Sivun näyttöjä yhteensä

21. helmikuuta 2007

Röh!

Joku järkevämpi ihminen perustaisi eri blogin oppilaita ja ystäviä silmällä pitäen.

En minä.

Katsoin Googlen lukemaa, joka on tietysti kertautuva. Pitkälti yli 100 000, sukuni '+' etunimi.

Röh.

Ajattelin pyytää Bentlyä silloin maanantaina kertomaan vapaamuotoisesti, mistä he saivat Briteissä päähänsä julkaista samanlaisen juhlakirjan, jotka ovat kovasti muotia Suomessa, jossain määrin Ruotsissa ja aika ajoin Saksassa. Tämä Vaver, David - Bently, Lionel, Intellectual Property in the New Millennium (Cambrdige 2004 ISBN 0 521 84643 9) näyttäisi kumminkin sisältävän joukon viime vuosien tärkeimpiä artikkeleita immateriaalioikeudesta (IPR).

Se on juhlakirja William Cornishille, joka siirtyi lopulta eräänlaiselle eläkkeelle.

Näinä päivinä Suomessa kääntymässä käyvä Sir Hugh Laddie: Patents- what's invention got to do with it?

Tekijänoikeuden grand old Amerikasta Paul Goldstein: Paternalism and autonomy in copyright contracts. (Herätys, Herkko!)

Columbian Jane C. Ginsburg: The (new?) right of making available to the public. Jane on perinteisen eli fundamentalistisen tekijänoikeuden ykkösnimiä ja lisäksi todellinen amerikkalainen brahmiini. Mutsikin on U.S. Supr. Courtin eli korkeimman oikeuden jäsen. Oppituoli sijaitsee tukevasti Columbiassa.

Gerald Dworkin: Unfair competition: is it time for European harmonization? - Aiheellinen kysymys. Laddie huomauttaa omassa artikkelissaan, että anglosaksinen perinne kysyy aina ja heti, onko jokin ilmiö taloudellisesti yksinoikeussuojan arvoinen. Reiluus (fair use) ja korkeat moraaliset ja sivistykselliset arvot ovat Sir Hugh'n mukaan tarroja, joilla lainmuutoksia myydään poliitikoille ja lehdistölle.

Näin on.

Michael Blakeney: International intellectual property jurisprudence after TRIPS. Blakeney on Queen Maryn IPR-proffa, joka on lyhyesti sanottuna kova juttu.

Eurooppa-yliopiston Suomessakin hyvin tuttu Hanns Ullrich kirjoittaa Euroopan oikeusjärjestelmien harmonisoinnista.

Yhdistyneessä Kuningaskunnassa eli kansanomaisesti Englannissa tuomari saa olla riiviö. Juuri sellainen on ystäväni Robin, joka hiljan käski asustamaan Lincoln Inniin, mutta olen empinyt lähteä, koska siellä ei saa enää polttaa sisällä. Viitta ja peruukki olisivat kuulemma talon puolesta.

Hän kertoo eräästä kohtalokkaasta tapaamisesta aikojen alussa ja mainitsee, että tiedemieheksi ja tutkijaksi hän aikoi, mutta Cambridgessa kävi sitten ilmi, "etten ole tarpeeksi fiksu". Joten hän päätyi patenttijuristiksi, "johon ei vaadita lainkaan lahjakkuutta".

Hän on nyt The Most Honourable Lord of Appeals Sir Robin Jacob.

Amerikkalaisten meteli Jacobin kirjoittamasta repäisevästä softapatentteja koskevasta päätöksestä (Aerotel) vaimeni kumman nopeasti. Se koira kuolee, johon kalikka kalahtaa.

Valitettavan suppealle joukolle, joka saa selvää vaikeammasta saksasta, on tarjolla aivan uusi laitos tekijänoikeuslain ja siihen liittyvien lakien (lyhyesti Urheberrechtswahrnemungsgesetz) kommentaarista, Dreier / Schulze. G. Schricker näet julkaisee hankalasti ja harmillisesti vain laajahkon täydennysvihkosen omaan kommentaariinsa.

Tämä nyt on siis spesiaali postaus. Mutta miksi en käyttäisi hyväksi sitä, että kaksi tuhatta ihmistä päivässä vilkaisee blogiani?

Oppilaille: on jo käynyt niin kuin arvasin. Haarmannin kaksi kirjaa, Tekijänoikeus ja Immateriaalioikeus, ovat kanonisia tekstejä tuomioistuimissa. Olen kahden vaiheilla, kirjoittaisinko kummallisesta tapauksesta, joka on oikeastaan jokseenkin ainutlaatuinen myös tekijänoikeuden kannalta.

