”Kotus” tarkoittaa havumajaa tai pahanpäiväistä kömmänää. Lisäksi se on lyhenne Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimestä.
Opetusministeriö ehdottaa, että Kotukselta vähennetään 22 henkilötyövuotta, Taiteen keskustoimikunnalta 12, Museovirastolta 10 jne.
Kotus on suomen kieliin keskittynyt tutkimuslaitos. Sen sivuilta löytyy muun muassa vaikuttava määrä sananparsia ja kirjallisuuden klassikoita – Aho, Leino, Lehtonen, Kailas…
Se toimittaa sanakirjaa ja on keskittynyt muun muassa oikeakielisyyteen, jota kirjoittava ihminen ei voi kaikin ajoin välttää.
Valtionhallinnon säästötoimet, joilla isketään etenkin kirjastoja, ovat kohdittain törkeää vahingontekoa.
Tässä tapauksessa asia on helppo osoittaa todeksi. Valtiovarainministeriö on itse määritellyt tavoitteet seuraavasti:
”Valtionhallinnon tuottavuutta ja tehokkuutta tulee lisätä, jotta julkisten menojen kehitys voidaan sopeuttaa kiristyviin rahoitusmahdollisuuksiin ja tukea uusien ja lisävoimavaroja vaativien tehtävien rahoitusta. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa ja käynnistää tuottavuuskehitystä varmistavia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä tieto- ja viestintätekniikan tehokasta käyttöä.
. . .
Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistavoite vahvistaisi tulosohjausta, jonka puutteena on ollut se, että tuottavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta koskevia tulostavoitteita ei riittävästi aseteta, johdeta ja seurata.”
Luin tuon kolme kertaa (pitkänpitkän virkamiestaustani kokemuksella), kunnes ymmärsin, että teksti ei näytä tarkoittavan mitään.
Antti Hyry puhuu muun muassa fantastisen hienossa televisiodokumentissa muutamia sanoja kielestä ja tarkoituksesta.
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=224&a=4919
Sellaisia terveisiä valtiovarainministeriölle (kirjoitti 1800-luvulla muistaakseni Samuli S. eli seminaarinlehtori Samuli Suomalainen)
”Muinaiset suomalaiset olivat hyviä ampujia. Huonoja ampujia he pitivät pilkkanaan.”
Näiden ministeri Kiviniemen leikkauslistojen ideologinen tausta on amerikkalaisten republikaanien think-tankeissa. Suomessa on omat aataminsa Etelärannassa, mutta "I am the wine, you are the branches".
VastaaPoistaIhannevaltio on yövartijavaltio, josta on karsittu kaikki turha ja verojen alentamista häiritsevä. Itse asiassa yövartijavaltiotakin voi kehittää amerikkalaiseen tapaan.
Lakkautetaan 6 vankilaa, koska liberaalissa systeemissä kaikki rosvot kulkevat vapaalla jalalla joka tapauksessa. Koska pian ahdistus lisääntyy ja poliisin valtuuksia lisätään, syntyy tarvetta upouusille vankiloille. Suomeen perustetaan yksityisiä vankilayrityksiä, koska valtion paikat on jo ajettu alas. Eurooppaan aletaan markkinoida innovatiivisia vapaudenrajoituspalveluita ja monikulttuurista vankeinhoitoa. Lopulta vankilat viedään pörssiin.
Vision toteuduttua Suomessa istuu ainakin 2-3 pörssiyhtiön toimitusjohtajaa itselleen rakentamassa vankilassaan tuomioistuinlaitoksen vaikuttamatta asiaan millään tavalla.
T.
Aineistoa olisi helppo jakaa sähköisesti. Ei tarvita kirjamausoleumeja. Kirjamessuilta tutut sähkökirjat riittäisivät. Niitä kävisivät pienissä taikka suurissa kirjakahviloissa lataamassa se katoava kansanosa, jolla ei ole omaa nettiä. Serveri palvelisi kirjastonhoitajana väsymättä vuorokauden kaikkina aikoina. Kuvitukset ja kannet voisi valita vaikka itse jostakin tyylikirjastosta (css).
