Sivun näyttöjä yhteensä

8. helmikuuta 2007

Kestotesti

Kestotestini tässä vaiheessa auton matkamittarissa on 6 000 kilometriä. Tunnen olevani pätevä testaaja ja vallan mahdoton tekniikan tuntija. Sain nimittäin vanhemmalta pojalta joululahjaksi satsin erilaisia vääntimiä ja tunnen nykyisin niin kuin vettä valaen torxin, AV:n ja muutamia muita mitä ihmeellisimpiä ruuvimalleja.

Lahjan antaja tosin ilmoitti kyllästyneensä huusholliin, jossa tietokoneen pellin irrottaminen on aina vaivan takana. Niissä pelleissä on sellaiset hankalat ruuvit, Ja meillä on työnjako, jonka mukaan minä en varsinkaan tietokoneiden pellejä kohottele. Vaikka sain minä silloin kerran ihan itse paikalleen Applen lisämuistikamman ja olen vieläkin ylpeä siitä.

Auto on siis Citroen C 4 Coupé VTR (2.0). Hiilidioksidipäästöt ovat korkeanlaiset 182 g, kun EU:n tavoitearvo vuodelle 2012 on 140 g. Bensaa menee jokin määrä, maantieajossa seitsemän pintaan sadalla, talvikelillä.

Tämä versio on minulle turhan äreä, mutta siinä on se hyvä puoli, että anoppi ei mahdu takapenkille. Auto on myös omituisen näköinen, mutta ei kerää katseita, koska hulluja autoja on liikkeellä paljon.

Olin Lappeenrannassa kokeilemassa pahamaineisen kuutostien talvikelillä. Kahden viikon kuluttua kuskaan ulkomaalaista opponenttia ja joudun kulkemaan frakkivehkeiden kanssa ja lisäksi liikkumaan paikkakunnalla omalla autolla. Normaalisti käytän VR:n palveluja.

Kolme tuntia sivu erittäin raa'assa talvikelissä. Ajokokemus + + .

Autoja ja lentokoneita arvioitaessa jaloin ruumiinosa on takapuoli. Kotipihassa ei tuntunut miltään. Ei ollut myöskään selkä arka eikä lapaan pistänyt. Se merkitsee, että auton mukavuus hipoo täydellistä. Koska takamus ei ollut puuttunut, istuimet eivät ole myöskään liian pehmeät.

Tutu lentäjät väittävät, että kun on joskus kokeiltu paikallispuuduttaa pilotin ahteri, lentämisestä ei tule mitään. Tämä tuntuisi viittaavan siihen, että "takapuolituntuma" on hyvin luotettava ja kaikin puolin tieteellinen testi.

Joku suvun vanhoista miehistä opetti senkin, että autoa pitäisi ajaa niin että takaistuimella kuvitteellinen kanneton ämpäri ei läikkyisi. Hyvä neuvo. Erikoista muuten että HKL:n busseissa on edelleen sellaisia kuljettajia, joiden kyydissä ollessa on pideltävä kouristuksenomaisesti kiinni tangoista ja remmeistä, ja toisia, joiden ajaminen on kuin sekahedelmäkeittoa.

Muuan tuntemani naisihminen ei osaa käyttää auton kytkint ja se kä joskus hermoille. Ei ole tullut koskaan mainituksi asiasta. Mutta liikkeellelähtö on kuin kiihdytyskisoissa.

Tulin kerran Savosta Helsinkiin kytkinvaijeri katkenneena. Oli niin hyvä onni ettei ollut pakko pysähtyä enne kuin korjaamon pihaan. Mutta kyllä autoa ajaa kaksoiskytkennällä ja välikaasuilla ilman kytkintäkin.

Tasanopeussäädin on mainio. Itse asiassa käytän sitä myös moottoritieajossa kotosalla. Talvikeleissä ESP on ehdoton. Kokeilin varovasti liukkaita kadunkulmia.

Vakava neuvo: sutimisen esto muuttaa talviajamisen erilaiseksi. Etenkin on opeteltava pitämään kaasu päällä kurvissa, vaikka auto vierii vinoon. Järjestelmä oikaisee.

Kuutostiellä eli venäläisten rekkojen seassa iso moottori ja paremmanpuoleinen kiihtyvyys on iloinen asia. Siellä on seassa autoja, jotka ajavat satasen alueella johdonmukaisesti 85:tä. Niistä pääsee siis ihan heittämällä ohi.

Viis veisaan pitkän henkilön mahtumisesta ratin taakse. Henkilökohtainen "auto-asiantuntijan" käsitykseni on, että autot sopivat eri tavoin eri ihmisille ja kun ajoneuvon ostaa omalla rahalla, on hyvä ajatus kokeilla sen verran paljon, että tietää viihtyvänsä.

Käsitän, ettei ihmisellä ole mitään järkevää syytä olla ostamatta Toyotaa, Hondaa tai Opelia. Ne ovat parempia autoja kuin Citroen. Minusta ajotuntuma ja tunnelma on suunnilleen sama kuin ulkohuusissa talvikeleillä, mutta kiirehdin lisäämään, että kukin makunsa mukaan. Joku tykkää äidistä, toinen tyttärestä ja kolmas pojasta. Sellaisesta perversiosta en ole kuullut, että joku tykkäisi vaarista eli tällaisesta ikäintiaanista. Tässä iässä ja ja kunnossa saa olla rauhassa ahdistelevilta naisilta. Puhun kokemuksesta.