Gramophone, jota kaikkien kannattaa ahkerasti käyttää, koska se esittelee asiantuntevimmin ja nopeimmin uudet klassisen musiikin levyt ja pitää laajat tietokantansa auliisti auki yleisölle, julkaisi mainion kirjoituksen Joyce Hatto -skandaalista, josta löytää paljon muutakin. Tämän pianistin levytykset ovat siis väitteen mukaan leikelmiä mm. Yefim Bronfmanin ja jopa Horowitzin levytyksistä.

Muodikkaasti: KVG (katso vittu Googlesta).
http://tinyurl.com/yrntny

12 kommenttia:

  1. Päästit sitten Pandoran boksin auki.

    Suodattimilla varustetut kirjastot eivät varmaan enää anna lukea blogiasi (jos nyt tähänkään asti ovat antaneet...)

    KVG vielä menee, mutta selitys ei.

    VastaaPoista
  2. U. Kangas viljelee kuulemma tätä Lapinlahden lintujen suosioon saattaman EVVK-lyhenteen päivitystä myös luennoillaan. Kemppinen itse käytti "viluttaa"-sanaa Suomen Yleisessä Radiossa ilmeisen häpeilemättä. Onneksi akateemisen urani etenemisestä kiinnostunut isoäitini ei tarkalleen tiedä, millaisten retjakkeiden juttuja sitä joutuu mukamas sivistyksen nimissä kuuntelemaan.

    VastaaPoista
  3. Toinen ajan hengelle tyypillinen tekijänoikeus-skisma on osin suomalaista sukujuurta (ja internet-iältään tosin jo auttamattomassti "Wanha"), nimittäin Timbaland-nimisen amerikkalaistuottajan mainstream-poplevylle ottamat samplet, joiden lähteenä on Amigan träkkerillä tehty suomalainen demoscene-biisi (tarkemmin ottaen sen norjalainen C64-versiointi).

    Wikipedia-artikkeli:
    http://tinyurl.com/yerz3l

    Vertailuvideo YouTubessa:
    http://tinyurl.com/2hwrag

    Vaikka itse olen samplatun musiikin ystävä, ei tuollainen ryöstöviljely tunnu oikealta. Ehkäpä kyse ei ole niinkään aste-erosta, vaan siitä, että lopputuloksella ei ole minulle juurikaan esteettistä arvoa, vaikka taas toisessa tapauksessa suoralla neljän tahdin loopilla voi sitä olla.

    VastaaPoista
  4. Ad Antti Kiiski:

    Bingo!

    Kuika ollakaan, seisoskelimme tässä päivänä muutamana Upan kanssa pakkasessa murehtimassa tupakoitsijoiden kohtelua.

    Huonoja vaikutteita on tietysti työpaikalta saatavissa mutta voitin jo lukiolaisina eräillä kristillisillä päivillä ruokottomien juttujen kertomiskilpailun.

    Oikein. Se ei kuulunut varsinaisesti päivien ohjelmaan. Vuosi oli 1960.

    VastaaPoista
  5. Löytyyk V G:stä? Ei tarvi mennä Turkuun siis...

    VastaaPoista
  6. Joo, löytyi se:

    Vanhassa kielessä vittu tarkoitti lapsia synnyttäneen naisen emätintä, mutta ei halventavassa mielessä. Vittu oli voimallinen elin, sillä se oli saattanut maailmaan uusia ihmisiä.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Vittu

    Kaikkea ne V keksii

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia:

    Päivän teemasta - olen piku hiljaa järjestellyt valikoimaa sanontoja ja sananparsia, kaikki ennen sotia muistiin merkittyjä.

    Näyte - naisen repliikki toiselle miehen palattua keskitalven savotalta:

    "Olis voinut mennä maha puhki, ellen olis saanut vittua väliin."

    Asiaa, eikö vain?

    VastaaPoista
  8. Jotta nuoriso/opiskelijat paremmin ymmärtäisivät Kemppistä, niin pitäähän tuo saada oikeaan muotoon: kato vittu kuuklesta.

    Mitä tulee viime aikojen poliittisiin invektiiveihin, niin suuresti epäarvostamani Jaakko "Jakke" Laakson tokaisema "Sotasiskot natokiimassaan" on ehdottomasti paras, solvaavin ja vaikuttavin kannanotto Suomen eduskunnassa ns. ikinä.

    Valitettavasti yleensä takkia kääntämätön, mutta Aarno Laitisen mukaan muuten täysin epäluotettava Jakke nöyrtyi ja pyysi anteeksi. Huono ihminen on, jos ei sanojansa puolella pysy.

    VastaaPoista
  9. Idässä ilman jälkipuheita: originaal karjala murdes "Syöt sie, juot sie, määt sie saunaan vai nait sie?".

    VastaaPoista
  10. ad AR

    putosinpa tuosta pläjäyksestä
    (http://www.youtube.com/watch?v=ljbI-363A2Q)
    ahteristolleni.

    Kiitos

    VastaaPoista