VastaaPoistaMeillähän on vannottu ulkomaankauppaan niin, ettei enää tiedetä miten järjestää kotimaan talous, jos ulkomaankauppaa ei ole. Ennen varoitti valuuttakurssi, mutta eipä enää. Kaikki voidaan hissun kissun viedä saksaan tai kiinaan, josta sitten ostetaan. Jos kansalaiset vain ostavat ulkoa, ei tänne jää kiertämään kuin rippeet. Tänne jäävät sitten terveyskeskusten vuodeosastolle varastoidut ilman ostovoimaa. Sitä skenaariota vastaan on hyvä vähentää julkista taloutta ja perustaa vaikka potilaskotiyhdistyksiä juniorijaoksineen vastaamaan palveluista.
On se puhdasta jargonia eli siansaksaa.
VastaaPoista"Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa ja käynnistää tuottavuuskehitystä varmistavia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia sekä tieto- ja viestintätekniikan tehokasta käyttöä." Tuo kohta tarkoittaa että joka perheessä pitää olla vähintään kolme puhelinta per nuppi, muuten jarruttaa kehitystä. Viestintätekniikan tehokas käyttö ei edellytä viestiltä yhtään mitään.
Surullista on ja ihmetellä sopii missä on vastus vai mennäänkö pillipiipareiden lumoissa jyrkänteeltä alas!
Minulle on yllätys että kielenhuoltajilta löytyy yleensäkään 22:a virkaa. Voisiko palveluja hankkia free-lance pohjalta?
VastaaPoistaEn osaa ottaa kantaa tähän yksittäiseen asiaan, mutta julkisen hallinnon on ihan pakko ryhtyä perkaamaan ja priorisoimaan toimintojaan. Kyse ei ole liberalismista vaan huoltosuhteen heikkenemisestä. Pelkkä kustannusten säästö on yksi asia ja resurssien tehokas kohdentaminen toinen.
Arvokeskustelua pitää käydä ja jokainen saa puolustaa oman virkansa tärkeyttä. Nimellä tai nimimerkillä. Anonyymien tolkuton määrä tämän blogin kommenttipalstalla vaikeuttaa keskustelun seuraamista ja viesteihin vastaamista.
Katsoin Elävän arkiston Hyryä. Hän oli harmaa ja totinen ja toi mieleeni jonkin koiran, semmoisen sutjakan ja harmaan, jolla on vakava ilme eikä missään mitään turhaa. "Minä kirjoitan lauseita, jotka tarkoittavat jotakin", sanoi Hyry, ja minä muistin, miksi hänen tekstiään joskus luin ja rakastin. Pitäisi varmaan lukea taas.
VastaaPoistaEilen yksi työtoveri kysyi, voiko kirjeen loppuun pistää hymiön, kun kirjoittaa vanhemmille; ymmärtäisivät, ettei tässä niin vakavista asioista ole kuitenkaan kysymys. En osannut sanoa mitään. Monet oppilaat piirtävät hymiöitä kokeeseen, jos eivät osaa vastata. Ja joskus vaikka osaisivatkin. Tekee aina mieleni vähän liekittää niitä kohtia. Reiätkin olisivat ilmaisevampia.
Säästötoimista en sano mitään, mutta tuo valtiovarainministeriön tavoitesitaatti saa minut muistamaan, että meidän koulumme osallistuu ainakin kahteen sellaiseen projektiin, joista en ymmärtänyt mitään, kun näin paperilla määrittelyn. Vastuuhenkilöt silti löydettiin.
Aiheesta käydään keskustelua syystä.
VastaaPoistahttp://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/niklasherlin/litsari-kotimaisille-kielille
Kiitos, Jukka Kemppinen, oivallisesta kirjoituksesta (jälleen kerran).
VastaaPoista"Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistavoite vahvistaisi tulosohjausta, jonka puutteena on ollut se, että tuottavuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta koskevia tulostavoitteita ei riittävästi aseteta, johdeta ja seurata.”
Tämä häntäänsä jahtaavaa koiraa muistuttava virke on paras todiste siitä, että Kotuksen kaltaista tutkimuslaitosta tarvitaan - ja kipeästi.