Sama ASB-jarruissa. Vehkeet eivät mahda mitään fysiikalle. Jos vauhtia on tolkuttomasti, metsään mennään. Moottorissa ei ole vikaa eikä sytytyksessä. Käynnistyi laakista 30 asteen pakkasen jälkeen ja lämpiää nopeasti. Automaatti-ilmastoinnin ansiosta lämpö säilyy miellyttävänä pidempäänkin ajaessa.

Citroen ei liiemmin ääntele eikä rapise. Musiikkipuoli on melkein kunnossa. Kuunneltuani Mozartin B-duuri pianokonserton (Perahia) ostin huoltoasemalta todellista taidetta, Leevi and the Levings. Hyvältä kuulosti ja matka taittui.

Saisivat kyllä laittaa uudempiin autoihin kolon iPodille. Nyt niitä ei ole, tässäkään. Mutta en nyt rupea asiasta reistaamaan. Lisäksi asian laita on se, että YLE lähettää aika mielenkiintoisia ohjelmia. Itse olen iän ja taipumusten vuoksi Ylen ykkösen kuuntelijoita, paitsi jos tulee Luontoradio. Paljon on kiinnostavaa aineistoa.

Täytyisi tinkiä musiikkipätkiä Aristoteleen kantapäähän, jonka tekemisessä olen tätä nykyä mukana. Henkilökohtainen estetiikkani sanoo että 25 minuuttia tiukkaa puhetta on maksimi. Sitten pitäisi soittaa välillä jotain ennen kuin jatketaan taas asiapuolella.

Voi olla että joudu pitämään frakkiluennon lähiaikoina. Toteutan sen räppäämällä. Kuuntelin kauan sitten Veikko Litzenin hienon luennon roomalaisista merkeistä. Videokuva pyöri taustalla ja Veikko puhui näennäisesti kuvaan liittymätöntä asiaa, mutta kokonaisuus oli mahtava. Jos yhdistän puheeseen ja musiikkiin kuvaa, pistän kyllä näkymättömiin peilin niin että biitit tulevat oikein.

Kun auto alkaa olla sisäänajettu ja opittu, nyt on varmaan aika hankkia karvanopat ja Wunderbaum. Lappeenrannan seudulta sellaisia varmasti saa. Ralliraitoja en taida kuitenkaan teipata kylkeen, mutta jokin mainos olisi mukava. Jospa kirjoittaisi sille ihmiselle, joka on mukana Monteverdi Choir & Orchestran hallinnossa ja maalautaisi auton kylkeen

http://www.monteverdi.co.uk/

8 kommenttia:

  1. Perstuntumaa on vahvistettu

    Citroën C4:een on saatavana esimerkiksi kaistavahti. Etupuskuriin asennetut anturit haistelevat tietä, ja jos auto siirtyy ilman suuntavilkun näyttämistä yli 80 kilometrin tuntinopeudessa kaistaviivan päälle, kaistavahti havahduttaa kuljettajan ajatuksistaan tärisyttämällä tämän istuinta.

    Naiskuljettajat voivat addiktoitua.

    VastaaPoista
  2. Jokin virhe oli päässyt pujahtamaan Kemppisen blogiin. Nimittäin Suomessa sokeat kokoilevat pensseleitä ja luutia. Saksassa sokeat kokoilevat Opeleita.

    VastaaPoista
  3. Saksassa sokeat kokoilevat Opeleita.

    Tästä herää kysymys, ketkä siten mahtavat koota Opelin muka identtisen sisarmerkin Vauxhallin vaunuja Englannissa.

    VastaaPoista
  4. Luulin löytäneeni Kemppisen kuuluisan C4:sen Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston parkkipaikalta. Erehdyin, kyseessä onkin kaksiovinen malli. Etsintä jatkuu...

    VastaaPoista
  5. Ad Anonymous:

    Epäilen Sinua epäsiveellisestä vihjauksesta.

    VastaaPoista
  6. Ad Anonymous post.:

    Se oli luvattomasti ja väärin pysäköitynä vieraan miehen parkkipaikalla Katin lähelle. Sain sähkötolpan vuokraajalta suhteellisen sävyisän kirjallisen nootin. Esitän anteeksipyynnön.

    Ovia on siis kaksi.

    VastaaPoista
  7. Ei lainkaan epäsiveellistä - pois Se minusta sanoi entinen tyttö.

    VastaaPoista
  8. Aika jännä juttu, että aina joku muistaa haukkua Opeleita. Perheessämme on aina ollut Opeleita vuodesta 1986 alkaen. Vaimolla on vieläkin 11 vuotta vanha Opel Vectra. Tosin viime vuonna vaihdoimme omani Vectra OPC:n BMW:n. Yksi syy vaihtoon oli 90 litraa suurempi tavara tila. Lapin ja Euroopan matkoilla tarpeen.

    VastaaPoista