VastaaPoista
  11. Tarkkaan ottaen kyse on siitä, että pari vuotta sitten alkuperäislääkelobbarit onnistuivat vaikuttamaan patenttijärjestelmään lääkelain kautta; eräät alkuperälääkkeet poistettiin lääkevaihdon piiristä Eli lääkäri määrää lääkkeitä, apteekin ei tarvitse vaihtaa niitä. Muut vastaavat lääkkeet jäivät lääkevaihdon piiriin eli lääkäri määrää ja apteekki vaihtaa halvimpaan.

    Kun asiaa tutkitiin, huomattiin se mitä rinnakkaislääketeollisuus oli yrittänyt sanoa; lääkelain muutoksella kansantaloudesta siirrettiin kymmeniä tai satoja miljoonia rikkaille ja isoille lääketehtaille. Kun tämä ymmärrettiin, tehtiin nyt muutos takaisin eli alkuperäislääkkeet ovat saman lääkevaihdon piirissä kuin muutkin ja kansantaloudelle palautetaan tuo tulonsiirto.

    Tämän takia on ymmärrettävissä amerikkalaisten nostama haloo. Lobbaus oli tosi kovaa (uhattiin Suomen joutumisella mustalle listalleym.) tälläkin kerralla, mutta raha eli säästö ratkaisi.

    Näissä asioissa haluttiin kiirehtiä pari vuotta sitten ja nyt, vaikka ongelma eli analogiamenetelmäpatentti menee historiaan vuonna 2015, kun viimeisinkin niistä raukeaa.

    Kaiken pohjalla on se, että suuren osan lääkkeistä kustantaa yhteiskunta (Kela ym.). Lääkäreille ei näytä olevan kovin tärkeätä määrätä edullisinta lääkettä, kun ei ole omista rahoista kyse.

    Toinen harha on lääketeollisuuden suuret kehityskustannukset. Erään tilaston mukaan lääketeollisuuden R+D -kustannukset ovat keskimäärion noin 12 %, voitto noin 17 % ja markkinointikustannukset noin 28 %. (tämä tuli hihasta, mutta suhteet ovat suunnilleen tällaiset).

    VastaaPoista
  12. Uuden lääkkeen kehittäminen maksaa 100 miljoonaa - miljardin ja vie 10-20 vuotta.
    Lakimiehenkin olisi hyvä tietää minkä suuruusluokan asioista on kyse.

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia: hyviä kommentteja. Olennaiset tiedot ovat mukana.

    En ottanut kantaa: kollegani Bruun ja Norrgård kirjoittivat asiasta Lakimies-lehdessä hiljan, enkä ollut samaa mieltä.

    Pankaa muuten merkille, että blogissa siis voidaan käsitellä myös asioita, jotka ovat laadukkaille sanomalehdillä liian vaikeita!

    VastaaPoista
  14. Kun lääketeollisuus puhuu uusien lääkkeiden R&D-kustannuksista, on kuulijain syytä harjoittaa tiukkaa lähdekritiikkiä ja katsoa teollisuuden kulurakennetta kokonaisuutena, erityisesti markkinointi-ja lobbauskuluja.

    VastaaPoista
  15. Hei Kemppinen!
    Aiheita, siis riistoa ja uskonkuolemaa, sivuten:
    Tapaan toisinaan kiitellä puhelimitse hyviä, kotimaisia Tv-tuotantoja. Salama-elokuvan jälkeen, juuri hetki sitten, yritin pitkästä aikaa. Olivat vaihtaneet numeroa ja loppumaton, maksullinen jonotus jatkui... ilman vastausta!
    Tarjottiin kyllä sähköpostiosoitetta palautteen antamiseen, vaan kun pitäisi saada sanoa, kehua kunnolla!
    Mihin Ylemme tällä pyrkii?
    Eihän tämä tietysti Sinulle...vaan, kun nyt kerran olet maailmamme parantaja!
    pekka s-to.
    P.S. Illan MOT Aso-asumisesta olisi myös ansainnut kiitokset!

    VastaaPoista
  16. Vai, että ABC-jarrut. :)
    (Antiblockiersystem = ABS)

    VastaaPoista
  17. Huomautan eräästä pienestä yksityiskohdasta, näiden "rikkaiden" lääketehdaiden ei ole mikään pakko hakea Suomen markkinoille myyntilupia. Mikäli oikein tiukka paikka tulee, veikkaan jonkun tehtaan peruttavan kaikki tuotteidensa myyntiluvat Suomessa.
    Siis myös niiden lääkkeiden, joille ei ole rinnakkaistuotetta.
    P.S. Eduskunnan hyväksymästä laista puutuu myös oikeusturvamekanismi.
    21 §
    Oikeusturva

    Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

    VastaaPoista
  18. Lääkekehityksen kustannuksista ja kestosta saa raa'an kuvan alan erikoisyhtiöistä, joita esimerkiksi Sitra ja Bio Fund rahoitaneet raskaasti.

    VastaaPoista
  19. maamiinat ja rypäleaseet

    Niin näissähän mennään nyt ihan väärinpäin. Miinat olisivat halvempia ja humaanimpia ja järkevämpiä, mutta niin vaan ne kiellettiin.

    VastaaPoista