Tiina Ohinmaa
suomentaja
Oikeakielisyys tai siis huolellinen kielenkäyttö on viime aikoina tullut muotiin ainakin liike-elämän palveluissa. Jopa tekstiä suoltavat konsultit, insinööritkin, ovat kai englannin jatkuvan käytön vaikutuksesta tottuneet huolellisuuteen ilmaisussaan. Juristit eivät siis enää ole Kielikellon ainoita tilaajia suomen kielen varsinaisten ammattilaisten ulkopuolella.
VastaaPoistaMistä tuli mieleen ihmetellä etteivät Hesarinkaan kielivahdit ole hokanneet taannoisessa Kielikellossa ollutta lamentaatiota "lame duck"-termin kääntämisestä; Bush suomeksi mikään rampa sorsa/ankka ole, vaan siipirikko!
Tuottavuudesta
VastaaPoistaEi tuottavuus voi olla kirosana. Sehän tarkoittaa samaa kuin lisää hyvinvointia kaikille. Tosin sitä voidaan myös väärinkäyttää. Siitähän tässä kyse on.
Valtionhallinnossa tuottavuus tarkoitaa että joku joskus voisi tehdä töitä. Ymmärtäähän sen fiksumpikin professori että eliniäksi nimitetty henkilö on harvoin niin tyhmä että edes humalassa puristele ketään rintojen korkeudelta kuten eräässä tapauksessa tässä taannoin.
Virkamies on erottamaton ja sinänsä hyvä niin, mutta miten motivoida erottamatonta tyyppiä hoitamaan edes osan velvollisuuksistaan? Ja miten mitata sitä miten hän hoitaa velvollisuuttaan jotta hänet voidaan palkita oikein.
Valtionhallinnon tuottavuus ohjelmassa, kuten yleensä suurten organisaatioiden tuottavuusohjelmissa, ongelma on että tuottavuus koskee suorittavaa porrasta eikä hallinnollista rakennetta, jossa olisi hyvin usein tehokkuutta saatavissa paremmin.
Yksityisellä puolella organisaatiot ovat esimerkiksi huomattavasti matalampia ja vastuu suurempi. Voisiko siitä ottaa mallia? Ei kaupassakaan myyjiä vähennetä mutta myyntipäälliköitä kyllä.
Hyvä esimerkki on kunnilla uudet tietojärjestelmät (pätee kuntin myös). Uudet tietojärjestelmät tulevat käyttöön vasta kun uudet työntekijät tulevat taloon, koska ei ole keinoja pakottaa työntekijöitä opettelemaan käyttämään järjestelmiä. Sitten satojen miljoonien järjestelmä joka oikeasti vähentää henkilöstön tarpeen kymmenesosaan hallinnon paperinpyörityksestä, lisää todellisuudessa henkilöstön tarvetta.
Jos näihin kysymyksiin löytyy vastaus, voin antaa muutaman yhteystiedon suoraan missä näillä tullaan säästämään miljoonia.
”Kotus tarkoittaa havumajaa tai pahanpäiväistä kömmänää..."
VastaaPoistaNiinpäniin, juuri niin. Aevan. Suattaapa tuo olla hyvinnii nuinnii, vai suattaapa tuo olla olematikki.
Ihan tilastomielessä vain, sangen monet, jopa useat tarkoittavat kotuksella kaksipuoleista laavua, hirrestä laadittua, ei havuista.
Ovat sitten tarkoittamansa laisen laitoksen luontoon laatineet. Eikä se useinkaan ole pahanpäiväinen, mikäli sijainti ei ole kiirinyt vandaaleiden korviin.
Ja sitten asiasta viidenteen. On totta että jos kielemme romuttuu, romuttuu myös ajattelukulttuurimme.
Alamme ajattelemaan lasisilmiä vaikka pitäisi silmälaseja miettiä jne.
Ad Mikko Oksanen: - olen varmaan kohta kohdalta samaa mieltä kanssasi.
VastaaPoista"kaksipuoleista"
VastaaPoistaNiin, kielemme romuttuu koska käsitteitä ei enää tunneta.
Puhutaan "puoleisesta" vaikka tarkoitetaan "puolista".
Vinkki. Puoleinen tarkoittaa suuntaa (etelänpuoleinen tuuli, oikeanpuoleinen liikenne jne.), puolinen esimerkiksi ylä- tai alapuolta, etu- tai takapuolta.
Useimmiten tähän kielen perseraiskaukseen tutustuu tulostamisen yhteydessä.
....u mitä skeidaa ministeriöistä irtoaa.
VastaaPoistaTyhmempi voisi kirjoittaa esim näin: Valtionhallintoa tulee rationalisoida, jotta vähenevät rahat riittäisivät uusiinkin tehtäviin. Tulosohjausta olisi tehostettava asettamalla aikaisempaa enemmän tavoitteita sekä johtamalla ja valvomalla niiden saavuttamista.
Hanke edistää tietotekniikan käyttämistä valtionhallinnon rationalisoimisessa.
"Hyvä esimerkki on kunnilla uudet tietojärjestelmät (pätee kuntin myös). Uudet tietojärjestelmät tulevat käyttöön vasta kun uudet työntekijät tulevat taloon, koska ei ole keinoja pakottaa työntekijöitä opettelemaan käyttämään järjestelmiä. Sitten satojen miljoonien järjestelmä joka oikeasti vähentää henkilöstön tarpeen kymmenesosaan hallinnon paperinpyörityksestä, lisää todellisuudessa henkilöstön tarvetta."
VastaaPoistaOlen kyllä tietoinen valtion virkamiehistä, jotka ovat opetelleet oman alansa kehityksen lisäksi jo useammankin tietoteknisen järjestelmän käytön...
Otetaan vertailukohteeksi Yhdysvaltain "terveydenhuoltojärjestelmä", jossa kolmannes kustannuksista syntyy yksityisten vakuutuslaitosten byrokratiasta. Amerikkalainen "järjestelmä" on hajautettu, koordinoimaton ja sekava. Yksittäisillä asiakkailla ei ole neuvotteluvoimaa, kun keskustellaan toimenpiteiden hinnoista.
Rajan takana Kanadassa, jossa on eurooppalainen järjestelmä, kaikki on verrattomasti tehokkaampaa ja tuottavampaa, koska ei tarvetta hankkia vakuutuksia, anoa hoitokustannuksia hyväksyttäviksi juuri tietyssä hoitolaitoksessa, käydä oikeudenkäyntejä, tuottaa voittoa vakuutusyhtiöille... Kaikilla on perusturva, jonka hallitseminen on kaavamaista ja tehokasta. Neuvotteluvoima hinnoista syntyy suurissa hankintayksiköissä. Se joka haluaa lisätä henkilökohtaisia kustannuksiaan voi tehdä senkin täydentääkseen palvelujaan.
Tähän yhteyteen eivät kuuluu kysymykset kartellisoitumisesta, suurista hintaportaista eri asiakasryhmille, oikeudesta kieltäytyä myöntämästä sairausvakuutusta sairastuneille jne.
Julkisen byrokratian tuottavuus ja suuruus - Big Government - on eittämättä reaganismin tärkeimpiä kysymyksiä. Terveydenhuolto on kansantaloudellisesti tarpeeksi suuri vertailukohde. Se on eurooppalaisittain pääosin julkisen sektorin vastuulla ja amerikkalaisittain pääosin yksityisellä vastuulla. Sopii vertailla ja todistella.
Julkinen tehoton - yksityinen tehokas on myytti ja todellisuus monisyisempi. Jos kaventaa näkökulmaa ja optimoi yhtä asiaa,
kokonaisuus voi karata käsistä.
T.
PS.
Kiviniemen tuottavuustalkoissa ei ole kysymys pelkästään tuottavuudesta vaan myös yksityistämissuunnittelusta. Kyllä julkisella sektorilla pahoista puheista huolimatta tehdään paljon oikeaakin työtä ja elinkeinoelämä tietää sen varsin hyvin. Eihän se muuten kiinnostaisi.
Väitän, että joka instituutiossa hallintoa riivaa tietynlainen perspektiiviharha: instituution hallinnosta katsottuna koko instituutio on olemassa vain hallintoa varten.
VastaaPoistaVerkkoon on perustettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen
VastaaPoistaleikkauksia vastustava adressi: http://www.adressit.com/kotus_focis.